Mitä on pidettävä harhana ? Kun asia on niin, että teoreettisen filosofian Ontologisessa Idealismissa on mahdollisuus pitää esim. telepatian mahdollisuutta totena. Miten siis ihmiskunnan virallisessa tieteenteossa ja filosofiassa voidaan väittää aika useassa tapauksessa jonkun yksilön olevan harhainen ? Toki on niin, että harhoja ihmisellä voi olla, mutta virallisen totuuden mukaan aika harva asia loppujen lopuksi on harhaa. Asiasta ei vaan ole virallisessa lääketieteessä ole voitu varmasti sanoa mikä loppujen lopuksi on harhaa. Melko varmaa on, että jos sanon selvänäköisyydelläni havainneen ihmisistä sitä ja tätä, pidetään ilmaisuani harhan merkkinä käytännön psykiatriassa. Syynä kuitenkin tällaiseen on tietämättömyys filosofiasta ja kyse saattaa olla myös hyvin raakalaismaisesta leimaamisesta psykoottiseksikin. Itselläni on kokemusta psykiatriassa julmuudesta, mutta myös hyvin suuresta järjen käytöstä. Myös ns. henkisyyttä pidetään usein harhana, vaikkei sellaista ole psykiatriassa koskaan todistettu harhaksi. Eikö psykiatriassa pitäisi olla tieteellinen varmuus jonkin ilmiön olemisesta harhaa ? Kyllä pitäis olla, mutta varmuutta ei ole saavutettu. Minusta on kammottavaa se, että julistetaan joku sairaaksi, vaikkei edes tiedetä virallisesti jonkun asian olevan harhaa, vaan psykitrin maailmankuva ratkaisee harhaksi jonkun asia, joka toisten mielestä ei ole harhaa.
Sanoisin kuitenkin sen, että jos jokin varmasti on harhaa, niin silloin psykiatrin on noudatettava sääntöjä ja muiden edellytysten täyttyessä on jotakuta pidettävä sairaana. Tällöin emme voi moittia lääkäriä virheistä ja erityisesti tulee huomata, että psykiatrilla on velvollisuus todeta psykoosin olemassaolo. Todettakoon myös, että, kun esitin henkisyyden teoriaa, niin hoitohenkilökunnan taholta käsitystäni Jumalasta ja yksilöstä pidettiin hyvin järkevänä. Näin ollen voi olla sattuman kauppaa saada diagnoosi. Varmaankin on niin, ettei sinällään henkisyyttä tule pitää harhana, mutta voi käydä niin, että yhdeltä et saa diagnoosia, mutta toiselta se tulee. Tällainen ei missään tapauksessa ole tyydyttävä asiantila.
Sanoisin kuitenkin sen, että jos jokin varmasti on harhaa, niin silloin psykiatrin on noudatettava sääntöjä ja muiden edellytysten täyttyessä on jotakuta pidettävä sairaana. Tällöin emme voi moittia lääkäriä virheistä ja erityisesti tulee huomata, että psykiatrilla on velvollisuus todeta psykoosin olemassaolo. Todettakoon myös, että, kun esitin henkisyyden teoriaa, niin hoitohenkilökunnan taholta käsitystäni Jumalasta ja yksilöstä pidettiin hyvin järkevänä. Näin ollen voi olla sattuman kauppaa saada diagnoosi. Varmaankin on niin, ettei sinällään henkisyyttä tule pitää harhana, mutta voi käydä niin, että yhdeltä et saa diagnoosia, mutta toiselta se tulee. Tällainen ei missään tapauksessa ole tyydyttävä asiantila.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Henkisyydestä on tullut diagnoosia ja jopa siitä että kertoo kaipaavansa maalle asumaan rauhaksiin niin lyötiin , syrjäänvetäytyvä persoonallisuushäiriö merkintä :'D
Ja jos uskoo Jumalaan mutta Hän ei kuulu mihinkään uskontoon niin kyseessä on kuulemma mielisairaus :'D
Eli universaalia kokonaisuutta / kaikkeutta ei voi lääkäreiden mukaan olla vaan tämä Kaikkeus pitää pilkkoa paloiksi ja selitellä että kelpaa...
Myöskin pääsimme keskustelemaan siitä aiheesta että mikä on ainoa todellinen johon yhdyimme psykiatrin kanssa että se on vallitseva hetki jonka jälkeen sai hepulit eikä omien sanojensa mukaan osannut kirjoittaa minulle lausuntoa ajokorttia varten....
Joo, kyllä kai voi sanoa, että yleensä psykiatrilla on ahdasmielinen ja kiihkeä materialistinen maailmankuva. Tämä materialismi on tri Bruntonin mukaan jo kvanttifysiikassa kumottu. Itse olen teosofi, mutta olen halunnut perehtyä myös muihin oppeihin ja en voi väittää mitään oppia harhaksi, sillä minulla ei ole päteviä perusteita väittää jotakin oppia harhaksi. Mutta psykiatria suureen ääneen julistaa milloin mitäkin harhaksi. Todettakoon kuitenkin, että monet psykiatrit eivät väitä henkisyyden oppeja harhaksi, ei oikeastaan mitään oppia. Harhaksi psykiatri voi väittää jotakin oppia vain sillä perusteella: Se on harhaa, koska se on harhaa. Sanomattakin on selvää, että kyseisen kaltaiset tiedemieht ovat kelvottomia tiedemiehiä. Muistan kouluajoiltani ankaran kritiikittömän materialismin, jota vastaan oli suorastaan kiellyttyä esittää muita filosofian teorioita.
Niin, todettakoon, että psykiatrit aikamoisessa määrin itse myöntävät ammattinsa harjoittamisen ongelmaksi sen, ettei ole tiede- ja filosofiapiireissä kyetty varmuudella tietämään mikä on harhaa psykiatriassa. Se on kai jotain sellaista, mitä kertakaikkiaan ole olemassa tai ei ole mahdollisuutta ettei jotakin VOI olla olemassa. Olen kuullut joskus radiosta ohjelman, jossa eräs psykiatri kertoi aikamoisen ongelman juuri olevan se, ettei tiedetä mikä on harhaa ja siis myös sairauden oire. Itse pitäisin aikalailla yleisenä sentään psykiatrien haluavan olevan rehellisiä ja juuri pitäis olla varma diagnooseista. Asia on vaikea ja nykytila on oikeastaan sietämätön. Lisäksi sanoisin, ettei voida olla oikeastaan varmoja harhoista jos yksikin ihminen maailmassa on eri mieltä vaikkapa maahisten olemassaolosta materialismin väitteiden kannalta.