Oletko taakka vai voimavara

PorvoonParoni

Liian moni vanhus jää yksin ja vaille riittävää ja välittävää hoitoa. Ikääntyneet eivät saa enää arvostusta ja liian monet masentuvat, itsekin joskus miettinyt onko minusta enää iloa tai hyötyä kenellekään.

Ikäihmiset ja vanhukset ovat tärkeä osa yhteiskuntaa ja haluaisin nauttia elämäni ehtoopuolesta täysilla. Kyllä vielä löytyy virtaa, ainakin toisinaan.

188

2434

2Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hunksz

      Minua ruokkii tieto elämästä.
      Elämälle olen voima-vara, kuten jokainen muukin on.
      Kaikki vaan eivät ymmärrä, jotkut eivät edes usko.
      Ja minulle ei ole kysymys mistään kirjasta, ei kirkosta.
      -
      Alahan aloittaja taas valitus-kierre veljestä joka ei mahtunut rulla-tuoleineen hissiin.
      Ja onhan sinulla niitä muitakin vanhoja jankkuja?

      H.

      • tiistai

        hunksz

        Alat muistuttamaan korpikirjailijaa.....

      • naseva
        tiistai kirjoitti:

        hunksz

        Alat muistuttamaan korpikirjailijaa.....

        Missäköhän se korppis viipyy raakkumassa, että tämä aloitus on tehty hänestä ja Petzestä?

      • Siltala
        naseva kirjoitti:

        Missäköhän se korppis viipyy raakkumassa, että tämä aloitus on tehty hänestä ja Petzestä?

        Kumma tyyppi kun on vuosikausia kertonut ettei ikäviin tai persoonaa kohtaan kohdistuviin aloituksiin kannata lähteä mukaan, niin nyt oikein ruokkii noita keskusteluita ja on ottanut avaukset omikseen ja vastailee muille aivan kuin avaukset olisivat hänen tekemiään. Ehkä ne onkin.

      • naapurista
        naseva kirjoitti:

        Missäköhän se korppis viipyy raakkumassa, että tämä aloitus on tehty hänestä ja Petzestä?

        Onhan valmiiksi ilkeä osallistuja, 'pthyi hemmetti' mikä mätäpaise joukossanne!

      • ainanaakka
        naapurista kirjoitti:

        Onhan valmiiksi ilkeä osallistuja, 'pthyi hemmetti' mikä mätäpaise joukossanne!

        ihan totta turisee tuo edellinen viime yönä korppikotka raakkui paronin kirjoittavan aloituksen hänestä

      • tuntematonsuuri

        hunksz

        Ei näin,ei.

        X.

    • maissii

      Tuota on vähän vaikea itse sanoa, ympärillä olevat ihmiset se voivat kertoa,
      miten olen jollekin läheiselleni taakka tai rasitus vai annanko kenellekään voimaa. Olenko yhdentekevä, tyhjänpäiväinen omituinen otus vain.

      Tietenkin itse koen olevani voimavara, niin kauan kun olen terve, aktiivinen, huolehdin vastuistani,
      tyytyväinen, ja nautin elämästäni.
      Hyötyajattelu ollutta ja mennyttä, toivottavasti kukaan ihminen ei ajattele, että minusta olisi hänelle hyötyä, minusta ei ole hyötyä kuin verottajalle.

      Olemassaoloni on monelle tärkeää, sen tiedän ja tunnen, näen iloisista silmistä ja kuulen hyvistä sanoista. elämässäni on tarkoitus ja päämäärä, mikään tai kukaan ei ole lähelläni yhdentekevä, vaan heillä on oma elämän voimansa, josta itsekin saan.

      Olen usein ollut lähellä elämän riuduttamaa vanhaa ihmistä, joka ei kuitenkaan ollut sillä hetkellä taakka, olimme molemmat voimavaroja toisillemme. Hän elämänkokemuksellaan minulle ja minä puolestani voimana hänelle, että selviäisi edes seuraavaan päivään.

      • PorvoonParoni

        Huomasin vasta nyt itsekin kirjoittaneeni hyöty sanan, luuelen tarkoittaneeni enemmän iloa tjn. En minäkään halua, että minusta joku hyötyy sillä tavalla tai käyttää hyväksi.

        Kirjoitat kauniisti lähellä olevista ihmisistäsi ja varsinkin vanhuuden riuduttamista ihmisitä. Itselläni ei ole tuollaista kokemusta, kumpikaan vanhemmistani ei sairastellut pitkään, enkä ollut lähellä heitä heidän viimeisinä aikoinaan.

      • suvenkorento12
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Huomasin vasta nyt itsekin kirjoittaneeni hyöty sanan, luuelen tarkoittaneeni enemmän iloa tjn. En minäkään halua, että minusta joku hyötyy sillä tavalla tai käyttää hyväksi.

        Kirjoitat kauniisti lähellä olevista ihmisistäsi ja varsinkin vanhuuden riuduttamista ihmisitä. Itselläni ei ole tuollaista kokemusta, kumpikaan vanhemmistani ei sairastellut pitkään, enkä ollut lähellä heitä heidän viimeisinä aikoinaan.

        Olet onnekas, kun et ole joutunut kulkemaan kenenkään rinnalla sitä viimeistä taivalta. Tai, miten sen ottaa, joutunut tai saanut. Sillä matkalla voi oppia myös paljon itsestään ja elämästä yleensä.

        Minulla on ollut onni saada elämääni eri ikäisiä ihmisiä. Itseäni paljon vanhempia, kuten myös lapsi-ystäviä. Heistä jokainen on ollut rakas. On ollut surullista kulkea rinnalla hetkinä, jolloin elämä lipuu pois, olla lähellä, rakastaa. On ollut ihanaa katsella maailmaa lapsen silmin, avoinna kaikelle uudelle, elämän ihmeille.

        On ollut ihanaa olla ystävä, rakastettu, jollekin tärkeä. On vieläkin.

        Hyvin surullinen hetki oli, kun pidin äitiäni kiinni kädestä, kun hän veti viimeisen hiljaisen henkäyksen. Tiesin, ettei kukaan enää maailmassa sanoisi minulle: "Rakas lapseni, armas aurinkoiseni."

      • PorvoonParoni
        suvenkorento12 kirjoitti:

        Olet onnekas, kun et ole joutunut kulkemaan kenenkään rinnalla sitä viimeistä taivalta. Tai, miten sen ottaa, joutunut tai saanut. Sillä matkalla voi oppia myös paljon itsestään ja elämästä yleensä.

        Minulla on ollut onni saada elämääni eri ikäisiä ihmisiä. Itseäni paljon vanhempia, kuten myös lapsi-ystäviä. Heistä jokainen on ollut rakas. On ollut surullista kulkea rinnalla hetkinä, jolloin elämä lipuu pois, olla lähellä, rakastaa. On ollut ihanaa katsella maailmaa lapsen silmin, avoinna kaikelle uudelle, elämän ihmeille.

        On ollut ihanaa olla ystävä, rakastettu, jollekin tärkeä. On vieläkin.

        Hyvin surullinen hetki oli, kun pidin äitiäni kiinni kädestä, kun hän veti viimeisen hiljaisen henkäyksen. Tiesin, ettei kukaan enää maailmassa sanoisi minulle: "Rakas lapseni, armas aurinkoiseni."

        Olet kirjoittanut erittäin hienon, kauniin ja liikuttavan viestin äitisi viimeisistä hetkistä. Yleensäkin kirjoitustasi on mukava lukea, vaikka aihe on näinkin vaikea.

        Itse tulen parhaiten toimeen lasten ja nuorten kanssa, minun on vaan helppo samaistua heihin. Itseäni paljon vanhempia kohtaan tunnen niin syvää kunnioitusta, että en oikein löydä sanoja ja mietin ehkä liiankin tarkkaan mitä sanon.

    • Yx.voimavara

      Osallistumalla erilaisiin tapahtumiin sinusta on hyötyä ja iloa. Järjestäjiä palkataan, kun tulijoita riittää. Juttelemalla muiden osallistujien kanssa olet heille hyödyksi, poistat yksinäisyyttä. Jos kauppareissulla keräät karkkipussit tienposkesta lähimpään roskikseen, olet ympäristölle hyödyksi. Ympäristöhyödyllisiä pieniä asioita voi tehdä, on ihan hassua sanoa ettei yksi pieni ihminen mihinkään vaikuta. Kun ostat kaupasta, olet hyödyllinen työntekijöille, kuljetuksille, tavarantoimittajille eli pitkälle ketjulle.
      Seuraan neljää sairasta, kyllä hoitoa saa. Heidän ja muiden sairastuneiden takin terveydenhoitojärjestelmää pidetään yllä, siitäkin saa moni leipänsä. En tiedä onko laatu täydellistä, mutta ei minusta huonoa. Tarpeellinen tulee tehdyksi. Kun asut, rakennusyhtiöt, isännöintiyhtiöt ja roskisfirmat hankkivat toimeentulonsa. Kun liikut, bussifirmat, bensa-asemat ja autoliikkeet toimivat. Älä luulekaan ettei sinua tarvita.
      Ihan niin kuin toisen ihmisen arvostus olisi tänä päivänä vanhanaikaista. Kaikkia ja kaikkea mollataan jokseenkin avoimesti. Eli arvostus pitää löytyä itsestä sisältä. Kun elää kohtuullisen oikein, voi arvostaa itseään. Nytkin kirjoitit aloituksen, johon minä käytin aivojani, siis estän dementiaa ja pidän yllä osallistumista. Kiitos siitä. Yhdessä olemme hyödyksi.

      • PorvoonParoni

        Tuo osallistuminen erilaisiin tapahtumiin on helppoa joillekin ihmisille. Itselle se ei sitä ole, vaan olen nihkeä lähtemään yhteisiin rientoihin. Niiden täytyy olla minulle kiinnostavia tai muuten skippaan ne, luonteenpiirteeni on vaan sellainen.

        Sinulla se luonne sitten taas on erittäin positiivinen ja elämänmyönteinen. Sanasi minun aloitustani kohtaan tekivät hyvää minulle ja tuntuivat lämmittävän minun koko minun kylmää talvipäivääni. Kiitos.

      • Tuulettaa
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Tuo osallistuminen erilaisiin tapahtumiin on helppoa joillekin ihmisille. Itselle se ei sitä ole, vaan olen nihkeä lähtemään yhteisiin rientoihin. Niiden täytyy olla minulle kiinnostavia tai muuten skippaan ne, luonteenpiirteeni on vaan sellainen.

        Sinulla se luonne sitten taas on erittäin positiivinen ja elämänmyönteinen. Sanasi minun aloitustani kohtaan tekivät hyvää minulle ja tuntuivat lämmittävän minun koko minun kylmää talvipäivääni. Kiitos.

        https://www.youtube.com/watch?v=H-8bkYUU4xs

        En jaksa nykyään lähteä juuri mihinkään tapahtumiin, saati sitten eläkeläisyhdistyksiin.
        Jonkin pienen teemamatkan kotimaassa mielelläni tekisin, mutta usein itseäni kiinnostavat ovat peruuntuneet kun ei riittävää osallistujamäärää tule.
        Saa nähdä antaako ensi vuonna terveystilanne virkeyttä lähteä johonkin edes.
        Vapaaehtoistyöt ovat taakse jääneet aikaa sitten.

      • PorvoonParoni
        Tuulettaa kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=H-8bkYUU4xs

        En jaksa nykyään lähteä juuri mihinkään tapahtumiin, saati sitten eläkeläisyhdistyksiin.
        Jonkin pienen teemamatkan kotimaassa mielelläni tekisin, mutta usein itseäni kiinnostavat ovat peruuntuneet kun ei riittävää osallistujamäärää tule.
        Saa nähdä antaako ensi vuonna terveystilanne virkeyttä lähteä johonkin edes.
        Vapaaehtoistyöt ovat taakse jääneet aikaa sitten.

        Itselle kävi juuri noin, kun järjestettiin kurssi, jossa oli tarkoitus käsitellä sukuselvitystä ja sitä miten se olisi helpointa aloittaa. Menin paikalle ja siellä ilmoitettiin, että kurssia ei järjestetä, koska ilmoittautuneita oli liian vähän. Kuitenkin pihassa oli kymmeniä ihmisiä? Kuka päättää mikä on liian vähän kuhunkin tarkoitukseen? Uskon että näitä ihmisiä olisi asia aidosti kiinnostanut, koska vaivautuivat saapumaan paikalle.

        Hyvin harvoin lähden edes ulkomaiden lomakohteiden teemamatkoille, vaan menen mieluummin omalla kyydillä omaan tahtiini. En halua olla sidoksissa muuhun ryhmään.

        Toivottavasti terveystilanteesi on menossa parempaan suuntaan.

      • Tuulettaa
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Itselle kävi juuri noin, kun järjestettiin kurssi, jossa oli tarkoitus käsitellä sukuselvitystä ja sitä miten se olisi helpointa aloittaa. Menin paikalle ja siellä ilmoitettiin, että kurssia ei järjestetä, koska ilmoittautuneita oli liian vähän. Kuitenkin pihassa oli kymmeniä ihmisiä? Kuka päättää mikä on liian vähän kuhunkin tarkoitukseen? Uskon että näitä ihmisiä olisi asia aidosti kiinnostanut, koska vaivautuivat saapumaan paikalle.

        Hyvin harvoin lähden edes ulkomaiden lomakohteiden teemamatkoille, vaan menen mieluummin omalla kyydillä omaan tahtiini. En halua olla sidoksissa muuhun ryhmään.

        Toivottavasti terveystilanteesi on menossa parempaan suuntaan.

        Oletko kokeillut noita DNA-tutkimuksia sukupuustasi? Minua kiinnostaisi tehdä, mutta lienevätkö vastaukset vaikeaselkoisia tavikselle?

      • PorvoonParoni
        Tuulettaa kirjoitti:

        Oletko kokeillut noita DNA-tutkimuksia sukupuustasi? Minua kiinnostaisi tehdä, mutta lienevätkö vastaukset vaikeaselkoisia tavikselle?

        Epäilen niiden olevan ihan pelkkää rahastusta? Kyllä tiedän suurin piirtein miten sukututkimus perusteellisesti tehdään, mutta olisin kaivannut vahvistusta ja vähän potkua siihen, että varmasti aloitan sen oikein enkä tee turhaa työtä tms. Ennenkaikkea miten saisin netin kautta enemmän tietoa, hyödyllisiä kanavia ja sivustoja. Muutaman vuoden päästä, minulla olisi aikaa tehdä sellaista.

      • suvenkorento12
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Epäilen niiden olevan ihan pelkkää rahastusta? Kyllä tiedän suurin piirtein miten sukututkimus perusteellisesti tehdään, mutta olisin kaivannut vahvistusta ja vähän potkua siihen, että varmasti aloitan sen oikein enkä tee turhaa työtä tms. Ennenkaikkea miten saisin netin kautta enemmän tietoa, hyödyllisiä kanavia ja sivustoja. Muutaman vuoden päästä, minulla olisi aikaa tehdä sellaista.

        Olen hieman, ihan omin päin, tutkinut parin sivuston kautta sukuni tarinaa. Aika pitkälle jo päässytkin, tai oikeastaan vasta 1700- luvun alkupuolelle.

        Kunhan joskus tulevaisuudessa tulee syksy, jolloin pysyn Suomessa, menen kansalaisopiston kurssille, jossa opetetaan sukututkimusta. Aika pitkälle, olen päässyt ihan itsekseni. Todella mielenkiintoista. Kannattaa varautua yllätyksiinkin.

      • PorvoonParoni
        suvenkorento12 kirjoitti:

        Olen hieman, ihan omin päin, tutkinut parin sivuston kautta sukuni tarinaa. Aika pitkälle jo päässytkin, tai oikeastaan vasta 1700- luvun alkupuolelle.

        Kunhan joskus tulevaisuudessa tulee syksy, jolloin pysyn Suomessa, menen kansalaisopiston kurssille, jossa opetetaan sukututkimusta. Aika pitkälle, olen päässyt ihan itsekseni. Todella mielenkiintoista. Kannattaa varautua yllätyksiinkin.

        Samoin täällä on päästy alkuun ja kiinnostaisi tietää vielä enemmänkin ja kauemmas omasta suvusta. Jonkinlaista opastusta olisi kyllä hyvä saada, itse työntekemistä vastaan minulle ei ole mitään. Sopii vaikka olisi aikaavievääkin.

    • Omaaonnea

      Olen sitä mieltä näin vanhuusikää vääjäämättä lähestyvänä, että jos ihmisellä on muistia tallella, hänen tehtävänsä on järjestää ne ihmissuhteet ja seura, ei viranomaisten. Muistisairaiden paikka taas voi olla palvelutalossa/muussa hoitolaitoksessa. Yksinäisyys voi olla valinta tai seurausta omista teoista ja sitä ei pidä loputtomiin ulkopuolelta lähteä ratkomaan.

      • PorvoonParoni

        Monelle ihmiselle työelämä on ollut pakkopullaa, ehkä jonkinlaista kaaostakin lukuisten työkaverien ja kanssaihmisten myötä. Jotkut voivat jopa nauttia siitä, kun saavat olla rauhassa yksikseen ja viettää hieman hiljaisempaa elämää. Lukeudun itse heihin, enkä edes välttämättä kaipaa kauheata tohinaa ympärilleni. Viranomaisten tekemät ratkaisut ovat useimmiten huonoja ja pyrin itse ratkaisemaan omat ongelmani. Ei minulla silti suuria murheita olekaan.

      • suvenkorento12
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Monelle ihmiselle työelämä on ollut pakkopullaa, ehkä jonkinlaista kaaostakin lukuisten työkaverien ja kanssaihmisten myötä. Jotkut voivat jopa nauttia siitä, kun saavat olla rauhassa yksikseen ja viettää hieman hiljaisempaa elämää. Lukeudun itse heihin, enkä edes välttämättä kaipaa kauheata tohinaa ympärilleni. Viranomaisten tekemät ratkaisut ovat useimmiten huonoja ja pyrin itse ratkaisemaan omat ongelmani. Ei minulla silti suuria murheita olekaan.

        En ole koskaan tuntenut yksinäisyyttä. Työssäni olin koko ajan tekemisissä ihmisten kanssa. Niinpä kun loma alkoi, halusin kadota maailmalta. Rakastin istua puolivarjossa puun alla (maailmalla tai Suomessa) kirja kädessä, ilman puhelinta. Antaa ajatusten virran soljua, tai olla soljumatta. Ne hetket olivat tärkeä henkireikä oman jaksamiseni kannalta. Niiden hetkien jälkeen olin helpompi ja mukavampi ihminen muillekin.

      • PorvoonParoni
        suvenkorento12 kirjoitti:

        En ole koskaan tuntenut yksinäisyyttä. Työssäni olin koko ajan tekemisissä ihmisten kanssa. Niinpä kun loma alkoi, halusin kadota maailmalta. Rakastin istua puolivarjossa puun alla (maailmalla tai Suomessa) kirja kädessä, ilman puhelinta. Antaa ajatusten virran soljua, tai olla soljumatta. Ne hetket olivat tärkeä henkireikä oman jaksamiseni kannalta. Niiden hetkien jälkeen olin helpompi ja mukavampi ihminen muillekin.

        Niin minäkin tykkään istua puun varjossa, mikään ei ole parempaa ajankulua. Ja jos vielä saa valita sen puun, niin palmu olisi hyvä.

    • Mjaaha

      Liikuntakyvyttömien ikääntyneiden yksinäisyyden ymmärtää, mutta jos liikuntakyky/kommunikaatiokyky on säilynyt, sopii lähteä kuljeskelemaan ja tapaamaan kanssaihmisiä. Aina löytyy liikuntapaikkoja, uimahalleja, yleisiä saunoja, kirjastoja, kauppakeskuksia, baareja ja ravintoloitakin, joissa voi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Jos toimintakyky on säilynyt hyvänä, voi autella huonompikuntoisia, osallistua harrastepiireihin, kenties toimia lapsille mummina/vaarina jne. Yhteiskunta ei sitä kiellä. Vai pitääkö taas pistää koettu yksinäisyyskin pelkästään sen syyksi?

      • PorvoonParoni

        Ei yksinäisyys yhteiskunnan syytä ole ja jokainen valinnoillaan päättää kuinka paljon ystäviä lähelleen haluaa. Joillekin varmaan pelkät keskustelutuokiot riittävät, itse kaipaisin enemmänkin jotain tekemistä kuin pelkkää puhetta.

    • Takarivintyyne

      Moni eristäytyy ihan omasta tahdosta / syystä. Sitäpaitsi kuka niiden erakkojen negatiivisuutta ja kitinää ja ärinää jaksaa kuunnella. Mikään ei kelpaa ja kaikki on vaan syvältä. Hohhoijjaa.

      • PorvoonParoni

        Ei onneksi vielä ole kaikki syvältä, vaan jaksaa sekä kuunnella, että keskustellakin toisinaan. Uskon monen eristäytyvän ihan omasta tahdosta, eikä mikään seikka tai tekijä välttämättä aiheuta sitä.

      • Tuulettaa
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Ei onneksi vielä ole kaikki syvältä, vaan jaksaa sekä kuunnella, että keskustellakin toisinaan. Uskon monen eristäytyvän ihan omasta tahdosta, eikä mikään seikka tai tekijä välttämättä aiheuta sitä.

        Sinussa Paroni on sitä hyvää keskustelijaa. Tavoitteesi ei ole lytätä muita vaan pystyt kommentoimaan kaikille. Eihän kaikesta tarvitse olla yhtämieltä, mutta tapa millä oma mielipide tuodaan ratkaisee.

      • PorvoonParoni
        Tuulettaa kirjoitti:

        Sinussa Paroni on sitä hyvää keskustelijaa. Tavoitteesi ei ole lytätä muita vaan pystyt kommentoimaan kaikille. Eihän kaikesta tarvitse olla yhtämieltä, mutta tapa millä oma mielipide tuodaan ratkaisee.

        En ymmärrä mitä nautintoa nämä muutamat toisten lyttääjät saavat itselleen, kun pahoittavat toisen mielen. Enemmistö täällä on loistoporukkaa ja noita äksyilijöitä ei ole kuin muutama, eikä heille kannata edes vastata. Siinä toimii hyvin palstan motto, sitä saa mitä tilaa!

    • Erakoitunut

      Minulla ei ole elämässäni mitään minkä vuoksi elää. Olen sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti ja henkisesti rappiolla. Minulla ei ole elämässäni pohjaa jonka varaan rakentaa asioita. Helppo se on
      niiden arvostella meitä vanhempia, joilla on parisuhde. Kun on oma vaimo tai mies joka rakastaa, saa hän valtavan voimavaran käyttöönsä.

      • PorvoonParoni

        Ei parisuhde pelkästään mikään autuaaksi tekevä seikka ole. Monet elävät huonossa parisuhteessa ja toivovat jopa toisen poislähtemistä. En elä toisen ihminen kautta, vaan hänen kanssaan.

      • Voimaonitsessä

        Siinä taas yksi erheytetty ja harhautettu, joka luulee ettei maailmassa ole mitään muuta elämää, merkitystä ja tarkoitusta kuin joku iankaikkinen kulahtanut institutio, avioliitto, joka pahimmillaan on ollut vankila monelle ja estänyt oman elämän täysin ja kokonaan. Avioliitto ja rakkaus eivät ole synonyymejä.

    • flegmaatti

      Hoitelua puolin ja toisin. Vaimoni hoiti yli 7:n vuoden takaisten pakoputkeni lyhennysten jälkimainingit. Osa oli sellaista, etteivät kotisairaanhoitajat suostuneet edes kokeilemaan.
      Osa oli vielä hurjempaa. Useampia vuorokausia oli lattiapintoja suojattava muoveilla ja sanomalehdillä.

      Vajaa 20 vuotta sitten oli vaimollani jakso jolloin sytostaatit yhdessä muiden myrkkyjen kanssa aiheutti omat kuvionsa.

      Olen nyt reilut kaksi viikkoa paikannut fillarilla selkänsä teloneen käyttökelvottoman naisen toiminnallisia aukkoja. Onhan tuo jo paranemaan päin.
      Kävi ilakoimassa villasukkien ja lapasten myyntitapahtumassa ja palasi tänään kutomisklubin viikottaisesta tapahtumasta.

      Joten hoideltu on!

      • PorvoonParoni

        ...osoittaa toisilleen uskollisuutta myötä- ja vastamäessä....

        Varmasti meiltä suomalaisilta löytyy ihan aitoa ja pyyteetöntä toisen auttamishalua ja kaverin kannustamista ja tekemistä toisen puolesta. Käytit mukavaa sanaa - ilakoimassa!

    • Mikä_milloinkin

      Ei kukaan ihminen ole pelkästään taakka tai pelkästään voimavara. Minua taas kerran ärsyttää tällainen mustavalkoinen ajattelu.

      Itse en ole sen enempää taakka kuin voimavarakaan. Minua ei tarvitse kenenkään hoitaa, toistaiseksi olen ihan kohtalaisessa kunnossa. En myöskään roiku kenessäkään toisessa siten, että olisin henkinen taakka. En tosin ole erityinen voimavarakaan. Käyn erilaisissa tilaisuuksissa vaihtelevasti omaksi ajankuluksi ja mielenvirkistykseksi ja sensemmoista, mutta ei se kenellekään muule kuin itselleni tuota mitään hyötyä. Mitään hoito- tai huoltotyötä en rupea vapaaehtoisena tekemään. meillä ajatellaan kaavamaisesti, että vanhenevilla naisilla on jokin ihme hoito- ja huoltogeeni taikka sitten niin, että vanhan naisen täytyy luonastaa oikeutensa elää hoitamalla toisia. Minä en ole hoitoihminen ja on vain parempi, kun tunnen itseni enkä ota väkisin toimintaa, josta en tykkää.

      Viihdyn erittäin hyvin myös itsekseni ja minusta on kummallista, että siitä syyllistetään tai vähintäänkin pidetään outona. Mihinkään ei muka voi mennä yksin ja myös yksin viihtyviä pidetään automaattisesti yksinäisinä.

      Sanoin myös, koska en ole jatkuvasti yksin. Itse asiassa voisin olla itsekseni enempi kuin mitä siihen on mahdollisuuksia.

      Lisäksi minusta on kummallista, että ihminen ei muka pääse mihinkään yksin. Siis jos on liikuntakykyinen. Kaikkialle pitäisi ottaa kaveri mukaan. Minusta lähes kaikkialle voi mennä yksin. Ja puhua vieraille. Tosin kaikki eivät puhu kuin tutuille, vieraat ihmisethän ovat vaarallisia. Tai sitten siinä käy niin, että joku ripustautuu minuun ja haluaa kertoa elämäntarinansa ja hänestä eroon pääsy kohteliaasti on työn ja tuskan takana. Usein näillä elämänpaljastelijoilla on puoliso, lapsia, lastenlapsia ja sukulaisia yllin kyllin. Mikseivät ne harjoita läheisiään kohtaan samanlaista yksipuolista puheenpölinää? Eivät ne keskustele, vaan raportoivat, tilittävät vain omiaan. Näitä takkiaisia on kaikkialla, vanhoja ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta omaa tilannetajua eivätkä osaa havainnoida toisen ihmisen reaktioita.

      • PorvoonParoni

        Ei olekaan pelkästään joko tai, pahoittelut huonosta sanavalinnasta, jonka otin suoraan sanomalehdestä ja aloin sen ympärille kehitellä keskustelunaihetta.

        Hyvä että olet kohtalaisessa kunnossa, mutta pahoin pelkään meneväni huonompaan suuntaan. Päivästä päivään vaikenevat aamuherätykset, ei millään tahdo saada itseään liikkeelle.

        Samoin minä viihdyn hyvin yksin ja menen mielelläni yksikseni erilaisiin tilaisuuksiin. Ja joudun selittelemään sitä, miksi tykkään olla vaan itsekseni.

      • flegmaatti

        Väistämätön kehitys!
        Kaikki fyysiset ominaisuuteni heikkenevät väistämättä. Voimataso hiippuu hitaammin kuin sidekudokset rappeutuvat. Uusimpana ilmiönä toinen polvi ja olkapää.
        Eivät haittaa arkielämää mutta sen sijaan rajoittavat rappeutumisen hidastamisponnisteluja.

        Yksin ollessani en tunne tarvetta rynniä mihinkään epätavalliseen. Tähän mennessä ei ole ollut tarvetta esimerkiksi yksinmatkailuun ja vaimoni ollessa tyttöjen matkoillaan täyttyvät minun päiväni tavanomaisista tekemisistä.

    • eppu2

      Itse olen lähipiirilleni voimavara. Niin henkisesti, kuin taloudellisestikin. Läheisistäni tiedän asioita, joita eivät halua muiden läheisten tietävän.
      Minun takana salaisuudet pysyvät, ehdottomasti.
      Vaan voi tulla aika, että en sitä enää ole, toivottavasti en taakaksi muuttuisi. Tulevien päivien päälle ei vannoa kannata, koska niistähän emme tiedä.
      Yleisestikin ikäihmiset ovat suuri voimavara, jos ajatellaan, kuinka paljon palkatonta työtä he tekevät. Sitä vaan ei haluta huomioida.
      Tuohon arvostuksen puutteeseen sanoisin, että se näkyy poliittisissa päätöksissä, mutta mitä omien nuorten ja heidän kavereidensa mielipiteitä olen kuullut, ei pidä paikkaansa.
      Ainahan se niin on, että ikävä kello soi kovemmin.

      • PorvoonParoni

        Nostit tärkeän seikan esille, tiedät läheisistäsi asioita joita he eivät halua muiden tietävän. Olet silloin luotettu ja sinun tiedetään pystyvän pitämään sinulle kerrotut asiat omana tietonasi ja kenties tiedät jopa suuria salaisuuksia.

        Ei kannata laskea mitään tulevaisuuden varaan. Alkanut vähän ärsyttämään jonkinasteinen syyllistäminen, jos et tee sitä niin et myöskään ole tätä. Esimerkiksi liikunnallisuus ei ole ihan yksiselitteistä ikäihmisille.

        Jos kaikkein läheisimmät arvostavat ja muistavat edes joskus vähän kehua, niin se lämmittää mieltä mukavasti.

      • siilivain

        Eppu2 oletkos koskaan ajatellut että jos ja kun oksus dementoidut voi olla että et muista mitä ei muille saa kertoa ja kerrot estottomasti kaiken kaikille :)?

      • eppu2
        siilivain kirjoitti:

        Eppu2 oletkos koskaan ajatellut että jos ja kun oksus dementoidut voi olla että et muista mitä ei muille saa kertoa ja kerrot estottomasti kaiken kaikille :)?

        Tuskin muistan sitten niin tuoreita asioita. Kyllä ne alle 50 v asiat ovat niitä, useimmiten lapsuus- ja nuoruusasiat, jotka siinä tilassa muistaa.
        Ja kuka sitä sitten vanhan höperön juttuja ymmärtää ja osaa mihinkään yhdistää.

      • siilivain
        eppu2 kirjoitti:

        Tuskin muistan sitten niin tuoreita asioita. Kyllä ne alle 50 v asiat ovat niitä, useimmiten lapsuus- ja nuoruusasiat, jotka siinä tilassa muistaa.
        Ja kuka sitä sitten vanhan höperön juttuja ymmärtää ja osaa mihinkään yhdistää.

        Toivotaan niin.

    • Anceli

      Minäkö?
      En ole vanhus.
      Äitini on 85-vuotias, hän on jo vanhus, ei kuitenkaan taakka, pikemminkin voimavara.
      Ei vaikuttanut ollenkaan masentuneelta, kun tänään tavattiin.

      • PorvoonParoni

        Terveiset äidillesi täältä Porvoosta, kuten myös yhtälailla sinulle.

        Olen sinulle kertonut aikaisemminkin, että sinulla on asenne kohillaan ja siksi et olekaan vanhus. Tällaiset vanhat äijät valittelevat vaivojaan ja kerjäävät lohduttajaa. Olisiko tavallista voimakkaampi kaamosväsymys vai mikä?

      • Anceli
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Terveiset äidillesi täältä Porvoosta, kuten myös yhtälailla sinulle.

        Olen sinulle kertonut aikaisemminkin, että sinulla on asenne kohillaan ja siksi et olekaan vanhus. Tällaiset vanhat äijät valittelevat vaivojaan ja kerjäävät lohduttajaa. Olisiko tavallista voimakkaampi kaamosväsymys vai mikä?

        Kiitos terveisistä!
        En minä tiedä mikä sinua vaivaa, kaamos päättyy aikanaan, joulu tulee ja sillee, pää pystyyn paroni :)

      • PorvoonParoni
        Anceli kirjoitti:

        Kiitos terveisistä!
        En minä tiedä mikä sinua vaivaa, kaamos päättyy aikanaan, joulu tulee ja sillee, pää pystyyn paroni :)

        Puolet työpäivästä jo tehty ja on ruokatunti. Nyt näyttää jo paremmalta. Kiitos kannustuksesta.

      • Anceli
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Puolet työpäivästä jo tehty ja on ruokatunti. Nyt näyttää jo paremmalta. Kiitos kannustuksesta.

        Ruokatunnilla olen minäkin, kamaria siivoilen ja pönttöuuniin laitoin tulen, voi heitellä poltettavia papereita sinne.
        Taidan käväistä ulkona, kun on vielä valoisaa aikaa ja jatkan sitten puuhia.

        Omaishoitajien viikko ja mie pidän muutaman vapaapäivän, nyt menee hyvin!

        "Viksut" pärjää aina :)

      • liinaance
        Anceli kirjoitti:

        Ruokatunnilla olen minäkin, kamaria siivoilen ja pönttöuuniin laitoin tulen, voi heitellä poltettavia papereita sinne.
        Taidan käväistä ulkona, kun on vielä valoisaa aikaa ja jatkan sitten puuhia.

        Omaishoitajien viikko ja mie pidän muutaman vapaapäivän, nyt menee hyvin!

        "Viksut" pärjää aina :)

        Oma kehu haisee,Ancelina. Sulla on aina kaikki niin hyvin,mukamas.

      • Anceli
        liinaance kirjoitti:

        Oma kehu haisee,Ancelina. Sulla on aina kaikki niin hyvin,mukamas.

        Tämä vuosi ja oikeastaan viimeiset pari vuotta ovat olleet huolia ja hankaluuksia täynnä. Nyt on tilanne parempi, mutta saattaa muuttua jo tiistaina, kun lääkäri soittaa labratuloksista.
        Tällä viikolla sain pitää muutaman vapaapäivän ja siitä olin iloinen.
        Älä suotta pahoita mieltädi, harvalla on kaikki koko ajan hyvin..

      • Anceli
        liinaance kirjoitti:

        Oma kehu haisee,Ancelina. Sulla on aina kaikki niin hyvin,mukamas.

        Mieltäsi! Minun mieltäni et pysty piikittelyilläsi pahoittamaan.

    • Tellukka
      • Eisiivooja

        Onkos tukholmalainen ex-yksinhuoltaja herännyt todellisuuteen.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/15474211/rupesin-lesboksi-nain-vanhemmalla-ialla

      • Tellukka
    • tsypy

      Paroni ei ole lähelläkään vielä vanhuutta, se alkaa vasta sitten 75. ikävuoden jälkeen.

      • PorvoonParoni

        Muistaakseni sellainen sanalaskukin on, että kun mies vanhenee, niin vaivat nuorenee. Ehkä se vanheneminen on alkanut ryminällä, kun tällaisia murehtii. Kiitos lohduttavasta tiedosta, että on tässä vielä aikaa.

    • rexu

      Ihminen saattaa löytää itsestään uskomattomia voimavaroja jos on tarvis ja tilanne sitä vaatii. mutta eihän tämä päde kaikkiin ihmisiin ja kaikkiin asioihin kuitenkaan. Jotkut eivät edes halua tai ovat muuten vaan niin kyynisiä. Taakat tuntuvat eriarvoisilta mutta ovat kullekkin sietokyvyn mukaan.

      • PorvoonParoni

        Tuo kyynisyys on ikävä vaiva, jota näkee näillä foorumeillakin paljon. Koskaan ei pitäisi olla niin ilkeä, ettei vastaa kun kysytään tai kuuntele toista ihan oikeasti vaan touhotetaan omaa höpinää.

        Ehkä taakan painon huomaa helpommin, kun "parasta ennen" -leima menee koko ajan kauemmas?

      • sunnuntaileipoja
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Tuo kyynisyys on ikävä vaiva, jota näkee näillä foorumeillakin paljon. Koskaan ei pitäisi olla niin ilkeä, ettei vastaa kun kysytään tai kuuntele toista ihan oikeasti vaan touhotetaan omaa höpinää.

        Ehkä taakan painon huomaa helpommin, kun "parasta ennen" -leima menee koko ajan kauemmas?

        Paroni
        Ja ravistettava ennen käyttöä ;DD

    • Bengalitikku

      Aloittajalle: olet vielä työelämässä, joten aikaa on niukemmin tehdä jotain juttuja toisin kuin useat meistä täällä, joten tapahtumiin mennet valikoiden.
      Olen ollut voimavara ja yrittänyt kuunnella ja tukea. Ei se aina onnistu, jos toinen on omien ajatustensa pauloissa.
      Taakka en ole, koska pärjään näineen päivineen. Verot maksan.
      Terveyttä olen enemmän tietoisemmin yrittänyt pitää yllä ja huolehtinut kunnostani. En ole mikään superliikunnallinen, mutta yritän pitää laitteet ja apuvälineet loitolla, etten ole yhteiskunnallekaan taakaksi.
      Minä olen toisaikainen. Välillä innostuu ja liihottaa eri tapahtumiin.
      Mutta toisinaan ei ole mitään niin hyvää kuin r a u h a. Vege kaikki kiire ja hösis.
      Jollekin se on passiivisuutta, minulle se on aktiivista hiljaisuutta.
      Tykkään muista ihmisistä, mutta jos joku ikään kuin "tunkee" kylään, keksin läjän tekemistä ja tekosyitä, kun en tahdo, vaan haluan lööbailla vaan. Voin seuraavalla viikolla tehdä päin vastoin: kutsua. Pysykööt perässä. Hih.
      Näitä samoja piirteitä olen huomannut muissakin ikäihmisissä.
      Marraskuussa on biorytmini pohjat.
      Lopuksi: muut paremmin osaavat määritellä taakka vai v.vara.

      • PorvoonParoni

        Niin olenkin työelämässä eikä aika tahdo aina riittää. Veronmaksajana olen ollut kiitettävän hyvä yksilö, toivottavasti myös eläke riittää johonkin?

        Uskon sinun olevan voimavara läheisillesi ja itsellesi. Kirjoituksistasi oikein loistaa energisyytesi. Se on hieno asia.

      • Bengalitikku
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Niin olenkin työelämässä eikä aika tahdo aina riittää. Veronmaksajana olen ollut kiitettävän hyvä yksilö, toivottavasti myös eläke riittää johonkin?

        Uskon sinun olevan voimavara läheisillesi ja itsellesi. Kirjoituksistasi oikein loistaa energisyytesi. Se on hieno asia.

        Huomenta. Loivennan hieman hehkutustasi.
        Onhan ollut joitain hetkiä, milloin olen jakanut vastoinkäymisiä muutaman luotettavan ihmisen kanssa, mistä olin tavattoman kiitollinen.
        Toisaalta hävetti se, josko olin energiasyöppö. Taakka.
        Sai "itkeä" toisen olkapäälle.
        Ihminen tarvitsee toista ihmistä.
        Jotenkin näin, että tukijakin tarvitsee tukea.

      • PorvoonParoni
        Bengalitikku kirjoitti:

        Huomenta. Loivennan hieman hehkutustasi.
        Onhan ollut joitain hetkiä, milloin olen jakanut vastoinkäymisiä muutaman luotettavan ihmisen kanssa, mistä olin tavattoman kiitollinen.
        Toisaalta hävetti se, josko olin energiasyöppö. Taakka.
        Sai "itkeä" toisen olkapäälle.
        Ihminen tarvitsee toista ihmistä.
        Jotenkin näin, että tukijakin tarvitsee tukea.

        Ei tarvitse loiventaa, koskaan ei tule liikaa hehkutuksia. Vastoinkäymisiä ja takapakkia tulee kaikkille, mutta ei parane napista. Hyvä ystävä jaksaa aina kuunnella ystäväänsä, aina!

    • usein-mieli-maassa-

      Toistaiseksi olen omatoiminen,
      en taloudellinen taakkaa kenellekkää, en edes sossulle siis kelallekkaa,
      enkä muutenkaan kenenkää hoivattava v i e l ä,,,
      lähestyn kohdesaakymmentä ikävuotta vauhdilla,
      jälkeläiseni ovat lähempänä kuuskumppisiä kuin viiskymppisiä,
      --
      vääjäämättä vanhan on toddettava
      kaikenlainen vahva tunne on kadonnu, voimat hiipuu, väsyy ja jaksaminen esm siivoushommissa on jo kortilla,
      avuttomuus ja vanhuus huolestuttaa suuresti,
      tajuaako teikäläisen ikäisetkää yleensäkkä että omat vanhukset voivat olla avuntarpeessa,
      meikä kaipaa usein jo monensorttista henkistä tukea
      varsinki jos lääkäriin pitäisi menneä,
      yksin saa sinnekki köpittää,

      saa hoitoa jos sattuu fiksumpi lääkäri,

      tai saa ylimielistä suhtautumista vaivoihinsa,
      ku lääkäri ei tiedä mikä vanhusta vaivaa,
      eikä halua ottaakaa asiasta selvää,

      pikkusen hymyilyttää ku kuus-vitosia sanotaan jo vanhuksiksi,
      meikä oli silloin vielä pirte jokusukunnossa elämä parhaimmillaan,

      neuvoni on teille kuuskymppisille, harrastakaa liikuntaa intensiivisesti mieluusti päivittäin, pysytte hengissä ehkä jopa kahdeksankymmpisiksi,
      liikunta on ollu meikäläisen lääke,

      kuolen mieluummin äkkiä heti
      silloin kun en enää pärjää ja enkä saa ilman syylistämistä minkäänlaista kotiapua,
      ku vanhanki pitäisi vaan jaksaa ja olla ikuisesti tässä-päivässä kiinni,
      vaikka se on mahdottomuus kun ikää ja sairuksia karttuu matkanvarrella,
      luulisin ettei tervettä vanhusta ole olemassakaan,
      se on harha kuvitelma nuorilla terveillä ihmisillä,
      --
      euta-pilleri on ehdottoman tarpeen sitten kun päätän sen ajan tulleen,

      • PorvoonParoni

        Viestissäsi oli paljon huomioitavia asioita meille nuoremmille. Kiitos.

        Tuon liikunnan poimin sieltä erityisesti ja voi kuinka samaa mieltä olenkaan.

        Kuten myös äkkikuolema, kerralla pois ettei jää vuosiksi kotimaan toisten armoilla.

    • Tellukka
      • Mikä_milloinkin

        Klaus Wekroth kirjoitti jokin aika sitten Aamulehdessä siitä, että kun eutanasia ei ole sallittua, niin moni ennakoi asian lopettamalla elämänsä itse niin kauan, kun vielä on voimissaan tehdä itsari.

        Keski-Euroopassa on klinikoita, joissa ihminen voi itse pistää itseensä kuolettavan annoksen.

        Minun mielestäni meillä pitäisi olla kansalaipilleri, jonka voisi ottaa milloin tahansa esimerkiksi 75 ikävuoden täytettyään ja poistua siististi ja ilman suurempaa dramatiikkaa tästä maailmasta. Tiedän, että tällainen ajattelu herättää vastustusta, mutta tähdennän: vapaaehtoisesti tietenkin. Joka haluaa, voi tietysti elää 110-vuotiaaksi. Mielestäni vanhalla ihmisellä pitäisi olla oikeus omaan kehonsa. Ihmisellä on esimerkiksi saattanut olla jokin elinikäinen sairaus tai vaiva, joka ei ole kuolemaksi, mutta joka on vaikeuttanut normaalielämää aina. Tai sitten ihminen ei vain halua elää niin vanhaksi, että vanhuuden vaivat pahenevat. Ja köyhyyskin vain pahenee, mitä vanhemmaksi ihminen elää.

        En jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka jonkun ideologian, uskonnollisen tai poliittisen, varjolla ottavat kantaa siihen, miten toiset ihmiset elävät ja mikä muka on näille parhaaksi.

      • Hiljaiseloa

        Pitänee paikkansa, yksinäisyys turhattaa ystävät ovat hävinneet, kuolleet tai vanhettuneet.
        Päivät silti kuluu kuluu, vuodet vaihtuu ikää karttuu, näin saattaa jatkua kymmenen kaksikymmentä vuotta ilman mitäänmerkitystä.

      • Tellukka
        Mikä_milloinkin kirjoitti:

        Klaus Wekroth kirjoitti jokin aika sitten Aamulehdessä siitä, että kun eutanasia ei ole sallittua, niin moni ennakoi asian lopettamalla elämänsä itse niin kauan, kun vielä on voimissaan tehdä itsari.

        Keski-Euroopassa on klinikoita, joissa ihminen voi itse pistää itseensä kuolettavan annoksen.

        Minun mielestäni meillä pitäisi olla kansalaipilleri, jonka voisi ottaa milloin tahansa esimerkiksi 75 ikävuoden täytettyään ja poistua siististi ja ilman suurempaa dramatiikkaa tästä maailmasta. Tiedän, että tällainen ajattelu herättää vastustusta, mutta tähdennän: vapaaehtoisesti tietenkin. Joka haluaa, voi tietysti elää 110-vuotiaaksi. Mielestäni vanhalla ihmisellä pitäisi olla oikeus omaan kehonsa. Ihmisellä on esimerkiksi saattanut olla jokin elinikäinen sairaus tai vaiva, joka ei ole kuolemaksi, mutta joka on vaikeuttanut normaalielämää aina. Tai sitten ihminen ei vain halua elää niin vanhaksi, että vanhuuden vaivat pahenevat. Ja köyhyyskin vain pahenee, mitä vanhemmaksi ihminen elää.

        En jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka jonkun ideologian, uskonnollisen tai poliittisen, varjolla ottavat kantaa siihen, miten toiset ihmiset elävät ja mikä muka on näille parhaaksi.

        Tuohan se on ihmisen omaa vapautta saada ottaa henki itseltään omalla tavallaan, ihan itse keksimällään.
        Miksi pitäisi tarjota toiselle ihmiselle yhteiskunnan puolesta kuolemakin valmiiksi jollain tietyllä määrätyllä tavalla /pillerillä jonkun tietyn iän saavutettuaan, tultuaan "täysi-ikäiseksi kuolemaan". Mikä sellaisesta itsarista tekee "siistimpää" ja hyväksyttävämpää kuin omatoimisesta itsarista omalla tavallaan?

      • Tellukka
        Mikä_milloinkin kirjoitti:

        Klaus Wekroth kirjoitti jokin aika sitten Aamulehdessä siitä, että kun eutanasia ei ole sallittua, niin moni ennakoi asian lopettamalla elämänsä itse niin kauan, kun vielä on voimissaan tehdä itsari.

        Keski-Euroopassa on klinikoita, joissa ihminen voi itse pistää itseensä kuolettavan annoksen.

        Minun mielestäni meillä pitäisi olla kansalaipilleri, jonka voisi ottaa milloin tahansa esimerkiksi 75 ikävuoden täytettyään ja poistua siististi ja ilman suurempaa dramatiikkaa tästä maailmasta. Tiedän, että tällainen ajattelu herättää vastustusta, mutta tähdennän: vapaaehtoisesti tietenkin. Joka haluaa, voi tietysti elää 110-vuotiaaksi. Mielestäni vanhalla ihmisellä pitäisi olla oikeus omaan kehonsa. Ihmisellä on esimerkiksi saattanut olla jokin elinikäinen sairaus tai vaiva, joka ei ole kuolemaksi, mutta joka on vaikeuttanut normaalielämää aina. Tai sitten ihminen ei vain halua elää niin vanhaksi, että vanhuuden vaivat pahenevat. Ja köyhyyskin vain pahenee, mitä vanhemmaksi ihminen elää.

        En jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka jonkun ideologian, uskonnollisen tai poliittisen, varjolla ottavat kantaa siihen, miten toiset ihmiset elävät ja mikä muka on näille parhaaksi.

        """Minun mielestäni meillä pitäisi olla kansalaipilleri, jonka voisi ottaa milloin tahansa esimerkiksi 75 ikävuoden täytettyään ja poistua siististi ja ilman suurempaa dramatiikkaa tästä maailmasta."""

        Ja tuokin vielä.
        Haa, mutsi täyttää 75v. Nyt se saa kansalaispillerin. Saa nähdä minä päivänä sen heittää naamaansa, jos ei olla sille mielin kielin. Omaansako heittää vai leipooko jonkun meidän kakkuun.

      • Mitämuutajäänytväliin

        Paitsi että eutanasialla ja tappamisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Sangen sairas ajattelumalli, että ihminen voi ja saa pamauttaa aivonsa pitkin seiniä tai jäsenensä pitkin peltoa kun juoksee junan alle, mutta rauhallinen ja siisti poistuminen tästä maailmasta piikin tai pillerin avulla on pahasta ja tuomittavaa.

      • siilivain
        Mitämuutajäänytväliin kirjoitti:

        Paitsi että eutanasialla ja tappamisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Sangen sairas ajattelumalli, että ihminen voi ja saa pamauttaa aivonsa pitkin seiniä tai jäsenensä pitkin peltoa kun juoksee junan alle, mutta rauhallinen ja siisti poistuminen tästä maailmasta piikin tai pillerin avulla on pahasta ja tuomittavaa.

        Se piikki tai pilleri on jonkun toisen kontolla. Siinä on vissi ero.

      • Mikä_milloinkin
        Tellukka kirjoitti:

        Tuohan se on ihmisen omaa vapautta saada ottaa henki itseltään omalla tavallaan, ihan itse keksimällään.
        Miksi pitäisi tarjota toiselle ihmiselle yhteiskunnan puolesta kuolemakin valmiiksi jollain tietyllä määrätyllä tavalla /pillerillä jonkun tietyn iän saavutettuaan, tultuaan "täysi-ikäiseksi kuolemaan". Mikä sellaisesta itsarista tekee "siistimpää" ja hyväksyttävämpää kuin omatoimisesta itsarista omalla tavallaan?

        "Siistimpää" se olisi siitä syystä, että se olisi yleisesti hyväksyttävä tapa, josta olisi pois turha dramatiikka. Itsemurhiin sitä dramatiikkaa liitetään. Joillekuille kuolema on vaikea asia, vaikka me kaikki kuolemme ennemmin tai myöhemmin, tiettävästi tänne ei ole kovin moni jäänyt.

        Kyllä siitä pilleristä voisi jotain maksaakin. Yhteiskunta tulisi mukaan vain sillä tavoin, että se hankkisi kansalaisen saataville sen aineen, jota ei muutoin ole saatavilla.

      • Mikä_milloinkin
        Hiljaiseloa kirjoitti:

        Pitänee paikkansa, yksinäisyys turhattaa ystävät ovat hävinneet, kuolleet tai vanhettuneet.
        Päivät silti kuluu kuluu, vuodet vaihtuu ikää karttuu, näin saattaa jatkua kymmenen kaksikymmentä vuotta ilman mitäänmerkitystä.

        Minä en maininnut viestissäni mitään yksinäisyydestä. Sitä tungetaan nykyisin joka paikkaan, vähän niin kuin maahanmuuttajia tai seksuaalista häirintää.

      • Tellukka
        Mikä_milloinkin kirjoitti:

        "Siistimpää" se olisi siitä syystä, että se olisi yleisesti hyväksyttävä tapa, josta olisi pois turha dramatiikka. Itsemurhiin sitä dramatiikkaa liitetään. Joillekuille kuolema on vaikea asia, vaikka me kaikki kuolemme ennemmin tai myöhemmin, tiettävästi tänne ei ole kovin moni jäänyt.

        Kyllä siitä pilleristä voisi jotain maksaakin. Yhteiskunta tulisi mukaan vain sillä tavoin, että se hankkisi kansalaisen saataville sen aineen, jota ei muutoin ole saatavilla.

        Miksi sellaiseen pitäisi tarvita yhteiskunnan lainmukainen lupa, että ihminen saa päättää päivänsä. Missä on yksilönvapaus omaan kehoonsa?
        Itsemurha nykyisellään tosin on kuolemantuomioon johtava rikos, sen myönnän.

        Kai nyt jokaisella pitää olla vapaus edes kuolla omalla tavallaan ilman yhteiskunnan lupaa tai määräyksiä kuinka sen pitää tapahtua, että olisi laillinen ja "siisti". Ihmisiä kuolee rumalla tavalla muutenkin, autokolareihin ja muihin onnettomuuksiin, puukotuksiin, ampumisiin ...

      • Kontollapaljonmuutakin

        Niiinpä. Miksi sitten esim. ihmisen, jonka kehon on vallannut kokonaan joku ruma syöpä, pitää odottaa, kärsiä ja kitua, koska lopullinen henkäys tapahtuu. Miksi hän ei voi päästä pois kärsimästä, jos hän itse tahtoo ja haluaa "omalla tavallaan"? Miksi lääkäri saa keksiä ja käyttää vain niitä konsteja, joilla kaikilla mahdollisilla tavoilla pidennetään kärsimystä? Sekä ruumiillista, mutta varsinkin henkistä.

        Henkisestä puheenollen: miksi hän ei saa kuolla laillisesti, jos se laki olisi, omaa yksilönvapauttaan toteuttaen, vaan hänen pitää kitua siksi, että on niiin paljon henkisesti vajaita, joiden ajattelu ei riitä eikä yllä kuoleman rajalle saakka?

      • Tellukka
        Kontollapaljonmuutakin kirjoitti:

        Niiinpä. Miksi sitten esim. ihmisen, jonka kehon on vallannut kokonaan joku ruma syöpä, pitää odottaa, kärsiä ja kitua, koska lopullinen henkäys tapahtuu. Miksi hän ei voi päästä pois kärsimästä, jos hän itse tahtoo ja haluaa "omalla tavallaan"? Miksi lääkäri saa keksiä ja käyttää vain niitä konsteja, joilla kaikilla mahdollisilla tavoilla pidennetään kärsimystä? Sekä ruumiillista, mutta varsinkin henkistä.

        Henkisestä puheenollen: miksi hän ei saa kuolla laillisesti, jos se laki olisi, omaa yksilönvapauttaan toteuttaen, vaan hänen pitää kitua siksi, että on niiin paljon henkisesti vajaita, joiden ajattelu ei riitä eikä yllä kuoleman rajalle saakka?

        No eihän itsari ole missään laissa kielletty.
        Mutta sen saa kyllä jokainen hoidella itse, jos niin tuntee, eikä sotkea toisia siihen avustamaan, meitä henkisesti vajaitakaan.
        Oletko sinä henkisesti niin korkealla tasolla, että jos joku sanoo haluavansa hirttää itsensä, niin auttaisit tekemään hänelle kaulakiikun ja sitoisit narun kaulaan? Hän sitten vain itse potkaisisi tuolin pois altaan. Ihan "siistiä".

      • omatvalinnat
        Tellukka kirjoitti:

        No eihän itsari ole missään laissa kielletty.
        Mutta sen saa kyllä jokainen hoidella itse, jos niin tuntee, eikä sotkea toisia siihen avustamaan, meitä henkisesti vajaitakaan.
        Oletko sinä henkisesti niin korkealla tasolla, että jos joku sanoo haluavansa hirttää itsensä, niin auttaisit tekemään hänelle kaulakiikun ja sitoisit narun kaulaan? Hän sitten vain itse potkaisisi tuolin pois altaan. Ihan "siistiä".

        onko mielestäsi parempi että elämänsä lopettajat ajavat päin toista autoa tai hyppäävät jonkun auton tai junan eteen aiheuttaen elämänikäisiä vammoja ja traumoja viattomille osapuolille???
        itsensä lopettamisen keinot ovat vähäiset maassa missä aseita ei ole pöytälaatikoissa ja tappavat aineet eivät ole tavallisen rehellisen ihmisen ulottuvilla
        ihmisoikeuksiin kuuluu mielestäni omasta elämästä päättäminen, myös sen päättämisestä, joten reseptillä hankittava apteekin "lähtöpaketti" olisi tervetullut lisä yhteiskuntamme palveluihin

      • siilivain
        omatvalinnat kirjoitti:

        onko mielestäsi parempi että elämänsä lopettajat ajavat päin toista autoa tai hyppäävät jonkun auton tai junan eteen aiheuttaen elämänikäisiä vammoja ja traumoja viattomille osapuolille???
        itsensä lopettamisen keinot ovat vähäiset maassa missä aseita ei ole pöytälaatikoissa ja tappavat aineet eivät ole tavallisen rehellisen ihmisen ulottuvilla
        ihmisoikeuksiin kuuluu mielestäni omasta elämästä päättäminen, myös sen päättämisestä, joten reseptillä hankittava apteekin "lähtöpaketti" olisi tervetullut lisä yhteiskuntamme palveluihin

        Oman elämänsähän saa lopettaa, se ei ole rikos mutta yhteiskunnan varoja siihen ei tarvite odotella. Tai toisten apua muutoin kuin ihan poikkeustapauksissa.

      • Mikä_milloinkin
        omatvalinnat kirjoitti:

        onko mielestäsi parempi että elämänsä lopettajat ajavat päin toista autoa tai hyppäävät jonkun auton tai junan eteen aiheuttaen elämänikäisiä vammoja ja traumoja viattomille osapuolille???
        itsensä lopettamisen keinot ovat vähäiset maassa missä aseita ei ole pöytälaatikoissa ja tappavat aineet eivät ole tavallisen rehellisen ihmisen ulottuvilla
        ihmisoikeuksiin kuuluu mielestäni omasta elämästä päättäminen, myös sen päättämisestä, joten reseptillä hankittava apteekin "lähtöpaketti" olisi tervetullut lisä yhteiskuntamme palveluihin

        Tätä minäkin tarkoitin. Jotkut täällä jankkaavat, ettei siihen tarvita mitään yhteiskuntaa väliin. Ei tunnu menevän jakeluun, ettei varmoja tapoja eli tarpeeksi vahvoja aineita ole saatavilla kansalaisille laillisesti, eli yhteiskunnan on muutettava lainsäädäntöä, jotta niiden saanti laillistuu.

        Olen valmis maksamaan ihan kohtuullisen korvauksen siitä, että voin lopettaa elämäni niin halutessani esimerkiksi mainitsemani 75 ikävuoden jälkeen milloin haluan. Mikä on kohtuullinen korvaus? Voisin jemmata sitä varten muutaman tuhannen, jolla katettaisiin kaikki yhteiskunnan vaivat siitä, että kuolen ja lakkaan olemasta vaivaksi tulevina vuosikymmeninä, kun terveys todennäköisesti heikkenee ja minusta tulisi todellinen kuluerä.

        Riittäisikö tämän palstan kriitikoille 10 000 euroa?

      • eppu2
        Mikä_milloinkin kirjoitti:

        Tätä minäkin tarkoitin. Jotkut täällä jankkaavat, ettei siihen tarvita mitään yhteiskuntaa väliin. Ei tunnu menevän jakeluun, ettei varmoja tapoja eli tarpeeksi vahvoja aineita ole saatavilla kansalaisille laillisesti, eli yhteiskunnan on muutettava lainsäädäntöä, jotta niiden saanti laillistuu.

        Olen valmis maksamaan ihan kohtuullisen korvauksen siitä, että voin lopettaa elämäni niin halutessani esimerkiksi mainitsemani 75 ikävuoden jälkeen milloin haluan. Mikä on kohtuullinen korvaus? Voisin jemmata sitä varten muutaman tuhannen, jolla katettaisiin kaikki yhteiskunnan vaivat siitä, että kuolen ja lakkaan olemasta vaivaksi tulevina vuosikymmeninä, kun terveys todennäköisesti heikkenee ja minusta tulisi todellinen kuluerä.

        Riittäisikö tämän palstan kriitikoille 10 000 euroa?

        Ajattelehan mitä siitä seurausi, jos tuollaisia aineta olisi kaikkien saatavilla. Paljonko niillä pahaa tehtäisiin.
        Mainitsit tuon 10 000 euroa. Luettuani kommentteja, ei tässä ole ollenkaan ollut kyse rahasta.
        Sitten, jos eutanasia laillistettaisiin, se tulee olemaan pykälien takana. Tiukat ovat kriteerit.
        Myöskin eutanasian toteuttaminen (siis auttajan) pitää olla vapaaehtoisuuden pohjalta.
        Toisekseen, kun ihminen on voimissaan suunnitelma siitä, itseltä hengen ottamisesta saattaa muuttua, kun olisi ´´tullut aika.´´

      • Tellukka
        Mikä_milloinkin kirjoitti:

        Tätä minäkin tarkoitin. Jotkut täällä jankkaavat, ettei siihen tarvita mitään yhteiskuntaa väliin. Ei tunnu menevän jakeluun, ettei varmoja tapoja eli tarpeeksi vahvoja aineita ole saatavilla kansalaisille laillisesti, eli yhteiskunnan on muutettava lainsäädäntöä, jotta niiden saanti laillistuu.

        Olen valmis maksamaan ihan kohtuullisen korvauksen siitä, että voin lopettaa elämäni niin halutessani esimerkiksi mainitsemani 75 ikävuoden jälkeen milloin haluan. Mikä on kohtuullinen korvaus? Voisin jemmata sitä varten muutaman tuhannen, jolla katettaisiin kaikki yhteiskunnan vaivat siitä, että kuolen ja lakkaan olemasta vaivaksi tulevina vuosikymmeninä, kun terveys todennäköisesti heikkenee ja minusta tulisi todellinen kuluerä.

        Riittäisikö tämän palstan kriitikoille 10 000 euroa?

        Vähemmälläkin kuin 10 000 eurolla saat kyllä hankittua tappavan annoksen mömmöjä ilman lääkäreitä tai apteekkia. Lopuilla voit ostaa vaikkapa arkun valmiiksi. Niitä sen alan "lääkäreitä" löytyy, kun tarkkailet vaikkapa tuolla plattaninlla källäilijöitä. Varmastii osaavat auttaa. Niin paljon kun narkkarit itsekin vahingossa ottavat tappavia yliannostuksia.

        """itsensä lopettamisen keinot ovat vähäiset maassa missä aseita ei ole pöytälaatikoissa ja tappavat aineet eivät ole tavallisen rehellisen ihmisen ulottuvilla"""
        Ei ne keinot näytä olevan vähissä, niin paljon kun ihmiset tekevät itsareita, eläkeläisistäkin enemmän kuin yksi päivää kohti pikku Ruotsissa. Suurin osa varmasti aivan itse jemmaamillaan lääkkeillä, sillä myrkkyjähän ne on kaikki reseptilääkkeet.

        Mikä haamuraja se on tuo 75v? Ei ihmisen elämänhalu ja terveys iästä ole kiinni. Tuossa entinen työnjohtajani 92v asustelee vielä kotonaan 94v ikäisen vaimonsa kanssa. Neljä vuotta sitten vaihtoivat uuteen autoon. Kun sitten taas on tällaisia kuin aloittaja, nippa nappa 60v, joka kuulostaisi olemaan valmis jo luovuttamaan tästä elämästä

      • Avartukaa

        Jos tuo yksi tollukka ei tahallaan sottaa juttuja ja asioita, niin käsityskyky on hyvin alhainen. Kaikille muillekin voisi sanoa, että ei ehkä pitäisi puhua suulla suuremmalla aiheista, joista ei ole minkään sortin kokemusta. Vai kuinka moni on seurannut vakavasti sairaiden viimeisiä kamppailuita elämän loppusuoralla?

      • Tellukka
        Avartukaa kirjoitti:

        Jos tuo yksi tollukka ei tahallaan sottaa juttuja ja asioita, niin käsityskyky on hyvin alhainen. Kaikille muillekin voisi sanoa, että ei ehkä pitäisi puhua suulla suuremmalla aiheista, joista ei ole minkään sortin kokemusta. Vai kuinka moni on seurannut vakavasti sairaiden viimeisiä kamppailuita elämän loppusuoralla?

        Minkäslainen kokemus sitä siinä on omasta kuolemastaan?
        Minä aion katsoa mielenkiinnolla loppuun asti tämän elämän. Ei minulla ole mitään kiirettä tulla tapetuksi, eikä auttaa toisiakaan tekemään itsaria. Kyllä se kuolema tulee omalla ajallaan sitten kun on tullakseen. Eihän se aina helppoa liene, mutta se on sellaista kuoleminen.

        Tiettyhän lääkärit jo nytkin pyrkivät edesauttamaan sitä sähläämisellään, mutta onneksi vielä on itsellä käsitys omista lääkkeistään.
        Maanantaina kävin vuotuisessa kontrollissa ja siinä samalla pyysin lääkärin uusimaan reseptini. No niinhän uusikin, mutta veti uudet reseptit kaikkiin lääkkeisiin, mitä minulla on aikojen saatossa ollut ja mitkä on monet vaihdettu jo toisiin. Höperömpi voisi vetää uudet ja entiset lääkkeet naamaansa niille määrättyinä annoksina, mutta kuten sanottu, niin ei minulla ole niin kiire kuolla.

      • Kehity

        'Hyvin' ymmärretty.

      • eppu2
        Avartukaa kirjoitti:

        Jos tuo yksi tollukka ei tahallaan sottaa juttuja ja asioita, niin käsityskyky on hyvin alhainen. Kaikille muillekin voisi sanoa, että ei ehkä pitäisi puhua suulla suuremmalla aiheista, joista ei ole minkään sortin kokemusta. Vai kuinka moni on seurannut vakavasti sairaiden viimeisiä kamppailuita elämän loppusuoralla?

        Toiset lähtevät hetkessä, toiset rauhallisesti, joillakin lähtö on vaikea.
        Vaikeimmin sairaille, joille ei mikään kipulääkitys oikein tehoa, voidaan myös käyttää sedaatiota.
        Hoitotahtoon voi laittaa, ettei halua elämää pitkittäviä toimenpiteitä, jos tilanne on kuitenkin parantumaton.
        Kipulääkityshoito on nykyään parantunut, mutta lienee sillä saralla vielä tehostettavaa.
        Valitettavasti näitä saattohoitopaikkoja ei ole saatavilla, kuin pienelle joukolle kerrallaan.

      • Henkihukassa

        Mikä järki ja idea on pitää ihmistä sen enempää lääketokkurassa kuin sedaatiossa, jos hän on jo matkalla pois täältä? Miksi häntä ei voi armahtaa? Siksikö, että täällä on niiin prkl:en paljon heikkolahjaisia, jotka pelkäävät sekä elämää että kuolemaa että kaikkea mahdollista siltä väliltä.

      • eppu2
        Henkihukassa kirjoitti:

        Mikä järki ja idea on pitää ihmistä sen enempää lääketokkurassa kuin sedaatiossa, jos hän on jo matkalla pois täältä? Miksi häntä ei voi armahtaa? Siksikö, että täällä on niiin prkl:en paljon heikkolahjaisia, jotka pelkäävät sekä elämää että kuolemaa että kaikkea mahdollista siltä väliltä.

        Tuskinpa se nyt siitä johtuu ´´että täällä on niin prkl:en paljon heikkolahjaisia, jotka pelkäävät sekä elämää että kuolemaa ym´´
        Se on tämä Suomen laki, joka sen määrittää.
        Ethän Sinäkään voi mennä tuosta vaan hoitolaitoksen ovesta sisään ja ´´armahtaa,´´ vaikka olisit kuinka lahjakas.

      • Tellukka
        Henkihukassa kirjoitti:

        Mikä järki ja idea on pitää ihmistä sen enempää lääketokkurassa kuin sedaatiossa, jos hän on jo matkalla pois täältä? Miksi häntä ei voi armahtaa? Siksikö, että täällä on niiin prkl:en paljon heikkolahjaisia, jotka pelkäävät sekä elämää että kuolemaa että kaikkea mahdollista siltä väliltä.

        Kaikkihan me ollaan matkalla pois täältä, mutta mikä hoppu se on.
        Perilliset saa ihan kiltisti odotella, että se hetki tulee. Tuleeko sitten muutamaa päivää ennemmin tai myöhemmin, niin mikä siinä on erona.
        Vain pelkurit eivät uskalla odottaa, että se tulee luonnostaan.

      • Pahoittelen

        No ei voi muuta kuin toivottaa mahdollisimman kivuliasta loppua.

    • tööttt

      ----maaillma on kaiken ikäisten maailma olen lukenut myos nuorten erakkoudden elämänosakseen valinneiden plokeja ----eivät nekään yhtään mitään tuskista ärinnää ,< tai -----mäkätystä hiljaisuus auttaa oman luovuutensa löutämisess heitäkin.

      • PorvoonParoni

        Nykymaailma on vaan muuttumassa, kun on kaiken maailman älykännykät yms. enää ei osata arvostaa hiljaisuutta ja yksin olemista.

      • Mikä_milloinkin
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Nykymaailma on vaan muuttumassa, kun on kaiken maailman älykännykät yms. enää ei osata arvostaa hiljaisuutta ja yksin olemista.

        Älypuhelimista on monesti hyötyä, esimerkiksi karttapohjaiset sovellukset ovat käteviä. Ja mielestäni on mukavaa, kun lähijunassa ihmiset räpeltävät puhelimia sen sijaan, että huutaisivat niihin. Jos joku kailottaa, niin se on yleensä vanhempi nainen tai mies, siellä on toisessä päässä ilmeisesti joku kuulovammainen. Tunnen myötähäpeää näitä tilannetajuttomia ihmisiä kohtaan, jotka huutavat arkiset nakkipaketin ostamisensa kaikelle kansalle. Luultavasti kuolevat sukupuuttoon aikanaan, aika hoitaa.

        Hiljaisuus ja hiljaa oleminen on luksusta. Samoin kuin yksin oleminen. Edellytäen tietenkin, että ihminen kykenee menemään toisten seuraan niin halutessaan ja saa suunsa auki tarvittaessa.

      • PorvoonParoni
        Mikä_milloinkin kirjoitti:

        Älypuhelimista on monesti hyötyä, esimerkiksi karttapohjaiset sovellukset ovat käteviä. Ja mielestäni on mukavaa, kun lähijunassa ihmiset räpeltävät puhelimia sen sijaan, että huutaisivat niihin. Jos joku kailottaa, niin se on yleensä vanhempi nainen tai mies, siellä on toisessä päässä ilmeisesti joku kuulovammainen. Tunnen myötähäpeää näitä tilannetajuttomia ihmisiä kohtaan, jotka huutavat arkiset nakkipaketin ostamisensa kaikelle kansalle. Luultavasti kuolevat sukupuuttoon aikanaan, aika hoitaa.

        Hiljaisuus ja hiljaa oleminen on luksusta. Samoin kuin yksin oleminen. Edellytäen tietenkin, että ihminen kykenee menemään toisten seuraan niin halutessaan ja saa suunsa auki tarvittaessa.

        En ole koskaan tullut miettineeksi tuota, että tosiaan nykyään ei enää huudeta niihin puhelimiin samalla tavalla mitä kymmenen vuotta sitten. Suhtaudun niin kriittisesti jatkuvaan puhelimen mukana kantamiseen, että en edes pystynyt näkemään tällaista hyvää seikkaa ja selvää muutosta käyttäytymisessä. Kiitos että avasit silmäni.

    • siilivain

      Itsekkäästi itselleni sitten kun on aikaa. Menen sinne minne huvittaa, en ole toisista riippuvainen enkä edes halua porukkaan mukaan. Minusta ei enää riitä hyötyä sitten kenellekkään eikä muista minulle. Yksikseni yskiskelen :). Tai mihen kans korkeintaan. Kun nyt on pakkotoimintaa olla ihmisten seassa ja vatkata asioistaan, nautin siitä jatkossa että saan vain olla niin kuin itteä hyuvittaa ja mikä ittest tuntuu kivalta. Hiljaisuus ja rauhakin. Ihmisten joukkoon päsee jos haluaa, palveluja on.

      • siilivain

        Ja mikä parasta, porukan voi valita itse.

      • PorvoonParoni

        Aikalailla samanlaiset ajatukset meillä vanhenemisesta. Ei pelota, jos ei ihan riemusta kiljuen odotakaan. Mutta työnteon päättymistä odotan. Nytkin olen lähdössä töihin, vaikka paljon mieluummin jäisin kotiin nukkumaan.

      • siilivain
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Aikalailla samanlaiset ajatukset meillä vanhenemisesta. Ei pelota, jos ei ihan riemusta kiljuen odotakaan. Mutta työnteon päättymistä odotan. Nytkin olen lähdössä töihin, vaikka paljon mieluummin jäisin kotiin nukkumaan.

        Ei minuakaan vanhuus pelota varsinkaan sen jälkeen kun sairastuin syöpään. Paremminkin realisoitui se että koskaan ei tiedä mitä elämä nakkaa eteesi. Ei auta jäädä etukäteen murehtimaan vaan elää ja katsoa elämää eteenpäin. Sitten kohdataan murhe kerrallaan kun niitä tulee.

        Minä vähensin sairastumisen jälkeen työtaakkaa puoleen, siis määrä-aikaisella kuntoutustuella olen nyt ainakin ensi kesään ja sitten katsotaan jatkot.

        Mukavaa työpäivää sinulle. Minä saan viettää tänään vapaapäivän. Tosin koira tuossa vonkaa aamulenkille ja äidille lupasin käyttää häntä tänään ulkona. Siinä saa happihyppelyä itsekin.

      • siilivain
        siilivain kirjoitti:

        Ei minuakaan vanhuus pelota varsinkaan sen jälkeen kun sairastuin syöpään. Paremminkin realisoitui se että koskaan ei tiedä mitä elämä nakkaa eteesi. Ei auta jäädä etukäteen murehtimaan vaan elää ja katsoa elämää eteenpäin. Sitten kohdataan murhe kerrallaan kun niitä tulee.

        Minä vähensin sairastumisen jälkeen työtaakkaa puoleen, siis määrä-aikaisella kuntoutustuella olen nyt ainakin ensi kesään ja sitten katsotaan jatkot.

        Mukavaa työpäivää sinulle. Minä saan viettää tänään vapaapäivän. Tosin koira tuossa vonkaa aamulenkille ja äidille lupasin käyttää häntä tänään ulkona. Siinä saa happihyppelyä itsekin.

        Onnellinen on se ihminen,
        joka osaa nauttia pienistä asioista,
        arkipäiväisistä tapahtumista
        auringonpaisteesta, linnuista langoilla,
        aamiaisesta, päivällisestä, lounaasta
        aamun lehdestä postilaatikossa
        vastaantulevasta ystävästä.
        Niin monet tavoittelevat elämän nautintoja,
        menemällä niiden ohitse.

        Tommy Tabermann

      • PorvoonParoni
        siilivain kirjoitti:

        Onnellinen on se ihminen,
        joka osaa nauttia pienistä asioista,
        arkipäiväisistä tapahtumista
        auringonpaisteesta, linnuista langoilla,
        aamiaisesta, päivällisestä, lounaasta
        aamun lehdestä postilaatikossa
        vastaantulevasta ystävästä.
        Niin monet tavoittelevat elämän nautintoja,
        menemällä niiden ohitse.

        Tommy Tabermann

        Aivan mahtava runo ja sopii niin hyvin tähän keskusteluun.

        Kiitos siili!

      • Tuulettaa
        siilivain kirjoitti:

        Onnellinen on se ihminen,
        joka osaa nauttia pienistä asioista,
        arkipäiväisistä tapahtumista
        auringonpaisteesta, linnuista langoilla,
        aamiaisesta, päivällisestä, lounaasta
        aamun lehdestä postilaatikossa
        vastaantulevasta ystävästä.
        Niin monet tavoittelevat elämän nautintoja,
        menemällä niiden ohitse.

        Tommy Tabermann

        Kiitos tuosta runosta!

      • siilivain
        Tuulettaa kirjoitti:

        Kiitos tuosta runosta!

        Olkaatten hyvä vaan. Minuakin se koskettaa. Niin arkisista asioista vi koostua ihmisen onni.

    • e.lä.mä

      60 on hyvässä työ iässä. Moni suomalainen valehtelee lääkäreille ja nollat uskovat.

      Suomalaiset Ruotsissa ovat samoja kun Suomessa Tellukka!

      • PorvoonParoni

        Suomessa olevat suomalaiset ovat hyviä ihmisiä.

    • kylmätotuus

      Ihminen tarvitsee joskus toista ihmistä jakamaan taakkaansa vaikeissa elämäntilanteissa. Vastavuoroisesti hänellä sitten riittää voimavaroja toisten auttamiseen.
      Täysin yksin emme pärjää läpi elämämme, eikä kenenkään pitäisi jäädäkään ypöyksin iästä riippumatta.

      Hoidin vanhempani hautaan saakka, enkä sitä koskaan taakaksi kokenut. Pikemminkin se oli antoisaa aikaa ja opettavaista elämänkoulua, josta on ollut myöhemmin todellista hyötyä.

      Joskus tarvitsen apua, mutten taakaksi asti. Voimavarojakin on vielä jäljellä, kun minun apuani joku tarvitsee.

      https://www.youtube.com/watch?v=KiyRnu7t9Q8

      • suvenkorento12

        Se on jännä juttu, siinnä suurimman murheen keskellä. Kuka onkaan se ystäväsi, jonka luokse polkusi silloin viekään. Muistatko häntä sitten vielä muutoinkin?

      • suvenkorento12
        suvenkorento12 kirjoitti:

        Se on jännä juttu, siinnä suurimman murheen keskellä. Kuka onkaan se ystäväsi, jonka luokse polkusi silloin viekään. Muistatko häntä sitten vielä muutoinkin?

        Voisin kertoa siitä koskettavan tarinan, mutta täällä on viisainta olla kertomatta niin henkilökohtaisia asioita.

      • PorvoonParoni

        Hyvä tietää, että sinulta löytyy voimavaroja, jos joskus niitä kaipaan. Käännyn silloin puolenne, paronitar.

        Pieni ihminen on kylmässä maailmassa, eikä kukaan ole niin vahva, että aina jaksaisi yksin. Tulee tilanteita jolloin tosiystävä on kultaa kalliimpi.

        Kaksi sisartani hoitivat vanhempieni viimeiset päivät ja olen siitä heille kiitollinen. Minusta ei vaan olisi ollut siihen ja pelkkä välimatkakin olisi lisännyt tuskaa.

      • kylmätotuus
        suvenkorento12 kirjoitti:

        Se on jännä juttu, siinnä suurimman murheen keskellä. Kuka onkaan se ystäväsi, jonka luokse polkusi silloin viekään. Muistatko häntä sitten vielä muutoinkin?

        Onnekseni olen saanut pari todella läheistä ystävää. Olemme tunteneet toisemme kauan ja jaamme keskenämme sekä ilot että surut.

        Pidämme tiiviisti yhteyttä toisiimme soittamalla ja tapaamalla epäsäännöllisen säännöllisesti.
        Sanonta, "Hädässä ystävä tunnetaan." ei kuvaa ystävyyttämme.

      • kylmätotuus
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Hyvä tietää, että sinulta löytyy voimavaroja, jos joskus niitä kaipaan. Käännyn silloin puolenne, paronitar.

        Pieni ihminen on kylmässä maailmassa, eikä kukaan ole niin vahva, että aina jaksaisi yksin. Tulee tilanteita jolloin tosiystävä on kultaa kalliimpi.

        Kaksi sisartani hoitivat vanhempieni viimeiset päivät ja olen siitä heille kiitollinen. Minusta ei vaan olisi ollut siihen ja pelkkä välimatkakin olisi lisännyt tuskaa.

        Kun tarvitset apuani, niin laittele savumerkkejä tänne Savon suuntaan. Lupaan tehdä kaikkeni sinua auttaakseni.

        Teknisistä vempeleistä en tiedä yhtikäs mitään, joten niihin liittyviin ongelmanratkaisuihin älyvarani eivät riitä alkuunkaan.

    • suvenkorento12

      Näistä vihreistä, "uusi" kulmista päätellen, teit taas kerran aloituksen, johon oli helppo vastata.

      Onnittelut!

      • PorvoonParoni

        Suurkiitos!

        Olipa mukava herätä uuteen aamuun näin mukavan onnentoivotuksia myötä.

    • Valitan

      Saman tyylisiä aloituksia on ollut pilvinpimein, ainahan voi kerrata vaikka vaikit tietävät toistensa tunnot, itsekkin vastanut näihin aiemmin mutten viisi enään toistaa.

      • Seliseli

        Panosta seuraavaksi, vaikka oikeinkirjoitukseen.

      • Vai.kuinka

        Nii täällä ei hyväksytä kirjoootus virheitä, suomi24 voisi vaatia muutakin kirjoitustaitoa sisältöön kuin lapsellista lässytystä.

      • Valitan
        Vai.kuinka kirjoitti:

        Nii täällä ei hyväksytä kirjoootus virheitä, suomi24 voisi vaatia muutakin kirjoitustaitoa sisältöön kuin lapsellista lässytystä.

        Mitäpä jos hoidat sen ihan itse, etkä odota jonkun muun tekevän puolestasi.

      • PorvoonParoni

        En ole vielä ollut palstalla niin pitkään, että tietäisin palstalaisten elämän, vielä vähemmän tuntemuksia.

      • Miteniin
        Vai.kuinka kirjoitti:

        Nii täällä ei hyväksytä kirjoootus virheitä, suomi24 voisi vaatia muutakin kirjoitustaitoa sisältöön kuin lapsellista lässytystä.

        voisi vaatia?

    • Taakka

      Iän mukana verenpaine pakkaa nousemaan ja sitä aletaan hoitaa lääkkeillä. Samoin työuupumusta aletaan hoitaa ajan myötä mielialalääkkeillä. Molemmat lääkkeet tuovat ongelmia miesten seksuaaliseen kykyyn ja lopulta haluunkin. Kun testosteronitasot vielä laskevat ikääntyessä, niin miehen on tosi vaikea pitää nainen tyytyväisenä. Kuusikymppisenä seksielämä on jo hyvin hiljaista. Näin lopulta käy, vaikka mies kuinka hoitaisi terveyttään ja parisuhdettaan ja nainen välttelisi valittamista.

      • flegmaatti

        Taitaapi olla sekä geneettinen, että elämäntapakysymys?
        Menneiden vuosien laiminlyöntejä ei ikärinä pysty korjaamaan. Rappeutumista voi hidastaa.

        Liike on lääke verenpaineeseen, kolestroliin, sokuriin ja ties mihin kaikkeen.
        Ilman tieteellistä näyttöä laittaisin listalle ainakin maksan ja eturauhasen.

        Tasapainoinen, huoleton ja sisältörikas elämä täydentää kuvion.
        Jos testotasot ovat kunnossa niin siinä tapauksessa syytä vaisuun aktiivisuuteen on etsittävä muualta.
        Miten suuri osa "vaaravyöhykkeen" miehistä seuraa testotasoaan?
        Miten suuri osa miehistä on menneiden vuosien tupakoinnilla ja ryyppäämisellä tuhonnut perusteet loppuvuosien elämälle?

        Tunnen hyvin erään 75v ikäisen melkoisen viriilin miehen mutta en väitä häntä ikäluokkansa tyypilliseksi edustajaksi.

      • PorvoonParoni

        On minullakin verenpainelääke ollut jo 10 vuotta, mutta siinä on lääkitys nyt kohdallaan, eikä edes huomaa ottavansa aamulla yhden tabletin. Samoin nukahtamislääkettä käytän silloin tällöin. Mieskunnossa en ole huomannut muutosta, se on terästä kuten aina ennenkin.

      • flegmaatti
        PorvoonParoni kirjoitti:

        On minullakin verenpainelääke ollut jo 10 vuotta, mutta siinä on lääkitys nyt kohdallaan, eikä edes huomaa ottavansa aamulla yhden tabletin. Samoin nukahtamislääkettä käytän silloin tällöin. Mieskunnossa en ole huomannut muutosta, se on terästä kuten aina ennenkin.

        Olin 59v11kk kun aloin hiljalleen vähentämään verenpainelääkitystä. Ensin Ramipril 10mg > 5mg > 2,5mg ja 6kk:n jälkeen paineet olivat ilman lääktystä paremmat kuin puoli vuotta aikasemmin maksimilääkityksellä.
        Kokonaiskolestrolissa sama juttu. 8 > alle 5:n. HDL on aina ollut 2:n kahtapuolen ja trigly -1.

        Kun kotimatkamme on usein alkanut aamuyöstä klo3 - klo5 ja kotiudumme rähjäisinä joskus iltapäivällä niin mennessäni nukkumaan joskus klo22 tienoissa otan vaimon varastosta yhden nukahtamistabletin.
        Normaalisti vedän keskeytymättömät sikeät n. klo23 > 7.00 - 0,5h. Joskus > klo 8:aan.
        Kerran, pari viikossa herään hiekkalaatikolle kerran aamuyöstä.

        "Teräksisyys" riippuu kumppanista. Heinäkuussa S-Testo. Alue Terveystalon mukaan 8 - 29. Pihlajalinnan mukaan 5 - 25.
        S-Testo-V 111,5. Yli 61v alue 8,7 > 61,1. Ikäluokka 20v > 40v alue 24,3 > 78,8.
        Ei tartte selitellä eikä vakuutella.

      • PorvoonParoni
        flegmaatti kirjoitti:

        Olin 59v11kk kun aloin hiljalleen vähentämään verenpainelääkitystä. Ensin Ramipril 10mg > 5mg > 2,5mg ja 6kk:n jälkeen paineet olivat ilman lääktystä paremmat kuin puoli vuotta aikasemmin maksimilääkityksellä.
        Kokonaiskolestrolissa sama juttu. 8 > alle 5:n. HDL on aina ollut 2:n kahtapuolen ja trigly -1.

        Kun kotimatkamme on usein alkanut aamuyöstä klo3 - klo5 ja kotiudumme rähjäisinä joskus iltapäivällä niin mennessäni nukkumaan joskus klo22 tienoissa otan vaimon varastosta yhden nukahtamistabletin.
        Normaalisti vedän keskeytymättömät sikeät n. klo23 > 7.00 - 0,5h. Joskus > klo 8:aan.
        Kerran, pari viikossa herään hiekkalaatikolle kerran aamuyöstä.

        "Teräksisyys" riippuu kumppanista. Heinäkuussa S-Testo. Alue Terveystalon mukaan 8 - 29. Pihlajalinnan mukaan 5 - 25.
        S-Testo-V 111,5. Yli 61v alue 8,7 > 61,1. Ikäluokka 20v > 40v alue 24,3 > 78,8.
        Ei tartte selitellä eikä vakuutella.

        En minäkään säännöllisesti nukahtamislääkettä käytä, solloin tällöin jo parin vuoden ajan ja en ainakaan itse ole huomannut mitään riippuvuutta. Ei minun sitä ole pakko saada, mutta joskus on parempi turvata nukkuminen. Tulee sellaisia tilanteita.

        Ihailtavan tarkasti seuraat lääkkeiden käyttöäsi. Itsellä enemmän sellaista tarvittaessa meininkiä, mutta verenpaineista olen pitänyt huolta ja mittari kotona, jolla seuraan ettei ala paineet nousta.

      • flegmaatti
        PorvoonParoni kirjoitti:

        En minäkään säännöllisesti nukahtamislääkettä käytä, solloin tällöin jo parin vuoden ajan ja en ainakaan itse ole huomannut mitään riippuvuutta. Ei minun sitä ole pakko saada, mutta joskus on parempi turvata nukkuminen. Tulee sellaisia tilanteita.

        Ihailtavan tarkasti seuraat lääkkeiden käyttöäsi. Itsellä enemmän sellaista tarvittaessa meininkiä, mutta verenpaineista olen pitänyt huolta ja mittari kotona, jolla seuraan ettei ala paineet nousta.

        Kun 59v 11kk ikäisenä, romukuntoisena, lupaavana alkoholistin alkuna vaihdoin päivittäisen tissuttelun 5krt/vko salikorttiin ja aloitin varovaisesti verestämään yli 30:n vuoden takaisia muistoja niin kaikki tapahtui terveyshakuisesti. Vaimollani on vp-mittari oman sairautensa vuoksi ja seurasin paineiden muutosta viikoittain ja murentelin ramiprilliä tarpeen mukaan.
        Kolestrolin puolitin muutaman kuukauden jälkeen ja kävin labrassa.
        Yhtä piikkiä lukuun ottamatta sokeri ei ole ollut ongelma.

        Tämä on ollut eläkeläisen harrastus 15 vuotta. Lisäsin viikottaiset salikäynnit 6:een. Lauantai on lepopäivä.
        Vaimoni häipyy harrastuksiinsa ennen klo 10:tä ja minä parannan maailma treenien jälkeen salin kahviossa.

        Onneksi kokeilin vaihtoehtoista elämäntapaa 3 vuotta joten motiivi tähän nykyiseen säilyy vahvana.

      • PorvoonParoni
        flegmaatti kirjoitti:

        Kun 59v 11kk ikäisenä, romukuntoisena, lupaavana alkoholistin alkuna vaihdoin päivittäisen tissuttelun 5krt/vko salikorttiin ja aloitin varovaisesti verestämään yli 30:n vuoden takaisia muistoja niin kaikki tapahtui terveyshakuisesti. Vaimollani on vp-mittari oman sairautensa vuoksi ja seurasin paineiden muutosta viikoittain ja murentelin ramiprilliä tarpeen mukaan.
        Kolestrolin puolitin muutaman kuukauden jälkeen ja kävin labrassa.
        Yhtä piikkiä lukuun ottamatta sokeri ei ole ollut ongelma.

        Tämä on ollut eläkeläisen harrastus 15 vuotta. Lisäsin viikottaiset salikäynnit 6:een. Lauantai on lepopäivä.
        Vaimoni häipyy harrastuksiinsa ennen klo 10:tä ja minä parannan maailma treenien jälkeen salin kahviossa.

        Onneksi kokeilin vaihtoehtoista elämäntapaa 3 vuotta joten motiivi tähän nykyiseen säilyy vahvana.

        Sinä tosiaan olet tehnyt elämäntaparemontin!

    • Paloma.se.co

      Koen olevani voimavara.
      Tarpeellinen ja arvossapidetty.
      Kaikille läheisilleni.
      Joskus minusta tulee sitten varmaan taakkakin. Jos tulee.
      Mutta se aika ei ole nyt.

      • PorvoonParoni

        Sen verran mitä olen oppinut sinua tuntemaan kirjoittamasi perusteella, olen ihan samaa mieltä. Mukava lukea, että itsetuntosi on kunnossa, varsinkin sanat tarpeellinen ja arvossapidetty tuntuvat tosi hyviltä.

        Ei kaikista ihmisistä tule taakkoja toisilleen, ehkä sinusta ei koskaan tulekaan.

    • k-kotton

      Sydänoperaation jälkeen ajattelin, että muutama kuukausi pitää töitä tehdä, että se tulee veroilla kuitattua. Aikaisempia yli 40 vuoden veronmaksuja ei lasketa. Kuka sitä nyt vanhoja muistelee.
      On tässä muutama vuosi tullut heiluttua, että se operaatio on tullut kuitattua.
      Lääkkeissä yhteikunta aika lailla maksaa minunkin osuutta. Vähän sellainen tuntuma, että nämä kelakorvaukset nostavat lääkkeiden hintaa. Se kelakorvas on vissiin joku tasa-arvojuttu, kun ne sen maksaa pyytämättä.
      Eikö se ole hyvä, että ainakin omasta mielestään on olevinaan hyödyllinen olento tässä yhteikunnassa.
      Se on vanhoilla itsestä kiinni. Jos lyyhistyy aloilleen, ninnhenkisesti kun ruumiillisesti, niin helposti jää yksin.
      Soitin pari päivää sitten yli ysikymppiselle. Kalastaa verkoilla itsekseen, pääkoppa pelaa, puhe ei eroa yhtään kuuskymppisestä. Ei kaikki vanhukset samanlaisia ole.

      • PorvoonParoni

        Verottaja muistelee niitä vanhoja ja maksaa sitten eläkkeen niiden perusteella. Vasta aivan viime aikoina olen huomannut, kuinka kalliita lääkkeet ovatkaan, tosin en ole koskaan paljoa joutunut niitä ostelemaan.

        Oma asenne ratkaisee ja mikäli kokee olevansa hyödyllinen ja tarpeellinen olento, se on jo paljon. On paljon vireitä vanhuksia, joista ei uskoisi koskaan heidän olevan niin vanhoja. Epäilen tällaisen pakolla nostetavat eläkeiät, vaan lisäävän turhautumista ja hatutusta.

    • Tuulettaa

      Huolehdin omaisistani vuosikymmeniä sitten sen minkä työpaikalta vapaata oli. Onneksi sain kriittisillä hetkillä lähteä. Nyt ei ole juuri ketään elossa.
      Iäkkään ystävän soitto kaukaa ilahdutti taas. Mitäpä näistä omista asioistani, ei niitä täällä voi kertoa. Saa nähdä sitten kuka on kenenkin omaishoitaja, se aika on meillä edessäpäin. Koskaan ei voi tietää milloin. Tänäänkin uutisoitiin satuhahmon luojan kuolleen 57-vuotiaana Alsiin. Se on paljon meikäläisen ikää alhaisempi. Kuolema tulee miten kullekin, ei sitä auta surra.
      Entisen työtoverini saattohoito oli Tampereen lähellä ihanassa saattokodissa. Voisivatpa kaikki halukkaat lähteä siten, ei Terveyskeskuksen joskus jopa tylyjen hoitajien läsnäollessa.

      Nautin nyt tästä hiljaisesta ajasta. Sitten kun toinen jää kotiin, ilmeisesti on aina monta toosaa yhtä aikaa päällä. Hän ei kärsi äänien sekamelskasta. On radio, telkkari, netti päällä, ehkä sanomalehtikin tunteja avoinna siinä sivussa. Olemme erilaisia siinä suhteessa. Niin ja sohvakin on minun vielä, voin katsella lintuja kun ehdin.

      • Tuulettaa

        Lisäänpä nyt tämän jutun vielä:
        https://yle.fi/uutiset/3-10525940

        Mukavaa iltapäivää Narnialle! Kerro jotain kohottavaa. Kohta valitettavasti taas nettini menee kiinni kun on puuhailtavaa. Ruoka pitää laitella.

      • PorvoonParoni

        Ei ole minulla lähipiirissä ketään, josta pitäisi lähiaikoina huolehtia, mutta ei sitä koskaan tiedä, kun on paljon yli kuuskymppisiä sukulaisia. Aika paljon löytää tuttuja nimiä kuolinilmoituksista sanomalehdestä, se on merkki omasta vanhenemisesta. Tuo saattohoito on loistokeksintö, en muista sellaista olleen aikasemmin tai sitten ei vaan kiinnittänyt huomiota.

      • kylmätotuus
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Ei ole minulla lähipiirissä ketään, josta pitäisi lähiaikoina huolehtia, mutta ei sitä koskaan tiedä, kun on paljon yli kuuskymppisiä sukulaisia. Aika paljon löytää tuttuja nimiä kuolinilmoituksista sanomalehdestä, se on merkki omasta vanhenemisesta. Tuo saattohoito on loistokeksintö, en muista sellaista olleen aikasemmin tai sitten ei vaan kiinnittänyt huomiota.

        Saattohoito ei ole kuolevan ihmisen iästä kiinni ja nimike otetaan käyttöön vasta sitten, kun hänen sairauttaan ei voida enää lääketieteellisin keinoin parantaa ja elinaikaa on vähän jäljellä.

        Ennen ihmiset kuolivat kotonaan ja ns. saattohoito oli arkipäivää. Inhimillisyys kuolevaa kohtaan oli arkirealismia, eikä siihen koulutusta tarvittu.

        Tuskinpa monikaan tulee ajatelleeksi saattohoitoa tai sen merkitystä, jos se ei omaa elämänpiiriä kosketa.

        Nykyisin kuolema piilotetaan pois näkyviltä sairaaloihin ja laitoksiin.
        Se ei ole taakka kenellekään, eikä se anna tai ota voimavaroja mistään.

        Kuitenkin se kummittelee jossain monille ihmisille, vaikka he eivät sitä myönnäkään.
        Outoa.

    • Narnia

      Taakan syynä voi olla pelkkä kykenemättömyys keskittyä omaan elämään, sen hyvistä asioista nauttimiseen ja nykyhetkessä läsnäoloon. Elämässä voi olla muitakin ongelmia, huolen ja tyytymättömyyden aiheita joita voi välttää keskittymällä valittamaan ja juonittelemaan keskustelupalstalla. Helpottaa kai omaa oloa jos arvostelee toisia ja itsetuntoa nostaa esiintyminen keskustelupalstan tietäjänä: tiedän uusimmat juorut, mitkä asiat on huonosti ja miten niiden pitäisi olla.

      • PorvoonParoni

        Olen huomannut tuon saman, että jotkut käyttävät keskustelupalstaa pelkästään toisille vinoilemiseen tai juoruilemiseen toisista palstalaisista. En usko kenenkään olotilan siitä paranevan, päinvastoin.

    • PerusSeppo

      Senhän pitäisi olla voimavara ja ikäihmisten palveluista ja eläkkeistä päätettäessä ei pidä unohtaa, että hyvän terveyden ja taloudellisen aseman omaavat vanhukset käyttävät paljon erilaisia yhteiskunnan palveluja kuten kulttuuri-, virkistys-, matkailu ja liikuntapalveluja. Heidän roolinsa yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä on merkittävä.

      • darkwoman

        Oma äitini on yksityisessä palvelukodissa, jossa vanhuksia arvostetaan ja kunniotetaan. Siellä ei vanhusta pidetä sängyssä pillerien avulla, vaan elelevät sielä kodin omaisessa yhteisössä. Lääkkeitä saavat ainoastaan sairauteensa tarpeen mukaan.
        Vanhukset osallistuvat jokapäiväiseen toimintaan kykyjensä mukaan ja tärkeänä osana heidän teveydessä ja piristämisessä on myös ulkoilu.
        Vaikka ovat muistihäiriösiä, niin vaikuttavat tyytyväisiltä ja onnekkailta. Äitini kertoo aina, kuinka ihana koti hänellä nyt on ja tärkeintä hänestä on juuri turvallisuus. Muistaa joka kerran mainita tästä turvallisuuden tunteesta.

      • PorvoonParoni

        Henkilökohtaisesti tuntuu kamalalta, että tekee 40 vuotta töitä, maksaa veronsa ja eläkkeelle jäätyä joutuu alkaa kituuttamaan ja säästämään joka asiassa, että saa pienen eläkkeen riittämään.

    • kuolisimpa-jo-huomenna

      voi voi voi

      saisippa kuolla ennenkuin kuin tementoituu,

      hirveetä nähdä täysin avuttomia vanhuksia laitoksissa,


      se kohtalo on meillä kaikilla
      ellei kuolema älyä korjata ajoissa poissa,

      • Tarkemmin

        Kaikki eivät sairastu dementoiviin sairauksiin.

      • vanhuus-kiros-ihmiselle
        Tarkemmin kirjoitti:

        Kaikki eivät sairastu dementoiviin sairauksiin.

        tarkemmin,,,

        vahvasti toistamieltä,
        jokainen vanhus on jollaintavalla vajaa
        vaikka ei ny ihan idiootiksi olekkaa vielä muuttunu,

      • Kehity

        "Vajaa"? Vanhuus ei tule yksin, se tuo mukanaan monenmoisia 'kavereita', joita ei aikaisemmin ollut. Mutta vajaaksi ei vika, vaiva, kipu, toimintakyvyn aleneminen eikä vakavampikaan sairaus ketään tee. Paitsi tietysti, jos korvain välinen käsityskyky alenee tai poistuu paikaltaan tyystin.

        Viisaille ja valveutuneille sairaus voi olla uusi mahdollisuus kasvattaa henkistä kapasiteettia vieläkin suuremmaksi, koska vakavat sairaudet avaavat uusia, toisenlaisia tapoja katsella maailmaa ja elämää.

      • kylmätotuus
        Kehity kirjoitti:

        "Vajaa"? Vanhuus ei tule yksin, se tuo mukanaan monenmoisia 'kavereita', joita ei aikaisemmin ollut. Mutta vajaaksi ei vika, vaiva, kipu, toimintakyvyn aleneminen eikä vakavampikaan sairaus ketään tee. Paitsi tietysti, jos korvain välinen käsityskyky alenee tai poistuu paikaltaan tyystin.

        Viisaille ja valveutuneille sairaus voi olla uusi mahdollisuus kasvattaa henkistä kapasiteettia vieläkin suuremmaksi, koska vakavat sairaudet avaavat uusia, toisenlaisia tapoja katsella maailmaa ja elämää.

        Vakavat sairaudet voivat saada meidät muuttamaan arvomaailmamme aivan perinpohjaisesti "uuteen uskoon".
        Ajattelenkin, että vaikeudet ovat henkisen kasvunpaikkoja.

        Komppaan kirjoitustasi.

      • PorvoonParoni

        Kuvitelma että kaikki ihmiset dementoituvat vanhemmiten on väärä.

      • 1eero
        Kehity kirjoitti:

        "Vajaa"? Vanhuus ei tule yksin, se tuo mukanaan monenmoisia 'kavereita', joita ei aikaisemmin ollut. Mutta vajaaksi ei vika, vaiva, kipu, toimintakyvyn aleneminen eikä vakavampikaan sairaus ketään tee. Paitsi tietysti, jos korvain välinen käsityskyky alenee tai poistuu paikaltaan tyystin.

        Viisaille ja valveutuneille sairaus voi olla uusi mahdollisuus kasvattaa henkistä kapasiteettia vieläkin suuremmaksi, koska vakavat sairaudet avaavat uusia, toisenlaisia tapoja katsella maailmaa ja elämää.

        Arvomaailmamme on yksilöllinen olkoon ihminen nuori tai vanha toki ikä ja elämäntilanteet voi vaikutta jonkunverran mutta ihmisellä on jo nuoremmalla iällä kehittynyt vakaumus.
        Syöpä tai muu vakava sairaus koettelee henkisesti ihmistä, en usko vaikuttavan arvomaailmaan.

      • flegmaatti
        1eero kirjoitti:

        Arvomaailmamme on yksilöllinen olkoon ihminen nuori tai vanha toki ikä ja elämäntilanteet voi vaikutta jonkunverran mutta ihmisellä on jo nuoremmalla iällä kehittynyt vakaumus.
        Syöpä tai muu vakava sairaus koettelee henkisesti ihmistä, en usko vaikuttavan arvomaailmaan.

        Tietyt, lähinnä moraaliin liittyvät periaatteet säilyvät. Iän ja kokemusten lisääntyessä asenteet mm. yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin muuttuvat hiljalleen mutta puoluekentässä puolueiden ohjelmien ja niiden toteutusten muutos vaikuttaa enemmän.
        Olen vaihtanut vaaleissa puoluekantaani neljästi ja olen taas tilanteessa, ettei oikein poliittista "kotia" tahdo löytyä.

        Vaimoni parantamaton verisyöpä eivätkä pakoputkeni lyhentämiseen liittyvät puukotukset ole vaikuttaneet asenteisiimme. Ainoa vaikutus oli kaikkien testamenttien tekeminen vaimoni "lopullisuuden" selvittyä ja elinikäennusteen maksimin ollessa 12 vuotta.

      • Kohtalotoveri
        flegmaatti kirjoitti:

        Tietyt, lähinnä moraaliin liittyvät periaatteet säilyvät. Iän ja kokemusten lisääntyessä asenteet mm. yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin muuttuvat hiljalleen mutta puoluekentässä puolueiden ohjelmien ja niiden toteutusten muutos vaikuttaa enemmän.
        Olen vaihtanut vaaleissa puoluekantaani neljästi ja olen taas tilanteessa, ettei oikein poliittista "kotia" tahdo löytyä.

        Vaimoni parantamaton verisyöpä eivätkä pakoputkeni lyhentämiseen liittyvät puukotukset ole vaikuttaneet asenteisiimme. Ainoa vaikutus oli kaikkien testamenttien tekeminen vaimoni "lopullisuuden" selvittyä ja elinikäennusteen maksimin ollessa 12 vuotta.

        Keuhkokuumeen nimi on virheellinen, sillä potilaalla ei aina ole kuumetta. Itselläni kävi niin, että lauantai-illan saunomisen ja iltapalan jälkeen menin nukkumaan aivan terveeksi itseni tuntevana. Sängyssä yhtä-äkkiä jouduin haukkomaan henkeä ja sitten hoipuin muiden luo ja ilmoitin olevani hädässä. Ambulanssin odottamisen aikana koko ajan haukoin henkeä. Ensihoitajat antoivat happea ja olo helpottui.
        Paikallisen ensiavun sijaan OYS:n päivystävä lääkäri kehotti ajamaan heti sinne, koska oire viittaa keuhkoemboliaan eli hengenvaaralliseen keuhkoveritulppaan.

        OYS:n päivystyksessä kaikki tutkimukset tapahtuivat kiitettävän nopeasti ja monipuolisina. Niiden päätteeksi lääkäri totesi sairauden olevan keuhkokuume, vaikka ilman kuumetta. Eräs bakteeripöpö oli sen aiheuttanut, ja sain antibioottipistoksen. Sitten siirto paikallissairaalaan tarkkailuun, ja muutaman päivän kuluttua kotiin kovan antibioottikuurin kera. Aika äkkiä meni sairaus.

        Mutta viikon kuluttua seurasi toinen näytös, kun sai kauhean ripulin ja jopa 42 asteessa käväisseen kuumeen. Jouduin heti sairaalaan ja jopa eristyshuoneeseen, sillä antibioottien tuhottua mahan hyvän bakteerikannan, sinne oli päässyt iskemään todella pahamaineinen bakteeri. Se taas vaati todella kovan antibioottikuurin.
        Tuo kaikki vei voimavarat aika vähiin, mutta aika pian sain entisen voimakkuuteni takaisin.
        Selvisin. Kiitos lääketieteen sekä asiantuntevan ja tehokkaan
        hoidon. Olemme Suomessa onnekkaita tämän kehittyneen terveydenhoitojärjestelmämme ansiosta.

      • eppu2
        Kohtalotoveri kirjoitti:

        Keuhkokuumeen nimi on virheellinen, sillä potilaalla ei aina ole kuumetta. Itselläni kävi niin, että lauantai-illan saunomisen ja iltapalan jälkeen menin nukkumaan aivan terveeksi itseni tuntevana. Sängyssä yhtä-äkkiä jouduin haukkomaan henkeä ja sitten hoipuin muiden luo ja ilmoitin olevani hädässä. Ambulanssin odottamisen aikana koko ajan haukoin henkeä. Ensihoitajat antoivat happea ja olo helpottui.
        Paikallisen ensiavun sijaan OYS:n päivystävä lääkäri kehotti ajamaan heti sinne, koska oire viittaa keuhkoemboliaan eli hengenvaaralliseen keuhkoveritulppaan.

        OYS:n päivystyksessä kaikki tutkimukset tapahtuivat kiitettävän nopeasti ja monipuolisina. Niiden päätteeksi lääkäri totesi sairauden olevan keuhkokuume, vaikka ilman kuumetta. Eräs bakteeripöpö oli sen aiheuttanut, ja sain antibioottipistoksen. Sitten siirto paikallissairaalaan tarkkailuun, ja muutaman päivän kuluttua kotiin kovan antibioottikuurin kera. Aika äkkiä meni sairaus.

        Mutta viikon kuluttua seurasi toinen näytös, kun sai kauhean ripulin ja jopa 42 asteessa käväisseen kuumeen. Jouduin heti sairaalaan ja jopa eristyshuoneeseen, sillä antibioottien tuhottua mahan hyvän bakteerikannan, sinne oli päässyt iskemään todella pahamaineinen bakteeri. Se taas vaati todella kovan antibioottikuurin.
        Tuo kaikki vei voimavarat aika vähiin, mutta aika pian sain entisen voimakkuuteni takaisin.
        Selvisin. Kiitos lääketieteen sekä asiantuntevan ja tehokkaan
        hoidon. Olemme Suomessa onnekkaita tämän kehittyneen terveydenhoitojärjestelmämme ansiosta.

        Kyllä on olemassa myös kuumeeton keuhkokuume, paradoksaalinen nimitys.
        Antibiootin rinnalla pitäisi aina syödä maitohappobakteereja

      • PorvoonParoni
        kylmätotuus kirjoitti:

        Vakavat sairaudet voivat saada meidät muuttamaan arvomaailmamme aivan perinpohjaisesti "uuteen uskoon".
        Ajattelenkin, että vaikeudet ovat henkisen kasvunpaikkoja.

        Komppaan kirjoitustasi.

        Kyllä.

        Minä komppaan nyt sinua, ettei tarvitse edes olla vakava sairaus, vaan riittää yleensä kun huomaa tarvitsevansa esim. lääkehoitoa johonkin vaivaan. Silloin vasta ymmärtää kuinka korvaamattoman tärkeä asia terveys on ihmiselle.

      • kylmätotuus
        1eero kirjoitti:

        Arvomaailmamme on yksilöllinen olkoon ihminen nuori tai vanha toki ikä ja elämäntilanteet voi vaikutta jonkunverran mutta ihmisellä on jo nuoremmalla iällä kehittynyt vakaumus.
        Syöpä tai muu vakava sairaus koettelee henkisesti ihmistä, en usko vaikuttavan arvomaailmaan.

        Täältä sivusta väitän edelleen, että arvomaailmamme voi muuttua, jos esim vakava sairaus kohtaa perhettämme tai itseämme.

        Monille työ ja varallisuuden kartuttaminen ovat tärkeimmät elämän arvot, koska niillä mitataan "arvomme" yhteiskunnan jäseninä.
        Uurastamme kenties työelämässä voimavarojemme äärirajoilla saadaksemme arvostusta, mutta samalla aikamme ei riitä esim. huomioimaan riittävästi läheisiämme.

        Jos sitten käykin niin, että sairastumme vakavasti itse tai joku perheenjäsenemme, niin aiemmalta arvomaailmaltamme putoaa pohja pois.
        Alammekin ajatella, että tärkeintä onkin se, että sairaus paranisi hinnalla millä hyvänsä ja voisimme elää antaen aikaamme itsellemme ja läheisillemme.

        Olen nähnyt arvomaaimojen muuttumisen useinkin.
        Moraali ei mielestäni kuulu mitenkään tuohon muutokseen.

    • Tuulettaa

      Laajennan nyt tätä pohtimista yksilötasolta paikkakuntiin.
      Juuri telkkarissa kertoivat miten Norjassa arvostetaan ja tuetaan myös pieniä paikkakuntia. Antavat esim. helpotuksia maaseudun nuorten opintolainan maksuun, myöhemmin jopa kokonaan lainan anteeksi. Tuolla tavoin varmaankin houkutellaan ihmisiä pysymään muuallakin kuin suurissa kaupungeissa. Toki Norja on rikas maa, mutta voitaisko Suomessakin jotain tehdä ?
      Meidän vaalipiirimme kokoomusedustaja julisti lehdessä eilen, että nurkkakuntaisuuteen meillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa. Maaseutupaikkakunnat kiinnostavat nykypäivänä siis vain jos on käyttöä kaivosten raaka-ainelähteenä, tuulivoimalan alustana tms.
      Miksi Norjassa on erilainen tyyli, tietääkö joku?

      • Näin.ollen

        Maaseudulla eletään yhä kun elinolosuhteen onnistuu, eläköityneet muuttavat taajamiin palvelujen takia, veljeni 75 vuotias asuu yksin 25 km päässä palveluista, se on asenne että terveydestä kiinni.

      • Tuulettaa
        Näin.ollen kirjoitti:

        Maaseudulla eletään yhä kun elinolosuhteen onnistuu, eläköityneet muuttavat taajamiin palvelujen takia, veljeni 75 vuotias asuu yksin 25 km päässä palveluista, se on asenne että terveydestä kiinni.

        Tarkoitin, että kuinkahan pienemmät paikkakunnat saataisiin ylipäätään pysymään voimissa. Silloin siellä voisivat helpommin asua kaiken ikäiset ja palvelut olisivat lähempänä.
        Nykyään monien vähänkin isompien kaupunkien vuokra-asunnot ovat huikean kalliita. Tuskin iäkäs kaupungista enää omaa jaksaisi hankkia vaikka jollain varoja olisi. Toisaalta ei nykyään maaseudun asuntojen myynnillä saa mitään. Pienillä paikkakunnilla vanhoja kerrostalo-osakkeita saa aitan hinnalla, mutta entäs kun tulee remontti?

        Miksihän ne norjalaiset.....?

      • Bengalitikku
        Tuulettaa kirjoitti:

        Tarkoitin, että kuinkahan pienemmät paikkakunnat saataisiin ylipäätään pysymään voimissa. Silloin siellä voisivat helpommin asua kaiken ikäiset ja palvelut olisivat lähempänä.
        Nykyään monien vähänkin isompien kaupunkien vuokra-asunnot ovat huikean kalliita. Tuskin iäkäs kaupungista enää omaa jaksaisi hankkia vaikka jollain varoja olisi. Toisaalta ei nykyään maaseudun asuntojen myynnillä saa mitään. Pienillä paikkakunnilla vanhoja kerrostalo-osakkeita saa aitan hinnalla, mutta entäs kun tulee remontti?

        Miksihän ne norjalaiset.....?

        Onko mitään kylätoimikuntia, mitkä voisivat kehitellä muutamankin kylän nykytilaa ja tulevaisuutta?
        Tulipa mieleeni, että murkkuna olin hiihtolomalla kerran muutaman ystävän kanssa sellaisen mukavan mummelin luona: aamupalat, ruuat, hiihtelyä ja silmälläpitoa. Onko tällaista enää? Liekkö meitä ollut 6-7 lasta samaan aikaan.
        Lunta oli. Kauniit maisemat.

      • PorvoonParoni

        En tiedä vastausta, mutta pelkään suomalaisten ottavan mallia jostain muusta kuin Norjasta. Ilman muuta pitää pieniä paikkakuntia avustaa ja saada ihmiset pysymään myös muualla kuin Helsingissä tai Uudellamaalla.

      • kylmätotuus
        PorvoonParoni kirjoitti:

        En tiedä vastausta, mutta pelkään suomalaisten ottavan mallia jostain muusta kuin Norjasta. Ilman muuta pitää pieniä paikkakuntia avustaa ja saada ihmiset pysymään myös muualla kuin Helsingissä tai Uudellamaalla.

        Täällä maaseudulla pärjätään ilman avustuksiakin, jos osataan erikoistua aloille, mihin on luontaiset edellytykset.

        Asuinpaikkakunnallani on esim. marjaosaamista ja sen tuomia työpaikkoja runsaasti. Vastaavaa toimintaa ei liene muualla Suomessa.
        Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti hyvällä menestyksellä.

        Maidostakin on kehitetty tuotteita, joita ei aiemmin ole markkinoilla ollut ja hyvin kuluttajat ovat ne vastaan ottaneet. Se luo mahdollisuuden laajentaa toimintaa ja tuo lisää työpaikkoja.

        Mielikuva, että ihmiset asuvat mieluummin ahtaasti suurissa kaupungeissa kuin väljemmin maalla on muuttunut aika radikaalisesti.
        Tänne on tullut työvoimaa jopa sieltä piäkaapungista asti ja tyytyväisiä ovat siihen, että tulivat lähteneeksi.

      • PorvoonParoni
        kylmätotuus kirjoitti:

        Täällä maaseudulla pärjätään ilman avustuksiakin, jos osataan erikoistua aloille, mihin on luontaiset edellytykset.

        Asuinpaikkakunnallani on esim. marjaosaamista ja sen tuomia työpaikkoja runsaasti. Vastaavaa toimintaa ei liene muualla Suomessa.
        Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti hyvällä menestyksellä.

        Maidostakin on kehitetty tuotteita, joita ei aiemmin ole markkinoilla ollut ja hyvin kuluttajat ovat ne vastaan ottaneet. Se luo mahdollisuuden laajentaa toimintaa ja tuo lisää työpaikkoja.

        Mielikuva, että ihmiset asuvat mieluummin ahtaasti suurissa kaupungeissa kuin väljemmin maalla on muuttunut aika radikaalisesti.
        Tänne on tullut työvoimaa jopa sieltä piäkaapungista asti ja tyytyväisiä ovat siihen, että tulivat lähteneeksi.

        En kirjoittanut yhtään, sillä mielialalla että kaikkialla maaseudulla olisikaan niin. Tuskinpa ihmiset olisivat aikoinaan lähteneet piäkaapunkii, jos kaikkialla olisi töitä riittänyt.

        Itse harkitsen ihan vakavasti lähtöä pois täältä, kunhan eläkepäivät koittavat, ehkäpä minussa asuu kuitenkin enemmän sellaista maalaispoikaa?

      • kylmätotuus

        En pidä hyvänä ajatuksena, että opintolainoja annettaisiin anteeksi.

        Poikani opiskeli alaa ja tiesi hyvin , ettei täältä hänelle työpaikkaa ainakaan lähitulevaisuudessa löydy.
        Olisihan se väärin, jos hänen silloinen asuinkuntansa olisi maksanut opinnot.

        Minusta olisi viisaampaa sijoittaa rahat siihen, että pienilläkin paikkakunnilla lukiossa opiskeleville luotaisiin yhtäläiset mahdollisuudet laajentaa ainevalikoimaansa samalle tasolle kuin suurissa kaupungeissa.
        Opinto-ohjaukseenkin pitäisi panostaa huomattavasti enemmän.

      • kylmätotuus
        PorvoonParoni kirjoitti:

        En kirjoittanut yhtään, sillä mielialalla että kaikkialla maaseudulla olisikaan niin. Tuskinpa ihmiset olisivat aikoinaan lähteneet piäkaapunkii, jos kaikkialla olisi töitä riittänyt.

        Itse harkitsen ihan vakavasti lähtöä pois täältä, kunhan eläkepäivät koittavat, ehkäpä minussa asuu kuitenkin enemmän sellaista maalaispoikaa?

        Sinäpä sen "totuuden" kirjoititkin.

        Tuskin monikaan maaseudulta olisi vapaaehtoisesti lähtenytkään pois, jos täältä olisi töitä löytynyt. En minä ainakaan.

        Nyt tilanne on muuttumassa.
        Yhä useampi on valmis jättämään Hesan taakseen ja muuttamaan maalle, vaikka palkkapussi pieninisikin.
        Arvomaailma muuttuu.
        Eurojen sijaan arvostetaan puhdasta ilmaa, luontoa ja rauhaa.

        Jos ihmiset pitäisivät kaupunkeja paratiiseina, niin miksi valtateillä olisi ruuhkaa aina, kun ihmisillä on loma?
        Autojonot vaeltavat kaupungeista maalle, eivätkä toisin päin.

      • PorvoonParoni
        kylmätotuus kirjoitti:

        Sinäpä sen "totuuden" kirjoititkin.

        Tuskin monikaan maaseudulta olisi vapaaehtoisesti lähtenytkään pois, jos täältä olisi töitä löytynyt. En minä ainakaan.

        Nyt tilanne on muuttumassa.
        Yhä useampi on valmis jättämään Hesan taakseen ja muuttamaan maalle, vaikka palkkapussi pieninisikin.
        Arvomaailma muuttuu.
        Eurojen sijaan arvostetaan puhdasta ilmaa, luontoa ja rauhaa.

        Jos ihmiset pitäisivät kaupunkeja paratiiseina, niin miksi valtateillä olisi ruuhkaa aina, kun ihmisillä on loma?
        Autojonot vaeltavat kaupungeista maalle, eivätkä toisin päin.

        Totta turiset, se menee juuri noin, että ihmiset vaeltavat kaupungeista maalle, kun heillä on lomaa tai vapaata. Selvästi siellä maalla on mukavampaa viettää lomapäiviä kuin kurjassa kaupungissa. Lähdetään hengittämään maalle ja rentoutumaan. Niinhän se menee!

      • kylmätotuus
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Totta turiset, se menee juuri noin, että ihmiset vaeltavat kaupungeista maalle, kun heillä on lomaa tai vapaata. Selvästi siellä maalla on mukavampaa viettää lomapäiviä kuin kurjassa kaupungissa. Lähdetään hengittämään maalle ja rentoutumaan. Niinhän se menee!

        Näillä kaveruksilla oli erilaiset näkemykset maaseudun autuudesta.
        Pessimisti Juice ja optimisti Mikko esittävät näkökantansa.
        Melkoisia sanaseppiä molemmat veijarit.

        https://www.youtube.com/watch?v=DmnxnXwt5IE

      • PorvoonParoni
        kylmätotuus kirjoitti:

        Näillä kaveruksilla oli erilaiset näkemykset maaseudun autuudesta.
        Pessimisti Juice ja optimisti Mikko esittävät näkökantansa.
        Melkoisia sanaseppiä molemmat veijarit.

        https://www.youtube.com/watch?v=DmnxnXwt5IE

        Olipa mukava kuulla pitkästä aikaa tämä kappale, kiitos.
        Melestäni kaverit ovat alunperin maalaispoikia, molemmat.

    • Solei

      Yksinäisyys voi olla voimavarana. Yksinäisyys on ikävä asia, mutta sillä voi olla hyvä puolensa. Olen ollut vuosia enemmän tai vähemmän yksin. Olen huomannut, että kun viettää aikaa yksin porukoiden ulkopuolella, niin asioita tulee myös pohdittua enemmän. Voi seurata ihmisten toimintamalleja tavallaan "ulkopuolelta". Tänä aikana olen alkanut vieroksumaan ihmisille tyypillistä pinnallisuutta ehkä normitallaajaa enemmän. Annamme niin paljon painoarvoa mammonalle, ulkonäölle, statukselle... Kun oikeasti tärkeintä on mitä löytyy ihmisen sisältä.

      • Ajattelijat

        Niin voi olla pelokin voimavara, mutta se liiallisena estää terveen järjen käytön ja näytön,
        se jumittaa ihmisen eikä se kehity, olen itseni kautta tämän oppinut.
        Kateus on osa luonnetta eikä paha jos senkin osaa 'kanavoida.
        Ahneus on mielestäni aina jonkun puutteen ilmeneminen,
        sillä haetaan jotain itsestään puuttuvaa eikä sillä sitä koskaan saa.

      • Ajattelijat
        Ajattelijat kirjoitti:

        Niin voi olla pelokin voimavara, mutta se liiallisena estää terveen järjen käytön ja näytön,
        se jumittaa ihmisen eikä se kehity, olen itseni kautta tämän oppinut.
        Kateus on osa luonnetta eikä paha jos senkin osaa 'kanavoida.
        Ahneus on mielestäni aina jonkun puutteen ilmeneminen,
        sillä haetaan jotain itsestään puuttuvaa eikä sillä sitä koskaan saa.

        Niin voi olla pelkokin...

      • PorvoonParoni

        Tuollaisenaulkopuolisen tarkkailijan on mukava olla, tiedän kokemuksesta.

    • itelle-taakka-

      Olen taakka itselleni,

      olen eläny monipuolisen täyden elämän,
      olen kaiken saanu sen mitä nuorena haaveilin elämältä,

      melkein kaiken menetin puolison kuoleman seurauksena,

      maallinen omaisuus ei enää kiinosta pätkääkää,
      se jääköön perillisille,
      kuhan eivät riitele eikä tappele sen takia,

      haluisin vain kuolla heti,
      ---
      usein ajattelen K- Tapion poismenoa, häneltä jäi kivan näkönen vaimo
      tietääkseni lääkäri koulutukseltaan,
      mutta hänki kuoli ihmeen äkkiä puolisonsa kuoleman jälkeen,
      sitä olen usein k a t e e l l i n e n ,
      jostain syystä olen kateellinen kaikille kuoleille tuttaville, ystäville ja rakkailleni,
      he ovat jo siellä jonne olen minäki matkalla,
      kauankohan mun täytyy täällä yksin talloa ennekuin pääsen sinne heidän luo,

      joskus muinoin etelänmaissa oli kultuuri
      kun puoliso kuoli pantiin vaimoki samaan hautaan,
      nyt en ihmettele ollenkaan sen aikaista kultuuria,
      vaimo jää aina yksi selvitymään
      jos ny yleesäkkää jakasaa enään yksin jatkaa elämäänsä,
      ainaki jää jonkinlaiseksi tyhjän-torsoksi, vaikka taloudellisesti tulisiki toimeen,
      harvoin vanha ihminen enään osaa /hauaa / uskaltaa uutta parisuhdetta,
      luulakseni se on hyvin hyvin hyvin harvinaista vanhojen ihmisten kohdalla,

      • PorvoonParoni

        Elämässä saattaa olla vielä jotain varattuna sinullekin, ei kannata lopettaa uskoa ja toivoa vaan parasta. Tuolla kirjoitti eräs vastaaja, että jokainen päivä on aina uusi mahdollisuus. Kyllä täältä kaikki pääsemme pois, nautitaan vaan täysillä jäljellä olevista päivistä.

        Tsemppiä elämääsi!

    • kysynn

      ---olin 13v kun sijoituspentuna työmarkkinoille tuli lähtö -----joten elämänkoulua niinäkin vuosina iolloin itse piti tienata rahaa myöhempää opiskelua varten------millä perusteilla joku ruotsalainen esittää että että vain huvikseen ja töikseen suomalaiset kulkee huijaamassa lääkäreitä -labroja -röntgeniä, tms.......

      • PorvoonParoni

        Ei minun mielestä terveyskeskukset ole niin mukavia paikkoja, että viitsisi hyvikseen niissä käydä. Teille nuorena työelämän aloittaneille ehtii tulla yli 50 vuotta työelämää.

    • 70plus

      Ketju olisi kuulunut 80 plus -palstalle, mutta toisaalta onhan yhteiskunnan taakkoja kaikissa ikäluokissa. Yli neljännes kansasta tarvitsee enemmän tai vähemmän yhteiskunnan tukea asumiseen, toimeentuloon jne. Pääosa kansasta on omillaan toimeentulevia yhteiskuntakelpoisia veronmaksajia, mutta se ei riitä, vaan valtionvelka kasvaa vuosi vuodelta.

      Luonnollisesti voimavarat ehtyvät kun vanhenee. Itse olen lähempänä 80 kuin 70, monisairas sanoi lääkäri, toisille lähes hyödytön, mutta toisten riesana en halua olla. Toki käytän ulkopuolisia palveluita enenevässä määrin, mutta myös maksan siitä ja näin työllistän työnhaluisia nuorempia.

      Loispummieläkeläinen sanoi DW, mutta olenhan lähes 50 vuoden aikana eläkkeeni itse maksanut. Pitkät työpäivät tein lähes 70-vuotiaaksi, sekä palkka- että ns. vapaaehtoistyötä, mutta kun virta väheni, myös laiskistuin.

      Yksinäisyys toisinaan vaivaa, kun pitkäaikaiset todelliset ystävät jo ovat mullan alla ja jotkut tuttavat ovat hylänneet, kun äijästä ei enää ole heille hyötyä. Mutta yksinäisyydessä on myös hyvät puolensa. Ei tarvitse miellyttää toisia, vaan voi vikoinensa olla oma itsensä. Voi yöllä vapaasti kuorsata ja piereskellä tai valvoa jos uni ei tule. Päivällä saa nukkua kun nukuttaa.

      On huonoja päiviä, on parempia. Kiitän Luojani jokaisesta uudesta päivästä. Huonokin päivä on parempi kuin ei päivää ollenkaan.

      • Sivustaseurannut

        Aika paljon täällä keskustelee ainakin 7-kymppisiä, joten siinä mielessä ihan oikea kohderyhmä.

      • PorvoonParoni

        Kyllä kuuskymppinenkin voi tuntea olonsa raskaaksi ja toisinaan olevansa taakka jollekin läheiselle. Mutta pakko silti raahautua vielä vähän aikaa töihin, kunnes eläkeikä koittaa, en edes ajattele olenko ansainnut eläkkeeni, koska lähemmäs 40 vuotta vuorotyötä tehneenä tiedän vastauksen.

        Hieno loppukaneetti sinulta, huonokin päivä parempi kuin ei päivää ollenkaan. Yhdyn mielipiteeseesi täysin.

    • sattumavieras

      En koko viestiketjua lukenut, mutta ilokseni totesin täällä olevan parempi keskustelu vanhenevan ihmisen tilanteesta kuin tuolla ylemmässä ryhmässä.
      Itse olen liki 8o, onnekseni vielä melkisen hyväkuntoinen mummo, mutta tulee usein mieleeni yksinäisyys ja pelko siitä ajasta kun tarvitsisi edes pienen avun toiselta ihmiseltä.
      Pitkälti yli 50 vuotta sitten solmimme avioliiton ja luasinne vaikka kantaa toisiamme vanhuudessa, auttaa ja olla lähellä.
      Sen lupauksen päätti elämän herra, otti puolisoni ja jätti tämän tyhjyyden.
      Terveydenhoito on muutoinkin murroksessa kainelaisten uusie järjestelmien ja palveluntuottajien sekavassa verkostossa josta selvän saaminen vie aikaa ja energiaa. Ei ole selkeää kuvaa päättäjilläkään päätöksiensä seurauksista.
      Pakostakin tulee mieleen, mistä apua kun se aika koittaa?

      Vanha sanontahan sanoo, jos jokin päättyy, tulee tilalle uutta ja parempaa.
      Ikääntyneiden hoito ja hoiva on siirretty kunnilta yksityisille firmoille ja palvelun laatu ei vastaa kustannuksia, ei läheskään. Lausuntoni perustuu tietoon.

      • sattumavieras

        Niin, tunnen vielä olevani voimavara monellakin tavalla. Teen monella taholla vapaaehtoityötä. Lapset, nuoret ja vanhukset ova lähellä sydäntäni ja teen vuosittain avustavaa työtä heidän parissaan.

        Oman elämän hallinta, se onnistuu aivan niin pitkään kuin omat toi,innot ja muisti ovat tallella.
        Tänäänkin aamu tuo hyvän päivän.

      • PorvoonParoni

        Kiitos hyvästä ja kannustavasta palautteesta. Tällä palstalla suurin osa kirjoittajista on loistotyyppejä ja saadaan hyviä keskusteluja aikaan.

        Uskon lausuntoosi palvelun laadusta ikääntyneille ja se tuntuu pahalta ja väärältä.

        Olen sinua 20 vuotta nuorempi, mutta nyt jo huomaan vanhuuden aiheuttamia kremppoja, enkä pysty enää tekemään itse kaikkea mitä haluaisin. Uskon tietäväni mitä tarkoitat "edes pienen avun toiselta ihmiseltä" lauseellasi. Aina ei viitsi omilta lapsilta pyytää ja mikäli avuntarvetta ei saa muualta jää asioita hoitamatta.

        Kauniisti kirjoitat avioliitosta ja edesmenneestä puolisostasi. Olen varma, että hän arvostaisi sanojasi. Vilpittömästi toivon sinulle jaksamista ja pärjäämistä. Toivottavasti joulun aika tuo elämääsi iloa, ainakin itse odotan sitä kovasti, vaikka olenkin jo tällainen lähes vanha äijä.

    • Psykoterapeutitar

      Voi jestas! Olen taakka itselleni! Olen vanha, enkä ole koskaan pitänyt vanhuksista. Aikoinaan 60-luvulla, alle kymmenvuotiaana, katselin päivähoitoon meneviä vanhuksia ja ajattelin, että kuka noitakin jaksaa hoitaa.

      • PorvoonParoni

        Ei se mitään haittaa, vaikka itselleen olisikin taakkana. Eivätpä muut rasitu.

        Muistan nuorena miehenä ajatelleeni, että tätini on tosi vanha. Hän oli torimyyjänä Porin torilla ja katselin juuri vanhaa valokuvaa, jossa oli vuosiluku ja huomasin hänen olleen kuvassa yhtä vanha mitä minä olen nyt, eikä hän enää tuntunut yhtään niin vanhalta. Itseasiassa hän oli keski-ikäinen herttainen nainen.

      • Psykoterapeutitar

        Kulunut lause kohta ikäiseni tutun suusta; ikä on vain numeroita! Yrittää epätoivoisesti olla ”nuorekas”! Mutta ei nappaa ei, ikä mikä ikä. Minkäs teet!

      • Porvoon.Paroni
        Psykoterapeutitar kirjoitti:

        Kulunut lause kohta ikäiseni tutun suusta; ikä on vain numeroita! Yrittää epätoivoisesti olla ”nuorekas”! Mutta ei nappaa ei, ikä mikä ikä. Minkäs teet!

        Ei nappaa minullekaan nämä fraasit, joilla yritetään saada jotain positiivista sellaisesta mitä sitä ei ole. Ikä on tosiaan paljon muutakin kuin numeroita. Ikä kertoo todella hyvin kuinka vanhoja olemme, toiset voivat olla nuoremman näköisiä, mutta tosiasiassa ikätoverit ovat ihan tarkkaan samanikäisiä. Toinen typeryys mielestäni on lause - olet sitä mitä syöt!

    • pirremiinapas

      No, enpä tiedä vielä, mutta en kyllä usko, yritän tulla omillani toimeen viimeiseen asti.., vaikka kyllä nuo verhotankojen kiinnikkeiden seinäään laitto oli tiukkaa duunia, keikut siinä taivaan laessa ja yrität porata ruuvia seinään, ja vielä yksi laittamatta huohhh.. :/

      • PorvoonParoni

        Ihan hyvin voi pyytää naapurin mieheltä apua verhotankojen asennukseen, hyvää tykkäävät jos voivat olla avuksi. Tuokin on varmaan suomalaisuutta, että yritetään tulla ihan omillaan toimeen, ei haluta olla vaivaksi eikä näyttää ettei pysty tai osaa ihan kaikkea.Onnekseni olen huomannut joskus pyytäväni läheiseltän palvelustai sanomalla - Voisitko..?

    • eteenpäinsano

      oikea vanhuus tulee väistämättä n.80v iässä.mut sitä ennen ei,jos suhtkoht terve fyysisesti tai henkisesti.paljo on annettavaa lapsien perheille kaikellatavalla.oon eläkkeellä.auttelen sen minkävoin työllänikin ja saan siitä hyvin paljon Itselleni voimaa,ku tää tie on loppuakohtkin mut aamu on aina uus.ei ku ETEENPÄIN sano mummo lumessa.

      • PorvoonParoni

        Juu, ei kuuskymppiset mitään ikäloppuja vielä olekaan, mutta oireet vanhenemisesta on nähtävissä, eikä enää pysty ihan kaikkea tekemään. Ei silti onneksi ole tarvekaan, vaan voi itse valita mitä puuhastelee ja milloin. Lopputoteamuksesi on hyvä ja keskusteluun oikein sopiva:

        Eteenpäin!

    • Takarivintyyne

      Ei vanheneminen ole minulle taakka. Vaikka ei siinä välttämättä ole myöskään mitään kovin kaunista tai iloa tuottavaa. Että karvat kasvaa, mutta väärään paikkaan. Että jäykkyys iskee paljon ennen kuolemaa. Maan vetovoima lisääntyy, ja rinnat saisi takaisin oikealle paikalle vain jeesusteipillä. Että nivelten kolottaessa pukeutumisesta tulee kimalaisen kevättanssia muistuttava pörhellys, ja väsyttää, mutta aina väärään aikaan. Jos vatsa toimii, niin pääsääntöisesti väärään aikaan sekin ja väärässä paikassa ja inkontinenssisuojista tulee ainoat tarpeelliset ja tasaisesti pettävät varmuusvälineet. Kun pelkää muistuttavansa haisuhaperoa, väritys on kuin harmaarouskulla ja ääni kuin kurnuliejukanalla.

      • PorvoonParoni

        Eivät säily miehetkään teinipoikina iän tuomista muutoksista, eikä tarvitsekaan ja ymmärrän hyvin joidenkin aiheuttavan pettymystä, jopa surullisuutta. Pienistä asioista nauttimiseen pitäisi panostaa enemmän ja antaa menneiden olla menneitä. Jaksamista sinulle, äläkä vaivu synkkyyteen, joulu tulossa ja kaikki talven ilot.

      • Näkemysero

        "Takarivintyynen" takana taitaa olla joku mieähenketale ajatuksen juoksutuksesta päätellen.

      • kylmätotuus

        Kirjoituksesi on niin hersyvä, että kaikki vaivani unohtuivat sitä lukiessani.

        Olenkohan minä jotenkin vinksahtanut, kun nauroin ääneen kommentillesi, joka on kuitenkin useiden naisten kohdalla totisinta totta?
        Osan kuvaamistasi tilanteista olen kokenut itsekin, mutten niistä lannistu.

        Ei ole helppoa olla nainen missään elämänvaiheessa. Mutta, jos kadottaa huumorintajunsa, niin elämästä tulee sietämätöntä.

        Kiitän kirjoituksestasi.

        https://www.youtube.com/watch?v=bU1eglhU6cA

      • eppu2
        kylmätotuus kirjoitti:

        Kirjoituksesi on niin hersyvä, että kaikki vaivani unohtuivat sitä lukiessani.

        Olenkohan minä jotenkin vinksahtanut, kun nauroin ääneen kommentillesi, joka on kuitenkin useiden naisten kohdalla totisinta totta?
        Osan kuvaamistasi tilanteista olen kokenut itsekin, mutten niistä lannistu.

        Ei ole helppoa olla nainen missään elämänvaiheessa. Mutta, jos kadottaa huumorintajunsa, niin elämästä tulee sietämätöntä.

        Kiitän kirjoituksestasi.

        https://www.youtube.com/watch?v=bU1eglhU6cA

        Kyllä minunkin suupieleni ylöspäin kaartui, kun ´´takarivintyynen´´ juttua luin.
        Piti ihan kahteen kertaan lukea.
        Oli siinä monta kohtaa mihin samaistua.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3085

    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      26
      2163

    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1739

    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      25
      1597

    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1341

    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1311

    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1236

    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1190

    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1147

    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      62
      1041
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt