Siilaisten hautakin voidaan avata?

"Muutama tuomittu venäläinen sieltä saattaa löytyä, kuten panimomestarin murhaaja ja asekahakan johtaja jotka ensimmäisinä teloitettiin. "

Siilaisten "venäläisvainajista" tosiaan kaksi ensimmäistä oli jo 1917 pidätettyjä, toisella heistä panimomestarin murhaepäily kontollaan. Näiden päälle tuli sitten vielä kolme matruusia. Laajemmin kerrottujen 99 sotilaan vuoro tuli sitten vasta 14.4. Karjalan ratsujääkärien ampumina.

Joensuulla saattaa olla kunnia olla se Suomen kaupunki, jossa suomalaispunaisten joukkohaudat otettiin ensimmäisenä käyttöön?

Värtsilän taistelussa kaatuneiden värtsiläläispunaisten hautajaiset tapahtuivat noin viikko taistelun jälkeen Värtsilän hautausmaalla. Punaisten hautaamiselle seurakunnan hautausmaalle ei siis vielä näyttänyt olevan estettä.

Joensuun ryssävihaisessa ilmapiirissä surmattujen venäläisten ruumiita ei eriuskoisina ja ulkomaalaisina katsottu kuuluvan luterilaisiin hautausmaihin. Siilaisten metsähautojen ensimmäiset paikalla teloitetut ja haudatut olivat juuri nämä viisi venäläistä plus paikalliset sosiaalidemokraattinen piiripuhuja Johan Auranen ja Kansa-lehden Jussi-Pekka Hallikainen.

Käänteen on täytynyt tapahtua helmikuun puolivälissä: helmikuun 25.-26. välisenä yönä joensuulaiset suojeluskuntalaiset olivat päättäneet käyttää Siilaisia myös jo pari viikkoa vangittuina pidettyjen suomalaisten teloitus- ja hautapaikkana. Heidän hautaaminensa Joensuun tai kotikuntansa hautausmaalle olisi teknisesti ollut edelleen mahdollista - poikkeuksena pari vainajaa, joiden kotikunta (mm. Helsinki) oli yhä rintaman toisella puolella. Ehkä juuri tässä vaiheessa "ryssiä" ja suomalaisia "punaryssiä" alettiin samaistaa toisiinsa?

Eipä noita kustannuksia kyselty silloinkaan kun ne ihmiset sinne monttuihin lahdattiin 1918.

Venäläiset haettiin yöllä ihan humalaisten upseerien päähänpistosta ja täysin huvittelun takia ilman tuomiota ammuttiin siilaisen juoksuhautoihin. 99 ihmistä kuopattiin kuin koirat ja se haluttiin teon kaameuden takia sitten unohtaa...

Ymmärrettävää toki että voittajapuoli haluaa unohtaa ja painaa villaisella tuon kammottavan sotarikoksen jonka tekijät pääsivät kuin koira veräjästä, mutta ei liene kuitenkaan mennyt ilman omantunnon tuskia.

Punaisten hautaan teloitetuista on sentään olemassa jonkinlaiset tuomiot ja oikeuden pöytäkirjat, olkoonkin että niihinkin tuomioihin sotakiihko ja kostonhimo varmasti myös osaltaan vaikutti.

Kyllä nuo venäjän armeijan sotilaat, nuo 99 venäläistä, virolaista, latvialaista, puolalaista, tataaria ansaitsisivat kunniansa palauttamisen ja viralliselta taholta tuon sotarikoksen tuomitsemisen, sekä kunnioittavan ja virallisen hautaan siunaamisen ortodoksisin menoin.

Tällaiset pienet haudat onkin pääsääntöisesti siirretty soveliaampiin paikkoihin.

Vainajien siirto alkoi maaherrojen ja kirkon luvalla jo syksyllä 1918. Pakkokin oli, koska satunnaisia hautauksia oli tehty maanomistajan lupia kysymättä epäsoveliaisiin paikkoihin yksityismaille, epähygienisesti valittuihin kohteisiin ja usein vielä kurjan mataliin kuoppiin kevättalven routamaahan. Vainajien omaisillakin oli sanansa sanottavana, koska myös kirkkolaki määräsi vainajat haudattaviksi hautapaikaksi luettavaan paikkaan puolen vuoden kuluessa kuolemasta.

Suurimmat joukkohaudat, kuten Helsingin Santahaminassa ja Tammisaaren Dragsvikissä, tyydyttäneen säilyttämään sellaisinaan, kertaalleen siunattuina hautausmaina. Tammisaaressa lepääviä olisikin jotakuinkin 3000.

Inhimilliseltä kannalta on ymmärrettävää, että ihmisiä vaivaa tieto ihmisruumiiden lojumisesta väärissä paikoissa aina siihen asti kun nämä saadaan toimitetuiksi sinne, minne muutkin vainajat kuuluvat. Sisällissodan arvet ovat parhaiten umpeutuneet kunnissa, jossa molempien osapuolten vainajat on asiallisesti samalle hautausmaalle haudattuina.

Synkkien kuusten juurella teloitettujen henget huokaavat, voi moni syystä uskoa.

"muutamien satojen wenäläisten ja muutamien kymmenien suomalaisten yhteiset haudat Siilaisella"

Lainauksesta voi päätellä, että asian tutkimattomuus mahdollisti myös vainajien todellisen määrän paisuttelun.

Luokkasotakirjallisuuden teoksessa "Kärsimysten tiellä" (1928) M. Puittinen arvioi Siilaisilla olevan" noin 50 suomalaista toveria, noin 150 venäläistä ja ainakin 2 suomalaista porvaria".

Oikea luku on ilmeisesti 104 "venäläistä" (osa ei-etnisiä Venäjän sotilaita) ja 28 suomalaista.

Jos naapurisi olisi tapettu ja haudattu taloyhtiösi pihalla olevaan lasten hiekkalaatikkoon, tuskin tulisit puhumaan hautarauhan rikkomisesta, jos kalmo sieltä ymmärrettävästi haluttaisiin siirtää? Sama näissä hautausmaiden ulkopuolelle dumpatuissa: asia vaivaa aina siihen asti kun se korjataan, ja vainajat siirretään sinne minne kuuluvatkin, eli oikealla hautausmaalle.

1918 sodan jälkeen itse asiassa juuri vasemmistojohto esteli vainajien siirtämistä. Puoluejohto suhtautui kirkkoon ja sen hautausmaihin porvarillisena hapatuksena. Yksittäisellä kuolleella ihmisellä ei ollut niin väliä, vaan puolueen ja yhteiskuntaluokan kunnialla ja eteenpäinmenolla. Marttyyrien muistomerkki oli puolueelle arvokkaampaa kuin ihmisen hautaaminen. Muistomerkeistä tuli puoluepoliittisia mielenilmauspaikkoja, mitä roolia ne tavallisella hautausmaalla eivät olisi saaneet.

Sen sijaan yksilötasolla perheet surivat vainajiaan. Tässä kysymyksessä kirkko tuli heitä vastaan. Kaikki punaisethan olivat seurakuntaan kuuluvia, muuta mahdollisuutta kun ei vielä 1918 uskonnonvapauslain puuttuessa ollutkaan.

Kovasti mahdollista, että ainakin osa Siilaisten vainajista on siirretty pois loppuvuodesta 1918.

Aluksi ihmettelin muutaman Siilaisten vainajan hautajaistietoja. Niissä sanottiin hautajaisten olleen joulukuun lopulla. Selvennyksen sain kun luin eräästä kirjasta, että hallitus oli päättänyt jo elokuussa 1918, että vainajia voi ja pitääkin siirtää haudoistaan kirkkomaalle, ja hauta-alue pitää aidata. Siirron pitäisi tapahtua varhaistalvesta infektioriskin minimoimiseksi. Ruumiiden ylöskaivuun piti tapahtua aamuvarhain, ettei asiattomia pääsisi sitä seuraamaan, kirkon ja kruunun viranomaisten valvonnassa. Täten ainakin eräät siirrettiin haudastaan Siilaisilla marras-joulukuussa, kun Joensuussakin oli varmaan jo lunta maassa.

Koko Siilaisten paha maine olisi vältetty, jos vainajat olisi haudattu asiallisesti hautausmaalle jo 1918. Ei olisi kaivattu mitään muistomerkkiä tai muistelupaikkaa Siilaisilla.

Esimerkki siitä, että vanha haava on auki ja asiaan palataan aina uudestaan ja uudestaan siihen asti kunnes Siilaisten vainajat ovat saaneet leposijan oikealta hautausmaalta Siilaisten metsän sijaan.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Esimerkki siitä, että vanha haava on auki ja asiaan palataan aina uudestaan ja uudestaan siihen asti kunnes Siilaisten vainajat ovat saaneet leposijan oikealta hautausmaalta Siilaisten metsän sijaan.

Siilaisten hauta on hauta jossa on siilaisia.