Vesiilmalämpöpumppu on kuulemma hyvä vaihtoehto Maalämmölle, mutta miten on voiko edes verrata näitä keskenään!?
Vilp vaihtoehto Maalämmölle?
Talomie
282455
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ja miten käytännössä ilma/vesi toteutettaisiin ja miten käyttökulut ja perustamis investoinnit olisivat mlp verrattuna? Olettaen että vuotuinen energiankulutus olisi 9 kuutiota öljyä missä kuorma ei muutu remontin yhteydessä.. tämmösen kohteen mlp hinta on kyllä tiedossa mutta paljonko olis ilma/vesi pumpuilla... ja käyttöveden tarve 400 litraa päivä tasolla..
Näissä kohteissa öljykattila on joka tapauksessa jätettävä joten VILPin teholla ei sinällään ole väliä, lisää hönkää otetaan öljykattilasta kun lämpöpumppu ei riitä. Eli jollain ihan perus 10-20kw pumpullakin pääsee jo säästämään.
Jos nyt on uudesta kyse! Silloin ei öljyllä leikitä, vaan multipannu jossa sähkö
Sitäpä juuri että mlp maksaa 22.500 ja käyttökulut 1700 vuodessa ja jos vertailukohtana olisi hybridivaraaja tms systeemi jota ladataan ilmavesi pumpulla niin kuinkahan käy kokonaisinvestoinnin ja käyttökulujen kanssa?
IVLP on tosiaan melkein yhtä hyvä kuin MLP, tuottaa paremmalla hyötysuhteella kesällä mutta huonommalla talven pakkasilla. Siis kunhan on kyseessä pakkasiin suunniteltu malli. Erona täysmitoitettuun maalämpöpumppuun on toki, että tarvitaan sähköliittymä, josta saa revittyä kylmimpinä pakkasöinä ja joskus päivinäkin tarvittavan lämmön. Tuo voi jonkun verran extraa maksaa, varsinkin kun huomioidaan, että tahtovat nykyään ja arvattavasti tulevaisuudessakin velottaa enempi valmiudesta toimittaa tarpeeksi sähköä kuin itse sähköstä.
Miksei lämpöä voi tuottaa öljyllä? Ei tarvita mitään isoa sähköliittymää eikä tehomaksut haittaa, poltin ei montaa sataa wattia ota vaikka lämpöä tehtäisiin 20kw teholla. vastaava teho sähköllä tarvitsee ainakin 35a liittymän ja sekin on tiukalla.
Liittymäkoko omakotitalolle on 3 x 63 A. Nin kannattaa tehdä sen vuoksi, että sähköautot tulevat ja vaativat latausaseman. Liian vimpula tonttijohto käy sähköautoilun yleistyessä kalliiksi.
Alumiinia ei pidä nyt säästää.
Taajuusohjattu MLP on investointina kallis, käytössä halpa. VILP ei mahdu sen kassa samaan virkkeeseen.
Joo ja onkohan sinulla mitään hajua siitä millaiset perusmaksut tuollaisessa liittymässä tänä päivään joillain sähköyhtiöillä on. No eihän siinä jos sähköyhtiötä haluaa tukea niin voi kai sitä ottaa vaikka 20kv liittymän ja oman muuntajan laittaa, mutta jos joku järki näissä pidetään niin kyllä se 25a on omakotitalon liittymä koko, joissain poikkeustapauksissa 35a.
Sähköautojen määrän lisääntymistä suurennellaan. Niitä ei ole vielä 2030 luvullakaan kovinkaan paljon.
Vilp on huono. Ilp on parempi. Maalämpö paras joskin hintava. Öljylämmitys huokea rakentaa, maakaasu tosi kallis. Puukattila egologisin vaihtoehto. Moni uudisrakentaja päätyykin puukattilaan. Koivua metsistämme löytyy pitkäksi ajaksi. Mänty ja kuusi roskapuuta, ei kannata lämmitykseen käyttää.
Kiinteän polttoaineen kattila on kallein ratkasu perustamiseen, lämpökeskusta ei tee alle 60 tonnin ja maalämpö maksaa parinkympin tienoille riippuen tekniikasta mitä tulee ja kuinka keruu tehdään... ja joku pitäs tuoda hake kotio puol ilman että kiinteässä polttoaineessa olisi järkiä ja metsä kasvaa kirveellä eli kun harvennuksissa ottaa puuta pois niin kasvu räjähtää vauhtiin että polttopuu ei lopu, tosin sen hyödytäminen on kannattamatonta kun lämmön saa maasta ni pal halvemmalla
"mänty ja kuusi roskapuuta, ei kannata lämmitykseen käyttää".
Heko heko. Roskat voi lakaista pois. Ainoa ero koivun sekä männyn ja kuusen välillä on se, että motista koivua saa energiaa neljänneksen enemmän kuin näistä havupuista. Tämä ero näkyy myös puun hinnassa eli on ihan sama kummallako lämmittää. Tosin nykyään tarkat puun polttajat käyttävät koivun kuorittuna koska se on paremman laatuista.
Eteläruotsissa ei maalämpöä tarvita, VILP on huomattavasti kätevämpi, sääli että me suomalaiset ollaan täällä lähess pohjoisnavalla. Me oltaiski pohjoisnavalla jos ei esi-iseille olis tullu meri vastaan, senverran kahjoja ne oli.
Meniskö järjestys näin parhaasta huonompaan :
MLP, VILP, PILP, ILP ja isompiin vain MLP tai VILP?
Keski ja pohjoissuomeen ei pelkän VILP:n varaan kannata rakentaa. Vähintään tulisija kaveriksi jottei ihan tolkuttomia CO2 päästöjä tule pakkaspäivinä.
Jos maalämmön keruupiirin saa pinta-asennuksena tontille, silloin ei muuta kannattane harkita.
Tai jos kallio on heti pinnassa, on lämpökaivo ylivertainen.
Eteläsuomessa ei niin nuukaa. Kunhan joku lömpöpumppu kuitenkin.
Onko mitään vertailu tai testiä missä nähdään MLP ja VILP erot?, tietysti pitäisi olla vastaavat pumppu koot ja neliö/kuutio lämmitys koko
Aika tyyristä olisi tuollainen testi järjestää kun tarvittaisiin kaksi identtista asuntoa identtisin auringonpaisteolosuhtein ja näiden seuranta vähintään yhden lämmityskauden ajan. Ei tuollaiseen testiin kuitenkaan ole juurikaan tarvetta, sillä sähköntarve voidaan laskea kummallekin tekniikalle. VILP ja MLP tuottanevat jokseensakin täsmälleen samalla tehokkuudella kun maan/kallion lämpötila MLP:n tapauksessa ja ilman lämpötila VILP:n tapauksessa ovat samat. MLP:n tapauksessa maan lämpötila laskee pumppaussession aikana, jolloin hyötysuhde laskee, kun taas VILP:n tapauksessa ilma on sen lämpöistä kuin ulkona on (ellei sitten pumpata jostain rossipohjasta tai ullakolta, mutta tätä ei varmaankaan tarkoitettu ja voidaan tässä unohtaa). Lämmönkeruuputkisto mitoitetaan kuitenkin sen verran pitkäksi että putkessa kiertävän veden ja ympäröivän maaperän lämpötilaero pysyy maltillisena: pintapiiri kylmimmillään johonkin -10 C, energiakaivossa -5 C; kun taas VILP:n ottama ilma voi olla vaikka -35 C, josta ei taida yksikään VILP saada imettyä energiaa. Toisin kirjoittaen, näiden välinen hyötysuhde-ero tulee esille kun ilman lämpötila laskee alle -5 C. Rakennuksen paikkakunnan pitkän ajan säätilastoista kun laskee vaikkaka kolmen kylmimmän kuukauden vuorokausien määrät, jolloin lämpötila on laskenut alle -5 C, niin saanee käsityksen VILP:n ja MLP:n sopivuudesta. Vertailua voi hieman mutkistaa se, että öisin on kylmempää kuin päivisin eli vaikka vuorokauden lämpötila olisikin vielä ihan hyvä -5 C, niin yöllä saattaakin lämpötila käydä -15 C:ssa, jolloin VILP:n teho ei riitäkään. Tässä tapauksessa apuna voidaan käyttää energiavaraajaa tai rakennuksen massaa kunhan lämmityskäyrä säädetään sopivaksi (eli yöllä annetaan tilojen jäähtyä), mikä tosin vaatii hieman järeämmän lämpöpumpun käyttöä, jotta päivisin saadaan pumpattua suuremmalla teholla.
Pitääkö paikkansa, kun oli yhdes keskustelussa puhe että Maalämpö oikein asennettuna on ainoa vaihtoehto?, eli muissa ei olisi lähellekkään niin paljon hyötyä siis Vilpit ja Pilpit että kannatais verratakkaan??
Jos haussa on lämmityksen kokonaisuudessaan hoitava laite, siihen nuista kykenee vain maalämpö.
Mutta kaikki pumput tuppaavat tuomaan säästöä, joka tapauksessa.
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/vertaile_lammitysjarjestelmia/pientalon_lammitystapojen_vertailulaskuri
Motivan laskuri
Sain Motivan laskurilla oman taloni edullisemmaksi kuin vesi-ilmalämpöpumpun. Minulla on suora sähkö ILP varaava takka puulämmitteinen saunan kiuas.
Miksi Vilp on sitten niin kallis jos hyöty on mitä on? Vai onko se hyvä??
Totta: hyöty on mitä on.
Onhan+se+50+%+pudotus+lämmitysenergialaskuun+paljon+sekin+(suoran+sähkölämmitys+COP=1+-->+VILP-lämmityksen+COP=2).+En+ole+perehtynyt+VILP:ien+ja+MLP:jen+hintoihin,+mutta+loogisesti+ajatellen+VILP:ksi+pitää+valita+jonkun+verran+tehokkaampi+laite+kuin+mikä+riittäisi+MLP:n+tapauksessa,+sillä+tokihan+pumpattaessa+lämpöä+-20+C+lämpöisestä+ilmasta+tarvitaan+paljon+enemmän+tehoa+kuin+pumpattaessa+lämpöä+-3+C+lämpöisestä+kalliosta.
Jeps.
VILP toimii erinomaisesti nollakeleillä, joita onneksi on paljon.
Pakkasella haasteena on tosiaan se että -20:stä ei helpolla saa lämpöä otettua.
VILP MLP yhdistelmiä ei taida olla tarjolla.
Sellainen vois olla hyvä, etenkin jos lämmönkeruuputket saa pinta-asennuksena ja laittaa pyöriväkennoisen LTO:n.
(meillä ei maalämmön kaivosta juurikaan tule alle 0 asteista nestettä, ei ainakaan joka vuosi, aina tuppa olemaan asteita paluuveden lämpö)
En muista itsekään kuulleeni moisista tuotteista - PILP MLP-hybrideistä kylläkin. Ongelmana taitaa olla, että maakierrossa oleva neste ei saisi jäätyä käydessään maan ulkopuolella --> pumppu pitäisi sijoittaa sisätiloihin kun taas VILP:n kompressori sijainnee yleensä ulkoyksikössä, mutta tässä varmaankin haluttaisiin käyttää yhteistä kompressoria. Varsinaiset kylmäaineet taasen on "pikkusen" haasteellisia maaputkistossa pidettäväksi... Toisaalta nollakeleillä lämmön tarve sen verran vähäinen että saavutettava säästö jäisi aika pieneksi - tavallisen omakotitalon tapauksessa.
VILP kompressorille on rankka paikka kylmäkäynnistykset pakkasessa.
Joku voisi laskea mitoituksen sellaiselle että yli 4 keleillä maalämpö ottaa ulkoilmassa olevasta kennosta energian ja sitä kylmemmällä maapiiristä, samainen kenno toimisi maapiirin lataajana, silloin kun lämpöä on ylenmäärin tarjolla. Kaipa joku jo moista möis jos se ois hyvä.
Joskus visioin että pitäisi tehdä harkoista "feikki-leikkimökki" jossa olisi VILP ulkoyksikkö.
Samaisessa mökissä olisi myös maapiiriin kytketty "kuorma-auton-jäähdytin" VILP yksikön edessä.
Automaatio avaisi mökkiin ristivedon silloin kun ulkona ois nollakelit tai lämpimänpää.
Ja kun on pakkaskelit niin kiertovesipumppu kierrättäisi lämpöä maapiiristä siihen kennoon.
Itsekin on tullut tuon tapaista pyöriteltyä sillä erolla, että "feikki-leikkimökin" eteläseinä tai etelälape olisi kennolevyä, jolloin sisärakenteet ja maapohja varaisivat päivisin lämpöä. Kun "mökin" ympäristö olisi routaeristetty, niin lämpö palautuisi auringon väistyttyä sisäilmaan ja edelleen (V)ILP:n ulkoyksikön pumpattavaksi. Ulkoseinällä maanrajassa voisi olla aukot, joista ulkoilmaa pääsisi sisään mikäli se olisi lämpimämpää kuin sisällä oleva ilma (ja samalla kylmä ilma valuisi ulos). Mikäli lämpöpumppua haluttaisiin käyttää kesällä viilennykseen, niin sitä varten voisi olla avattavat luukut harjalla, jolloin ilma pysyisi järkevissä lukemissa auringonpaisteesta huolimatta. Huomattavasti halvemmalla tuon saisi betonirakenteisen terassin alapuolelle, vaan kun tuppaavat kirjoittajat varoittelemaan ulkoyksiköitten sijoittamisesta talon sisäpuolelle ala- ja yläpohjat mukaanlukien... Meinaan ullakko valokatteella olisi aivan yliveto COP:n kannalta ulkoyksikön sijoituspaikkana (toki betonirakenteisuus nostaisi hintaa verrattuna hinnat-alkaen-vaihtoehtoihin)!