Dyneemaa takastaagiin

Ei tosiaan ole 6:1 alkuunkaan riittävä eikä oikein ole 16:1:ään. Edellisessä 28-jalkaisessa oli 20:1 ja nykyisessä 35-jalkaisessa 48:1. Molempia on saanut vetää todella kovaa.

Säätököyden ei tarvitse olla dyneemaa. Eihän siinä ole suurta voimaa. 50 kg on jo todella paljon vedetty 6-8 mm köydestä, mutta edelleen mitätön kuorma tavalliselle polyesteriköydelle niin murtolujuuden kuin venymän kannalta.

Ei tuo nyt ollut mikään erityisen fiksu systeemi, vaan paremminkin olemassaolevasta mahdollisimman pienellä vaivalla ja kustannuksilla paremmaksi muokattu. En muista millainen alkuperäinen oli, mutta siinä oli onneton välitys ja paljon köyttä. Takastaagin päässä oli kuitenkin viuluploki hunsvotilla.

Muutoksen jälkeen tuossa oli ensin 5:1 talja ja sitä vedettiin 4:1 taljalla. 5:1 talja lähti tuon viuluplokin hunsvotista, kävi toisen laidan plokissa, meni viuluplokin kautta toiselle laidalla plokiin ja tuli viuluplokin toisen plokin kautta 4:1 taljaan. Tuo oli siis hiukan epäsymmetrinen kun viuluplokista lähti toiselle laidalle 2 ja toiselle 3 "köyttä", mutta kukonjalka oli vain peräpeilin kulkuaukon leveyinen ja viuluploki pysyi hyvin lähellä veneen keskilinjaa.

Tuo 4:1 taljan säätököysi tuli keskelle istuinkaukalon lattiaa keinuvaan PXR-lukkoon: https://www.spinlock.co.uk/uploads/files/072015/5593ead67370695ebfbc8e01/original/2238-PXR0206-VP.PDF?1435757270

Tuo kyllä toimi erinomaisesti, varsinkin pidin tuosta lukosta ja sen paikasta, jossa ainoa vika oli se, että köyden pää piti ottaa mukaan laidalle skuutin hienosäädön kanssa.

Jos nyt puhtaalta pöydältä tuon tekisin laittaisin kuitenkin 2:1 kukonjalan ja siihen kaksi 2:1 kaskadia eli yhteensä 8:1. Säätö sitten 2:1 tai 3:1 taljalla, jolloin kokonaisvälitys olisi 16:1 tai 24:1. Tuollainen on nykyisessä veneessä, mutta säätötalja on 6:1. Tai voisi tuon tehdä kukonjalka yksi kaskadi eli 4:1 ja siihen 4-6:1 talja. Kaksi kaskadia ei välttämättä mahdu kukonjalan jälkeen ellei kukonjalka ole korkea.

Kitkaa todennäköisesti vähemmän kuin tuossa 5:1-alkuisessa systeemissä, jossa on paljon enemmän plokeja välitykseen nähden. Tuossa 5:1 köysi kiertää 4:n plokin kautta ja jokaisessa on n. 180 asteen mutka. Kaskadeilla tehden 8:1 välitys syntyy 3:lla plokilla, mutta toki ensimmäisessä plokissa on kova veto. Kaskadeissa voi hyvin käyttää myös renkaita plokien sijaan, varsinkin ensimmäisissä, joissa on kovin veto.

Kaskadeissa pääsee pleissaamaan, sillä niissä kannattaa ehdottomasti käyttää kuoretonta dyneemaa. Sitä on hyvin helppo pleissata, mutta pleissauksia joutuu säätämään, sillä kaskadin pituus pitää olla tarkasti kohdallaan, jotta säätövara on oikea. Ensimmäistä kertaa kiristäessä pleissit ja itse köysikin "venyy" reilusti eli pleissejä joutuu kiristämään.

Joakim1 kirjoitti:

Ei tuo nyt ollut mikään erityisen fiksu systeemi, vaan paremminkin olemassaolevasta mahdollisimman pienellä vaivalla ja kustannuksilla paremmaksi muokattu. En muista millainen alkuperäinen oli, mutta siinä oli onneton välitys ja paljon köyttä. Takastaagin päässä oli kuitenkin viuluploki hunsvotilla.

Muutoksen jälkeen tuossa oli ensin 5:1 talja ja sitä vedettiin 4:1 taljalla. 5:1 talja lähti tuon viuluplokin hunsvotista, kävi toisen laidan plokissa, meni viuluplokin kautta toiselle laidalla plokiin ja tuli viuluplokin toisen plokin kautta 4:1 taljaan. Tuo oli siis hiukan epäsymmetrinen kun viuluplokista lähti toiselle laidalle 2 ja toiselle 3 "köyttä", mutta kukonjalka oli vain peräpeilin kulkuaukon leveyinen ja viuluploki pysyi hyvin lähellä veneen keskilinjaa.

Tuo 4:1 taljan säätököysi tuli keskelle istuinkaukalon lattiaa keinuvaan PXR-lukkoon: https://www.spinlock.co.uk/uploads/files/072015/5593ead67370695ebfbc8e01/original/2238-PXR0206-VP.PDF?1435757270

Tuo kyllä toimi erinomaisesti, varsinkin pidin tuosta lukosta ja sen paikasta, jossa ainoa vika oli se, että köyden pää piti ottaa mukaan laidalle skuutin hienosäädön kanssa.

Jos nyt puhtaalta pöydältä tuon tekisin laittaisin kuitenkin 2:1 kukonjalan ja siihen kaksi 2:1 kaskadia eli yhteensä 8:1. Säätö sitten 2:1 tai 3:1 taljalla, jolloin kokonaisvälitys olisi 16:1 tai 24:1. Tuollainen on nykyisessä veneessä, mutta säätötalja on 6:1. Tai voisi tuon tehdä kukonjalka yksi kaskadi eli 4:1 ja siihen 4-6:1 talja. Kaksi kaskadia ei välttämättä mahdu kukonjalan jälkeen ellei kukonjalka ole korkea.

Kitkaa todennäköisesti vähemmän kuin tuossa 5:1-alkuisessa systeemissä, jossa on paljon enemmän plokeja välitykseen nähden. Tuossa 5:1 köysi kiertää 4:n plokin kautta ja jokaisessa on n. 180 asteen mutka. Kaskadeilla tehden 8:1 välitys syntyy 3:lla plokilla, mutta toki ensimmäisessä plokissa on kova veto. Kaskadeissa voi hyvin käyttää myös renkaita plokien sijaan, varsinkin ensimmäisissä, joissa on kovin veto.

Kaskadeissa pääsee pleissaamaan, sillä niissä kannattaa ehdottomasti käyttää kuoretonta dyneemaa. Sitä on hyvin helppo pleissata, mutta pleissauksia joutuu säätämään, sillä kaskadin pituus pitää olla tarkasti kohdallaan, jotta säätövara on oikea. Ensimmäistä kertaa kiristäessä pleissit ja itse köysikin "venyy" reilusti eli pleissejä joutuu kiristämään.

Lue lisää

Kiitos, pitää lukea ajatuksella ja piirtää.

Itsellä siis FG28e ja siinä alkuperäinen konstrucktio uskoakseni eli samanlainen kuin tuossa http://forums.sailinganarchy.com/uploads/monthly_08_2015/post-51350-0-99387700-1439053568.jpg.

Kukonjalka viuluplokitalja ja onko tuo nyt vain itseasiassa 3:1 - en muista pitää kaivaa varastolaatikosta esiin ja varmistaa - eli yhteensä 1:6. Lukko on missä on mutta kun ei tule kilpailtua niin ei niin väliä.

Mieli tekisi käyttää edes jotain vanhoista osista ihan kustannussyistä, mutta taitaa jäädä mahdollisuudet moiseen vähiin.

LisööTaljaaTännekin kirjoitti:

Kiitos, pitää lukea ajatuksella ja piirtää.

Itsellä siis FG28e ja siinä alkuperäinen konstrucktio uskoakseni eli samanlainen kuin tuossa http://forums.sailinganarchy.com/uploads/monthly_08_2015/post-51350-0-99387700-1439053568.jpg.

Kukonjalka viuluplokitalja ja onko tuo nyt vain itseasiassa 3:1 - en muista pitää kaivaa varastolaatikosta esiin ja varmistaa - eli yhteensä 1:6. Lukko on missä on mutta kun ei tule kilpailtua niin ei niin väliä.

Mieli tekisi käyttää edes jotain vanhoista osista ihan kustannussyistä, mutta taitaa jäädä mahdollisuudet moiseen vähiin.

Lue lisää

Hyvin helppoa ja melko halpaa tuohon on lisätä yksi tai ehkä kaksikin kaskadia kukonjalan vasempaan haaraan enen viimeistä taljaa. Vaatii vain muutaman metrin 5-6 mm dyneemaa ja plokin tai renkaan. Tai kaksi, jos laitat kaksi kaskadia. Huomaa, että ensimmäisen kaskadin plokiin tulee suurehko kuorma. Murtolujuuden on syytä olla tonnin suuruusluokkaa.

Väkityksen paruntuessa viimeinen talja liikkuu pidemmän matkan, joten joutunet ostamaan siihen pidemmän köyden.

Joakim1 kirjoitti:

Hyvin helppoa ja melko halpaa tuohon on lisätä yksi tai ehkä kaksikin kaskadia kukonjalan vasempaan haaraan enen viimeistä taljaa. Vaatii vain muutaman metrin 5-6 mm dyneemaa ja plokin tai renkaan. Tai kaksi, jos laitat kaksi kaskadia. Huomaa, että ensimmäisen kaskadin plokiin tulee suurehko kuorma. Murtolujuuden on syytä olla tonnin suuruusluokkaa.

Väkityksen paruntuessa viimeinen talja liikkuu pidemmän matkan, joten joutunet ostamaan siihen pidemmän köyden.

Lue lisää

" Murtolujuuden on syytä olla tonnin suuruusluokkaa.". Riittääkö tuo?. Yleensä tuoskentelykuorma "working load" on paljon pienempi kuin murtolujuus, jos molemmat ilmoitetaan. Tonnin murtolujuus plokissa sallisi ehkä 350-400kp köydessä, eli 700- 800kp takastaagissa. 33ft toppirikistä Balticia kiskottiin aina huomattavasti enemmän.
Toinen pointti. Mitenkä olisi nuo metallirenkaat plokin sijaan, onko tarpeeksi liukkaat ja vahvat?. En ole käyttänyt mutta arvaan, että voisi olla hyvä kaskadi.

Joakim1 kirjoitti:

Hyvin helppoa ja melko halpaa tuohon on lisätä yksi tai ehkä kaksikin kaskadia kukonjalan vasempaan haaraan enen viimeistä taljaa. Vaatii vain muutaman metrin 5-6 mm dyneemaa ja plokin tai renkaan. Tai kaksi, jos laitat kaksi kaskadia. Huomaa, että ensimmäisen kaskadin plokiin tulee suurehko kuorma. Murtolujuuden on syytä olla tonnin suuruusluokkaa.

Väkityksen paruntuessa viimeinen talja liikkuu pidemmän matkan, joten joutunet ostamaan siihen pidemmän köyden.

Lue lisää

Tnks2

Hekin köysi on menossa uusiksi jokatapauksessa joten se ei ole ongelma. Jostain syystä koen koko ajan hahmotusongelmaa noissa kaskadeissa taljojen kanssa vaikka se on ihan sama asia kuin säätötekniikassa tai vaikka lajittimen ohjauksessa. Ikä kalkkeuttaa tai jotain.

No laitetaan tuokin lopuuttomaan pinoon tehtäviä asioita ennen seuraavaa kautta.

@Seppomartti - se Joakimin tonnin murtolujuus tuli vinkiksi minulle veneen ollessa FG 28e eli uppouma reilu 3 tn ja P mitta alle 10,5 m eikä alkuperäisen kysyjän 33 jalkainen.

seppomartti kirjoitti:

" Murtolujuuden on syytä olla tonnin suuruusluokkaa.". Riittääkö tuo?. Yleensä tuoskentelykuorma "working load" on paljon pienempi kuin murtolujuus, jos molemmat ilmoitetaan. Tonnin murtolujuus plokissa sallisi ehkä 350-400kp köydessä, eli 700- 800kp takastaagissa. 33ft toppirikistä Balticia kiskottiin aina huomattavasti enemmän.
Toinen pointti. Mitenkä olisi nuo metallirenkaat plokin sijaan, onko tarpeeksi liukkaat ja vahvat?. En ole käyttänyt mutta arvaan, että voisi olla hyvä kaskadi.

Lue lisää

Kukonjalassa on jo ploki. Hekki lienee 5 mm vaijeria, jonka murtolujuus on 2,2 tonnia. Mulla 35-jalkaisessa 6 mm vaijeria. Kukonjalan ploki on oltava murtolujuudeltaan samaa luokkaa, mutta sehän oli jo olemassa. Kukonjalka köyden päässä on vain puolet kuormasta eli riittää tonnin murtolujuus.

Seldenin mukaan hekkiin saa vetää 20% murtolujuudesta eli 440 kg, jos tuo on 5 mm. Ostettavan plokin työkuormaksi siis riittäisi 220 kg, mutta tonnin murtolujuuden plokissa on yleensä enemmän.

Huomatkaa, että 6:1 taljalla todella kovaa eli 50 kg vedettäessä hekkiin ei tule 6*50=300 kg vaan 150-200 kg kitkasta johtuen. 16:1 voi jo saada 400 kg, mutta kovaa joutuu vetämään.

seppomartti kirjoitti:

" Murtolujuuden on syytä olla tonnin suuruusluokkaa.". Riittääkö tuo?. Yleensä tuoskentelykuorma "working load" on paljon pienempi kuin murtolujuus, jos molemmat ilmoitetaan. Tonnin murtolujuus plokissa sallisi ehkä 350-400kp köydessä, eli 700- 800kp takastaagissa. 33ft toppirikistä Balticia kiskottiin aina huomattavasti enemmän.
Toinen pointti. Mitenkä olisi nuo metallirenkaat plokin sijaan, onko tarpeeksi liukkaat ja vahvat?. En ole käyttänyt mutta arvaan, että voisi olla hyvä kaskadi.

Lue lisää

Juuri eilen oli kerhoillassa keskustelua aiheesta. Perin uskottavalta tuntui vetäjän kertomus kahdesta samalaiseen veneeseen tehdyistä hekin taljoista, yksi plokeilla, toinen renkailla. Niissä oli kuulemma hyvin kouriintuntuva ero kitkojen takia plokien hyväksi. Renkaita ei tuohon käyttöön siksi suositeltu.

Joakim1 kirjoitti:

Kukonjalassa on jo ploki. Hekki lienee 5 mm vaijeria, jonka murtolujuus on 2,2 tonnia. Mulla 35-jalkaisessa 6 mm vaijeria. Kukonjalan ploki on oltava murtolujuudeltaan samaa luokkaa, mutta sehän oli jo olemassa. Kukonjalka köyden päässä on vain puolet kuormasta eli riittää tonnin murtolujuus.

Seldenin mukaan hekkiin saa vetää 20% murtolujuudesta eli 440 kg, jos tuo on 5 mm. Ostettavan plokin työkuormaksi siis riittäisi 220 kg, mutta tonnin murtolujuuden plokissa on yleensä enemmän.

Huomatkaa, että 6:1 taljalla todella kovaa eli 50 kg vedettäessä hekkiin ei tule 6*50=300 kg vaan 150-200 kg kitkasta johtuen. 16:1 voi jo saada 400 kg, mutta kovaa joutuu vetämään.

Lue lisää

Mielenkiintoinen mitoitusfilosofia... itse mitoitin barduunoiden ja hekin plokit vaijerin murtokuorman mukaan. En viidesosan.

7654ggg kirjoitti:

Mielenkiintoinen mitoitusfilosofia... itse mitoitin barduunoiden ja hekin plokit vaijerin murtokuorman mukaan. En viidesosan.

No tuossahan mitoitetaan mahdollisen kuorman mukaan sen takia sen ekan plokin pitää kestää se tonni joka on siis mahdollinen kuorma. moninkertaisessa taljassa tulee melko reilut varmuuskertoimet sinne taljan loppupäähän jos staagin murtokuorman mukaan mitoittaa koko härvelin.

Ja jos ihan kaiken hankkii niin onhan se kustannuskysymyskin. Jos menisi valmistajan määrittämillä sallituilla kuormilla niin pärjäisi vielä pienemmillä mutta taidan mennä lähenpänä laskennallisia kun ei mitään voimamittaria ole hekissä.

7654ggg kirjoitti:

Mielenkiintoinen mitoitusfilosofia... itse mitoitin barduunoiden ja hekin plokit vaijerin murtokuorman mukaan. En viidesosan.

Hekkiin kiinni tulevassa plokissa on sama kuorma kuin hekissä. Sen murtolujuudeksi valitaan sama. Kukonjalassa kuorma on puolet hekistä. Sen toiseen päähän tulevan plokin murtolujuudeksi valitaan puolet hekistä. Seuraavaan kaskadiin neljäsosa jne.

Hekin työkuorma on viidesosa murtolujuudesta. Sama riittää myös plokien työkuormaksi, mutta yleensä työkuorma on puolet tai kolmasosa murtolujuudesta eli työkuorma ei ole ongelma.

2200 kg työkuorman ploki olisi tolkuttoman iso ja kallis. 2200 kg murtolujuudenkin ploki on jo kallis, varsinkin rullalaakeroirtuna.

Haloo. Joakim on laittamassa 440 kg murtokuorman plokia vaijeriin, joka kestää 2200 kg. Mistäköhän prakaa... ja miksi vaijerin pitää kestää 2200 kg. Eikö 440 kg vaijeri riitä.

Miettikää vähän oikeasti.

Joakim1 kirjoitti:

Hekkiin kiinni tulevassa plokissa on sama kuorma kuin hekissä. Sen murtolujuudeksi valitaan sama. Kukonjalassa kuorma on puolet hekistä. Sen toiseen päähän tulevan plokin murtolujuudeksi valitaan puolet hekistä. Seuraavaan kaskadiin neljäsosa jne.

Hekin työkuorma on viidesosa murtolujuudesta. Sama riittää myös plokien työkuormaksi, mutta yleensä työkuorma on puolet tai kolmasosa murtolujuudesta eli työkuorma ei ole ongelma.

2200 kg työkuorman ploki olisi tolkuttoman iso ja kallis. 2200 kg murtolujuudenkin ploki on jo kallis, varsinkin rullalaakeroirtuna.

Lue lisää

Ok. Eli ymmärsin väärin, olin eri plokissa.

Joakim1 kirjoitti:

Hekkiin kiinni tulevassa plokissa on sama kuorma kuin hekissä. Sen murtolujuudeksi valitaan sama. Kukonjalassa kuorma on puolet hekistä. Sen toiseen päähän tulevan plokin murtolujuudeksi valitaan puolet hekistä. Seuraavaan kaskadiin neljäsosa jne.

Hekin työkuorma on viidesosa murtolujuudesta. Sama riittää myös plokien työkuormaksi, mutta yleensä työkuorma on puolet tai kolmasosa murtolujuudesta eli työkuorma ei ole ongelma.

2200 kg työkuorman ploki olisi tolkuttoman iso ja kallis. 2200 kg murtolujuudenkin ploki on jo kallis, varsinkin rullalaakeroirtuna.

Lue lisää

Ja lisäkommenttina, mitoitin siis plokin murtokuorman vaijerin murtokuorman mukaan. En työkuorman.

7654ggg kirjoitti:

Haloo. Joakim on laittamassa 440 kg murtokuorman plokia vaijeriin, joka kestää 2200 kg. Mistäköhän prakaa... ja miksi vaijerin pitää kestää 2200 kg. Eikö 440 kg vaijeri riitä.

Miettikää vähän oikeasti.

Lue lisää

Jos nyt viitsisit lukea mitä kirjoitan, ennen kuin huudat haloota. Minähän ehdotin ostamaan plokin, jonka murtolujuus on n. tonni ja kerroin tarvittavaksi työkuormaksi 220 kg. Missään vaiheessa en ole puhunut 440 kg murtolujuuden plokista.

Ja tosiaan tuo ploki oli se kukonjalan vaijeriin/dyneemaan kiinnitettävä ploki. Hekissähän oli jo ploki, joka lienee mitoitettu hekin murtolujuutta vastaavaksi.

Ei. Toppirikisen joko mekaaninen tai hydraulinen kiristin. Taljassa ei riitä potkua tuohon kokoluokaan. Veikkaisin, että tyypillisen osatakilan kuormat ovat n. Puolet samassa kokoluokassa.

Jjfjfjfj kirjoitti:

Ei. Toppirikisen joko mekaaninen tai hydraulinen kiristin. Taljassa ei riitä potkua tuohon kokoluokaan. Veikkaisin, että tyypillisen osatakilan kuormat ovat n. Puolet samassa kokoluokassa.

Lue lisää

Hydrauliikalla on hyvä vetää tai työntää kovaa. Edellä viestissä on tieto, että laite on hydrauliikkapajalla korjauksessa, Itselläni on ollut vain yhdessä veneessä hydraulipumppu takastaagissa ja se hajosi Norjassa. Etustaagi meni aivan löysäksi ja olin pulassa. Rullalaitteita ei ollut vielä keksitty. Hydraulinen kiristin on hyvä, mutta kannattaa miettiä suunnitelma B hajoamisen varalta.

Selden siis määrittää hekin maksimaaliseksi kiristykseksi 20% hekin vaijerinbmurtolujuudesta. Tuota enempää ei saa kiristää. Plokien työkuormaksi siis riittää se. Ko. tapauksessa oli kyse plokista 2:1 välityksen jälkeen eli sen kohdalla työkuorma on vain puolet.

Hekin murtolujuutta vastaavalla kuormalla hekki venyy useita % pysyvästi. Se kestää sen kertaluontoisesti, mutta on pilalla.

Sama juttu plokilla. Murtolujuuden kuormalla kehrä ei pyöri, sakkeli vääntyy jne., mutta ploki ei hajoa. Työkuormalla taas ploki toimii normaalisti eli kehrä pyörii ja mikään ei väänny.

Plokeille ilmoitetaan siis sekä murtolujuus että työkuorma. Hekissä ratkaiseva on murtolujuus, sillä plokeissa työkuorma riittää aina ko. sovelluksessa, jos murtolujuus riittää.

Eihän tässä kukaan ole laittamassa plokia jonka murtokuorma on pienempi kuin hekin sellaiseen kohtaan mihin voi tulla sama kuorma kuin hekkiin.

Eka ploki = kukonjalan ploki = minkä läpi kukonjalan vaijeri kulkee, joka on alkuperäinen uskotaan että se on mitoitettu oikein = vähintään hekin Murtoraja.

Seuraava (, kukonjalan päähän tuleva ploki, joka on uusi tässä) mitoitetaan puoleen hekin murtorajasta, koska se toinen puoli kuormasta menee sinne kulonjalan toiseen päähän. Jos siihen kukonjalan päässä olevaan plokiin tulisi 2,2 tonnin kuorma niin hekissä olisi jo 4,4 tonnin kuorma ja se olisi aikaa sitten katkennut.

Näinhän nämä taljat ja kukonjalat toimivat, jakavat kuormia eikö niin?

LisööTaljaaHeti kirjoitti:

Eihän tässä kukaan ole laittamassa plokia jonka murtokuorma on pienempi kuin hekin sellaiseen kohtaan mihin voi tulla sama kuorma kuin hekkiin.

Eka ploki = kukonjalan ploki = minkä läpi kukonjalan vaijeri kulkee, joka on alkuperäinen uskotaan että se on mitoitettu oikein = vähintään hekin Murtoraja.

Seuraava (, kukonjalan päähän tuleva ploki, joka on uusi tässä) mitoitetaan puoleen hekin murtorajasta, koska se toinen puoli kuormasta menee sinne kulonjalan toiseen päähän. Jos siihen kukonjalan päässä olevaan plokiin tulisi 2,2 tonnin kuorma niin hekissä olisi jo 4,4 tonnin kuorma ja se olisi aikaa sitten katkennut.

Näinhän nämä taljat ja kukonjalat toimivat, jakavat kuormia eikö niin?

Lue lisää

Tottakai näin. Mutta jos lukee Joakimin postauksen, saattaa saada eri käsityksen asiasta...

Ei pidä luulla, että taljoilla saisi läheskään sellaista voimasuhdetta kuin liikesuhde on. Siis 1:8 taljalla ei todellakaan saa 8-kertaista voimaa eikä varsinkaan 1:32 taljalla 32-kertaista. Jos tapaharus tosiaan on vain 4 mm (oletko varma?), sekin kestää Seldenin mukaan 1400 kg ja maksimikiristys saman ohjeen mukaan 280 kg.

Omasta 1:48 taljasta olen mitannut sekä voiman jolla vedän (digitaalinen vaaka) että voiman joka tulee staagiin (dyneeman venymän perusteella). 40 kg saa vetää jo todella kovaa. Menee lähinnä jalkakyykyksi tms. ei siis enää pelkällä kädellä. Lisäksi köysi painaa jo ikävästi kättä purjehdushanskan läpi. Omaa taljaa vedän vielä kovempaa n. 50 kg. Sillä tulee suunnilleen 500 kg eli 1:48 talja onkin oikeasti vain 1:10 talja voiman suhteen.

Kitkan havaitsee hyvin selvästi kun vertaa voimaa vedettäessä voimaan päästettäessä. Esimerkiksi tuo 50 kg vetoa vastaavassa kireydessä köyden pito paikallaan tai hidas päästäminen vaatii vain 8 kg vedon. Ko. taljassa plokit ovat Harkenin kuulalaakeroituja lukuunottamatta ensimmäistä, joka on suurikuormaisena liukulaakeroitu.

1:8 taljalla saattaa saada 4-kertaisen voiman. Todella kovaa vetämälläkään ei tule pääsemään 280 kg vetoon. 1:16 taljalla voi tulla 6-kertainen voima hyvillä plokoilla. Silläkin saa siis vetää todella kovaa päästäkseen 280 kg vetoon.

Hyvin samanlainen masto näyttää FG 28e:ssä ja Tempossa olevan. Melkein samat profiilimitat ja painot. FG:ssä on lyhyempi vapaatoppi, joten hekki välittyy paremmin etustaagiin. Mulla tosiaan oli Tempossa 1:20 ja aivan varma olen siitä, ettei 1:8 riitä FG:ssä. Tuossa oli dyneemahekki, taisi olla 6 mm.

1:8 on käytössä 606:ssa 3 mm hekillä. Sitäkin vedetään välillä kovaa, vaikka riki on 7/8.

Joakim1 kirjoitti:

Ei pidä luulla, että taljoilla saisi läheskään sellaista voimasuhdetta kuin liikesuhde on. Siis 1:8 taljalla ei todellakaan saa 8-kertaista voimaa eikä varsinkaan 1:32 taljalla 32-kertaista. Jos tapaharus tosiaan on vain 4 mm (oletko varma?), sekin kestää Seldenin mukaan 1400 kg ja maksimikiristys saman ohjeen mukaan 280 kg.

Omasta 1:48 taljasta olen mitannut sekä voiman jolla vedän (digitaalinen vaaka) että voiman joka tulee staagiin (dyneeman venymän perusteella). 40 kg saa vetää jo todella kovaa. Menee lähinnä jalkakyykyksi tms. ei siis enää pelkällä kädellä. Lisäksi köysi painaa jo ikävästi kättä purjehdushanskan läpi. Omaa taljaa vedän vielä kovempaa n. 50 kg. Sillä tulee suunnilleen 500 kg eli 1:48 talja onkin oikeasti vain 1:10 talja voiman suhteen.

Kitkan havaitsee hyvin selvästi kun vertaa voimaa vedettäessä voimaan päästettäessä. Esimerkiksi tuo 50 kg vetoa vastaavassa kireydessä köyden pito paikallaan tai hidas päästäminen vaatii vain 8 kg vedon. Ko. taljassa plokit ovat Harkenin kuulalaakeroituja lukuunottamatta ensimmäistä, joka on suurikuormaisena liukulaakeroitu.

1:8 taljalla saattaa saada 4-kertaisen voiman. Todella kovaa vetämälläkään ei tule pääsemään 280 kg vetoon. 1:16 taljalla voi tulla 6-kertainen voima hyvillä plokoilla. Silläkin saa siis vetää todella kovaa päästäkseen 280 kg vetoon.

Hyvin samanlainen masto näyttää FG 28e:ssä ja Tempossa olevan. Melkein samat profiilimitat ja painot. FG:ssä on lyhyempi vapaatoppi, joten hekki välittyy paremmin etustaagiin. Mulla tosiaan oli Tempossa 1:20 ja aivan varma olen siitä, ettei 1:8 riitä FG:ssä. Tuossa oli dyneemahekki, taisi olla 6 mm.

1:8 on käytössä 606:ssa 3 mm hekillä. Sitäkin vedetään välillä kovaa, vaikka riki on 7/8.

Lue lisää

Kun sattui nuo veneen paprut olemaan tuossa työpöydällä vielä niin Seldenin mastopiirustuksen mukaan takastaagi on FG28E:ssa 4 mm samoin kuin mahdollinen ylempi barduuna alemman ollessa 3mm - liekö yhteenkään FG28E:n moisia laitettu? Joten 4 mm lienee totta.

Jos muistan ottaa työntömitan mukaan kun käyn veneellä seuraavan kerran niin voihan tuon mitatakim. Olin kyllä jo muutenkin ajatellut vain yhden kaskaadin laittoa aluksi, koska sen pitäisi mennä ilman kukonjalan lyhentämistä.

Asia vielä mietinnässä, lähinnä pohdin pitäskö värkätä varmistuksetkin, mutta en kuollaksenikaan muista miten paljon siinä staagin päässä olevassa lenkissä on tilaa.