Kun olen keskustellut ihmisten kanssa lämmönalentamisesta kotona/poissa-kytkimen avulla niin olen kuullut useammalta että ei kannata. Perusteluna on ollut yleensä se että siinä kuluu enemmän sähköä, kun huone uudeleen lämmitetään. Osaako kukaan sanoa mistä tällainen uskomus on syntynyt?
Minulle ei mahdu kaaliin mihin lämpö ylimääräinen lämpö menisi. Jos huoneen lämpö alennetaan 22->19 ja lämmitetään sitten takaisin 19->22 niin sama lämpömäärä on molemmissa tapauksissa.
Tietysti lämmönalennuksen pitää olla tarpeeksi pitkäaikainen jotta huone ehtii olla viileämpänä ja säästöä syntyä. Kahden tunnin lämmönalennuksella ei taida huone ehtiä edes jäähtyä.
Minulle ei mahdu kaaliin mihin lämpö ylimääräinen lämpö menisi. Jos huoneen lämpö alennetaan 22->19 ja lämmitetään sitten takaisin 19->22 niin sama lämpömäärä on molemmissa tapauksissa.
Tietysti lämmönalennuksen pitää olla tarpeeksi pitkäaikainen jotta huone ehtii olla viileämpänä ja säästöä syntyä. Kahden tunnin lämmönalennuksella ei taida huone ehtiä edes jäähtyä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Alempi sisälämpötila vähentää lämpötilaeroa ulkoilmaan nähden ja siten vähentää lämmön johtumista rakenteiden läpi.
Se, mitä käytännössä säästyy, on eri juttu. Kylmään pirttiin tulo vähentää säästöntunnetta.
mutta minua ihmetyttää selitys siitä että sähköä kuluisi enemmän kun lämpö nostetaan takaisin.
Kyllä fysiikan lait toimivat molempiin suuntiin.
tietysti muitakin kummallisia uskomuksia...
"Ulkoseinän villat pitää suojata ulkoilmasta tulevaa kosteutta vastaan tervapaperilla tai muovilla"
"Kun kiukaan termostaatin laittaa täysille niin sauna lämpenee nopeammin"
Luonnonlait ovat kansan syvissä riveissä kevyttä tavaraa.
Oikeilla jäljillä olet. Ei pari tuntia riitä säästön saamiseen. Esim. jos päivällä ei ole ketään kotona ( 4-8h), silloin on kannatavaa lämmönalennus, samoin yöaikaan tehtynä. "Vanhan kaavan" mukaan 1 aste nostaa/laskee 5% lämmityskustannuksia. Uskokoon ken haluaa.
Siitä että suomessa vuoden keskilämpötila on n.3°C jos huonelämpötila lasketaan 23°C:sta 22°C:een niin lämpötilaero ja siten hukka pienenee 5%. Elikäs kyseessä on aika karkea kaava oikeampi arvo olisi ehkä 2-3%.
No paljonkos se nyt sitten tekee rahassa vuositasolla säästöä?Ja kaksi astettahan ei varmaan tee 10%?
Jos rahassa aletaan mittailemaan, tarvitaan toki tietoja mm. edellisen vuoden kulutus, asuinpaikkakunta, lähtötaso lämmityksessä jne. Ja vaikuttaahan myöskin "säästöihin" tottumukset ja tavat asua.
Kerro vaikka esimerkinomaisesti omasta kulutuksestasi,siitähän sinulla on kattavimmat tiedot.Olisi kiva verrata lämmönalennuksella ja ilman,saisinpahan käsityksen,kuinka vakavasti kannattaisi panostaa esim Oumannin kelloon.
En tosiaankaan mikään guru ole lämmityksessä. Työni puolesta olen vaan pystynyt hankkimaan ns. raskaaman sarjan tekniikkaa. Tosin ensinmäistä vuotta tässä väännetään tässä talossa.
Mutta kokeilemalla omassa systeemissä riitävän pitkän jakson esim. kuukausi, jotain tuntumaa itsekkin saat. Kelloista vielä, öisin kannattaa jo asuinmukavuuden kannalta se 1 aste alaspäin, mutta oletettua "heräämistä" ennen tulee nostaa lämpö takaisin "normaaliin" ettei hameväki hermostu. Itse kokeilemalla selviää mikä on tarvittava aika. Samoin jotkut, jos kellossa löytyy kapasiteettia tekevät samoin päivisinkin.
Asiat ovat todella uusia minulle ja ikääkään ei ole kertynyt vielä paljon joten toivon että te vanhemmat ja viisaammat neuvotte näinkin tyhmältä kuulostavissa asioissa. Eli jos lämmitän käyttövettä esim. yön aikana 80 asteiseksi ja se päivän aikana tippuu 60 ja sama toistuu joka päivä... ja toinen jos lämmitän yön aikana 60 asteiseksi ja se tippuu 40 ja sama toistuu. Kummassa palaa enemmän sähköä vai yhtä paljon???
Vanha voin olla, viisaudesta en mene sanomaan, mutta yritetään: "Kuumempaa" vettä tarvitset vähemmän päästäksesi haluttuun lämpötilaan, eli silloin "maalaisjäjellä" ajateltuna pienenmmän määrän lämmitys tulee halvemmaksi, vaikka joudutkin sen lämmittämään korkeampaan lämpötilaan.
kysymyksen oikein, niin tuo korkeammassa lämpötilassa oleva varaaja kuluttaa enemmän.
Korkeampi kulutus johtuu suuremmasta lämpötilaerosta varaajan ja ympäristön välillä, jolloin varaushäviö muodostuu suuremmaksi.
Mihin lämpötilaan yleensäkkään olette veden lämmittänyt yösähköllä?
Vesi vaatii lämmetäkseen saman energiamäärän riippumatta siitä lämmitetäänkö 60-80 tai 40-60 astetta. Lämpöhukka on korkeammassa lämpötilassa hieman suurempi mutta silläkään ei ole juuri merkitystä kokonaiskulutuksessa. Jos sinulla on sähkölämmitystalo niin varaajan vuoto lämmittää hieman taloa eikä mene hukkaan.
Että saataisiin lisää pyöritettyä aihetta, käytetäänkö sitä vettä, vai onko pelkästään sama määrä astiassa?????????
Tämä uskomus on varmaankin syntynyt siinä vaiheessa, kun lämpötilaa nostettaessa on tuijotettu vinhasti pyörivää kilowattituntimittaria. Sitä ei ole kuitenkaan enää muistettu, että lämpötilan pudotusvaiheessa on päästy tuntikausia kokonaan ilman lämmitystä. Reippaamman pudotuksen tapauksessa (vaikkapa kesämökin lämpötilan tiputtaminen peruslämmölle) voi mennä vuorokausiakin, ennen kuin patterit seuraavan kerran napsahtavat päälle.
kysykääs omilta lapsilta, jos ette itte muista:
Q = c * m * delta T
Q = tarvittava lämpömäärä lämitettäessä vettä delta T verran asteita lämpöisemmäksi.
c = veden ominaislämpökapasitetti
m = vesimäärän massa varaajassa.
Tässä oletetaan hieman oikaisemalla, että häviöt samat molemmissa lämmitystilanteissa
40C->60C ja
60C->80C
Jos varaaja keskellä taloa, niin hukkaenergia menee mökin lämmitykseen eikä hukkaan talvella.
Eli kaavan perusteella jos lämpötilaero delta T on 20C niin molemmissa tapauksissa menee yhtä paljon energiaa lämmittämiseen varaajassa.
Koulun fysiikankirjassa lisää tarinaa kertaukseen.
Manuaaliset "kotona/poissa" - kytkimet ovat menneen talven lumia, olivat ajankohtaisia 80-luvulla. Sittemmin juttu on tehty viikko-ohjelmoitavilla termostaateilla, joka muistaa tehdä pudotukset päivästä toiseen, viikosta toiseen ja niin edelleen, kun isäntä ei enää jaksa.
Uusi juttu ei edes ole ennakoiva, itsevirittyvä lämmönpudotus. Tällaisen saa aikaan esimerkiksi DeviReg 550 termostaatilla. Hyvin suunniteltuna ja koko talon kattavana Devi säästää kevyesti 30% lämmityskuluissa. Nimimerkki "Vanhempi suunnittelija" voi kertoa tästä enemmän epäileville.
Ikävä juttu on se ettei tähän mennessä ole vesikiertoisella puolella näkynyt mitään näin tehokasta. Sinänsä vihreiden lämpöpumppujenkin hyvät hyötysuhteet haaskataan onnettomalla ulkoilman lämpötilan mukaan ohjaavalla lämmönsäätimellä.
Lämpöä kyllä tulee edullisesti - jotta se voidaan sitten horotella tyhjään taloon ja harakoille.
Olet oikeasa ettei manuaalista kotona/poissakytkintä tule käytettyä. Nykyään asennetaan myös paljon murtohälyttimiä taloihin jolloin tuon poissatilatiedon voi saada hälyttimeltä. Jos tuohon kotona kotona/poissakytkimeen liitettään jotain muutakin kuten valojen ja kahvinkeittimen sammutus niin silloin sitä saattaisi naisväkikin käyttää.
"viikko-ohjelmoitavilla termostaateilla" Tuo homma on minun mielestäni täysin hanurista. Jos olet ohjelmoinut työpäiviksi lämmönalennuksen niin miten sitten kun sattuukin arkipyhä? oletkos ohjelmoinut nekin? Samaten jos on yölämmönalennus ja satut katselemaan muorin kanssa "romanttisia" elokuvia iltamyöhään ja huomaat että onpas vaan viileää. Muoristakin voi romantiikka kadota hyvin äkkiä...
Nuo ohjaukset pitäisi saada niin ettei niitä asujat huomaa. yötilaan mennään kun talossa liiketunnistimet eivät havatse enään liikettä ja kello on jo paljon.
Tällä palstalla esitetty lausahdus jota siteeraan:"kylmä talo vähentää säästön tunnetta kummasti"
Devi säästää kyllä jotain, mutten sanoisi "kevyesti 30%."
on nykypäivää. Juuri kuvaamasi laisia järjestelmiä on tarjolla - vikana vain korkea hinta ja se, että tarvitset kotiautomaatioon erikoistuneen suunnittelijan TAI paljon omaa harrastusta. Murtohälyttimen kytkentätiedon välittäminen lämmitykselle on hyvä idea, mutta vaatii juuri harrastusta.
Ja silti - murtohälyttimiä asennetaan paljon vain vakuutusmaksujen alentamiseksi, eikä niitä kuitenkaan käytetä. Tästä asiasta minulla on vuosien ammatillinen kokemus.
Energiansäästö edellyttää asukkailta aina tiettyä ajattelutavan ja tottumusten muutosta. Eli jos Sinulle on tärkeää, ettei missään tilanteessa mökki pääse viilenemään, ei edes kesken "romanttisen" elokuvan seuraamisen, energiansäästö ei ole sinun juttusi.
Kuitenkin manuaalisten kytkimien aika on jäänyt taakse ja rutiinipuolen voi hoitaa automatiikalla. Devin säästölukemista en ala kiistelemään, tämäkin perustuu omiin kokemuksiini ja siihen ehtoon, että lämmitys on suunniteltu huolella. Moni ammattilainen tällä palstalla silti jakaa mielipiteeni.