Yle-verostasi maksetaan joka vuosi 40 miljoonaa euroa veroparatiiseja käyttävälle yhtiölle
Yleisradion lähetysverkon myynti lähti Paavo Lipposen hallituksesta ja liikenneministeri Tuula Linnainmaan aloitteesta
"Digitalisointi vaati rahaa, jota Yleisradiolla ei ollut. Vasemmisto oli valmis korottamaan lupamaksuja, oikeisto ei. Investointipankkiiri Björn Wahlroosin Mandatum-pankki alkoi selvittää yhtiöittämistä, samalla kun hallintoneuvostossa jatkettiin kiistelyä.
Suomalaisia televisiolähetyksiä alettiin digitalisoida vuoden 1996 toukokuussa, kun kokoomuslainen liikenneministeri Tuula Linnainmaa esitteli suunnitelman sosialidemokraattien suuren miehen Paavo Lipposen hallituksen iltakoulussa. Moni ministereistä ei todennäköisesti edes ymmärtänyt mistä oli kysymys, sillä suunnitelmasta ei laajemmin keskusteltu ja päätös vain kopautettiin pöytään.
Lopulta syyskuussa 1998 hallintoneuvostossa päätettiin yksimielisesti, että perustetaan yhtiö nimeltään Digigate. Liikenneministeri Linnainmaa lähetti kirjeen, jonka mukaan Yleisradion oli ryhdyttävä ”pikaisiin toimiin digitaalista yleisradiotoimintaa hoitavan tytäryhtiön perustamiseksi sekä laatimaan suunnitelman jakeluverkon yhtiöittämiseksi”.
Suunnitelma kuulostaa yllättävän samanlaiselta, kuin tämän päivän tieverkon yhtiöittämiset.
Digita saa Yle-verot
Digigatesta tuli myöhemmin Digita, jolle siirrettiin Ylen omaisuutta lähetysverkon antennimastoina ja kiinteistöinä 250 miljoonan euron edestä. Yhtiötä ei olisi tarvinnut edes myydä, mutta Ylen johto halusi kassaan rahaa. Vaikka suurin osa vasemmistosta oli vastustanut myyntiä, sitä alkoi järjestellä demaritaustainen Yleisradion toimitusjohtaja Arne Wessberg.
Sonera oli kiinnostunut ostamaan 34 prosenttia Digitasta, mutta koska se ei olisi saanut perustaa televisiokanavaa, yhtiö vetäytyi. Joulukuussa 2000 ranskalainen Télédiffusion de France (TDF) osti 49 prosenttia Digitasta 180 miljoonalla eurolla.
Yleisradion toimitusjohtaja Arne Wessberg järjesti lähetysverkon myynnin, nyt hän toimii Digitan hallituksen puheenjohtajana
Yleisradio ja kaupalliset mediatalot maksavat nyt joka vuosi Digitalle lähetysverkon käytöstä 80–90 miljoonaa euroa, Yleisradion osuus on puolet. Ja tuo Digitalle maksettava 40 miljoonaa euroa saadaan tietysti nykyisin lähes yksinomaan kansalaisilta ja yhteisöiltä kerättävällä Yle-verolla. Ylen tulobudjetti vuonna 2016 oli 472,5 miljoonaa euroa, josta Yle-veron osuus oli 461,8 miljoonaa.
Digitan hallituksen puheenjohtajana toimii jo mainittu 73-vuotias Arne Wessberg. Deleten talous- ja rahoitusjohtaja Robert Öhmanin lisäksi muut neljä hallituksen jäsentä ovat FSI:n johtajia.
Jos First State Investments -rahaston nimi tuntuu tutulta, kyseessä on sama taho, joka omistaa 40 prosenttia verokikkailustaan ja hinnankorotuksistaan kuuluisaksi tulleesta sähkönsiirtoyhtiö Carunasta. FSI on perustanut Digitan omistuksia varten Luxemburgiin holdingyhtiön, joka kytkeytyy kahden muun luxemburgilaisen yhtiön kautta samaan holding-yhtiöön, jonka kautta hallinnoidaan omistuksia Carunassa.
Ja mitä tapahtui tulokselle – tilivuotena 2014 yli 80 miljoonan euron liikevaihdolla Digitan liiketulos oli aluksi yli 13 miljoonaa euroa voitollinen. Mutta koska luxemburgilainen yhtiö oli lainannut Suomeen 218 miljoonaa euroa yli kymmenen prosentin korolla, tulos saatiin näyttämään 26,4 miljoonaa euroa tappiota. Digita ei maksanut Suomeen lainkaan yhteisöveroa vuonna 2014.
Vuonna 2015 yli 80 miljoonan liikevaihdolla saatiin jälleen tappiota 24,2 miljoonaa euroa. Entisestä rahantekokoneesta tuli yhtäkkiä miljoonatappioita tuloksessaan näyttävä yhtiö.
Yleisradio on maksanut jo nyt enemmän vuokraa Digitalle, kuin se itse sai lähetysverkon myynnistä. Vuosittain syntyy kymmeniä miljoonia euroja tappiota lisää verrattuna siihen, että omistus olisi pidetty itsellä.
Rahoitus olisi löytynyt esimerkiksi suomalaisilta eläkesäätiöiltä. Yleisradion eläkesäätiö on käynyt nyt puolestaan muillakin kiinteistöostoksilla, marraskuussa 2016 se osti Kiinteistö Oy Lahden Konserttitalo Oy:n koko osakekannan. Eläkesäätiöissä riittää varallisuutta.
Jotain perheriitaa on Yleisradion ja Digitan välillä kuitenkin syntynyt. Alkuvuodesta 2014 Digita kieltäytyi jakamasta Ylen teräväpiirtokanavia antenniverkossaan ilman eri korvausta, jolloin Yleisradio kääntyi 85 prosenttia kotitalouksista kattavan DNA:n puoleen. Ylen HD-kanavien katsominen vaatii näin uuden VHF-antennin ostamisen niiltä, joilla on vain UHF-antenni eikä kaapelioperaattoria.
Yleisradio näyttää nykyisin entistä enemmän uusintoja ja kohdistaa säästötoimenpiteitä laatukanaviin. Ja se kaikki johtuu kammottavasta virhearvioinnista, joka tehtiin 20 vuotta sitten.
Lähteenä olleet Yleisradio, Yleisradion eläkesäätiö, Digitan julkaisut, Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Kauppalehti sekä Vesa Sisätön kirja ”Tuhansien mokien maa” (SKS). EDIT 8.1.: Lisätty Kiinteistöyhtiö Technopolis."
http://mvlehti.net/2017/01/08/ylen-veroja-maksetaan-veroparatiisiin/
Yleisradion lähetysverkon myynti lähti Paavo Lipposen hallituksesta ja liikenneministeri Tuula Linnainmaan aloitteesta
"Digitalisointi vaati rahaa, jota Yleisradiolla ei ollut. Vasemmisto oli valmis korottamaan lupamaksuja, oikeisto ei. Investointipankkiiri Björn Wahlroosin Mandatum-pankki alkoi selvittää yhtiöittämistä, samalla kun hallintoneuvostossa jatkettiin kiistelyä.
Suomalaisia televisiolähetyksiä alettiin digitalisoida vuoden 1996 toukokuussa, kun kokoomuslainen liikenneministeri Tuula Linnainmaa esitteli suunnitelman sosialidemokraattien suuren miehen Paavo Lipposen hallituksen iltakoulussa. Moni ministereistä ei todennäköisesti edes ymmärtänyt mistä oli kysymys, sillä suunnitelmasta ei laajemmin keskusteltu ja päätös vain kopautettiin pöytään.
Lopulta syyskuussa 1998 hallintoneuvostossa päätettiin yksimielisesti, että perustetaan yhtiö nimeltään Digigate. Liikenneministeri Linnainmaa lähetti kirjeen, jonka mukaan Yleisradion oli ryhdyttävä ”pikaisiin toimiin digitaalista yleisradiotoimintaa hoitavan tytäryhtiön perustamiseksi sekä laatimaan suunnitelman jakeluverkon yhtiöittämiseksi”.
Suunnitelma kuulostaa yllättävän samanlaiselta, kuin tämän päivän tieverkon yhtiöittämiset.
Digita saa Yle-verot
Digigatesta tuli myöhemmin Digita, jolle siirrettiin Ylen omaisuutta lähetysverkon antennimastoina ja kiinteistöinä 250 miljoonan euron edestä. Yhtiötä ei olisi tarvinnut edes myydä, mutta Ylen johto halusi kassaan rahaa. Vaikka suurin osa vasemmistosta oli vastustanut myyntiä, sitä alkoi järjestellä demaritaustainen Yleisradion toimitusjohtaja Arne Wessberg.
Sonera oli kiinnostunut ostamaan 34 prosenttia Digitasta, mutta koska se ei olisi saanut perustaa televisiokanavaa, yhtiö vetäytyi. Joulukuussa 2000 ranskalainen Télédiffusion de France (TDF) osti 49 prosenttia Digitasta 180 miljoonalla eurolla.
Yleisradion toimitusjohtaja Arne Wessberg järjesti lähetysverkon myynnin, nyt hän toimii Digitan hallituksen puheenjohtajana
Yleisradio ja kaupalliset mediatalot maksavat nyt joka vuosi Digitalle lähetysverkon käytöstä 80–90 miljoonaa euroa, Yleisradion osuus on puolet. Ja tuo Digitalle maksettava 40 miljoonaa euroa saadaan tietysti nykyisin lähes yksinomaan kansalaisilta ja yhteisöiltä kerättävällä Yle-verolla. Ylen tulobudjetti vuonna 2016 oli 472,5 miljoonaa euroa, josta Yle-veron osuus oli 461,8 miljoonaa.
Digitan hallituksen puheenjohtajana toimii jo mainittu 73-vuotias Arne Wessberg. Deleten talous- ja rahoitusjohtaja Robert Öhmanin lisäksi muut neljä hallituksen jäsentä ovat FSI:n johtajia.
Jos First State Investments -rahaston nimi tuntuu tutulta, kyseessä on sama taho, joka omistaa 40 prosenttia verokikkailustaan ja hinnankorotuksistaan kuuluisaksi tulleesta sähkönsiirtoyhtiö Carunasta. FSI on perustanut Digitan omistuksia varten Luxemburgiin holdingyhtiön, joka kytkeytyy kahden muun luxemburgilaisen yhtiön kautta samaan holding-yhtiöön, jonka kautta hallinnoidaan omistuksia Carunassa.
Ja mitä tapahtui tulokselle – tilivuotena 2014 yli 80 miljoonan euron liikevaihdolla Digitan liiketulos oli aluksi yli 13 miljoonaa euroa voitollinen. Mutta koska luxemburgilainen yhtiö oli lainannut Suomeen 218 miljoonaa euroa yli kymmenen prosentin korolla, tulos saatiin näyttämään 26,4 miljoonaa euroa tappiota. Digita ei maksanut Suomeen lainkaan yhteisöveroa vuonna 2014.
Vuonna 2015 yli 80 miljoonan liikevaihdolla saatiin jälleen tappiota 24,2 miljoonaa euroa. Entisestä rahantekokoneesta tuli yhtäkkiä miljoonatappioita tuloksessaan näyttävä yhtiö.
Yleisradio on maksanut jo nyt enemmän vuokraa Digitalle, kuin se itse sai lähetysverkon myynnistä. Vuosittain syntyy kymmeniä miljoonia euroja tappiota lisää verrattuna siihen, että omistus olisi pidetty itsellä.
Rahoitus olisi löytynyt esimerkiksi suomalaisilta eläkesäätiöiltä. Yleisradion eläkesäätiö on käynyt nyt puolestaan muillakin kiinteistöostoksilla, marraskuussa 2016 se osti Kiinteistö Oy Lahden Konserttitalo Oy:n koko osakekannan. Eläkesäätiöissä riittää varallisuutta.
Jotain perheriitaa on Yleisradion ja Digitan välillä kuitenkin syntynyt. Alkuvuodesta 2014 Digita kieltäytyi jakamasta Ylen teräväpiirtokanavia antenniverkossaan ilman eri korvausta, jolloin Yleisradio kääntyi 85 prosenttia kotitalouksista kattavan DNA:n puoleen. Ylen HD-kanavien katsominen vaatii näin uuden VHF-antennin ostamisen niiltä, joilla on vain UHF-antenni eikä kaapelioperaattoria.
Yleisradio näyttää nykyisin entistä enemmän uusintoja ja kohdistaa säästötoimenpiteitä laatukanaviin. Ja se kaikki johtuu kammottavasta virhearvioinnista, joka tehtiin 20 vuotta sitten.
Lähteenä olleet Yleisradio, Yleisradion eläkesäätiö, Digitan julkaisut, Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Kauppalehti sekä Vesa Sisätön kirja ”Tuhansien mokien maa” (SKS). EDIT 8.1.: Lisätty Kiinteistöyhtiö Technopolis."
http://mvlehti.net/2017/01/08/ylen-veroja-maksetaan-veroparatiisiin/
Vastaukset 8
Vanhimmat
MV-lehti nyt ei tiedä yhtään mitään, sillä on kova kauna Yleä kohtaan kun Yle on syyttänyt sitä rikoksista!
Typerä väite noita tiedettyjä faktoja vastaan. Ainoastaan tarkat euroluvut olivat uutta tietoa.
Ai MITÄ faktoja? MV-lehti on tunnetusti Yleä kohtaan kaunaa kantava koska Yle on uutisoinut lukuisista MV-lehden tekemistä rikoksista! Eli oma väittees on typerä!
Vähän tuli lisäselvyyttä tuohon todella outoon DNA-kuvioon ja miksi suuri osa suomalaisista ei enää näe HD-kanavia kunnolla tai lainkaan antenniverkossa teknisesti puutteellisen DNA-verkon vuoksi
Alkuperäinen artikkeli, jota MV-lehti siteeraa, on julkaistu Päivän lehdessä
https://www.paivanlehti.fi/yle-verostasi-maksetaan-joka-vuosi-40-miljoonaa-euroa-veroparatiiseja-kayttavalle-digitalle/
Sen on laatinut suomalainen tietokirjailija Kari Kallonen , Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n julkaiseman Seura-lehden toimituspäällikkö.
Lähteenä olleet Yleisradio, Yleisradion eläkesäätiö, Digitan julkaisut, Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Kauppalehti sekä Vesa Sisätön kirja ”Tuhansien mokien maa” (SKS). EDIT 8.1.: Lisätty Kiinteistöyhtiö Technopolis."
”Suunnitelma kuulostaa yllättävän samanlaiselta, kuin tämän päivän tieverkon yhtiöittämiset.”
Digitalle emme voi enää mitään, mutta taas ja TAAS valmistellaan suomalaisten keräämän kansallisen omaisuuden myyntiä poliittisella kähminnällä.
@höpöhöpöä
Jotain vikaa lukutaidossa? Ehkä olet niin nuori ettet juuri muuta ole nähnyt kuin Ylen uutisia vakuuttavantuntuisesti mahtavalla 50 miljoonan euron uutisbudjetillaan ja MV-lehden vastaisesti uutisoiden. Ja kuvittelet Ylen olevan ainoa oikea totuus, kun ympäristössä kaiken aikaa kuuluu Yle, Yle, Yle.
Säälittävää.
Jopas on taas jeesustelua:))) Maksut on samat meni rahat minne tahansa.
Ilman ko.kauppoja suomessa katseltaisiin edelleen analogisia lähetyksiä.
Pidät parempana sitä, että maksusi menevät yksityisille monikansallisille yhtiöille Suomen valtion sijaan?
Suomalaiset näkivät jo valtionyhtiöiden myyntibuumin alussa, että maksut nousevat rajusti parissa vuodessa myynnin jälkeen. Myyntejä on perusteltu rahapulalla.
Koskaan ei ole saatu vastausta miksi valtionyhtiö ei pysty nostamaan maksuja tarvittavalle tasolle, kun ne kuitenkin nousevat tarvittavalle tasolle, mutta jonkun muun tarvittavalle kuin Suomen valtion.
Toisin kuin laatulehti mv kirjoittaa ...digita saa yle-verot...
Millä rahalla YLE tuottaa ja ostaa ohjelmia ja pyörittää toimintaansa ??