Umpinainen sylinteri pyörii liukumatta. Painopiste etenee nopeudella 4.4 m/s. Laske sylinterin liike-energia (etenemis- pyörimisenergia). Sylinterin massa on 20.3 kg.
Sovelsin tähän kaavaa E = mv^2 joka on tieten saatu alunperin kaavasta (E=0.5mv^2 0.5Jw^2) w=omega
Miksi ihmeessä se ei muka sillä mene oikein? Mitä en ymmärrä.
Jos joku oikein maestro eksyy tätä lukemaan on mulla muutama muukin ongelma, näitä pähkäilen tässä jo seuraavana:
1. Pyörä alkaa levosta lähtien pyöriä tasaisesti kiihtyen kiinteän akselinsa A ympäri saavuttaen pyörimisnopeuden 915 r/min ajassa 5.8 s. Laske pyörään vaikuttava kokonaismomentti akselin A suhteen, kun pyörän hitausmomentti A:n suhteen on 0.13 kgm^2.
En saa tätäkään oikein omistamallani kaavakokoelmalla.
2. Hiomalaikan ulkokehän ratanopeus on 49.0 m/s ja halkaisija 313 mm. Kuinka suuri on laikan
a) pyörimisnopeus (r/min)?
b) kulmanopeus?
3. Sähkömoottori saavuttaa pyörimisnopeuden 1551 r/min 177 ms aikana, kun moottorin akselille vaikuttavien momenttien summa on 50 Nm. Moottorin pyörivien osien hitausmomentti on = ?
Illanjatkoa.. kiitos mahdollisille neuvonantajille :)
Miksi en saa liike-energiaa laskettua näin?
28
2203
Vastaukset
- rotator
eikös siitä tule 3/4mv^2, kun J=½mR^2 , ja ½*½=1/4
seuraavassa J*w=M*t, w=2*pi*n- martta00
nämä ovat jo jopa mullekin liian vaikeita...oisko sulla jotain muuta helpompaa? ... :--)
- kaljaajokakseisiltikään
Tiedostan J=½mR^2 , ja ½*½=1/4 mutta eikös m supistune pois puolikkaiden kanssa.
Olen saanut oheisesta tehtävästä
Metallirengas pyöriiliukumatta.... massa 3.25...nopeus4.3...
Kokonaisliike-energiaksi= E=mv^2 > 3,25kg*4.3^2m/s = 60 joulea karkeasti. Ja se on oikein. - rotator
kaljaajokakseisiltikään kirjoitti:
Tiedostan J=½mR^2 , ja ½*½=1/4 mutta eikös m supistune pois puolikkaiden kanssa.
Olen saanut oheisesta tehtävästä
Metallirengas pyöriiliukumatta.... massa 3.25...nopeus4.3...
Kokonaisliike-energiaksi= E=mv^2 > 3,25kg*4.3^2m/s = 60 joulea karkeasti. Ja se on oikein.E=½mv^2 ½*(½mR^2)*(v/R)^2=½mv^2 1/4mv^2=3/4mv^2=3/4*20,3*4,4^2= noin 300 J
renkaan J=mR^2, joten sillä tulee: E=mv^2 - kaljajo3
mistä helvetistä saat tuon 3/4 tuohon, tämähän menee mielenkiintoiseksi. Tuolla sain suoritukseni kuitenkin oikein.
- rotator
kaljajo3 kirjoitti:
mistä helvetistä saat tuon 3/4 tuohon, tämähän menee mielenkiintoiseksi. Tuolla sain suoritukseni kuitenkin oikein.
½mv^2 1/4mv^2=(½ 1/4)mv^2=3/4mv^2
- kalja
rotator kirjoitti:
½mv^2 1/4mv^2=(½ 1/4)mv^2=3/4mv^2
Ok hienoa, it is easy to see. Mutta J*w=M*t, w=2*pi*n tämä ei oikein aukene onko tuo j*w=M*t yhtälö josta pitää selvittää M ? Ja jos on niin miten selvität w eli ilmeisesti oomegan edelleen ? :)
- rotator
kalja kirjoitti:
Ok hienoa, it is easy to see. Mutta J*w=M*t, w=2*pi*n tämä ei oikein aukene onko tuo j*w=M*t yhtälö josta pitää selvittää M ? Ja jos on niin miten selvität w eli ilmeisesti oomegan edelleen ? :)
w=2*pii*n, jossa n= pyörimisnopeus=915/60 (1/s)
M=J*w/t=(0,13*915/60)/5.8
tuo J*w=M*t on saatu yhtälöstä J*alfa=M, koska alfa=w/t, (alfa =kulmakiihtyvyys)
ja nyt riitti Umpinaisen keskipisteensä ympäri pyörivän sylinterin liike-energia lienee laskettavissa kaavasta
dE =½* W^2*r^2*2*pii*r*roo*b*dr,
josta w^2r^2 = v^2 ja pii*r^2*b*roo = m
Jos on vain rengas, niin dr on sen paksuus ja integrointia ei tarvita, josta ( E =mv^2)
Tuon osaisit kyllä itsekin, on vain tarpeetonta tehdä asiasta liian monimutkaista, vai ?- rotator
rotator kirjoitti:
w=2*pii*n, jossa n= pyörimisnopeus=915/60 (1/s)
M=J*w/t=(0,13*915/60)/5.8
tuo J*w=M*t on saatu yhtälöstä J*alfa=M, koska alfa=w/t, (alfa =kulmakiihtyvyys)
ja nyt riittipetissä tuli mieleen, että tosta puuttuu se 2*pii, lisätään se:
=(0,13*2*pii*915/60)/5.8 - kiitänopetusavusta
rotator kirjoitti:
petissä tuli mieleen, että tosta puuttuu se 2*pii, lisätään se:
=(0,13*2*pii*915/60)/5.8Juu nyt näyttää hyvältä, se 2pii sieltä vielä jäi. Kiitos.
Toki tässähän oli vielä optimi tilanne kun tiedettiin kgm^2 elikkä J jo valmiiksi. Näin ollen sitä en joutunutkaan lähtemään kulmakiihtyvyys kaavalla laskemaan.
Saankohan sovellettua samoja kaavojani noihin kahteen alempaan tehtävään vielä. . . - ope-palstalla
kiitänopetusavusta kirjoitti:
Juu nyt näyttää hyvältä, se 2pii sieltä vielä jäi. Kiitos.
Toki tässähän oli vielä optimi tilanne kun tiedettiin kgm^2 elikkä J jo valmiiksi. Näin ollen sitä en joutunutkaan lähtemään kulmakiihtyvyys kaavalla laskemaan.
Saankohan sovellettua samoja kaavojani noihin kahteen alempaan tehtävään vielä. . .Kerropa miten olet noita kahta muuta yrittänyt ja mihin yritys on tyssännyt niin jatketaan siitä.
t. ope - kaljaavainyksi
2 a b sain tehtyä kun kaava löytyi. Tai osasi niitä tosta ylhäältäkin lukea.
3. ei suju kaavalla J=1/2MR^2 jolla kuulin sen kuuluvan ratketa.
eli tämä on ongelma
3. Sähkömoottori saavuttaa pyörimisnopeuden 1551 r/min 177 ms aikana, kun moottorin akselille vaikuttavien momenttien summa on 50 Nm. Moottorin pyörivien osien hitausmomentti on = ? - rotator
kaljaavainyksi kirjoitti:
2 a b sain tehtyä kun kaava löytyi. Tai osasi niitä tosta ylhäältäkin lukea.
3. ei suju kaavalla J=1/2MR^2 jolla kuulin sen kuuluvan ratketa.
eli tämä on ongelma
3. Sähkömoottori saavuttaa pyörimisnopeuden 1551 r/min 177 ms aikana, kun moottorin akselille vaikuttavien momenttien summa on 50 Nm. Moottorin pyörivien osien hitausmomentti on = ?Keltä kuulit ? Eihän siinä tiedetä pyörivien osien massaa eikä halkaisijaa.
Näin se menee:
Pyörimismäärän muutos on momentin impulssi.
Pyörimismäärän muutos on J*(w1-wo)
Momentin impulssi on: M*∆t
Päästään kaavaan J*w1=M*t, koska nollasta lähdettiin, eli wo=0 ja to=0
J=M*t/w1
w1=2*pii*n= 2*pii*1551/60
J=50*0.177*60/(2*pii*1551)=0,0545 (kgm^2)
eli jos pyörivien osien säde olisi 0,15 m ja massa 4,8 kg, niin J=½mr^2=0.054 kgm^2 - viiniä
Kiitos juu kaikki on nyt pulkassa monen eri avun kautta.
- kielenhuoltoa
Mikä ihme on umpinainen sylinteri?
Tarkoitetaanko kenties paksuseinämäistä sylinteriä?
Se kai sentään on kaikille selvää että sylinteri on aina ontto, jotta mäntä mahtuu sisälle liikkumaan.
Umpinaiset lieriöt ovat ihan erikseen, eivätkä liity sylintereihin mitenkään. Eikä nekään muuten ole välttämättä ympyräpohjaisia.
Niin ja sit vielä mitä halutaan sanoa ilmaisulla pyörii liukumatta?
Sitäkö että käytössä on vierintälaakerit liukulaakereiden sijasta?
Vai eikä eroteta edes vierimistä pyörimisestä?!?
Idiootitko tehtävät nykyään laativat?- NoinhanSeMenee
Sylinteri voi olla:...Lieriö, kolmiulotteinen geometrinen kappale
- sivusta.seuraaja
NoinhanSeMenee kirjoitti:
Sylinteri voi olla:...Lieriö, kolmiulotteinen geometrinen kappale
Sylinteri on AINA ontto.
Lieriö taas voi olla umpinainenkin.
Eli eivät ole synonyymejä. - NoinhanSeMenee
"Cylinder: a solid or hollow tube with long straight sides and two circular ends the same size, or an object shaped like this."
Noin määrittelee Cambridgen sanakirja. Englannin kielessä ei ole eri sanaa ontolle ja umpinaiselle lieriömäiselle kappaleelle. Ja sieltä se sylinterin laajennettu merkitys tulee suomenkieleenkin. Teknisenä esineenä sylinteri on toki ontto. - sivusta.seuraaja
NoinhanSeMenee kirjoitti:
"Cylinder: a solid or hollow tube with long straight sides and two circular ends the same size, or an object shaped like this."
Noin määrittelee Cambridgen sanakirja. Englannin kielessä ei ole eri sanaa ontolle ja umpinaiselle lieriömäiselle kappaleelle. Ja sieltä se sylinterin laajennettu merkitys tulee suomenkieleenkin. Teknisenä esineenä sylinteri on toki ontto.Cambridgen sanakirja ei määrittele suomenkieltä.
Sylinterillä ei ole suomenkielessä mitään laajennettua merkitystä. - silinteri
sivusta.seuraaja kirjoitti:
Cambridgen sanakirja ei määrittele suomenkieltä.
Sylinterillä ei ole suomenkielessä mitään laajennettua merkitystä.se on muuten silinteri alunpitäen
- wikihiki
sivusta.seuraaja kirjoitti:
Sylinteri on AINA ontto.
Lieriö taas voi olla umpinainenkin.
Eli eivät ole synonyymejä.Suora ympyräpohjainen lieriö on sylinteri.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lieriö - wikihiki
wikihiki kirjoitti:
Suora ympyräpohjainen lieriö on sylinteri.
https://fi.wikipedia.org/wiki/LieriöTuolla käytetään toisessa kohtaa termiä umpinainen lieriö ja toisessa sylinteri
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/50894/1/URN:NBN:fi:jyu-201607263676.pdf
Tuolla taas umpinainen sylinteri
http://www.taulukot.com/fysiikka/fysiikka_kaavoja/#mekaniikka
Liekö fysiikan opetuksessa, matematiikassa, moottoripuolella, koneistuksessa ym. omat vakiintuneet termistöt. - se.totuus
wikihiki kirjoitti:
Suora ympyräpohjainen lieriö on sylinteri.
https://fi.wikipedia.org/wiki/LieriöLinkki sisältää huuhaata ilman lähteitä, jotka kuka tahansa saa artikkelista poistaa milloin haluaa, ja jotka on sinne kirjoitettu joko tarkoituksena vandalismi, tai siksi ettei kirjoittaja ymmärrä asiasta edes alkeita siltä osin kuin asia kuuluu jo peruskoulun oppimäärään.
Ensimmäisen virkkeen kirjoittaja ei tiedä edes sitä että lieriö on kappale, siis 3D objekti eikä 2D pinta. Lieriön pinta koostuu kahdesta tasosta ja yhdestä vaipasta. Ne eivät yhdessä eivätkä erikseen ole lieriö. - se.totuus
silinteri kirjoitti:
se on muuten silinteri alunpitäen
Näin varsinkin päähineestä puhuttaessa.
Silinterihattu ei kuitenkaan ole mikään lieriöhattu. Eikä lieriö ole sama asia kuin sylinteri. - se.totuus
wikihiki kirjoitti:
Tuolla käytetään toisessa kohtaa termiä umpinainen lieriö ja toisessa sylinteri
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/50894/1/URN:NBN:fi:jyu-201607263676.pdf
Tuolla taas umpinainen sylinteri
http://www.taulukot.com/fysiikka/fysiikka_kaavoja/#mekaniikka
Liekö fysiikan opetuksessa, matematiikassa, moottoripuolella, koneistuksessa ym. omat vakiintuneet termistöt."Liekö fysiikan opetuksessa, matematiikassa, moottoripuolella, koneistuksessa ym. omat vakiintuneet termistöt."
On vakiintunut termistö, ja kaikissa niissä sylinteri tarkoittaa AINA onttoa kappaletta ilman poikkeuksia. Virheellinen termistön käyttö osoittaa vain kirjoittajan ammattitaidottomuutta (tai vähintäänkin huolimattomuutta), olipa virhe missä lähteessä tahansa. Termistö ei muutu sillä että joku oppimateriaalin kirjoittaja on vahingossa (tai muuten) tehnyt asiassa virheen. - NoinhanSeMenee
se.totuus kirjoitti:
Näin varsinkin päähineestä puhuttaessa.
Silinterihattu ei kuitenkaan ole mikään lieriöhattu. Eikä lieriö ole sama asia kuin sylinteri."Lieriö on pinta, jonka suora muodostaa kulkiessaan umpinaista käyrää pitkin, pysyen koko ajan samansuuntaisena. Usein lieriöllä tarkoitetaan suoraa ympyrälieriötä (kuvassa). Tämän muotoista kappaletta sanotaan sylinteriksi."
Eli lieriö on laajempi käsite. Poikkileikkauksen ei tarvitse olla ympyrä. äärellinen lieriö muodostuu, kun kaksi yhdensuuntaista tasoa leikkaa ääretöntä lieriötä. Leikkauksen ei tarvitse olla kohtisuorassa lieriön muodostavaa suoraa vastaan.
Ime sitruuna
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskallanko vielä kaivata sinua?
Siitä on niin kauan aikaa. Harmi, kun kaikki meni niin kuin meni. Elämässä oli aika raskasta silloin, ja näen sen sinun418417- 893883
Uskallatko katsoa pitkään silmiin
kaivattuasi, jos olette samassa tilassa? Alkaako sydän jyskyttää, jos katseet jumittuvat? Pelkäätkö ulkopuolisten huomaa823315Jani Mäkelä ihmettelee työministeri Satosen matkaa Aasiaan hoitajia rektyroimiseksi sieltä Suomeen.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cfba6abc-f871-4ce2-b327-41aa5819934c Kokoomus on lähtenyt omin päin ilman hallitus3423131- 462463
- 562311
Missä meetwursti on keksitty?
Tapasin hiljattain erikoisen rouvan Prisman leikkelehyllyjen välissä pälyilemässä. Kun tulin kohdalle, rouva alkoi raivo261710Hymyilyttää
Kun mietin, että kun vielä kohdataan, niin nauretaan tälle meidän palstasuhteelle 😅. Ihanaa päivää sulle mies. Olet mi361586Riku Rantala OUT, Matti Rönkä IN - Hengaillaan visailuohjelmaan astuu kova nimi: "Olen kasvanut..."
Matti Rönkä jäi eläkkeelle yli 30 vuoden työuran jälkeen loppuvuodesta 2024. Uutistenlukija-toimittaja-kirjailija ei kui311564- 561515