Yli 40-vuotiaana oikikseen?

Itse hain ja pääsin yliopistoon 35-vuotiaana, tosin en oikikseen. Oma kokemukseni kuitenkin on, että ikä ei opiskelussa merkitse mitään. Ikään ei kiinnitetä huomiota vielä tai oikeastaan enää sinun vuosillasi.

Vapaa-ajan vietto ja opiskelijaelämä on varmasti erilaista parikymppisellä ja nelikymppisellä. Opiskeluun se ei vaikuta.

Luulen, että oikiksessa on melko paljon varttuneempaa väkeä.

Itse olen jo valmistunut ja alani työssä. Opiskeluaikana olin yksinhuoltaja ja minun täytyi olla osa-aikatyössä koko opiskelun ajan, mikä hidasti opiskelua. Lopputulokseen olen kuitenkin hyvin tyytyväinen.

Kannattaa yrittää. Itse menin reilusti yli kolmekymppisenä oikikseen, tausta täysin toiselta alalta. Opiskeluaika oli hienoa aikaa, vaikka nuorten riennot ei enää kiinnostaneetkaan, oikiksessa on aina muitakin iäkkäämpiä opiskelijoita, joten vertaistukea löytyy. Nyt olen unelmieni työpaikassa, palkkakin on todella paljon parempi kuin edellisellä alalla. Mutta motivaatiota täytyy todella olla, ja täytyy tietää ajoissa, mitä haluaa juristina tehdä työkseen. Vaikka kilpailu on kovaa, parhaat pärjäävät aina, iästä riippumatta.

Ota kuitenkin huomioon, ettei sinne niin vaan mennä. Ystävättäreni kertoi aina lukioaikana menevänsä oikikseen. Pyrki sinne vissiin viitenä vuotena peräkkäin vaan ei koskaan päässyt. Kova paikka kenelle tahansa saati sitten jos on vuosikausia julistanut kaikille asiaa. Päätyi sitten tradenomiopintoihin johokin AMK:iin, jonne otetaan kaikki jotka pääsevät kynnyksen yli kompastumatta siihen.

Alanvaihtajia on oikiksessa paljonkin, et erottuisi joukosta. Siihen joukkoon pääseminen kuitenkin vaatii ilmeisesti nykyään edelleen pääsykokeen suorittamisen, mikä ei ole kaikkein helpoin suoritus. Tosin lukemalla ja asiat opettelemalla siitä selvinnee nykyäänkin. Aikaa siihen lukemiseen on kuitenkin varattava, eli pelkästään yöpöytälukemisena pääsykoekirjoja ei kannata pitää, vaikka uni niitä lukiessa saattaakin helposti tulla silmään.

Karvan alle 40 aloitin oikiksen, nyt karvan yli 40 - gradu roikkuu. Muuten hyvä, pääsykoe ei ole ylitsepääsemättömän vaikea, lähinnä tuuria tarvitaan. Jos ei ekana, niin toisena vuosena normiälyinen aikuinen pääsee sisälle. Myös opiskelussa ei ikä haittaa, päin vastoin. Luulen, että ikä helpottaa asioiden omaksumista kokemuksen kautta.

Mutta sitten tulee se mutta. Koitapa päästä juristin töihin tämän ikäisenä, ilman kokemusta. Voin sanoa että hukkaan meni. Silläpä tuo gradu roikkuu, on kyllä tullut selväksi että töitä on aivan turha haaveilla. Alla mulla on kauppatieteet, laskentatoimea ja yrittäjyyttä. Jatkoin yrittäjänä, teoreettisesti kai voisi jatkaa yrittäjyyttä myös juridiikassa, mutta pikkuisen se haparoi ilman työkokemusta alalta - jota ei sitten saa tämän ikäiset. Yleissivistävänä koulutuksena kuitenkin aivan huippu, olen selvinnyt monesta solmusta ja uskaltanut lähteä tarvittaessa hakemaan oikeuksiani hyvällä menestyksellä.

Summa summarum, aivan loistavaa yleistietoa, josta varmasti hyödyt usein. Opiskelu mukavaa ja erittäin mielenkiintoista. Mutta töiden saanti.. Laitoksen johtaja sen ensimmäisenä päivänä meille sanoi: jos et koulun aikana pääse alan töihin ja harjoitteluun, et tule saamaan töitä. Ja tämä on sitten fakta. Ja tämän ikäisenä ET pääse harjoittelijaksi tai alan kesätöihin, jotta ikinä pääsisit siitä eteenpäin.