Latauskansiosta löytyy debian-live-9.6.0-amd64-cinnamon.iso, onhan se aika iso, 2,0 GiB (2 143 289 344 bytes).
Tänään selviää onko Debianista mihinkään
ennakkotunnelmat
60715
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Minä olen asentanut aina netinstallilla, ei ole sitten kuin parisataa megaa.
Kyllä se sitten asennettaessa lataa paketit mitä tarvitsee.
Se oli nopea kokeilu. Missä netti? Firmware missing. Toinen käynnistys suomeksi. Laiteohjain puuttuu. Olisi luullut 2 gigan pakettiin edes wlan-kortin ajurin mahtuneen. Toinen huomio oli ettei peruskomentoja kuten reboot ja shutdown näköjään ole. Joutui sörkkimään hankalasti hiirellä koneen kiinni.
Debianin harrastelijavirityksistä löytyy kaikki tarvittava.
"Se oli nopea kokeilu. Missä netti? Firmware missing. Toinen käynnistys suomeksi. Laiteohjain puuttuu. Olisi luullut 2 gigan pakettiin edes wlan-kortin ajurin mahtuneen."
Kyse on siitä, että sinulla on ilmeisesti joku omituinen WLAN-kortti mikä tarvitsee suljettuja ajureita ja niitä ei Debianiin oteta mukaan lisenssihygienian takia: https://en.wikipedia.org/wiki/Debian_Free_Software_Guidelines
Kyllähän se netti toimii kun pistät johdon kiinni. Sitten haet suljetun WLAN ajurin ja asennat.
"Toinen huomio oli ettei peruskomentoja kuten reboot ja shutdown näköjään ole. Joutui sörkkimään hankalasti hiirellä koneen kiinni. "
Kyllä on Debianissa shutdown, älä valehtele.
Toinen huomio oli ettei peruskomentoja kuten reboot ja shutdown näköjään ole. Joutui sörkkimään hankalasti hiirellä koneen kiinni.
"Kyllähän se netti toimii kun pistät johdon kiinni."
Mihin johto kiinnitetään langattomassa verkossa?
"Kyllä on Debianissa shutdown, älä valehtele."
user@debian:~$ shutdown
bash: shutdown: command not found
user@debian:~$ cat /etc/issue
Debian GNU/Linux 9 \n \l
user@debian:~$ uname -r
4.9.0-8-amd64
user@debian:~$
"Mihin johto kiinnitetään langattomassa verkossa?"
Käytä langallista. Sellainen on yleisesti kaikilla tietokoneasentajilla.
"user@debian:~$ shutdown
bash: shutdown: command not found"
Mikä kumman käyttäjä on "user" ?
Vaikuttaa siltä, että et ole asentanut sitä normaalilla tavalla. Ihan hyvin toimii shutdown kuten on toiminut aina ennenkin.
Helpommalla pääsee kun unohtaa se perusDebianin.
"Käytä langallista. Sellainen on yleisesti kaikilla tietokoneasentajilla."
Langallinen langaton verkko? Mihin päin sitä kaapelia aletaan vetämään?
"Mikä kumman käyttäjä on "user" ?"
Kysytkö tosissasi? Se on Debianin live-median oletuskäyttäjä. Käyttäjätunnus on "user" ja salasana "live".
"Langallinen langaton verkko? Mihin päin sitä kaapelia aletaan vetämään?"
Reitittimestä keskusyksikköön.
"Kysytkö tosissasi? Se on Debianin live-median oletuskäyttäjä. Käyttäjätunnus on "user" ja salasana "live"."
Eli siis et edes asentanut sitä ja valehtelet sitten, että puuttuisi. Mikään Live ei ole sama kuin asennettu käyttöjärjestelmä.
"Reitittimestä keskusyksikköön."
Mitä hyötyä tuosta on?
"Eli siis et edes asentanut sitä ja valehtelet sitten, että puuttuisi. Mikään Live ei ole sama kuin asennettu käyttöjärjestelmä. "
Älä viitsi änkätä. En ole missään vaiheessa väittänyt olevani asentamassa mitään (paitsi nyt VirtualBoxiin). Latasin nimenomaan live.iso-imagen, koska kaikkia Linux-jakeluita kokeillaan live-medialla ennen niiden hyväksymistä asennukseen. Debiili on osoittautunut onnettomaksi viritelmäksi, koska live-medialla ei ole wlan-adaptereiden ajureita, eikä edes polkumäärityksiä peruskomentoihin. Todella huono esitys.
"Mitä hyötyä tuosta on?"
LAN ajurit ovat avoimia joten ne ovat valmiina, tietysti.
Jotkut WLAN ajurit ovat suljettuja joten niitä ei aina ole valmiina.
"Älä viitsi änkätä. En ole missään vaiheessa väittänyt olevani asentamassa mitään (paitsi nyt VirtualBoxiin)."
Eli siis puhut paskaa. Et ole edes asentanut käyttöjärjestelmää ja sitten kuvittelet tietäväsi siitä jotain.
"Latasin nimenomaan live.iso-imagen, koska kaikkia Linux-jakeluita kokeillaan live-medialla ennen niiden hyväksymistä asennukseen"
Paskapuhetta. Ei ole ennenkään ollut mitään Live-medioita ja käyttöjärjestelmiä on asennettu ilman sellaisia. Tuo on jotain omia kuvitelmiasi, että käyttöjärjestelmää pitäisi jotenkin kokeilla joltain Live-medialta tai että siitä voitaisiin päätellä yhtään mitään.
Kyseessä on asentajan typeryyttä ja kusipäisyyttä syyttää omista hölmöilyistä ja kädettömyydestä laadukkaiksi tunnettuja ohjelmistoja. Oma vikasi se on kun et osaa edes verkkojohtoa kytkeä tai edes laittaa surkean rautasi WLAN-ajuripökälettä muistitikulle ja teet kuvitelmia jostain Live-mediasta.
Mieti nyt miksi yleensäkin palvelimissa enimmäkseen käytetty käyttöjärjestelmä sisältää jonkun Live-median? Oisko ihan vaan siksi, että voi sen JO ASENNETUN koneen käynnistää myös tikulta ja päästä kiinni sen kiintolevyihin? Sinä sitten hölmönään kuvittelet jotain testauksia tai kuvittelet jollain suljetuilla ajureilla olevan siellä mitään merkitystä.
"joku+omituinen+WLAN-kortti+mikä+tarvitsee+suljettuja+ajureita+ja+niitä+ei+Debianiin+oteta+mukaan+lisenssihygienian+takia"
"yli+90%+KAIKISTA+WLAN-korteista+on+sellaisia,+joille+on+olemassa+vain+windows+-ajurit."
Tuli ladattua varmaan väärä iso. Olisi pitänyt nähtävästi ladata vielä isompi 2,3 gigainen nonfree image.
Tänään selvisi että ei ollut aloittajasta mihinkään.
Selvisi ettei linuxista ole mihinkään laitevalmistajat vihaavat linuxia ei löydy ajureita paras poistaa moinen kura koneelta heti.
Ei tämä liity mitenkään Linuxiin eikä laitevalmistajiin.
Käyttäjän virhe tämä on. Ei tajua mitään mitään Debianin lisenssihygieniasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Debian_Free_Software_Guidelines
https://www.debian.org/social_contract.html#guidelines
Debian pitää itsensä puhtaana, että vaaditaan jotain lisensseiltä mitkä kelpaa. Tuo hygienia ohjaa siihen, että käyttäjä tietää tasan tarkkaan mitkä on ne likaiset osat missä lisenssi ei ole vaatimusten mukainen.
Tuo on erityisen hyödyllistä esimerkiksi tuotekehityksessä kun tiedetään että missä on jokin riskialtis komponentti.
Käyttäjän tyhmyydestä ei pidä laadukkaiksi tunnettuja ohjelmia syyttää.
"Käyttäjän tyhmyydestä ei pidä laadukkaiksi tunnettuja ohjelmia syyttää."
Laadukkaat ohjelmat toimivat kuten pitääkin. Debiania ei lueta niihin. Debian näyttää olevan keskentekoinen harrastelijapoikien pakertama kurttaus. Siitä puuttuu sellaisetkin perusasiat kuten wlan-verkkokorttien ajurit. Ja kenelle pitää maksaa teostot shutdown-komennosta? Sekin on jätetty Debianista pois. Debiania ei voi siten käyttää ilman hiirtä.
Debianissa on aivan samat firmwaret kuin muissakin jakeluissa. Debianistit ovat varsin tiukkapipoisia lisensseistä ja siksi ne sijaitsevat contrib ja non-free osastoissa.
/sbin ja /usr/sbin sisltyy vain rootin polkuun siksi et ole shutdownia ja monta muutakaan komentoa löytänyt.
Asennan tuon nyt VirtuaaliLaatikkoon ja katson onko sille tehtävissä mitään.
"Laadukkaat ohjelmat toimivat kuten pitääkin. Debiania ei lueta niihin."
Debian toimii kuten pitääkin.
"Debian näyttää olevan keskentekoinen harrastelijapoikien pakertama kurttaus."
Valhe. Debian on valmis tuote.
"Siitä puuttuu sellaisetkin perusasiat kuten wlan-verkkokorttien ajurit."
Ei, siinä on vain suljetut ajurit poissa oletuksena lisenssisyistä. Käytä sellaisia laitteita jotka toimivat avoimilla ajureilla.
"Ja kenelle pitää maksaa teostot shutdown-komennosta? Sekin on jätetty Debianista pois."
Ei ole jätetty pois. Valehtelet.
"Debiania ei voi siten käyttää ilman hiirtä."
Kyllä voi.
Debian on ollut kaikista ala-arvoisin jakelu jota olen sortunut, täällä olevien höpötysten vuoksi kokeilemaan. Suoraan sanottuna täysi paska.
Olet itse täysi paska kun et kykene todistamaan virhettä.
Jos Debianissa olisi jokin vika niin laittaisit tähän mitä minun pitää tehdä, että saa virheen toistettua. Mulla on tuossa parikin asennettua Debian 9:ä että pystyn helposti testaamaan.
Kyllä toi debiili alkaa yhä enemmän muistuttamaan täyttä paskaa. Edes asennettuna ei löydy reboot/shutdown-komentoja, myöskään VirtualBoxin lisäosia ei voi asentaa, koska ainoa käyttäjä "ei ole sudoers-tiedostossa. Tästä tapahtumasta ilmoitetaan". Ilmoittakoot ihan rauhassa. Melkoiset neropatit olleet taas värkkäämässä.
Vau, roottina toimi reboot. On se hieno.
Käytellään nyt sitten roottina, vaikkei se järkevää olekaan. Pyyttoni näyttää olevan museokamaa, versio 3.5.3. Isäntänä olevassa Manjarossa sentään 3.7.1.
No tietysti roottina, mistä hölmölästä oikein olet kotoisin?
Ajatteles jos vaikka koulussa kuka tahansa pölhö voi uudelleenkäynnistää järjestelmän ja vaikuttaa sitten satojen muiden käyttöön jotka käyttävät samaa konetta.
Hölmöläisten typeryys näköjään on kasvussa.
"Pyyttoni näyttää olevan museokamaa, versio 3.5.3. Isäntänä olevassa Manjarossa sentään 3.7.1."
Debian on vakaa järjestelmä, ei siinä muutella osia miten sattuu. 3.5.3 on luotettavaksi testattu ja ollut kohta 1,5v siinä tuotantokunnossa.
Tästä syystä Debianissa ei ole päivitysongelmia tai päivityksestä johtuvia bugeja. Ei mene myöskään omat Python ohjelmat rikki itsekseen kun ei muutella miten sattuu.
Heh, kyllä käyttäjän on saatava kone sammuksiin milloin tahansa repimättä johtoja tai käymällä sulaketaululla. Debianista huomaa heti sen oleven pikkupoikien tekemä kurttaus, jossa ei ole otettu tietoturvaa huomioon mitenkään. Kaikki pitää suorittaa roottina.
Ilman muuta tietokoneessa pitää olla uusimmat softat. Retroiltamat pidetään sitten erikseen. Python 3.7 on ollut valmis puolisen vuotta, ja siltikään sitä ei näy vielä Debianissa.
Kaikki nämä Pythonin uudet ominaisuudet puuttuvat Debianista: https://realpython.com/python37-new-features/
Ensivaikutelmat Debianista:
- onneton tietoturva, koska kaikki pitää tehdä roottina
- vanhentuneet ohjelmistot, josta seuraa huono yhteensopivuus
- käyttökelvoton langattomissa verkoissa
Debian on ollut toistaiseksi paskin linux-jakelu, jota olen koskaan kokeillut.
"Heh, kyllä käyttäjän on saatava kone sammuksiin milloin tahansa repimättä johtoja tai käymällä sulaketaululla."
Vaikka virtanapista.
"Debianista huomaa heti sen oleven pikkupoikien tekemä kurttaus, jossa ei ole otettu tietoturvaa huomioon mitenkään. Kaikki pitää suorittaa roottina."
Ei tietenkään pidä, eikä ylläpitäjä anna niitä rootin oikeuksia käyttäjille.
Olet liian tyhmä käsittämään sitä, että Debiania käytetään monen käyttäjän ympäristöissä eikä rootin oikeuksia ole kuin ylläpitäjällä. Kirjautuessaan Debian koneelle ei kuka tahansa pölhö pääse sammuttamaan sitä.
Olet siis liian tyhmä ymmärtämään etäkäyttöä.
"Python 3.7 on ollut valmis puolisen vuotta, ja siltikään sitä ei näy vielä Debianissa."
Debian 9 tuli 2017 kesällä ja versiot pidetään vakaina. Python muuttuu sitten kun päivittää Debian 10:n.
Juuri itse linkkasit päivitysongelmiin tässä: https://realpython.com/python37-new-features/
"With the obvious caveat that you should always do thorough testing before upgrading your production environment, there are very few things in Python 3.7 that will break earlier code (async and await becoming keywords is one example though)."
Eli jos Debianissa muutettaisiin yks kaks Pythonia, se voi rikkoa käyttäjän Python ohjelmat ja eihän se nyt käy.
Debian 9:ssä pysyy Python 3.5 ohjelmat ehjinä vuodesta toiseen eikä ole päivitysongelmia. Jossain Manjarossa esimerkiksi on päivitysongelmia kun Python 3.7 voi tulla päivityksistä rikkomaan käyttäjän ohjelmat joissa on vaikka käytetty funktioiden niminä async tai await. Manjaro onkin siksi harrastelijoiden tekemä kurttaus eikä sitä siksi myydä missään palvelimissa.
"Vaikka virtanapista."
Eli kuka tahansa keskenkasvuinen kakara voi sammuttaa Debianin?
"Olet siis liian tyhmä ymmärtämään etäkäyttöä."
Ainoa tyhmä olet sinä. Olen etäkäyttänyt tietokoneita ennen kuin sinä olet edes syntynyt, kauan ennen kuin mitään linuxeja oli edes keksitty. Eikä minun konettani käytä kuin yksi henkilö kerrallaan, vaikka koneessa useampi näyttö ja näppis onkin. Sen sijaan minä käytän koneellani useaa konetta yhtä aikaa.
"Eli kuka tahansa keskenkasvuinen kakara voi sammuttaa Debianin?"
Ei tietenkään. Jos se kone on vaikka Irlannissa niin siihen kirjautunut ei virtanappiin pääse käsiksi kun se on siellä bunkkerissa ja keskenkasvuiset kakarat tavallisen käyttäjän oikeuksilla ei pääse sotkemaan muiden tekemisiä samalla palvelimia.
"Eikä minun konettani käytä kuin yksi henkilö kerrallaan, vaikka koneessa useampi näyttö ja näppis onkin."
Ne on jotain kakaroiden Windowseja eikä aitoja monen käyttäjän järjestelmiä. Yksi Debian kone voi olla koko yliopiston käytössä vaikka. Sinä sitten selität että tavallisen käyttäjän pitäisi voida sammuttaa kone mitä voi käyttää sadat muut käyttää saman aikaisesti. Ihan hullua!
"Debian 9:ssä pysyy Python 3.5 ohjelmat ehjinä vuodesta toiseen eikä ole päivitysongelmia."
Pythonin retrokäyttäjille linux-jakeluissa on yleensä valmiiksi asennettuna joku 2-sarjan Python. Debianissa se näyttää olevan 2.7.13, Manjarossa 2.7.15 ja Mint19:ssä 2.7.15rc1. Että käyttää sitä kakkosta mikäli pelkää uutta.
"Ne on jotain kakaroiden Windowseja eikä aitoja monen käyttäjän järjestelmiä."
Windows NT:t ovat aitoja usean käyttäjän järjestelmiä. Server-Windowsit AD-työkaluineen ovat muutenkin paljon kehittyneempiä kuin kankeasti konffattavat linuxpalvelimet.
Python 2.x on mukana koska:
1. LSB edellyttää Python 2.x yhteensopivuutta ja on siis taaksepäinyhteensopivuuden takia.
2. Joitakin laajoja ohjelmia on tehty Python 2.x:llä ja se on mukana taaksepäinyhteensopivuus syistä
Python 3.5 on Debian 9:n Python versio ja päivitys Python 3.7:n voi rikkoa ohjelmia joten se muutetaan sitten hallitusti, eli käyttäjä valitsee milloin päivittää Debian 10:n ja siinä yhteydessä voi sitten rikkoutua käyttäjän Python ohjelmat.
Python 2 on niin vanha että sitä ei kannata käyttää omissa jutuissa. Python 3.5:sta päivitys 3.7:n on kevyttä ylläpitoa.
Ei ole koska eivät ole unix arkkitehtuurin mukaisia.
Ei palvelimen tarvitse olla Unix, ei edes klooni. Windows Serverin 2019 -testiversion pitäisikin tulla kohta saataville. Siinä on todennäköisesti tämän hetken paras palvelinkäyttis.
"Ei+palvelimen+tarvitse+olla+Unix,+ei+edes+klooni."
"Kirjautuessaan Debian koneelle ei kuka tahansa pölhö pääse sammuttamaan sitä."
ominaisuus, jolla ei ole mitään merkitystä.
Tuon kiertäminen kun on näin helppoa: irrota tietokoneen pistoke pistorasiasta. Kummasti sammuu laite ilman root -oikeuksia.
Järkevää olisikin, että PAIKALLINEN, eli koneen omaa näppäimistöä käyttävä käyttäjä voi aina käyttää shutdown -komentoa (vaikkei olisikaan root).
Täytyykin tehdä KnoppixCD:tä muokkaamalla livejakelu, joka sisältää apuohjelman, joka käyttäjän pyynnöstä asettaa kiintolevyllä shadow password -tiedostoon root -käyttäjän salasanaksi HALOO.
Eli jos satut unohtamaan, mikä on rootin salasana, niin buuttaus vain tuolla muokatulla KnoppixCD:llä ja live -ympäristössä chgrootpswd.
Sitten buuttaus, ja kirjautuminen:
käyttäjänimi: root
salasana: HALOO
ja sisällä ollaan - pääkäyttäjäoikeuksin.
Harmi muuten, kun windowsin vastaava on turhan hankalaa.
onhan tuohonkin apuohjelmia, mutta niiden käyttöliittymä on suoraan helvetistä.
Osaisi joku muutta nuo apuohjelmat apukirjastoiksi, niin koodais paremman käyttöliittymän. (siis sellaisen joka oikeasti auttaa pulassa olevaa käyttäjää !)
"Tuon kiertäminen kun on näin helppoa: irrota tietokoneen pistoke pistorasiasta. Kummasti sammuu laite ilman root -oikeuksia."
Miten meinasit sinne konesalin holviin päästä? Tai edes sairaalan, oppilaitoksen tms. laitetilaan?
"Debian 9:ssä pysyy Python 3.5 ohjelmat ehjinä vuodesta toiseen eikä ole päivitysongelmia. Jossain Manjarossa esimerkiksi on päivitysongelmia kun Python 3.7 voi tulla päivityksistä rikkomaan käyttäjän ohjelmat joissa on vaikka käytetty funktioiden niminä async tai await. Manjaro onkin siksi harrastelijoiden tekemä kurttaus eikä sitä siksi myydä missään palvelimissa."
TUO SANOMASI OSOITTAA
ettet tunne edes pythonia ja sen olemusta Linux järjestelmässä. Tämä on juuri sitä mistä minä olen varoitellut näitä aloittelevia, ettei pidä M-Kar nimimerkillä kirjoitettuja juttuja ottaa todesta, kaveri ei todellakaan ole perillä asioista joista se kirjoittelee.
Tämä sama tietämättömyys, on täällä suomi24 sivuilla enempi sääntö kuin poikkeus. Jokainen joka pyhonin olemuksen tuntee Linux jakeluissa, (koskee myös Debiania) ymmärtää — kuinka vääriä nuo kirjoitukset ovat.
Tähänkin voisin pistää taas että — M-Kar valehtelee — mutta onko se valehtelua silloin kun kaveri näyttää itse uskovan kirjoittamaansa tarinaan, eihän se taida olla, se on vaan väärää tietoa ja tuota väärää tietoa tämä kaveri jakaa todella paljon.
"ettet tunne edes pythonia ja sen olemusta Linux järjestelmässä. "
Todista.
"Jokainen joka pyhonin olemuksen tuntee Linux jakeluissa, (koskee myös Debiania) ymmärtää — kuinka vääriä nuo kirjoitukset ovat."
Python 3.5 -> 3.7 voi aiheuttaa ongelmia jos on varattuja sanoja käytössä. Miten kaunistelet tämän?
Debianissa ei tuollaista harmia ole kun versio ei muutu miten sattuu vaan vasta sitten kun päivittää käyttöjärjestelmän uuteen versioon.
Minä en voi muuta sanoa kuin että tutustu kuinka järjestelmä käyttää Pythonia, sen kun olet omaksunut, niin huomaat itsekkin kuinka väärässä olet.
Jos tarkoitat sitä, että Pythonilla kirjoitettuja osia on monissakin järjestelmissä niin ei se tähän vaikuta.
Manjaron kehittäjät toki voivat tarkistaa Pythonia päivittäessä, että sieltä Manjarosta ei hajoa mitään.
Mutta ne eivät tarkista että jokin muu ohjelma mitä siihen lisätty ei hajoaisi.
Pari asiaa. shutdown komento puuttuu liki kaikista Linux jakeluista. Nykyisin on käytössä Systemd ja shutdown on käytännössä linkki tuohon. Yhteensopivuussyistä. Kannattaa tutustua systemd komentoihin. shutdown on aina vaatinut rootin oikeudet. Joissain kotikäyttäjille tarkoitetuissa jakeluissa sammutus onnistuu ilman pääkäyttäjän oikeuksia.
Python hieman hankala. Python 2.7 pitää olla, koska sitä käyttää moni ohjelma. Paljon käyttämäni Kodi esimerkiksi vaatii Python 2.7. Siitä ollaan pyrkimässä eroon, mutta paljon on sillä koodia kirjoitettu. Gentoossa portage on kirjoitettu Pythonilla ja toimii versiolla 3.6 Jos käytössä vanhempi portage joka vaatii vanhemman pythonin on päivitys mahdollista, mutta melko vaativa tehtävä. Käytännössä jokaisessa Linux-jakelussa on ainakin kaksi eri Python versiota. 3.7 ei vielä tarpeen jos haluaa vakaita ohjelmia käyttää.
Debian ei sisällä firmiksiä oletuksena vaan ne pitää osata asentaa erikseen. Erilaisia firmiksiä on liki 1000 ja vievät tilaa levyltä satoja mb. Jos tarvitaan yksi on ihan järkevää asentaa se erikseen. Firmisten lisenssit ovat monimutkainen asia ja en puutu tähän. Kerneli ja siihen liittyvät ajurit laaja kokonaisuus.
Debian ei ehkä paras jakelu kotikäyttäjälle, joka tykkää pelata ja toistaa multimediaa. Isolle organisaatiolle hyvä työpöytäkäytössä.
Manjaro taas soveltunee kehittäjälle tai niille jotka tykkää kokeilla uutta. Jos itsellä olisi vain python 3.7 moni ohjelma ei toimisi.
Kaveri käyttää kirjanpito-ohjelmaa jota ei päivitetty vähään aikaan. Päivitys lopettaisi sen toiminnan jos tekisi versiopäivityksen. Tietyt java, python, gcc nym versiota voivat olla tärkeitä. Manjarossa varmaan jo gcc 8, mutta itsellä ainakin ohjelmia jotka vaatii gcc 6
"Erilaisia firmiksiä on liki 1000 ja vievät tilaa levyltä satoja mb"
Tarkoitit varmaankin MB. Siksikin on omituista että Debianin ISO on pari gigainen, vaikka siitä puuttuu kaikki. Millä lienee täyttäneet.
"3.7 ei vielä tarpeen jos haluaa vakaita ohjelmia käyttää."
Lähinnä tuosta uudemmasta Pythonista on hyötyä omissa ohjelmissa. Esim. "data classes" on hyvä uutuus. Vähentää aika paljon turhaa selffittelyä. https://realpython.com/python-data-classes/
"Manjaro taas soveltunee kehittäjälle tai niille jotka tykkää kokeilla uutta."
Manjaro sopii hyvin tavallisille käyttäjille. On itse asiassa ensimmäinen Linux-jakelu, joka on toiminut kohtuullisen hyvin suoraan asennuksesta. Manjaro sopii yleisesti ottaen sellaisille, jotka seuraavat aikaa ja kehitystä. Debianit on tarkoitettu enemmän vanhoihin toimintatapoihin lukkiutuneille, kenties jopa muutosvastarintaisille. Mutta mikään ei onneksi estä asentamassa vanhaa Linuxia virtuaalikoneeseen. Pyörittelee niitä vanhentuneita ohjelmia virtuaalissa.
Nimenomaan+tavallisille+käyttäjille,+jotka+eivät+ymmärrä+kerätä+ohjelmiaan+ympärimailmaa,+monen+sortin+pakettipalvelujen+takaa.+Manjarossa+on+kaikki+samassa,+manjaro+kokoaa+ja+kääntää,+eikä+ylläpitäjän+tarvitse+osta+mitään.
*kurmana=kuormana
Mikko_Tku sanomaa
"Pari asiaa. shutdown komento puuttuu liki kaikista Linux jakeluista. Nykyisin on käytössä Systemd ja shutdown on käytännössä linkki tuohon. Yhteensopivuussyistä. Kannattaa tutustua systemd komentoihin. shutdown on aina vaatinut rootin oikeudet. Joissain kotikäyttäjille tarkoitetuissa jakeluissa sammutus onnistuu ilman pääkäyttäjän oikeuksia. "
Jokainen voitte itse testata, kuinka hyvin mikon kertoma pitää paikkansa.
Ctrl Alt T
shutdown
Tuon tuloksena tulee näytölle ilmoitus:
Shutdown scheduled for Fri 2019-01-04 18:51:52 EET, use 'shutdown -c' to cancel.
Joka tarkoittaa sitä että ellet peruuta komentoa tuohon kellon lyömään, tulla kone samuttamaan. Tuo aika sammutukseen on sopiva, jotta voit halutessasi perua komennon kirjoittamalla uuden komennon:
shutdown -c
Mintissä ja Manjarossa, komento ei vaadi rootin oikeuksia, vaan peruskäyttäjä voi omilla oikeuksilla komennon suorittaa. Eli tälläistä se on näiden 20 vuotta Linuxsia käännelleiden kanssa.
Itsellä ei ole yhtää ohjelmaa asennettuna joka vaatisi Python 3.7. Varmasti ihan hyvä jos käyttää sillä kirjoitettua ohjelmaa.
Manjaro vaikea päivitettävä. Noi jatkuvasti päivittyvät menee rikki ja jos on vuoden päivittämättä niin on isoissa ongelmissa.
snap-paketteja ei pakko käyttää ja itse tuskin moisia asennan. VLC vaatii paljon qt-kirjastoja ja ei itsellä käytössä. Kodi toimii kivammin kauko-ohjaimella, kännykällä ym. VLC löytyy ihan paketinhallinnasta enkä ymmärrä miksi joku snap.
Tykkään käyttää konetta. Olkoonkin vähän vanhempaa kunhan toimii. Jos kuuntelen musaa ihan sama onko kerneli 4.4 vai 4.18. Tuossa välissä rikottu muutama kauko-ohjaimen rajapinta enkä viitsi säätää vaan käytän toimivaa. Jos Manjarossa toimii kauko-ohjain kun pistän siihen kiinni alan heti käyttämään sitä. Ubuntu 18 on rikki sen osalta. Debian tietysti toimii. Itsellä ei uusinta rautaa ja uutta ei hankinnassa kun nykyiset tehot riittää. Täällä on paljon sellaisia joiden mielestä kaikki hyvin kun tulee nätti kuva työpöydalle. Laitteita paljon erilaisia ja kun saanut toimimaan en ala asentamaan jotain uutta.
Asennusta helpottamaan debianista löytyy myös firmwaret sisältäviä levykuvia.
esim. tuolta https://cdimage.debian.org/cdimage/unofficial/non-free/cd-including-firmware/
On tullut ubuntua asennellessa vastaan koneita, jotka eivät suostu aukeamaan ubuntun lts versiollakin. Debian on asentunut tähän mennessä joka koneeseen.
Asennettaessa on käytännössä pakko käyttää LAN-kaapelia, koska langaton ei toimi asennuksen aikana.
Langallista käytettäessä asennuksessa kone hakee automaattisesti puuttuvat ohjaimet, jos ne vain on olemassa.
Jos koneessa on ennen linuxin asennusta toimiva windows kannattaa ensiksi katsoa sieltä langattoman kortin malli, näyttötortin tyyppi ja mahdollisesti äänikorttikin, jos ne sattuisi olemaan jotakin harvinaista tyyppiä. Helpottaa jos joutuu netistä etsinää jotain ohjainta.
Kun kerran joku tämän ketjun nosti ylös, niin päätin antaa Debianille toisen mahdollisuuden. Latasin noin 300-megaisen tiedoston debian-9.6.0-amd64-netinst.iso. Kuten arvata saattoi, niin eihän tuokaan mitään mistään wlan-verkoista ymmärtänyt, mutta ymmärsi kuitenkin vihjata sen verran, että hommaa ajurit usb-tikulle ja kokeile uudelleen. Omatoimisuutta piti harrastaa vielä sen verran, että löysi ne. No täällä olivat http://cdimage.debian.org/cdimage/unofficial/non-free/firmware/stable/20181110/ Tuolta löytyvä zip-paketti purettiin usb-tikulle numero 2.
Wlan-verkot löytyivät ja asennusta pystyi jatkamaan.
Tällä kertaa tarvittiin siis pari usb-tikkua. Cinnamonin valitsin käyttöliittymäksi. Asennus sujui ongelmitta. Kun kone sitten käynnistyi asennuksen jälkeen, niin ensihuomio oli nopeus. Debian on kyllä nopeimman tuntuinen distro mitä on vähään aikaan kokeillut, vaikka on Cinnamon ja pelkkä nouveau-ajuri. Ulkoasu on tietysti aika karu. Sen sai vähän siedettävämmäksi lataamalla paremman teeman. Perusfontti on kyllä kamala. Ehdin jo VirtualBoxin asentamaan ja on kyllä rumaa tekstiä sen ikkunoissa.
Jatketaan arvioimista. Nyt ei tarvitse ainakaan ensimmäisenä olla NVidian ajuria laittamassa, kun tuntuu kohtuullisen käyttökelpoiselta nouveau-ajurillakin. Fontti on joka tapauksessa saatava paremmaksi.
Jos saat, niin jaa, kuvia
Mitenköhän tuon VirtualBoxin fontin saisi vaihdettua? Niitä rumia kirjaimia näkyy mm. tuon käynnistyspalkin vieressä. https://i.postimg.cc/bJDXf5MQ/debianikuva.png
Tuli vähän takapakkia. Laitoin bluetooth-adapterin koneeseen testatakseni kuulokkeita. Ei tunnistanut adapteria. Käynnistin sitten koneen uudelleen. Puuttuu ath3k-1.fw. Ehkä adapteri olisi pitänyt olla paikallaan asennusvaiheessa?
Isompi takapakki tuli siitä, että uudelleenkäynnistyksen jälkeen ei enää yhdistä wlan-verkkoon. Poikkeaa Ubuntun täydellisestä toimimattomuudesta siten, että Debianissa kyllä langattomat verkot näkyivät. Ei vaan voinut yhdistää.
Mikä voisi ongelma? Muutaman tunnin käyttelin sitä ja wlan-verkko toimi ihan hyvin. Vasta reboot sotki systeemin.
No säätäminen tältä illalta riittää. Käytellään näitä vaihtoehtoja.
"Kun kone sitten käynnistyi asennuksen jälkeen, niin ensihuomio oli nopeus. Debian on kyllä nopeimman tuntuinen distro mitä on vähään aikaan kokeillut, vaikka on Cinnamon ja pelkkä nouveau-ajuri."
Onhan se vauhdikas, ja nVidian suljetulla ajurilla saa kaikki mehut irti GPU:sta.
Debian ei varsinaisesti ole äärimmäistä nopeutta tavoitteleva mutta siinä nyt ei vaan ole niin paljoa paskaa taustalla kuten jossain Ubuntussa vaikka.
Itse tykkään minimalismista.
Debian+toimii+moitteettomasti+vuodesta+2004+lähtien+täällä.+Kannattaa+lukea+manuska+ennenkuin+alkaa+valittaa+;)