Tänään selviää onko Debianista mihinkään

Debianin harrastelijavirityksistä löytyy kaikki tarvittava.

"Se oli nopea kokeilu. Missä netti? Firmware missing. Toinen käynnistys suomeksi. Laiteohjain puuttuu. Olisi luullut 2 gigan pakettiin edes wlan-kortin ajurin mahtuneen."

Kyse on siitä, että sinulla on ilmeisesti joku omituinen WLAN-kortti mikä tarvitsee suljettuja ajureita ja niitä ei Debianiin oteta mukaan lisenssihygienian takia: https://en.wikipedia.org/wiki/Debian_Free_Software_Guidelines

Kyllähän se netti toimii kun pistät johdon kiinni. Sitten haet suljetun WLAN ajurin ja asennat.

"Toinen huomio oli ettei peruskomentoja kuten reboot ja shutdown näköjään ole. Joutui sörkkimään hankalasti hiirellä koneen kiinni. "

Kyllä on Debianissa shutdown, älä valehtele.

Toinen huomio oli ettei peruskomentoja kuten reboot ja shutdown näköjään ole. Joutui sörkkimään hankalasti hiirellä koneen kiinni.

M-Kar kirjoitti:

"Se oli nopea kokeilu. Missä netti? Firmware missing. Toinen käynnistys suomeksi. Laiteohjain puuttuu. Olisi luullut 2 gigan pakettiin edes wlan-kortin ajurin mahtuneen."

Kyse on siitä, että sinulla on ilmeisesti joku omituinen WLAN-kortti mikä tarvitsee suljettuja ajureita ja niitä ei Debianiin oteta mukaan lisenssihygienian takia: https://en.wikipedia.org/wiki/Debian_Free_Software_Guidelines

Kyllähän se netti toimii kun pistät johdon kiinni. Sitten haet suljetun WLAN ajurin ja asennat.

"Toinen huomio oli ettei peruskomentoja kuten reboot ja shutdown näköjään ole. Joutui sörkkimään hankalasti hiirellä koneen kiinni. "

Kyllä on Debianissa shutdown, älä valehtele.

Toinen huomio oli ettei peruskomentoja kuten reboot ja shutdown näköjään ole. Joutui sörkkimään hankalasti hiirellä koneen kiinni.

Lue lisää

"Kyllähän se netti toimii kun pistät johdon kiinni."

Mihin johto kiinnitetään langattomassa verkossa?

"Kyllä on Debianissa shutdown, älä valehtele."

user@debian:~$ shutdown
bash: shutdown: command not found
user@debian:~$ cat /etc/issue
Debian GNU/Linux 9 \n \l
user@debian:~$ uname -r
4.9.0-8-amd64
user@debian:~$

2GB-for-nothing kirjoitti:

"Kyllähän se netti toimii kun pistät johdon kiinni."

Mihin johto kiinnitetään langattomassa verkossa?

"Kyllä on Debianissa shutdown, älä valehtele."

user@debian:~$ shutdown
bash: shutdown: command not found
user@debian:~$ cat /etc/issue
Debian GNU/Linux 9 \n \l
user@debian:~$ uname -r
4.9.0-8-amd64
user@debian:~$

Lue lisää

"Mihin johto kiinnitetään langattomassa verkossa?"

Käytä langallista. Sellainen on yleisesti kaikilla tietokoneasentajilla.

"user@debian:~$ shutdown
bash: shutdown: command not found"

Mikä kumman käyttäjä on "user" ?

Vaikuttaa siltä, että et ole asentanut sitä normaalilla tavalla. Ihan hyvin toimii shutdown kuten on toiminut aina ennenkin.

M-Kar kirjoitti:

"Mihin johto kiinnitetään langattomassa verkossa?"

Käytä langallista. Sellainen on yleisesti kaikilla tietokoneasentajilla.

"user@debian:~$ shutdown
bash: shutdown: command not found"

Mikä kumman käyttäjä on "user" ?

Vaikuttaa siltä, että et ole asentanut sitä normaalilla tavalla. Ihan hyvin toimii shutdown kuten on toiminut aina ennenkin.

Lue lisää

Helpommalla pääsee kun unohtaa se perusDebianin.

M-Kar kirjoitti:

"Mihin johto kiinnitetään langattomassa verkossa?"

Käytä langallista. Sellainen on yleisesti kaikilla tietokoneasentajilla.

"user@debian:~$ shutdown
bash: shutdown: command not found"

Mikä kumman käyttäjä on "user" ?

Vaikuttaa siltä, että et ole asentanut sitä normaalilla tavalla. Ihan hyvin toimii shutdown kuten on toiminut aina ennenkin.

Lue lisää

"Käytä langallista. Sellainen on yleisesti kaikilla tietokoneasentajilla."

Langallinen langaton verkko? Mihin päin sitä kaapelia aletaan vetämään?

"Mikä kumman käyttäjä on "user" ?"

Kysytkö tosissasi? Se on Debianin live-median oletuskäyttäjä. Käyttäjätunnus on "user" ja salasana "live".

user-live kirjoitti:

"Käytä langallista. Sellainen on yleisesti kaikilla tietokoneasentajilla."

Langallinen langaton verkko? Mihin päin sitä kaapelia aletaan vetämään?

"Mikä kumman käyttäjä on "user" ?"

Kysytkö tosissasi? Se on Debianin live-median oletuskäyttäjä. Käyttäjätunnus on "user" ja salasana "live".

Lue lisää

"Langallinen langaton verkko? Mihin päin sitä kaapelia aletaan vetämään?"

Reitittimestä keskusyksikköön.

"Kysytkö tosissasi? Se on Debianin live-median oletuskäyttäjä. Käyttäjätunnus on "user" ja salasana "live"."

Eli siis et edes asentanut sitä ja valehtelet sitten, että puuttuisi. Mikään Live ei ole sama kuin asennettu käyttöjärjestelmä.

M-Kar kirjoitti:

"Langallinen langaton verkko? Mihin päin sitä kaapelia aletaan vetämään?"

Reitittimestä keskusyksikköön.

"Kysytkö tosissasi? Se on Debianin live-median oletuskäyttäjä. Käyttäjätunnus on "user" ja salasana "live"."

Eli siis et edes asentanut sitä ja valehtelet sitten, että puuttuisi. Mikään Live ei ole sama kuin asennettu käyttöjärjestelmä.

Lue lisää

"Reitittimestä keskusyksikköön."

Mitä hyötyä tuosta on?

"Eli siis et edes asentanut sitä ja valehtelet sitten, että puuttuisi. Mikään Live ei ole sama kuin asennettu käyttöjärjestelmä. "

Älä viitsi änkätä. En ole missään vaiheessa väittänyt olevani asentamassa mitään (paitsi nyt VirtualBoxiin). Latasin nimenomaan live.iso-imagen, koska kaikkia Linux-jakeluita kokeillaan live-medialla ennen niiden hyväksymistä asennukseen. Debiili on osoittautunut onnettomaksi viritelmäksi, koska live-medialla ei ole wlan-adaptereiden ajureita, eikä edes polkumäärityksiä peruskomentoihin. Todella huono esitys.

Debian.alias.debiili kirjoitti:

"Reitittimestä keskusyksikköön."

Mitä hyötyä tuosta on?

"Eli siis et edes asentanut sitä ja valehtelet sitten, että puuttuisi. Mikään Live ei ole sama kuin asennettu käyttöjärjestelmä. "

Älä viitsi änkätä. En ole missään vaiheessa väittänyt olevani asentamassa mitään (paitsi nyt VirtualBoxiin). Latasin nimenomaan live.iso-imagen, koska kaikkia Linux-jakeluita kokeillaan live-medialla ennen niiden hyväksymistä asennukseen. Debiili on osoittautunut onnettomaksi viritelmäksi, koska live-medialla ei ole wlan-adaptereiden ajureita, eikä edes polkumäärityksiä peruskomentoihin. Todella huono esitys.

Lue lisää

"Mitä hyötyä tuosta on?"

LAN ajurit ovat avoimia joten ne ovat valmiina, tietysti.

Jotkut WLAN ajurit ovat suljettuja joten niitä ei aina ole valmiina.

"Älä viitsi änkätä. En ole missään vaiheessa väittänyt olevani asentamassa mitään (paitsi nyt VirtualBoxiin)."

Eli siis puhut paskaa. Et ole edes asentanut käyttöjärjestelmää ja sitten kuvittelet tietäväsi siitä jotain.

"Latasin nimenomaan live.iso-imagen, koska kaikkia Linux-jakeluita kokeillaan live-medialla ennen niiden hyväksymistä asennukseen"

Paskapuhetta. Ei ole ennenkään ollut mitään Live-medioita ja käyttöjärjestelmiä on asennettu ilman sellaisia. Tuo on jotain omia kuvitelmiasi, että käyttöjärjestelmää pitäisi jotenkin kokeilla joltain Live-medialta tai että siitä voitaisiin päätellä yhtään mitään.

Kyseessä on asentajan typeryyttä ja kusipäisyyttä syyttää omista hölmöilyistä ja kädettömyydestä laadukkaiksi tunnettuja ohjelmistoja. Oma vikasi se on kun et osaa edes verkkojohtoa kytkeä tai edes laittaa surkean rautasi WLAN-ajuripökälettä muistitikulle ja teet kuvitelmia jostain Live-mediasta.

Mieti nyt miksi yleensäkin palvelimissa enimmäkseen käytetty käyttöjärjestelmä sisältää jonkun Live-median? Oisko ihan vaan siksi, että voi sen JO ASENNETUN koneen käynnistää myös tikulta ja päästä kiinni sen kiintolevyihin? Sinä sitten hölmönään kuvittelet jotain testauksia tai kuvittelet jollain suljetuilla ajureilla olevan siellä mitään merkitystä.

2GB-for-nothing kirjoitti:

"Kyllähän se netti toimii kun pistät johdon kiinni."

Mihin johto kiinnitetään langattomassa verkossa?

"Kyllä on Debianissa shutdown, älä valehtele."

user@debian:~$ shutdown
bash: shutdown: command not found
user@debian:~$ cat /etc/issue
Debian GNU/Linux 9 \n \l
user@debian:~$ uname -r
4.9.0-8-amd64
user@debian:~$

Lue lisää

"joku omituinen WLAN-kortti mikä tarvitsee suljettuja ajureita ja niitä ei Debianiin oteta mukaan lisenssihygienian takia"

yli 90% KAIKISTA WLAN-korteista on sellaisia, joille on olemassa vain windows -ajurit.
Kannettavien PC:den sisäänrakennetuissa WLAN- toteutuksissa tuo prosenttiluku on lähempänä 99:ää kuin 90:tä.

Kysymys: tekeekö kukaan sellaista linux -jakelua, jossa olisi pohjana debian, mutta jossa mukaan kelpaisi myös suljetun lähdekoodin ajurit ja ohjelmat ?

Tuollaiselle kun olisi huutava kysyntä, tuo "lisenssihygienia" on lähinnä käyttäjien kiusaamista GPL -fanatismilla.

Debianon hyvä pohja, mutta juuri tuon GPL -fanatisminsa takia debian ei sellaisenaan ole loppukäyttäjälle sopiva ratkaisu.

muistaakseni inuxille on joku ajurivälikerros, jonka avulla voi käyttää windows -ajureita linuxissa. Nimi ei muistu mieleen, mutta on tehty juuri siksi, kun muuten moni kannettava PC olisi käyttökelvoton linuxissa kun WLAN ei toimi linux -ajurien puutteen takia.

Monessa kevytkannettavassa ei edes ole RJ45 -porttia langallista Ethernetiä varten.

Knoppixissa muuten on valmiina myös suljettuja WLAN -ajureita.
Mutta toisaalta Knoppix on ns. Live linux -ympäristö (vaikkakin Knoppixissa on nykyisin myös "asenna kiintolevylle -toiminto".

Tuo lisenssifanatismi on linuxin kaikista ikävimpiä puolia.
Juuri sen takia linuxille ei ole ajureita , joistakin ohjelmista ei ole linux -versiota jne.

Eikä linuxille ole sellaista standardia, käytännössä muuttumattomana pysyvää API/ABI -ohjelmointirajapintaa, kuin windowsille on ainakin ollut välillä Windows 95 -> Windows 8.1.

Tuolla välillä ei tapahtunut oleellisia muutoksia.

Toki on tullut paljon UUSIA API -kutsuja Win95:n ja Win 8.1:n välillä, mutta ei ole poistettu vanhoja eikä tehty vanhoihin funktiokutsuihin yhteensopivuuden rikkovia muutoksia.

Linuxille ei ikävä kyllä ole tehty vastaavaa API/ABI -määritystä, joka takaisi sen, että 15 vuotta vanha linux -ohjelma toimisi sellaisenaan uudessa linuxjakelussa.

Windows 10 voi olla poikkeus tähän sääntöön, mutta ainakin Windows 7:ssa ja 8.1:ssä toimii aivan mainiosti vanhat Windows 95:lle tehdyt ohjelmat.
Toisinpäin ei välttämättä toimi, koska uudemmissa Windows -ohjelmissa on käytetty sellaisia API -kutsuja, joita Windows 95:ssä ei ole olemassakaan.

Joku yritti tehdä linuxiinkin LSB -rajapintaa, mutta esim. Ubuntun tekijät ottivat sellaisen kannan, että "ei kiinnosta meitä".

standardi-APIa_linuxiin kirjoitti:

"joku omituinen WLAN-kortti mikä tarvitsee suljettuja ajureita ja niitä ei Debianiin oteta mukaan lisenssihygienian takia"

yli 90% KAIKISTA WLAN-korteista on sellaisia, joille on olemassa vain windows -ajurit.
Kannettavien PC:den sisäänrakennetuissa WLAN- toteutuksissa tuo prosenttiluku on lähempänä 99:ää kuin 90:tä.

Kysymys: tekeekö kukaan sellaista linux -jakelua, jossa olisi pohjana debian, mutta jossa mukaan kelpaisi myös suljetun lähdekoodin ajurit ja ohjelmat ?

Tuollaiselle kun olisi huutava kysyntä, tuo "lisenssihygienia" on lähinnä käyttäjien kiusaamista GPL -fanatismilla.

Debianon hyvä pohja, mutta juuri tuon GPL -fanatisminsa takia debian ei sellaisenaan ole loppukäyttäjälle sopiva ratkaisu.

muistaakseni inuxille on joku ajurivälikerros, jonka avulla voi käyttää windows -ajureita linuxissa. Nimi ei muistu mieleen, mutta on tehty juuri siksi, kun muuten moni kannettava PC olisi käyttökelvoton linuxissa kun WLAN ei toimi linux -ajurien puutteen takia.

Monessa kevytkannettavassa ei edes ole RJ45 -porttia langallista Ethernetiä varten.

Knoppixissa muuten on valmiina myös suljettuja WLAN -ajureita.
Mutta toisaalta Knoppix on ns. Live linux -ympäristö (vaikkakin Knoppixissa on nykyisin myös "asenna kiintolevylle -toiminto".

Tuo lisenssifanatismi on linuxin kaikista ikävimpiä puolia.
Juuri sen takia linuxille ei ole ajureita , joistakin ohjelmista ei ole linux -versiota jne.

Eikä linuxille ole sellaista standardia, käytännössä muuttumattomana pysyvää API/ABI -ohjelmointirajapintaa, kuin windowsille on ainakin ollut välillä Windows 95 -> Windows 8.1.

Tuolla välillä ei tapahtunut oleellisia muutoksia.

Toki on tullut paljon UUSIA API -kutsuja Win95:n ja Win 8.1:n välillä, mutta ei ole poistettu vanhoja eikä tehty vanhoihin funktiokutsuihin yhteensopivuuden rikkovia muutoksia.

Linuxille ei ikävä kyllä ole tehty vastaavaa API/ABI -määritystä, joka takaisi sen, että 15 vuotta vanha linux -ohjelma toimisi sellaisenaan uudessa linuxjakelussa.

Windows 10 voi olla poikkeus tähän sääntöön, mutta ainakin Windows 7:ssa ja 8.1:ssä toimii aivan mainiosti vanhat Windows 95:lle tehdyt ohjelmat.
Toisinpäin ei välttämättä toimi, koska uudemmissa Windows -ohjelmissa on käytetty sellaisia API -kutsuja, joita Windows 95:ssä ei ole olemassakaan.

Joku yritti tehdä linuxiinkin LSB -rajapintaa, mutta esim. Ubuntun tekijät ottivat sellaisen kannan, että "ei kiinnosta meitä".

Lue lisää

"yli 90% KAIKISTA WLAN-korteista on sellaisia, joille on olemassa vain windows -ajurit."

Ja sitten varmaan 10% kaikista WLAN-piireistä kattaa 99% markkinoista.

"Kannettavien PC:den sisäänrakennetuissa WLAN- toteutuksissa tuo prosenttiluku on lähempänä 99:ää kuin 90:tä."

Höpöhöpö.

"Tuollaiselle kun olisi huutava kysyntä, tuo "lisenssihygienia" on lähinnä käyttäjien kiusaamista GPL -fanatismilla."

Debian on suunnattu ensisijaisesti käyttäjilleen, jotka ovat ammattilaisia. Sitä käytetään kohteissa joissa halutaan varmuuksia jatkuvuudelle ja Debiania käytetään runsaasti kehitysalustana. Lisenssihygienia on tärkeätä, että ei tule mitään ylläreitä.

Debianissa ei myöskään ole mitään GPL fanatismia. Siellä on lukemattomia eri lisenssejä. Esimerkiksi BSD:tä.

"Debianon hyvä pohja, mutta juuri tuon GPL -fanatisminsa takia debian ei sellaisenaan ole loppukäyttäjälle sopiva ratkaisu."

Miksi sitten kaikki Debian asennukset mitä olen loppukäyttäjille tehny, ovat toimineet äärimmäisen ongelmattomasti?

"Nimi ei muistu mieleen, mutta on tehty juuri siksi, kun muuten moni kannettava PC olisi käyttökelvoton linuxissa kun WLAN ei toimi linux -ajurien puutteen takia."

Tuo nyt vaan on paskapuhetta. Suurin osa WLAN-piirejä käyttävistä laitteista mitä myydään, käyttävät Linuxia. Näitä nyt on vaikka kaikki Android puhelimet ja tabletit. Chromebookit, kaikki digiboksit, lähes kaikki reitittimet, WLAN-mokkuloissakin on, kaikki lukemattomat IoT laitteet, viritin vahvistimissa on, jokseenkin kaikki yritysläppärit...

Muistan lukeneeni vuosia sitten OpenBSD kehittäjien papereita, että ihan kaikki LAN piirit on dokumentoitu mitä löytyy että niissä ei ole mitään kommervenkkiä.

Kannattaa muistaa, että WLAN-piirin ajurin ei tarvitse olla avointa koodia että sitä voi käyttää Linuxissa. Suljetun koodin ajuri ei tarkoita sitä, että ajuri on tehty Windowsille.

"Tuo lisenssifanatismi on linuxin kaikista ikävimpiä puolia."

Ei liity mitenkään Linuxiin. Tuo on käyttöjärjestelmäkohtainen asia. Ei ole mikään pakko käyttää Debiania. Voit käyttää vaikka Androidia tai Ubuntua.

"Eikä linuxille ole sellaista standardia, käytännössä muuttumattomana pysyvää API/ABI -ohjelmointirajapintaa, kuin windowsille on ainakin ollut välillä Windows 95 -> Windows 8.1."

Ei sovelluksia tehdä kernelille vaan sovellusrajapinnoille. Ei liity siis mitenkään Linuxiin vaan käyttöjärjestelmiin.

Windowsissa matalan tason ohjelmointirajapinnat (ajuri, WinAPI) ovat olleet versioriippuvaisia. Eli rajapinnassa voi olla ja on muutosta käyttöjärjestelmän version vaihtuessa. Korkeamman tason rajapinnoille Microsoft vähintään 10v julkaisusta vakautta.

"Tuolla välillä ei tapahtunut oleellisia muutoksia."

Kyllä on.

DOSsin asteittainen poistuminen
16-bit koodin asteittainen poistuminen
Muutokset WinAPI:ssa
WinG poistuminen
Vanhat DirectX poistuminen
SAPI muutokset
Lukemattomia tapoja kutsua tietokantaa muuttunu
POSIX ja OS/2 subsystems poistuminen
Videokodekkeja poistettu
Visual Basic 6:n DirectX tukea poistettiin rajusti
WinHelp poistettiin
IE6 ja IE7 ActiveX pökäleiden yhteensopivuusmuutokset
SMTP ja POP3 poistettiin
IIS versio muutokset
NetDDE poistui

...

Noi nyt tuli ihan minuutin miettimisellä mieleen ja niitä muutoksia on läjäpäin siellä mitkä vaikuttaneet yhteensopivuuteen.

"Toki on tullut paljon UUSIA API -kutsuja Win95:n ja Win 8.1:n välillä, mutta ei ole poistettu vanhoja eikä tehty vanhoihin funktiokutsuihin yhteensopivuuden rikkovia muutoksia."

Kyllä on.

"Linuxille ei ikävä kyllä ole tehty vastaavaa API/ABI -määritystä, joka takaisi sen, että 15 vuotta vanha linux -ohjelma toimisi sellaisenaan uudessa linuxjakelussa."

Edelleenkin se on käyttöjärjestelmän asia eikä kernelin.

Red Hatilla on esimerkiksi kaksi julkaisua taaksepäinyhteensopivuutta keskeisille rajapinnoille, julkaisujen tuki 13v ja uusi julkaisu noin 3,5v välein. Tarkoittaa siis Red Hatin puolesta 20v luvattua yhteensopivuutta.

Javassa on taaksepäin yhteensopivuutta kolme julkaisua. Siksi ikivanhat OpenJDK 6 ohjelmat toimivat OpenJDK 9:llä sellaisenaan.

Näiden lisäksi sitten tuli se standardointi, että selaintekniikka ratkoi standardoinnin avulla nuo asiat. Siksi nykyinen selain ajaa helposti täysin samaa koodia kuin joku Firefox 3.

"mutta ainakin Windows 7:ssa ja 8.1:ssä toimii aivan mainiosti vanhat Windows 95:lle tehdyt ohjelmat."

Mitä nyt Windows XP rikkoi Windows 2000 ohjelmiakin ja Windows Vistalla meni rikki Windows XP ohjelmia ja jne.

"Joku yritti tehdä linuxiinkin LSB -rajapintaa, mutta esim. Ubuntun tekijät ottivat sellaisen kannan, että "ei kiinnosta meitä". "

LSB:tä ei ole tehty linuxiin vaan se standardi useille käyttöjärjestelmille.

LSB oli oman aikansa juttu. Ei se täysin ole hävinny vaan on edelleen se referenssi ja sen keskeiset osat on laajasti käytössä monissa käyttöjärjestelmissä.

Sitä LSB:tä vaan ei oikein tarvitse kun standardiksi vakiintuikin sitten selaintekniikka silloin 2009.

Selvisi ettei linuxista ole mihinkään laitevalmistajat vihaavat linuxia ei löydy ajureita paras poistaa moinen kura koneelta heti.

kurapois kirjoitti:

Selvisi ettei linuxista ole mihinkään laitevalmistajat vihaavat linuxia ei löydy ajureita paras poistaa moinen kura koneelta heti.

Ei tämä liity mitenkään Linuxiin eikä laitevalmistajiin.

Käyttäjän virhe tämä on. Ei tajua mitään mitään Debianin lisenssihygieniasta:

https://en.wikipedia.org/wiki/Debian_Free_Software_Guidelines
https://www.debian.org/social_contract.html#guidelines

Debian pitää itsensä puhtaana, että vaaditaan jotain lisensseiltä mitkä kelpaa. Tuo hygienia ohjaa siihen, että käyttäjä tietää tasan tarkkaan mitkä on ne likaiset osat missä lisenssi ei ole vaatimusten mukainen.

Tuo on erityisen hyödyllistä esimerkiksi tuotekehityksessä kun tiedetään että missä on jokin riskialtis komponentti.

Käyttäjän tyhmyydestä ei pidä laadukkaiksi tunnettuja ohjelmia syyttää.

M-Kar kirjoitti:

Ei tämä liity mitenkään Linuxiin eikä laitevalmistajiin.

Käyttäjän virhe tämä on. Ei tajua mitään mitään Debianin lisenssihygieniasta:

https://en.wikipedia.org/wiki/Debian_Free_Software_Guidelines
https://www.debian.org/social_contract.html#guidelines

Debian pitää itsensä puhtaana, että vaaditaan jotain lisensseiltä mitkä kelpaa. Tuo hygienia ohjaa siihen, että käyttäjä tietää tasan tarkkaan mitkä on ne likaiset osat missä lisenssi ei ole vaatimusten mukainen.

Tuo on erityisen hyödyllistä esimerkiksi tuotekehityksessä kun tiedetään että missä on jokin riskialtis komponentti.

Käyttäjän tyhmyydestä ei pidä laadukkaiksi tunnettuja ohjelmia syyttää.

Lue lisää

"Käyttäjän tyhmyydestä ei pidä laadukkaiksi tunnettuja ohjelmia syyttää."

Laadukkaat ohjelmat toimivat kuten pitääkin. Debiania ei lueta niihin. Debian näyttää olevan keskentekoinen harrastelijapoikien pakertama kurttaus. Siitä puuttuu sellaisetkin perusasiat kuten wlan-verkkokorttien ajurit. Ja kenelle pitää maksaa teostot shutdown-komennosta? Sekin on jätetty Debianista pois. Debiania ei voi siten käyttää ilman hiirtä.

käyttökelvoton.linux kirjoitti:

"Käyttäjän tyhmyydestä ei pidä laadukkaiksi tunnettuja ohjelmia syyttää."

Laadukkaat ohjelmat toimivat kuten pitääkin. Debiania ei lueta niihin. Debian näyttää olevan keskentekoinen harrastelijapoikien pakertama kurttaus. Siitä puuttuu sellaisetkin perusasiat kuten wlan-verkkokorttien ajurit. Ja kenelle pitää maksaa teostot shutdown-komennosta? Sekin on jätetty Debianista pois. Debiania ei voi siten käyttää ilman hiirtä.

Lue lisää

Debianissa on aivan samat firmwaret kuin muissakin jakeluissa. Debianistit ovat varsin tiukkapipoisia lisensseistä ja siksi ne sijaitsevat contrib ja non-free osastoissa.

/sbin ja /usr/sbin sisltyy vain rootin polkuun siksi et ole shutdownia ja monta muutakaan komentoa löytänyt.

Debianisti kirjoitti:

Debianissa on aivan samat firmwaret kuin muissakin jakeluissa. Debianistit ovat varsin tiukkapipoisia lisensseistä ja siksi ne sijaitsevat contrib ja non-free osastoissa.

/sbin ja /usr/sbin sisltyy vain rootin polkuun siksi et ole shutdownia ja monta muutakaan komentoa löytänyt.

Lue lisää

Asennan tuon nyt VirtuaaliLaatikkoon ja katson onko sille tehtävissä mitään.

käyttökelvoton.linux kirjoitti:

"Käyttäjän tyhmyydestä ei pidä laadukkaiksi tunnettuja ohjelmia syyttää."

Laadukkaat ohjelmat toimivat kuten pitääkin. Debiania ei lueta niihin. Debian näyttää olevan keskentekoinen harrastelijapoikien pakertama kurttaus. Siitä puuttuu sellaisetkin perusasiat kuten wlan-verkkokorttien ajurit. Ja kenelle pitää maksaa teostot shutdown-komennosta? Sekin on jätetty Debianista pois. Debiania ei voi siten käyttää ilman hiirtä.

Lue lisää

"Laadukkaat ohjelmat toimivat kuten pitääkin. Debiania ei lueta niihin."

Debian toimii kuten pitääkin.

"Debian näyttää olevan keskentekoinen harrastelijapoikien pakertama kurttaus."

Valhe. Debian on valmis tuote.

"Siitä puuttuu sellaisetkin perusasiat kuten wlan-verkkokorttien ajurit."

Ei, siinä on vain suljetut ajurit poissa oletuksena lisenssisyistä. Käytä sellaisia laitteita jotka toimivat avoimilla ajureilla.

"Ja kenelle pitää maksaa teostot shutdown-komennosta? Sekin on jätetty Debianista pois."

Ei ole jätetty pois. Valehtelet.

"Debiania ei voi siten käyttää ilman hiirtä."

Kyllä voi.

Olet itse täysi paska kun et kykene todistamaan virhettä.

Jos Debianissa olisi jokin vika niin laittaisit tähän mitä minun pitää tehdä, että saa virheen toistettua. Mulla on tuossa parikin asennettua Debian 9:ä että pystyn helposti testaamaan.

Kyllä toi debiili alkaa yhä enemmän muistuttamaan täyttä paskaa. Edes asennettuna ei löydy reboot/shutdown-komentoja, myöskään VirtualBoxin lisäosia ei voi asentaa, koska ainoa käyttäjä "ei ole sudoers-tiedostossa. Tästä tapahtumasta ilmoitetaan". Ilmoittakoot ihan rauhassa. Melkoiset neropatit olleet taas värkkäämässä.

debiiliOS kirjoitti:

Kyllä toi debiili alkaa yhä enemmän muistuttamaan täyttä paskaa. Edes asennettuna ei löydy reboot/shutdown-komentoja, myöskään VirtualBoxin lisäosia ei voi asentaa, koska ainoa käyttäjä "ei ole sudoers-tiedostossa. Tästä tapahtumasta ilmoitetaan". Ilmoittakoot ihan rauhassa. Melkoiset neropatit olleet taas värkkäämässä.

Lue lisää

Vau, roottina toimi reboot. On se hieno.

debiini kirjoitti:

Vau, roottina toimi reboot. On se hieno.

Käytellään nyt sitten roottina, vaikkei se järkevää olekaan. Pyyttoni näyttää olevan museokamaa, versio 3.5.3. Isäntänä olevassa Manjarossa sentään 3.7.1.

debiini kirjoitti:

Vau, roottina toimi reboot. On se hieno.

No tietysti roottina, mistä hölmölästä oikein olet kotoisin?

Ajatteles jos vaikka koulussa kuka tahansa pölhö voi uudelleenkäynnistää järjestelmän ja vaikuttaa sitten satojen muiden käyttöön jotka käyttävät samaa konetta.

Hölmöläisten typeryys näköjään on kasvussa.

debiroottinen kirjoitti:

Käytellään nyt sitten roottina, vaikkei se järkevää olekaan. Pyyttoni näyttää olevan museokamaa, versio 3.5.3. Isäntänä olevassa Manjarossa sentään 3.7.1.

"Pyyttoni näyttää olevan museokamaa, versio 3.5.3. Isäntänä olevassa Manjarossa sentään 3.7.1."

Debian on vakaa järjestelmä, ei siinä muutella osia miten sattuu. 3.5.3 on luotettavaksi testattu ja ollut kohta 1,5v siinä tuotantokunnossa.

Tästä syystä Debianissa ei ole päivitysongelmia tai päivityksestä johtuvia bugeja. Ei mene myöskään omat Python ohjelmat rikki itsekseen kun ei muutella miten sattuu.

M-Kar kirjoitti:

No tietysti roottina, mistä hölmölästä oikein olet kotoisin?

Ajatteles jos vaikka koulussa kuka tahansa pölhö voi uudelleenkäynnistää järjestelmän ja vaikuttaa sitten satojen muiden käyttöön jotka käyttävät samaa konetta.

Hölmöläisten typeryys näköjään on kasvussa.

Lue lisää

Heh, kyllä käyttäjän on saatava kone sammuksiin milloin tahansa repimättä johtoja tai käymällä sulaketaululla. Debianista huomaa heti sen oleven pikkupoikien tekemä kurttaus, jossa ei ole otettu tietoturvaa huomioon mitenkään. Kaikki pitää suorittaa roottina.

M-Kar kirjoitti:

"Pyyttoni näyttää olevan museokamaa, versio 3.5.3. Isäntänä olevassa Manjarossa sentään 3.7.1."

Debian on vakaa järjestelmä, ei siinä muutella osia miten sattuu. 3.5.3 on luotettavaksi testattu ja ollut kohta 1,5v siinä tuotantokunnossa.

Tästä syystä Debianissa ei ole päivitysongelmia tai päivityksestä johtuvia bugeja. Ei mene myöskään omat Python ohjelmat rikki itsekseen kun ei muutella miten sattuu.

Lue lisää

Ilman muuta tietokoneessa pitää olla uusimmat softat. Retroiltamat pidetään sitten erikseen. Python 3.7 on ollut valmis puolisen vuotta, ja siltikään sitä ei näy vielä Debianissa.

Kaikki nämä Pythonin uudet ominaisuudet puuttuvat Debianista: https://realpython.com/python37-new-features/

Ensivaikutelmat Debianista:
- onneton tietoturva, koska kaikki pitää tehdä roottina
- vanhentuneet ohjelmistot, josta seuraa huono yhteensopivuus
- käyttökelvoton langattomissa verkoissa

Debian on ollut toistaiseksi paskin linux-jakelu, jota olen koskaan kokeillut.

debiilien.tekele kirjoitti:

Heh, kyllä käyttäjän on saatava kone sammuksiin milloin tahansa repimättä johtoja tai käymällä sulaketaululla. Debianista huomaa heti sen oleven pikkupoikien tekemä kurttaus, jossa ei ole otettu tietoturvaa huomioon mitenkään. Kaikki pitää suorittaa roottina.

Lue lisää

"Heh, kyllä käyttäjän on saatava kone sammuksiin milloin tahansa repimättä johtoja tai käymällä sulaketaululla."

Vaikka virtanapista.

"Debianista huomaa heti sen oleven pikkupoikien tekemä kurttaus, jossa ei ole otettu tietoturvaa huomioon mitenkään. Kaikki pitää suorittaa roottina."

Ei tietenkään pidä, eikä ylläpitäjä anna niitä rootin oikeuksia käyttäjille.

Olet liian tyhmä käsittämään sitä, että Debiania käytetään monen käyttäjän ympäristöissä eikä rootin oikeuksia ole kuin ylläpitäjällä. Kirjautuessaan Debian koneelle ei kuka tahansa pölhö pääse sammuttamaan sitä.

Olet siis liian tyhmä ymmärtämään etäkäyttöä.

M-Kar kirjoitti:

"Heh, kyllä käyttäjän on saatava kone sammuksiin milloin tahansa repimättä johtoja tai käymällä sulaketaululla."

Vaikka virtanapista.

"Debianista huomaa heti sen oleven pikkupoikien tekemä kurttaus, jossa ei ole otettu tietoturvaa huomioon mitenkään. Kaikki pitää suorittaa roottina."

Ei tietenkään pidä, eikä ylläpitäjä anna niitä rootin oikeuksia käyttäjille.

Olet liian tyhmä käsittämään sitä, että Debiania käytetään monen käyttäjän ympäristöissä eikä rootin oikeuksia ole kuin ylläpitäjällä. Kirjautuessaan Debian koneelle ei kuka tahansa pölhö pääse sammuttamaan sitä.

Olet siis liian tyhmä ymmärtämään etäkäyttöä.

Lue lisää

"Python 3.7 on ollut valmis puolisen vuotta, ja siltikään sitä ei näy vielä Debianissa."

Debian 9 tuli 2017 kesällä ja versiot pidetään vakaina. Python muuttuu sitten kun päivittää Debian 10:n.

Juuri itse linkkasit päivitysongelmiin tässä: https://realpython.com/python37-new-features/

"With the obvious caveat that you should always do thorough testing before upgrading your production environment, there are very few things in Python 3.7 that will break earlier code (async and await becoming keywords is one example though)."

Eli jos Debianissa muutettaisiin yks kaks Pythonia, se voi rikkoa käyttäjän Python ohjelmat ja eihän se nyt käy.

Debian 9:ssä pysyy Python 3.5 ohjelmat ehjinä vuodesta toiseen eikä ole päivitysongelmia. Jossain Manjarossa esimerkiksi on päivitysongelmia kun Python 3.7 voi tulla päivityksistä rikkomaan käyttäjän ohjelmat joissa on vaikka käytetty funktioiden niminä async tai await. Manjaro onkin siksi harrastelijoiden tekemä kurttaus eikä sitä siksi myydä missään palvelimissa.

M-Kar kirjoitti:

"Heh, kyllä käyttäjän on saatava kone sammuksiin milloin tahansa repimättä johtoja tai käymällä sulaketaululla."

Vaikka virtanapista.

"Debianista huomaa heti sen oleven pikkupoikien tekemä kurttaus, jossa ei ole otettu tietoturvaa huomioon mitenkään. Kaikki pitää suorittaa roottina."

Ei tietenkään pidä, eikä ylläpitäjä anna niitä rootin oikeuksia käyttäjille.

Olet liian tyhmä käsittämään sitä, että Debiania käytetään monen käyttäjän ympäristöissä eikä rootin oikeuksia ole kuin ylläpitäjällä. Kirjautuessaan Debian koneelle ei kuka tahansa pölhö pääse sammuttamaan sitä.

Olet siis liian tyhmä ymmärtämään etäkäyttöä.

Lue lisää

"Vaikka virtanapista."

Eli kuka tahansa keskenkasvuinen kakara voi sammuttaa Debianin?

"Olet siis liian tyhmä ymmärtämään etäkäyttöä."

Ainoa tyhmä olet sinä. Olen etäkäyttänyt tietokoneita ennen kuin sinä olet edes syntynyt, kauan ennen kuin mitään linuxeja oli edes keksitty. Eikä minun konettani käytä kuin yksi henkilö kerrallaan, vaikka koneessa useampi näyttö ja näppis onkin. Sen sijaan minä käytän koneellani useaa konetta yhtä aikaa.

tyhmät.debiilit kirjoitti:

"Vaikka virtanapista."

Eli kuka tahansa keskenkasvuinen kakara voi sammuttaa Debianin?

"Olet siis liian tyhmä ymmärtämään etäkäyttöä."

Ainoa tyhmä olet sinä. Olen etäkäyttänyt tietokoneita ennen kuin sinä olet edes syntynyt, kauan ennen kuin mitään linuxeja oli edes keksitty. Eikä minun konettani käytä kuin yksi henkilö kerrallaan, vaikka koneessa useampi näyttö ja näppis onkin. Sen sijaan minä käytän koneellani useaa konetta yhtä aikaa.

Lue lisää

"Eli kuka tahansa keskenkasvuinen kakara voi sammuttaa Debianin?"

Ei tietenkään. Jos se kone on vaikka Irlannissa niin siihen kirjautunut ei virtanappiin pääse käsiksi kun se on siellä bunkkerissa ja keskenkasvuiset kakarat tavallisen käyttäjän oikeuksilla ei pääse sotkemaan muiden tekemisiä samalla palvelimia.

"Eikä minun konettani käytä kuin yksi henkilö kerrallaan, vaikka koneessa useampi näyttö ja näppis onkin."

Ne on jotain kakaroiden Windowseja eikä aitoja monen käyttäjän järjestelmiä. Yksi Debian kone voi olla koko yliopiston käytössä vaikka. Sinä sitten selität että tavallisen käyttäjän pitäisi voida sammuttaa kone mitä voi käyttää sadat muut käyttää saman aikaisesti. Ihan hullua!

M-Kar kirjoitti:

"Python 3.7 on ollut valmis puolisen vuotta, ja siltikään sitä ei näy vielä Debianissa."

Debian 9 tuli 2017 kesällä ja versiot pidetään vakaina. Python muuttuu sitten kun päivittää Debian 10:n.

Juuri itse linkkasit päivitysongelmiin tässä: https://realpython.com/python37-new-features/

"With the obvious caveat that you should always do thorough testing before upgrading your production environment, there are very few things in Python 3.7 that will break earlier code (async and await becoming keywords is one example though)."

Eli jos Debianissa muutettaisiin yks kaks Pythonia, se voi rikkoa käyttäjän Python ohjelmat ja eihän se nyt käy.

Debian 9:ssä pysyy Python 3.5 ohjelmat ehjinä vuodesta toiseen eikä ole päivitysongelmia. Jossain Manjarossa esimerkiksi on päivitysongelmia kun Python 3.7 voi tulla päivityksistä rikkomaan käyttäjän ohjelmat joissa on vaikka käytetty funktioiden niminä async tai await. Manjaro onkin siksi harrastelijoiden tekemä kurttaus eikä sitä siksi myydä missään palvelimissa.

Lue lisää

"Debian 9:ssä pysyy Python 3.5 ohjelmat ehjinä vuodesta toiseen eikä ole päivitysongelmia."

Pythonin retrokäyttäjille linux-jakeluissa on yleensä valmiiksi asennettuna joku 2-sarjan Python. Debianissa se näyttää olevan 2.7.13, Manjarossa 2.7.15 ja Mint19:ssä 2.7.15rc1. Että käyttää sitä kakkosta mikäli pelkää uutta.

M-Kar kirjoitti:

"Eli kuka tahansa keskenkasvuinen kakara voi sammuttaa Debianin?"

Ei tietenkään. Jos se kone on vaikka Irlannissa niin siihen kirjautunut ei virtanappiin pääse käsiksi kun se on siellä bunkkerissa ja keskenkasvuiset kakarat tavallisen käyttäjän oikeuksilla ei pääse sotkemaan muiden tekemisiä samalla palvelimia.

"Eikä minun konettani käytä kuin yksi henkilö kerrallaan, vaikka koneessa useampi näyttö ja näppis onkin."

Ne on jotain kakaroiden Windowseja eikä aitoja monen käyttäjän järjestelmiä. Yksi Debian kone voi olla koko yliopiston käytössä vaikka. Sinä sitten selität että tavallisen käyttäjän pitäisi voida sammuttaa kone mitä voi käyttää sadat muut käyttää saman aikaisesti. Ihan hullua!

Lue lisää

"Ne on jotain kakaroiden Windowseja eikä aitoja monen käyttäjän järjestelmiä."

Windows NT:t ovat aitoja usean käyttäjän järjestelmiä. Server-Windowsit AD-työkaluineen ovat muutenkin paljon kehittyneempiä kuin kankeasti konffattavat linuxpalvelimet.

ratkeaa.sillä kirjoitti:

"Debian 9:ssä pysyy Python 3.5 ohjelmat ehjinä vuodesta toiseen eikä ole päivitysongelmia."

Pythonin retrokäyttäjille linux-jakeluissa on yleensä valmiiksi asennettuna joku 2-sarjan Python. Debianissa se näyttää olevan 2.7.13, Manjarossa 2.7.15 ja Mint19:ssä 2.7.15rc1. Että käyttää sitä kakkosta mikäli pelkää uutta.

Lue lisää

Python 2.x on mukana koska:

1. LSB edellyttää Python 2.x yhteensopivuutta ja on siis taaksepäinyhteensopivuuden takia.
2. Joitakin laajoja ohjelmia on tehty Python 2.x:llä ja se on mukana taaksepäinyhteensopivuus syistä

Python 3.5 on Debian 9:n Python versio ja päivitys Python 3.7:n voi rikkoa ohjelmia joten se muutetaan sitten hallitusti, eli käyttäjä valitsee milloin päivittää Debian 10:n ja siinä yhteydessä voi sitten rikkoutua käyttäjän Python ohjelmat.

Python 2 on niin vanha että sitä ei kannata käyttää omissa jutuissa. Python 3.5:sta päivitys 3.7:n on kevyttä ylläpitoa.

palvelinpuolella kirjoitti:

"Ne on jotain kakaroiden Windowseja eikä aitoja monen käyttäjän järjestelmiä."

Windows NT:t ovat aitoja usean käyttäjän järjestelmiä. Server-Windowsit AD-työkaluineen ovat muutenkin paljon kehittyneempiä kuin kankeasti konffattavat linuxpalvelimet.

Lue lisää

Ei ole koska eivät ole unix arkkitehtuurin mukaisia.

M-Kar kirjoitti:

Ei ole koska eivät ole unix arkkitehtuurin mukaisia.

Ei palvelimen tarvitse olla Unix, ei edes klooni. Windows Serverin 2019 -testiversion pitäisikin tulla kohta saataville. Siinä on todennäköisesti tämän hetken paras palvelinkäyttis.

testiin.sekin kirjoitti:

Ei palvelimen tarvitse olla Unix, ei edes klooni. Windows Serverin 2019 -testiversion pitäisikin tulla kohta saataville. Siinä on todennäköisesti tämän hetken paras palvelinkäyttis.

Lue lisää

"Ei palvelimen tarvitse olla Unix, ei edes klooni."

Internetin kaikki standardit protokollat ovat käytännnössä unixista ja virtuaalipalvelimien defacto standardi kerneli ollut Linux viimeiset 4v. Siksi näitä käytetään.

Windows palvelimet ovat aina olleet kummajaisia eikä niitä oikein muualla ollut kuin Windows työasemia sisältävien toimistojen paikallisissa palvelimissa (mitkä hävisi) ja nykyään enää Windowsia käyttävien suuryritysten tai organisaatioiden palvelimissa joissa puhutaan yli 250 työasemasta tai käyttäjästä joissa niitä käytetään hallitsemaan Microsoft ympäristöjä ja saadaan harmonisoinnista hyötyä ylläpidossa.

Sattumalta 90% palvelimista on sitten unix arkkitehtuuria ja Linux kernelin päällä.

M-Kar kirjoitti:

"Heh, kyllä käyttäjän on saatava kone sammuksiin milloin tahansa repimättä johtoja tai käymällä sulaketaululla."

Vaikka virtanapista.

"Debianista huomaa heti sen oleven pikkupoikien tekemä kurttaus, jossa ei ole otettu tietoturvaa huomioon mitenkään. Kaikki pitää suorittaa roottina."

Ei tietenkään pidä, eikä ylläpitäjä anna niitä rootin oikeuksia käyttäjille.

Olet liian tyhmä käsittämään sitä, että Debiania käytetään monen käyttäjän ympäristöissä eikä rootin oikeuksia ole kuin ylläpitäjällä. Kirjautuessaan Debian koneelle ei kuka tahansa pölhö pääse sammuttamaan sitä.

Olet siis liian tyhmä ymmärtämään etäkäyttöä.

Lue lisää

"Kirjautuessaan Debian koneelle ei kuka tahansa pölhö pääse sammuttamaan sitä."

ominaisuus, jolla ei ole mitään merkitystä.

Tuon kiertäminen kun on näin helppoa: irrota tietokoneen pistoke pistorasiasta. Kummasti sammuu laite ilman root -oikeuksia.

Järkevää olisikin, että PAIKALLINEN, eli koneen omaa näppäimistöä käyttävä käyttäjä voi aina käyttää shutdown -komentoa (vaikkei olisikaan root).

Täytyykin tehdä KnoppixCD:tä muokkaamalla livejakelu, joka sisältää apuohjelman, joka käyttäjän pyynnöstä asettaa kiintolevyllä shadow password -tiedostoon root -käyttäjän salasanaksi HALOO.

Eli jos satut unohtamaan, mikä on rootin salasana, niin buuttaus vain tuolla muokatulla KnoppixCD:llä ja live -ympäristössä chgrootpswd.

Sitten buuttaus, ja kirjautuminen:

käyttäjänimi: root
salasana: HALOO

ja sisällä ollaan - pääkäyttäjäoikeuksin.

Harmi muuten, kun windowsin vastaava on turhan hankalaa.

onhan tuohonkin apuohjelmia, mutta niiden käyttöliittymä on suoraan helvetistä.

Osaisi joku muutta nuo apuohjelmat apukirjastoiksi, niin koodais paremman käyttöliittymän. (siis sellaisen joka oikeasti auttaa pulassa olevaa käyttäjää !)

parempi_linux kirjoitti:

"Kirjautuessaan Debian koneelle ei kuka tahansa pölhö pääse sammuttamaan sitä."

ominaisuus, jolla ei ole mitään merkitystä.

Tuon kiertäminen kun on näin helppoa: irrota tietokoneen pistoke pistorasiasta. Kummasti sammuu laite ilman root -oikeuksia.

Järkevää olisikin, että PAIKALLINEN, eli koneen omaa näppäimistöä käyttävä käyttäjä voi aina käyttää shutdown -komentoa (vaikkei olisikaan root).

Täytyykin tehdä KnoppixCD:tä muokkaamalla livejakelu, joka sisältää apuohjelman, joka käyttäjän pyynnöstä asettaa kiintolevyllä shadow password -tiedostoon root -käyttäjän salasanaksi HALOO.

Eli jos satut unohtamaan, mikä on rootin salasana, niin buuttaus vain tuolla muokatulla KnoppixCD:llä ja live -ympäristössä chgrootpswd.

Sitten buuttaus, ja kirjautuminen:

käyttäjänimi: root
salasana: HALOO

ja sisällä ollaan - pääkäyttäjäoikeuksin.

Harmi muuten, kun windowsin vastaava on turhan hankalaa.

onhan tuohonkin apuohjelmia, mutta niiden käyttöliittymä on suoraan helvetistä.

Osaisi joku muutta nuo apuohjelmat apukirjastoiksi, niin koodais paremman käyttöliittymän. (siis sellaisen joka oikeasti auttaa pulassa olevaa käyttäjää !)

Lue lisää

"Tuon kiertäminen kun on näin helppoa: irrota tietokoneen pistoke pistorasiasta. Kummasti sammuu laite ilman root -oikeuksia."

Miten meinasit sinne konesalin holviin päästä? Tai edes sairaalan, oppilaitoksen tms. laitetilaan?

M-Kar kirjoitti:

"Python 3.7 on ollut valmis puolisen vuotta, ja siltikään sitä ei näy vielä Debianissa."

Debian 9 tuli 2017 kesällä ja versiot pidetään vakaina. Python muuttuu sitten kun päivittää Debian 10:n.

Juuri itse linkkasit päivitysongelmiin tässä: https://realpython.com/python37-new-features/

"With the obvious caveat that you should always do thorough testing before upgrading your production environment, there are very few things in Python 3.7 that will break earlier code (async and await becoming keywords is one example though)."

Eli jos Debianissa muutettaisiin yks kaks Pythonia, se voi rikkoa käyttäjän Python ohjelmat ja eihän se nyt käy.

Debian 9:ssä pysyy Python 3.5 ohjelmat ehjinä vuodesta toiseen eikä ole päivitysongelmia. Jossain Manjarossa esimerkiksi on päivitysongelmia kun Python 3.7 voi tulla päivityksistä rikkomaan käyttäjän ohjelmat joissa on vaikka käytetty funktioiden niminä async tai await. Manjaro onkin siksi harrastelijoiden tekemä kurttaus eikä sitä siksi myydä missään palvelimissa.

Lue lisää

"Debian 9:ssä pysyy Python 3.5 ohjelmat ehjinä vuodesta toiseen eikä ole päivitysongelmia. Jossain Manjarossa esimerkiksi on päivitysongelmia kun Python 3.7 voi tulla päivityksistä rikkomaan käyttäjän ohjelmat joissa on vaikka käytetty funktioiden niminä async tai await. Manjaro onkin siksi harrastelijoiden tekemä kurttaus eikä sitä siksi myydä missään palvelimissa."

TUO SANOMASI OSOITTAA
ettet tunne edes pythonia ja sen olemusta Linux järjestelmässä. Tämä on juuri sitä mistä minä olen varoitellut näitä aloittelevia, ettei pidä M-Kar nimimerkillä kirjoitettuja juttuja ottaa todesta, kaveri ei todellakaan ole perillä asioista joista se kirjoittelee.

Tämä sama tietämättömyys, on täällä suomi24 sivuilla enempi sääntö kuin poikkeus. Jokainen joka pyhonin olemuksen tuntee Linux jakeluissa, (koskee myös Debiania) ymmärtää — kuinka vääriä nuo kirjoitukset ovat.

Tähänkin voisin pistää taas että — M-Kar valehtelee — mutta onko se valehtelua silloin kun kaveri näyttää itse uskovan kirjoittamaansa tarinaan, eihän se taida olla, se on vaan väärää tietoa ja tuota väärää tietoa tämä kaveri jakaa todella paljon.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

"Debian 9:ssä pysyy Python 3.5 ohjelmat ehjinä vuodesta toiseen eikä ole päivitysongelmia. Jossain Manjarossa esimerkiksi on päivitysongelmia kun Python 3.7 voi tulla päivityksistä rikkomaan käyttäjän ohjelmat joissa on vaikka käytetty funktioiden niminä async tai await. Manjaro onkin siksi harrastelijoiden tekemä kurttaus eikä sitä siksi myydä missään palvelimissa."

TUO SANOMASI OSOITTAA
ettet tunne edes pythonia ja sen olemusta Linux järjestelmässä. Tämä on juuri sitä mistä minä olen varoitellut näitä aloittelevia, ettei pidä M-Kar nimimerkillä kirjoitettuja juttuja ottaa todesta, kaveri ei todellakaan ole perillä asioista joista se kirjoittelee.

Tämä sama tietämättömyys, on täällä suomi24 sivuilla enempi sääntö kuin poikkeus. Jokainen joka pyhonin olemuksen tuntee Linux jakeluissa, (koskee myös Debiania) ymmärtää — kuinka vääriä nuo kirjoitukset ovat.

Tähänkin voisin pistää taas että — M-Kar valehtelee — mutta onko se valehtelua silloin kun kaveri näyttää itse uskovan kirjoittamaansa tarinaan, eihän se taida olla, se on vaan väärää tietoa ja tuota väärää tietoa tämä kaveri jakaa todella paljon.

Lue lisää

"ettet tunne edes pythonia ja sen olemusta Linux järjestelmässä. "

Todista.

"Jokainen joka pyhonin olemuksen tuntee Linux jakeluissa, (koskee myös Debiania) ymmärtää — kuinka vääriä nuo kirjoitukset ovat."

Python 3.5 -> 3.7 voi aiheuttaa ongelmia jos on varattuja sanoja käytössä. Miten kaunistelet tämän?

Debianissa ei tuollaista harmia ole kun versio ei muutu miten sattuu vaan vasta sitten kun päivittää käyttöjärjestelmän uuteen versioon.

M-Kar kirjoitti:

"ettet tunne edes pythonia ja sen olemusta Linux järjestelmässä. "

Todista.

"Jokainen joka pyhonin olemuksen tuntee Linux jakeluissa, (koskee myös Debiania) ymmärtää — kuinka vääriä nuo kirjoitukset ovat."

Python 3.5 -> 3.7 voi aiheuttaa ongelmia jos on varattuja sanoja käytössä. Miten kaunistelet tämän?

Debianissa ei tuollaista harmia ole kun versio ei muutu miten sattuu vaan vasta sitten kun päivittää käyttöjärjestelmän uuteen versioon.

Lue lisää

Minä en voi muuta sanoa kuin että tutustu kuinka järjestelmä käyttää Pythonia, sen kun olet omaksunut, niin huomaat itsekkin kuinka väärässä olet.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Minä en voi muuta sanoa kuin että tutustu kuinka järjestelmä käyttää Pythonia, sen kun olet omaksunut, niin huomaat itsekkin kuinka väärässä olet.

Jos tarkoitat sitä, että Pythonilla kirjoitettuja osia on monissakin järjestelmissä niin ei se tähän vaikuta.

Manjaron kehittäjät toki voivat tarkistaa Pythonia päivittäessä, että sieltä Manjarosta ei hajoa mitään.

Mutta ne eivät tarkista että jokin muu ohjelma mitä siihen lisätty ei hajoaisi.

"Erilaisia firmiksiä on liki 1000 ja vievät tilaa levyltä satoja mb"

Tarkoitit varmaankin MB. Siksikin on omituista että Debianin ISO on pari gigainen, vaikka siitä puuttuu kaikki. Millä lienee täyttäneet.

"3.7 ei vielä tarpeen jos haluaa vakaita ohjelmia käyttää."

Lähinnä tuosta uudemmasta Pythonista on hyötyä omissa ohjelmissa. Esim. "data classes" on hyvä uutuus. Vähentää aika paljon turhaa selffittelyä. https://realpython.com/python-data-classes/

"Manjaro taas soveltunee kehittäjälle tai niille jotka tykkää kokeilla uutta."

Manjaro sopii hyvin tavallisille käyttäjille. On itse asiassa ensimmäinen Linux-jakelu, joka on toiminut kohtuullisen hyvin suoraan asennuksesta. Manjaro sopii yleisesti ottaen sellaisille, jotka seuraavat aikaa ja kehitystä. Debianit on tarkoitettu enemmän vanhoihin toimintatapoihin lukkiutuneille, kenties jopa muutosvastarintaisille. Mutta mikään ei onneksi estä asentamassa vanhaa Linuxia virtuaalikoneeseen. Pyörittelee niitä vanhentuneita ohjelmia virtuaalissa.

uusiaominaisuuksia kirjoitti:

"Erilaisia firmiksiä on liki 1000 ja vievät tilaa levyltä satoja mb"

Tarkoitit varmaankin MB. Siksikin on omituista että Debianin ISO on pari gigainen, vaikka siitä puuttuu kaikki. Millä lienee täyttäneet.

"3.7 ei vielä tarpeen jos haluaa vakaita ohjelmia käyttää."

Lähinnä tuosta uudemmasta Pythonista on hyötyä omissa ohjelmissa. Esim. "data classes" on hyvä uutuus. Vähentää aika paljon turhaa selffittelyä. https://realpython.com/python-data-classes/

"Manjaro taas soveltunee kehittäjälle tai niille jotka tykkää kokeilla uutta."

Manjaro sopii hyvin tavallisille käyttäjille. On itse asiassa ensimmäinen Linux-jakelu, joka on toiminut kohtuullisen hyvin suoraan asennuksesta. Manjaro sopii yleisesti ottaen sellaisille, jotka seuraavat aikaa ja kehitystä. Debianit on tarkoitettu enemmän vanhoihin toimintatapoihin lukkiutuneille, kenties jopa muutosvastarintaisille. Mutta mikään ei onneksi estä asentamassa vanhaa Linuxia virtuaalikoneeseen. Pyörittelee niitä vanhentuneita ohjelmia virtuaalissa.

Lue lisää

Nimenomaan tavallisille käyttäjille, jotka eivät ymmärrä kerätä ohjelmiaan ympärimailmaa, monen sortin pakettipalvelujen takaa. Manjarossa on kaikki samassa, manjaro kokoaa ja kääntää, eikä ylläpitäjän tarvitse osta mitään.

Tässä onkin hyvä mainita näistä Ubuntun snap-pakettien järjestelmään mukaan ottamisesta, koska se tehtiin vastoin Ununtu yhteisön mielidekyselyssä saatua tulosta, siinähän 63% vastanneista ei halunnut tuota Ubuntuun, mutta se otettiin vastustuksesta huolimatta.

snapit tuottavat päivityskyselyjä jokaiselta asennetulta ohjelmalta 4 kertaa vuorokaudessa, siitäkin huolimatta että nämä ohjelmat on jo järjestelmän oman päivityskäytännön alaisia. Laskeppa 10 ohjelmaa, antaa jo 40 päivityskyselyä, järjestelmään aivan turhana kurmana. Eikä tämä hauskuus vielä siihen lopu, vaikka poistasitkin järjestelmästä snapien tuen, jää nuo halvatun daemon-palvelut edelleenkin jylläämään järjestelmään.

Nyt ne jotka ovat asentaneet noita paskoja, tarkistakaapa montako turhaa palvelua teillä pyörii taustalla:

systemctl list-unit-files snap*

Moniko teistä osaa poistaa nuo palvelut, luultavasti ei yksikään, mutta tässä mallia:

sudo rm -rf $(locate snap-vlc-190.mount)
sudo rm -rf $(locate snap-vlc-365.mount)

Tuolla saatiin VLC soittimen absoluuttisen turhat päivitykset pois, tästä eteen päin VLC -päivitystä kysellee järjestelmä 8 tunnin välein. Vieläkö sen pitäisi olla tuoreempi, no jos niin voit säätää tuotakin haluamaksesi.

Tuommosen halavatun riesan Canonical järjesti, vastoin käyttäjien tahtoa, käyttäjät halusivat flatpakin, jossa tuo päivityskäytäntö on täysin järkevästi toteutettu.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Nimenomaan tavallisille käyttäjille, jotka eivät ymmärrä kerätä ohjelmiaan ympärimailmaa, monen sortin pakettipalvelujen takaa. Manjarossa on kaikki samassa, manjaro kokoaa ja kääntää, eikä ylläpitäjän tarvitse osta mitään.

Tässä onkin hyvä mainita näistä Ubuntun snap-pakettien järjestelmään mukaan ottamisesta, koska se tehtiin vastoin Ununtu yhteisön mielidekyselyssä saatua tulosta, siinähän 63% vastanneista ei halunnut tuota Ubuntuun, mutta se otettiin vastustuksesta huolimatta.

snapit tuottavat päivityskyselyjä jokaiselta asennetulta ohjelmalta 4 kertaa vuorokaudessa, siitäkin huolimatta että nämä ohjelmat on jo järjestelmän oman päivityskäytännön alaisia. Laskeppa 10 ohjelmaa, antaa jo 40 päivityskyselyä, järjestelmään aivan turhana kurmana. Eikä tämä hauskuus vielä siihen lopu, vaikka poistasitkin järjestelmästä snapien tuen, jää nuo halvatun daemon-palvelut edelleenkin jylläämään järjestelmään.

Nyt ne jotka ovat asentaneet noita paskoja, tarkistakaapa montako turhaa palvelua teillä pyörii taustalla:

systemctl list-unit-files snap*

Moniko teistä osaa poistaa nuo palvelut, luultavasti ei yksikään, mutta tässä mallia:

sudo rm -rf $(locate snap-vlc-190.mount)
sudo rm -rf $(locate snap-vlc-365.mount)

Tuolla saatiin VLC soittimen absoluuttisen turhat päivitykset pois, tästä eteen päin VLC -päivitystä kysellee järjestelmä 8 tunnin välein. Vieläkö sen pitäisi olla tuoreempi, no jos niin voit säätää tuotakin haluamaksesi.

Tuommosen halavatun riesan Canonical järjesti, vastoin käyttäjien tahtoa, käyttäjät halusivat flatpakin, jossa tuo päivityskäytäntö on täysin järkevästi toteutettu.

Lue lisää

*kurmana=kuormana

Mikko_Tku sanomaa
"Pari asiaa. shutdown komento puuttuu liki kaikista Linux jakeluista. Nykyisin on käytössä Systemd ja shutdown on käytännössä linkki tuohon. Yhteensopivuussyistä. Kannattaa tutustua systemd komentoihin. shutdown on aina vaatinut rootin oikeudet. Joissain kotikäyttäjille tarkoitetuissa jakeluissa sammutus onnistuu ilman pääkäyttäjän oikeuksia. "

Jokainen voitte itse testata, kuinka hyvin mikon kertoma pitää paikkansa.
Ctrl Alt T
shutdown

Tuon tuloksena tulee näytölle ilmoitus:
Shutdown scheduled for Fri 2019-01-04 18:51:52 EET, use 'shutdown -c' to cancel.

Joka tarkoittaa sitä että ellet peruuta komentoa tuohon kellon lyömään, tulla kone samuttamaan. Tuo aika sammutukseen on sopiva, jotta voit halutessasi perua komennon kirjoittamalla uuden komennon:

shutdown -c

Mintissä ja Manjarossa, komento ei vaadi rootin oikeuksia, vaan peruskäyttäjä voi omilla oikeuksilla komennon suorittaa. Eli tälläistä se on näiden 20 vuotta Linuxsia käännelleiden kanssa.

Jos saat, niin jaa, kuvia

Vertailun-vuoksi kirjoitti:

Jos saat, niin jaa, kuvia

Mitenköhän tuon VirtualBoxin fontin saisi vaihdettua? Niitä rumia kirjaimia näkyy mm. tuon käynnistyspalkin vieressä. https://i.postimg.cc/bJDXf5MQ/debianikuva.png

Tuli vähän takapakkia. Laitoin bluetooth-adapterin koneeseen testatakseni kuulokkeita. Ei tunnistanut adapteria. Käynnistin sitten koneen uudelleen. Puuttuu ath3k-1.fw. Ehkä adapteri olisi pitänyt olla paikallaan asennusvaiheessa?

Isompi takapakki tuli siitä, että uudelleenkäynnistyksen jälkeen ei enää yhdistä wlan-verkkoon. Poikkeaa Ubuntun täydellisestä toimimattomuudesta siten, että Debianissa kyllä langattomat verkot näkyivät. Ei vaan voinut yhdistää.

Mikä voisi ongelma? Muutaman tunnin käyttelin sitä ja wlan-verkko toimi ihan hyvin. Vasta reboot sotki systeemin.

No säätäminen tältä illalta riittää. Käytellään näitä vaihtoehtoja.

"Kun kone sitten käynnistyi asennuksen jälkeen, niin ensihuomio oli nopeus. Debian on kyllä nopeimman tuntuinen distro mitä on vähään aikaan kokeillut, vaikka on Cinnamon ja pelkkä nouveau-ajuri."

Onhan se vauhdikas, ja nVidian suljetulla ajurilla saa kaikki mehut irti GPU:sta.

Debian ei varsinaisesti ole äärimmäistä nopeutta tavoitteleva mutta siinä nyt ei vaan ole niin paljoa paskaa taustalla kuten jossain Ubuntussa vaikka.

Itse tykkään minimalismista.