KAHVIPIRTTI 149 / 2018

Adventti aamun huomenet kaikille !
On jälleen pirtti kaunis- ihanat nuo tummansiniset verhot ja kaikki on kohdallaan.....
Nopea tervehdys ja lähden hautausmaalla käymään.. leivoin eilen joulutähtitorttuja, vein niitä tytönpojalle joulutervehdykseksi kun kävimme heillä. Tuonkin pirttiin, sopivat hyvin Skillanin leivonnaisten jatkoksi..halutessaan voi vähän mikrossa lämmittää jos ken tahtoo...
Sitten vaan hyvää adventtiaikaa kaikille pirtissä ja sen ulkopuolella !
Mistutus: muistakaa sentään olla kilttejä.. joku voi tulla ikkunan taa...

Kouluaikana kuuluin kuoroon. Upein kuorolaulu oli Hoosianna. Sitä harjoiteltiin aina koko syksy. Aikuisikäisenä kävin adventtiaikoina kirkossa kuuntelemassa sen kirkkokuoron laulamana ja nauttimassa moniäänisestä esityksestä.
Missä ovat kuoroesitykset nyt?
Mihin on joutunut upea Hoosianna!
Nyt sitä hoilottaa kirkkokansa kukin omalla äänellään. Tietysti, oikeinhan sekin on, sillä hoosianna on tervehdys, jolla toivotettiin Kristus tervetulleeksi, kun hän aasintammalla ratsasti kaupunkiin.
On oikein, että kirkkokansa saa omalla äänellään toivotuksen esittää tänäkin päivänä.

Minä vai haluaisin sen lapsuuteni Hoosiannan.
Yritin etsiä YouTubesta. Eikö yksikään kuoro ole nauhoittanut esitystään?
Kyllähän kuorot sitä laulavat, mutta ei moniäänisesti.
Kirkkokansa laulaa antaumuksella. Minä saan väristyksiä, tosin ihan eri syystä kuin aikanaan.

Täälläkin sataa lunta, naapuri on innokkaana tekemässä lumitöitä vaikka on talkkarikin. Hyvä vain, pääsee talkkari helpommalla, ja naapuri liikuntaa.
Eilen kävin mökillä lisäämässä linnuille siemeniä ja rasvapalloja, aika paljon olivat syöneet.
Tullessa kävin katsomassa haudoilla. Olen laittanut lyhtyihin LED-kynttilät, palavat kauan ja ei tule niin paljon muovijätettä. Kyllä on ihan erilainen tunnelma kun maa on valkea, sakeasti tulee lunta, en usko että sulaa enää.
Lähden kävelemään ja ihailemaan lumista maisemaa.
Potkukelkan otan myös käyttöön, on nostettuna pyörävaraston seinälle.
Nopeasti tämä pimein aika kuluu, vanhemmiten tuntuu aika menevän kovaa vauhtia. Harmi kun kesätkin kuluvat niin nopeasti, vaikka viime kesä tuntui pidemmältä kovien helteiden ja kuivuuden takia.

Astunpas uuteen pirttiin, uteliain mielen. Sini-kulta joulukoristus kuulostaa mielenkiintoiseita.

Itse istun juuri nyt huoneessa, jossa on pöydällä vihreävalkoinen ruutuliina, punainen joulukukka, termospullossa kahvia, kanelipullia, hedelmiä lautasella sekä tuoremehua kannussa. Läppäri avoimena tässä edessäni.

Kuopus on paranemaan päin ja päässee näillä näkymin pois sairaalasta huomenna. Pahin on ohi, mutta tervehtyminen vie vielä viikkoja.

Oma jaksamiseni on ollut koetuksella. Onneksi tämä työkomennus on pitänyt ajatukseni pois päivieni ongelmista. Lapseni pärjävät, eivätkä jää rähmälleen maahan makaamaan. Lapseni ovat elämäni tärkeimmät kiinnekohdat.

Kirkkoon en ehtinyt hoosiannaa laulamaan, koska työni alkoi jo kello 9.00.

No, kauneimmat jaululauluiltamat alkavat kohtapuolin ja niihin aijon osallistua.

Hyvää ensimmäistä adventtia kaikille.

Hyvää adventtia! Äsken Kontulan kirkosta (=Matteuksen kko) kuultiin päivän jumalanpalvelus. Siinä lasten laulu ja puhekin oli paljon kuultavissa.

SkillaNin kauniit jouluvalmistelut Kahvipirtissä ilahduttavat silmää, samoin kuulemamme

Konsta Jylhän joululaulu:

https://www.youtube.com/watch?v=mQrVWJ2TpsQ

Hyvää vointia kahvipirttiläisille!

.

Huomenta päivää!
Onpa pirtti kaunis. Ihanan lempeän lämmön Skillan lämmitti puilla.
Kävin eilen Tuomaan markkinoilla. Oli liian paljon ihmisiä juuri siihen aikaan liikkeellä. En päässyt oikein myyntikojuille katselemaan. Annoin tilaa työssä käyville ja päätin mennä arkipäivänä uudelleen. Mereltä puhalsi tosi kylmä tuuli. Piti kasvojen eteen vetää kaulaliinaa suojaksi. Lunta on tullut sen verran, että juuri ja juuri sen huomaa.
Tämän päivän vietän kotona ja viimeisten villasukkia joulupukin konttiin.

Lämminhenkistä päivää pirtin väelle!

Keskimmäinen tyttärentytär viettää syntymäpäiväänsä tänään, kirjoitin runon keskimmäiselle aikuiselle nappisilmälle, joka tällä hetkellä toimii valuutanvaihtajana lemtokentällä. Monet vuodet meni hevoshoitajana Belgiassa, mutta oma tallin laitto on kallista.

Joulukonserttiin Pyhän Laurin kirkkoon olen lähdössä kuuntelemaan Minnan Doro Qvando kuoron joulukonserttia, nuorimmaiseni perheen kanssa , sitä odotan joulun tunnelman tuojana.

Led kynttilä on ikkunallani, mutta ei se korvaa näin valoisalla aitoa kynttilää, illalla kyllä näkyy pimeää vasten.

Keitin äsken kukkakaalin Fond du chef hyytelössä, kylläpä se antoi hyvän maun lisukkeena, broileri ja riisivuokaani. Kyllä saa olla iloinen, että ruoka maistuu, kun on jo hauskaa sen valmistaminenkin.
Huomenna saan laps,ystävättäreni karjalanpaistille kanssani, saadaan taas turista sydämen kyllyydestä :D Onneksi alkaa jo hieman toipumaan miehensä menetyksestä.

Kiitos kahvituokiosta ja iki-ihanasta taatelikakusta, leettipulla piti ihan googlata,..nelisäikeistähän se ja komeata on! Opettelin sitä leipomaan kerran Nakkilassa siskoni luona, 😋 heippa!

Onhan sitä uuteen pirttiin maitokaakaille aina könyttävä. Talven ensimmäiset lumityöt tuli tehtyä. Niin että tuplamukillisille on käyttöä.
En ole katsonut sääennustetta, mutta naapuri oli kuullut jostain että tiistaina sataa vettä ja räntää. Se sula musta maa oli minusta parempi.

Töitä olen tehnyt niin vähän että paino on hiukan nousussa. Sukulaismies piti paino-ongelmaani turhuutena. Ei se ole. Aamulla näin että jalkaterä on musta vahingoittuneessa jalkaterässä. Sillä pitäisi varata vaan hyvin kevyesti.

Kun yksityisiin leikkausoperaatioihin ei ole varaa, mahdollisimman kevyt paino antaa lisää kävelyaikaa. Jos kosminen suo, huomenna jatketaan menoa.

Huomenet uuteen viikkoon, itsenäisyyttä päästään taas kerran muutaman päivän perästä juhlimaan.
Lunta tuli reilut kymmenen senttiä ja näin pukeutui maa juhla väreihin, sininen on taivas, valkoinen hanki, juhlan tuntua se virittää.
Auramiehet oikein innolla lumia kasaavat, kun vihdoin hommiin pääsivät;)

Minulla on myös se tunne, että liikaa suret painosi nousua hurskainen, vaikka vähän heitteleekin, tuo tekemisen meininki kyllä kilot tasaa.

Kiva jos tarjoilut maistuivat sini-sirkku, täällä livessäkin leivoin omenapullia ja sen taatelikakun, hyvin onnistuikin.

Raakile.vielä jo sukkansa valmiiksi saa, minulla varmaan viisien teko vielä edessä, ostaja löytyy aina kun ajattelen nyt itselle saada.

Miaelina_ kiva että tykkäsit pirtistä, hyvää vointia myös sinulle ja joulun odotusta.

Totta tuo käsien pesu kertoma on mistä unohteleva.ukko puhuit, aiheellista on pitää tauteja näinkin poissa.
Käy pirtissä toistekin, meillä ei riidellä:)

Minusta on mukava lumitöitä tehdä, harjan kanssa heilun, jos ei huolto firma ennemmin ehdi;)
Siinä se menee aika niin kuin olemme huomanneet mielikki.mummo, viikko hurahtaa, tuntuu että aina on maanantai;)
Potkuri olisikin kiva kulkuneuvo, sillä kauppa ostoksetkin helpolla saisi tuotua.

Onpa hyvä että poikasi on toipumassa korpikirjailija, jouluksi varmaan täysin toipuu.

Lasten, ihan niiden pienempien joulu ilo antaa hyvää mieltä meille aikuisille, se on sitä aitoa joulun odotusta ja kaikki tapahtumat niin todellisia.
Kauniisti lauloi Nina Tapio, joskin vähän erilainen olikin esitys.

Makriina kaipasit lapsuuden ajan Hoosianna laulamista, kaikki muuttuu, myös nämä tutut lapsuuden asiat, mikään ei ole niin kuin ennen, mutta muistot, jospa ne voisi tunnelmaan viedä.

Meri-kukka, kiitos tortuista, siinä tuli samalla muistutus, että niitäkin pitää muistaa tehdä.
Kilttejä me pirtissä ollaan, mutta hyvä muistutus kumminkin kaiken kiireen vuoksi voi pinna palaa, otetaan rauhallisesti;)

Nyt viimeiseen kerhoon, juhlimme täytekakku kahvein käsityö kerhon kokoontumista, teion kakun, toivottavasti on syötävää, tahdon aina reilusti kaikkea mukaan laittaa, ei aina takuu varma tuote ole;)
Oikein mukavaa talvista päivää kaikille, eiköhän maa valkene joka puolen maata?

Maa on valkoinen, on valoisaa ja jouluista.
On ollut huonoa onnea auton kanssa, kauempaa tullut vieras jäi sadan km päähän kodistaan, auto vain pysähtyi.
Hän soitti minulle, sanoi menevänsä taksilla hotelliin yöksi. Meillekin olisi ollut sama matka, en uskaltanut lähteä autolla auttamaan lumisateessa ja pimeällä niin pitkää matkaa.
Sanoin että tule aamulla bussilla tänne, saat minun autoni lainaksi siksi aikaa että autoilusi taas järjestyy.
Hän haki autoni ja ehtii vielä töihinkin kun on menossa iltavuoroon.
En tarvitse autoa juuri muuhun kuin mökkireissuihin. Parin päivän päästä varmaan olen taas autoileva mummo.
Päivät kuluvat aika hiljaisesti, monen mielestä ei olisi tarpeeksi virikkeitä ja vaihtelua.
Nautin tästä kun saan olla kiireettömästi ja touhuta omia hommiani kaikessa rauhassa.
On ollut aikoja että vapaa-aikaa ei liiemmin ollut, nyt on ja olen siitä kiitollinen.

Tällä hetkellä on lumi puhtaan valkoista. Viuhakka tuuli tosin käy, pakkas asteet olisi kohdillaan ilman tuulta....
Onhan se autojen kanssa aina jonkinlaista "arpapeliä", varsinkin kun sää olosuhteet äkkiä muuttuvat.
Mutta toisaalta: ainakin meidän autovakuutuksessa on kohta :hinauspalvelu. Auton sammuessa tielle voi kutsua hinauspalvelun avuksi. Se ei maksa mitään-siis vakuutus maksaa sen. Olemme jopa käyttäneet sitä kerran kun edellinen auto teki tenän keskenkaiken. Näillä seuduilla se on "Kärripojat" nimellä. Numero aina kännykässä mukana, joten helposti saatavilla.
Akku oli täysin lopussa. Sitä en tiedä jos on auton vanhuudesta johtuvia korjaamattomia vikoja miten se vakuutus yhtiö niihin suhtautuu. tuskin korvaa.
Joulujuhlat ohi, vielä kahden maanantain jumpat. Fysioterapian opiskelijat touhuavat koulun oppiaineinaan. Hyväähän se meille mummuille tekee vähän notkistella ja taivutella itseään, ohjeiden mukaan, kaikki liikunta on hyvästä. Ja tapaahan siellä paljon toisia samassa puuhassa.
Nuoret opiskelijat ovat tosi mukavia ja reippaita. Kyllä niiden kanssa mieli virkistyy ja nauraakin saa; itselleen nimittäin. Kun siinä väätelehdin tänäänkin sanoin että olisi piilokameralle tosi hyvää "matskua" meistä..... hassunkurista......
Joulun hössötyksiä pitää alkaa kohta toteuttamaan.
EI paljon mutta aina jotain .....
Jouluisaa aikaa kaikille,.
kun sitten pyhät on ohi tulee kiire kääntää lehti seuraavaan vuoteen
Lutuisaa iltaa kaikille.

Minulla on hinauspalvelu mutta ei vieraallani. Sanoinkin hänelle että se on ihan ehdoton olemassa. Kai luottaa liiaksi kun autoon uusi jahyväkuntoinen. Olen tarvinnut kerran palvelua, on kallista ilman vakuutusta.

Maanantain jumpat taas olen minäkin käynyt suorittamassa tutussa ryhmässä, siinä sitä voimat lisääntyvät ja koko ihminen notkistuu , jos mukana reippaasti touhuaa!
Ohjaajissa on aivan mainioita, tänään oli ohjaajana nuori rouva, jonka pari vuotta sitten äänestimme joukolla Espoon positiivisimmaksi.

En ole ajatellut, miltä me näytämme, kunhan touhuan siellä muistaen syvän hengityksen,.
Alkuun vastasin ohjaajalle, joka huusi: "Hengittäkää paremmin!" että sekin vielä, mutta nykyisin vain tehostan hengitystäni kehoituksen kuullessani. Aina on varaa parantaa!

Pienikin liikunta lisää hyvinvointia.

Mukavaa illanjatkoa!

Kaikessa kiireessä Kahvipirtti asiointi. Tosin herkkuni on sitä maitokaakaota. SkillaNin suosituksesta pyysin tiskiltä kuin huurrutetun joulutortun.
Fillariin nastarenkaiden laitto vaati ajopelin tuomista eteiseen, jossa on lämpöä ja kattovalaistus. Lumiaura ja autotkin risteyksissä liukastavat nyt tiet vaarallisiksi.

Huominen lauhtuminen ja ehkä vesisadekin saattavat tehdä kaikesta liikkumisesta haastavaa. Pysytään pystyssä.

Huomenta tähänkin aamuun, kaksi astetta pakkasta, koivu saanut ohuen huurrepuvun päälleen.
Pystyssä on pysytty, mutta hidasta on kävely, kun joka askelta on pitänyt harkiten tehdä.
Mistä kiire se on hurskaiseen tarttunut?

Tuo liikkuminen jää minulla vähäiseksi, mutta joka aamu kuitenkin noin puoli tutia heti herättyä ja hyväksi olen sen kokenut.

Autosta on paljon hyötyä. mutta on myös puuhaa ja kuluja. näin keskellä kaikkea asuessa ei auton pito kannata.
Annoin korttinikin mennä vanhaksi jo vuosia sitten, tietysti joskus tulee auton tarvetta, mutta ystävien kanssa sekin puute hoituu.
Minulla myös matkavakuutus, mikä kattaa kotimaassakin matkailun, joutaisi pois näiden vähäisten matkustamisien kanssa.

Vakuutukset ovat hyvinkin tarpeen, kotivakuutus minullakin on, ei uskalla ilman olla ja tuo autoilu tuo mukanaan harmejakin, hyvä jos on mistä ottaa kustannuksia jos jotain tapahtuu, yllätyksiä autoillessa tapahtuu, kuten muussakin elämässä.
Olen myös vakuuttanut avaimien ja muiden tärkeiden kuten kännykän ja pankkikortin katoamisen, korvataan jos uusimaan joutuu ja vahinkoa syntyy.

Meri-kukalla noita harrastuksia vaan riittää, hyvä että voimat ja innostus pysyy, ei käy aika pitkäksi.
Pientä se jouluun valmistelu on minulla, kun yksin elelen, mutta kuitenkin joulua laitan pienissä määrin.
Pieniä lahja muistamisia, kodin jouluasuun pukemista ja se ruoka hieman kumminkin arjesta muuttuu joulun aikaan.

Mielikki.mummon tapaan totean, että hitaasti ja hartaudella sitä nykyään tulee kaikki työt tehtyä, kiire ei saa päälle painaa.
Yksinäisyyttä en tunne, vielä ainakaan, mutta eihän sitä tiedä miksi muuttuu, nyt kun kaikki menoni lopetan.
Ehkä tämä yksinäisyyskin on nostettu liioitellen esiin, niin kuin kaikessa muussakin tapahtuu, nyt on mielenterveyskin melkein kaikilla vaivana,
Toki näin voi ollakin, mutta myös ajan ilmiöt tätä korostavat, ei pitäisi puhua entisistä ajoista, mutta totean kuitenkin, että aina on pitänyt selvitä ilman yhteiskunnan tukea omista kriiseistäänkin.
On niitä mielenterveyden aiheuttajia ollut sodan jälkeen paljonkin, aina ei osannut edes apua kysellä.
Hyvä tietysti, että nykyään huomioidaan ja pyritään apua antamaan, mutta tuntuu kuin ei elämässä muuta olisikaan, kuin vaan huolia ja harmeja, ehkä media on näitä lisäämässä, kun kaikkea tietoon saatetaan.

Mutta nyt tämäkin päivä hyvällä alulla ja jotakin puuhaa löytyy minultakin tämän päivän kulutukseen;)
Liikkukaa varoen ja olkaa mieli avoinna mukaville asioille!

Pitkään hyvin nukutun yön jälkeen, piipahdan aamukahvini kanssa vielä Pirtissä jatkamassa aamuani.

Niin oli hauska iltapäivää ilta seitsemään asti, tuon vilkkaan ystävättären kanssa. Hyvin löysi perille itse ajaen, ilman navigaattoria ja nettikarttoja tuo 85 vuotias ystäväkultaseni.
Karjalanpaistit ja tillpehöörit nautittiin iloisissa tunnelmissa, hieman joulun tuntuakin oli ilmassa, kun muistimme pikkulahjan muodossa toistamme.
Niin vilkas ja jutteleva hän on, että oli jo kysynyt talon ulkopuolella tuota metron ja tavaratalon valtavaa monttua, mitä siihen rakennetaan?

Sanoinkin ovea avatessani: Katohan plikkaa, kun pari minuuttia yli sovitun ajan oli perillä 😊))
Hyvää tekevää on nuo tapaamiset ihmisillä, joita yhdistää koko elämänikäinen lapsuuden ja perhetuttuus, hieman liikuttavia yhdessäolon hetkiä näinkin ikäihmisille, vaikka monesti sain purskahtaa nauruun, tuon l.yst. jutuille.
Onpa harmaa aamu, lämmin silti, keittiön ikkunan ollessa raollaan yli yön, ei viileältä tuntunut silti
. Sateen ropinaan ikkunapelteihin heräsinkin,... mutta nyt on kahvit ja muistelot nautittu.

Viihtyisää päivää sadesäästä huolimatta!

Lunta on leijaillut verkkaisaan. Olin pihahommissa. Valkea joulukuusi sinisillä tähtikoristeilla itsenäisyyspäivän kunniaksi tökättää pihalla.

Menin läpi joulukoristelaatikot. Liikaa on kertynyt joulukrääsää, mutta onpahan mitä valita. Mökkikin pitänee koristella, josko jouluna siellä k.rantasaunassa kylvettäisiin.

No, aika näyttää. Iän karttuessa ei enää jaksa mökillä talvisin lumia lapioida ja kylmässä kärvistellä. Nuorempana sitä jaksoi.

Nyt auton renkaiden vaihtoon.

Hämärää.... ensitöikseen pitää kertoa, miten halpaa kirjolohta oli tarjolla: 690 e , kokonainen kala ((koska pirtin miehet usein kertovat ostavansa halpaa kirjolohta.)) Sainpas kerran minäkin edullista, siinä on moneksi ateriaksi, painoa lähes 2 kg
Syötykin on jo ,hyvää ja tuoreen makuista.
Tuntuu samalta kuin Skillanista, monia asioita liioitellaan. Kuten tuotakin yksinäisyyttä. Ketterien kohdalla lienee yksi syy ettei yksin tule lähdettyä juuri mihinkään. Jää aina kotiin ja silloin voi kokea olevansa yksin. Ellei tee mitään esim. käsitöitä tai lue, olo on ettei ole mitään tekemistä ja on yksin.
Itse vielä nautin joskus yksin olosta- osaan järjestää ajankäyttöni mieleni mukaan.
Voihan se joskus muuttuakin - eteenpäin kun ei elämäänsää tiedä koskaan.
Toinen mitä usein ihmettelen: tuo nuorten ihmisten psyykyn lääkkeiden käyttö.
Olen kertonutkin joskus kun omalla pojallani oli usein kurkku kipeä. Tutkittiin,syytä ei löytynyt.
Viimein lääkäri antoi preseptin käteen ja sanoi: syöhän noita niin kyllä se siitä helpottaa.
Diapamia, Poikani oli niin loukkaantunut, ettei hän sentään vainoharhainen ole, nousi niiltä istuimiltaan ja jätti preseptin sinne pöydälle. Ei mennyt kauaa kun labrasta soitettiin, että kitarisat pahasti tulehtuneet, heti leikkauseen.
Hän perheellinen vähän alle 30 silloin. Siis noin hatarin perustein tuomoisia koukuttavia lääkkeitä. Vihainen olin itsekkin sille pillerin tarjoajalle.
Kurkkukipu loppui siihen paikkaan kun kurkku hoidettiin, mutta diapam kierteeseen olisi voinut jäädä ties loppuelämäksi. Vastuuntunnotonta toimintaa !!
Nykyihmiset eivät selviä juuri mistään, pitää olla kaikenlaista psykologiaa, terapeuttia, opastajaa että osaa syödä oikein, nukkua oikein, liikkua oikein, sun muuta hömppää. Pillereitä jos masentaa, pillereitä jos väsyttää. Piristyspillereitä. Mutta jos Hopeavettä juot, kaikki sairaudet paranee, Siksi on tusina uusia ammattiryhmiä opastamassa meitä ihmispoloisia.
Pitää sanoa kuin äitini aikoinaan : voi, voi, mihin tämä maailma vielä meneekään. Vaikka ihan positiivisesti eteenpäin katsonkin. Nuohan eivät liikuta tai koske minua, onneksi.
Toivottavasti terve järki toimii vielä kauan.
Totuuden mukaisesti ,oikeasti yksinäisiäkin toki on, huonokuntoisia liikkumaan . Mutta moni asia yleistetään että nyt on kaikilla näin ja sillä siisti.
Ja lopuksi heippa, voikaa hyvin ! Merikukka.

Iltapäivää pirttiin. Täällä onkin jo viritelty joulutunnelmaa, silmää hiveli tuo Skillan kattaus. Oma tunnelmani on täysin kateissa. Viime viikolla alkanut flunssa äityi niin pahaksi että olen sen kanssa kärvistellyt monta päivää.

Kylpyläreissulla yritin skarpata, kun ei uusissa puitteissa osaa ihan toimetonna olla. Ja kuten aina, huonetoverin kanssa jutut kulkevat puolille öin ja sitten oli vielä päivät täynnä muuta ohjelmaa. Kämppiksen kanssa todettiin, että me ollaan liian vanhoja toteuttamaan perinteisiä maneereita tutustumisessa: virtuaalipallojen heittelyssä, silmiin katsomisessa, kuulumisten kyselyssä... Meitä oli nimittäin aika iso ryhmä ja mukana oli myös nuoria. He virkistyvät eri asioista kuin me vanhat...

Suomi on pieni maa, todettiin, kun juteltiin muiden kurssilaisten kanssa, yhteisiä tuttuja, yhteistä kokemuspohjaa, löytyi monen kanssa.

Onneksi sain kaverin tänne kotiin hakemaan minut asemalta, lämmittämään takkauunia, käymään kaupassa. Kuumetta on pitänyt monta päivää 37-38 pinnassa ja yskä on sitkeätä ja limaista. En muista koska olisin näin pahasti sairastanut.
Niin että laatikoiden valmistelu saa nyt jäädä ja muutkin jouluaskareet.
Tulevana jouluna molempien poikien perheet ovat muualla, ainakin osan vapaista.
Ellei heitä tule, kutsumme sinkkuystäviä...
Hyvää joulunodotusta kaikille,

Onneksi olen säästynyt flunssalta, se on sitkeä tauti, yskä voi kestää loputtomiin.
Toivon nopeaa paranemista.
Mikä lie väsyttänyt, aamulla nukuin yhdeksään, heräsin painajaiseen. Unessa olin kokkamassa hautajaisiin ja keitokset menivät pilalle, herätessäni olin hädissäni, mitä nyt teen. Uni oli hyvin elävä, olen ollut järjestämässä hautajaisia, kai uni tuli jostain niiltä ajoilta.
En meinannut päästä millään käyntiin, kahden maissa otin kuitenkin pölyimurin esiin ja imuroin asunnon.
Hienoa että lonkkaleikkaus on onnistunut. A-studiossa puhuivat tekonivelistä, ovat laskeneet markkinoille huonoja testaamattomia niveliä, onneksi eivät ole enää käytössä joten ei kannata säikähtää.
Minulla on vasemmassa polvessa tekonivel, polvi on ollut kivulias aina, kaaduin lapsena pahasti mäkeä laskiessani ja satutin polven. Leikattu polvi toimii hyvin, likeradat on ihan normaalit mutta polveen jäi hermosärkyä, varsinkin nukkumaan ruvetessa on vaikeaa, särkylääkkeetkään ei oikein auta.
Minäkään en tunne itseäni yksinäiseksi koskaan, monesti olen kissan kans viikon mökillä ilman että näen ketään ihmisiä.
En osaa sanoa miltä tuntuisi jos yksin olo ei olisi vapaaehtoista.
Tiedän ihmisen joka ei osaa olla yhtään yksin, onneksi miehensä elää vielä, lapset ovat lähteet omilleen.
Lapsille on vaikeaa kun aina jonkun on oltava hänen kanssaan kun mies on joutunut olemaan välillä sairaalassa. Yksi lapsista asuu lähellä joten vastuu on enemmäkseen heidän perheellään.
Pelkää kuulemma nukkua yksin, täytti äskettäin 70v.
Hyvää vointia ja joulun odottelua.

Kun puolilta päivin asioilleen kauemmaksi lähtee niin tietää että se on koko loppupäivän homma. Pitkäpiimäiseltä jonotukselta ei voinut välttyä.
Aikani kuluksi aloin purkamaan tuntojani tuntemattoman rouvan kanssa. Rouva kyllästyi negatiiviseen ajatuksen juoksuuni. Sanoi ettei valittaminen lopu jos sille tielle lähtee.
Hyvistä jonotushermoista olisi hyvä apu.

Edellisellä kerralla sain parkkisakon kun oli se normaaliaikaan siirtyminen ja laitoin parkkiläpyskään vika ajan. Tulomatka oli jo pimeäajoa.
Huomasin ettei ajo ole niin rasittavaa kun ohjeen mukaan katsoo tien oikean puolen nyt vielä valkoista reunaviivaa eikä edellä ajavan valoja.

Iltalehdet riemuitsivat sääennusteista, että saadaan valkea joulu, Ohut lumikerros, poutainen sää pienen pakkasen kanssa aina tälläiset hämäräpäivät tieten voittaisi.
Viimeiset 4 viikkoa tästä melko kirjavasta vuodesta enää jälellä. Kyllä ne siinä kuluvat kuin kuluvatkin.

Huomenta keskiviikko aamuun, pimeänä se alkaa, kuten aina tähän aikaan vuodesta, pilvessä varmaan on, taivas tummana, ei vilku tähtöset.
Aika harvoin niitä tähtiä kaupungin valoissa näkeekään.
Hyvällä alulla on tämä joulukuukin, kohta vuosiluku vaihdetaan, tilin teko aika, mitä antoi loppuun kuluva vuosi itse kullekin?

Noista väärien ja voimakkaiden lääkkeiden syöttäminen on tullut aika tavanomaiseksi, ystävät kertovat kokemuksiaan ja lukiessaan sivuvaikutuksia jättävät lääkkeet syömättä, miksi lääkärit niin helposti antavat liian vahvoja lääkkeitä, onko lääke firmojen kanssa sopimukset ?

Tämä aika ja elämä eikun hullumpiin asioihin tuntuu kulkevan, tästä Kristiinan kertoma avustuspakettien myymisestä, mihin enää voikaan uskoa.
Ikävä juttu, kun kaikkeen uskominen loppuu, loppuu myös avustamisen halu

Olipa ikävä tuo kylpylä reissusi, jos sieltä taudin mukaasi sait de-meter, kuume on ikävä seuralainen ja vaara on keuhkokuumeeksi muuttua, näin vanhemmalla puolen ikää.
Toivon että ei montaa viikkoa kuitenkaan kestä ja pääset jouluksi kuntoon.

Tulevaa tautia ei pitäisi surra ja tällä tarkoitan nyt tuota yksinäisyyden muoti tautia, paljon siitä puhutaan.
Omasta halusta minä olen yksin, mutta en tunne yksinäisyyden vaivaavan, aina jotakin puuhaa on ja osaan istua tekemättäkin, vaikka harvoin niin kuitenkaan teen.
Tämä tietokone vie aikaa joskus luvattoman paljon, istun reilun parituntisen joka aamu, hidas taidan olla,, kun lukeminen ja tämä sepustus vie näin pitkän ajan.
Usein juutun fasessa noihin käsitöiden ja niiden ohjeiden pariin.

Leikkauksia en ole yhtään kokenut ja polvienikin tarvetta ei ole katsottu aiheelliseksi leikata, vaikka hidastavat elämää kovastikin.
Särkyä ei ole, joten elämäni on nyt vaan hidastettu liikkumisen suhteen, näillä kai loppuun menen.
Lääkärin määräämä Para särkylääke on joskus otettava, kun tiedän pidemmän ajan jaloilla joutuvani seisomaan tai liikkumaan, muuten en syö mitään, no onhan tuo yksi pilleri kilpirauhasen vajaa toimintaan, se on loppuikäni syötävä lääke., lääkekulut ei ole suuret, onneksi.

Varmaan jonot kaupoissa viruvat lähiaikoina, mutta yritän mennä kauppaan siihen aikaan, ettei suuria jonoja olisi.
Ynnämuuta huhuilen, ei ole näkynyt muutamaan päivään, näinkö yksi toisen perään pirtin jättävät, Latevaan ei ole aikoihin pirttiin kurkannut, miten hänen vointinsa onkaan, elämme aikoja jolloin aina voi kysellä, missä tavanomaiset ystävät ovat.
Muorin kohtalon tiedänkin, hänelle sairaala aiheutti harmin jota ei millään jaksa uskoa.
Voimia vaan hänelle ja kaikkea muuta hyvää mieltä ja joulun odotusta ,
Ehkä hän vielä pirttiinkin jaksaa kurkata, kunhan asiat kuntoon saa.

Sini-sirkku iloisena vieraiden kanssa jaksaa hauskaa pitää, olet kyllä niin myönteinen kaiken suhteen, esimerkki yksinäisyyden ja muun vanhenemisen vaivojen valittaminen ei sinulle käy, paljon jaksat aikaa seurata, oppia pitäisi minun sinulta ottaa;)
No hyvä että iloa osaat pirttiin tuoda ja hyvä sekin, että pirtissä ei pahastuta muunkaan laisista viesteistä, lohtua annetaan ja saadaan jokainen.

Mutta nyt hiusten leikkaukseen ja kauppareissulle saman tien, piparkakkuja huomenissa aion paistaa, jotakin tarpeita puuttuu,
Onneksi näkyvät hiekottavan teitä, ehkä ehjänä reissuni teen.
Paranemista flunssasta kärsiville ja älkää huolta joulusta suuremmin pitäkö, kyllä se tulee ja menee ilman isompia laittamisia.

Olen monessa samoilla linjoilla turhasta lääkityksestä kuin edelliset . Toisaalta on paljon myös sellaisia, jotka oikein kärttävät lääkäriltä antibiootteja joka flunssaan ja "pameja" epämääräiseen pahaan oloon. Hyväksyisin nukahtamislääkkeen ensiavuksi , jotta unettomuuden kierre saadaan katkaistua ja sitten pitäisi rauhassa miettiä luonnollisia unensaantikeinoja. Kipuakin pitää lääkitä, ettei se heikennä elämänlaatua , muutu krooniseksi ja tietenkin tutkia kivun syy. Miaelinan kertoma hyvästä ortopedistä on kannustava esimerkki. Luotan koululääketieteeseen, mutta terveyskeskuksilla on yleensä liian vähäiset resurssit. Saa nähdä, toteutuuko sote-uudistus ja tuoko se erikoislääkärien palvelut kaikille helposti saataviksi. Itse olen saanut olla perusterve, jossain työelämän vaiheessa oli lievä verenpainelääkitys, oli taipumista stressiin. Tiedän terveysriskini, toinen on verensokeri, mutta se on pysynyt kurissa liikunnalla ja järkevällä ruokailulla. Kevyt ja monipuolinen ruoka sopii koko perheelle, ei mitään dieettejä tarvita ja herkutella saa , kunhan ei joka päivä. D-vitamiinia otan pimeänä aikana , multikalkkitabletteja koko vuoden. Panadolia on lääkekaapissa varalla, Voltarenia jos kolottaa . Maitohappobateerikapseleita on vatsan kunnossapitoon ja matkoilla otetaan niitä joka päivä. Ehkä pitäisi ottaa myös B12-vitamiinit käyttöön, varsinkin jos muisti alkaa pahasti oikutella, toistaiseksi uskon monipuolisen ravinnon voimaan.

Itsenäisyyspäivän aattoon on jo tultu, huomenna nostetaan siniristilippu valoksi hulmuamaan harmaan maiseman ylle. Usein on käyty itsenäisyyspäivän konsertissa juhlamieltä nostattamassa, tällä kertaa ei olla menossa muualle kuin sankarihaudoille katsomaan kynttilämerta ja kunniavartiota. Illalla katselemme linnan vastaanottoa , nostamme maljan isänmaalle , juustotarjotin unohtamatta pipareita sinihomejuuston kanssa riittää iltapalaksi. Linnassa tarjotaan nyt paljon luonnon kannalta kestäviä herkkuja, on lähisieniä, särkeä ja kuusenkerkkääkin käytetty. Jenni Haukiolla nähdään lehtitietojen mukaan koivun kuiduista tehty juhlapuku, uutta innovaatiota. Ilmeisesti monenlainen muukin kierrätysmateriaali on mekoiksi muutettu, kuten joskus edellisvuosina merestä noukittu roskamuovi.


Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää ja juhlamieltä !

Hämärtyvää joulukuista Iltapäivää .

Kahville piti jo päästä, en raaskinut leikata sydämenmuotoisesta taatelikakusta palaa, jonka sain ystävältäni tuliaisiksi. Vasta kun piipahtaa näitä kävijöitä, josta joulun alusaika on tuttu otan sen esiin. Pientä valmistelua huomiseen olen vasta suunnitellut, kalahyytelöä ja punajuurisalaattia kaipaan. Aineet on ilalla jo valmiina, niin aamupäivällä on kiva laittaa tuoreeltaan.

On nuo led-kynttilät hauskoja, niissä on kai ajastin, kun syttyvät niin yllättäen aamullakin hehkui herätessä ikkunalla😊
Alkaa olla hyvässä mallissa hankintani käväisijöille, valmiina kun on hyvä olla, kun en ehdi paketoida, kun soittavat tulostaan. Aina on päivä aikaa ainakin järjestää tarjoilu, joka tänä vuonna saa rajoittua joululimppuun, kinkkuun ja hyvään juustoon. Pikkukinkun paistoin pakasteeseen ihan sitä varten,... siitä viipaloin maistiaisia.
En leivo tänä vuona joulutorttuja, ne kun murenevat ja kaikki on niitä jo maistelleet, hahah! Lihapiirakatkin leivon vasta uudellevuodelle,..ehkä 🌲
Annas pepparkakor on suosikkini, niitä ja taatelikakkua makeaksi,....mutta nyt pitää saada äkkiä voileipää, terve :)

Oikein hyvää ja tuulista itsenäisyys päivää heti aamusta alkaen.
Siniristiliput tänä päivänä saavatkin iloisen tuuletuksen, näytti jo herätessäni tuuli puiden oksia heiluttavan.
Mittarin lukema nollassa ja liukkaudesta on varoiteltu, tosin hiekotus eilen koko päivän näkyi olevan ja sohjon pois työntäminen myös, kohta ei lumesta haittaa jos ei lisää saada.

Joulu näkyy myös pirtin kirjoittajia kiireisenä pitävän, vai onko kyläilyt tai taudit oven käynnin hiljentänyt.
Tänään kuitenkin keskitytään itsenäisyytemme juhlintaan ja lämpimät ajatukset heille jotka uhrautuen sen meille aikaan saivat, kallis oli hinta.
Kuulun siihen ikäluokkaan, joka jaksoi sotakorvaukset maksaa, työtä vuorotta silloin tekivät niissä tehtaissa ja laitoksissa, missä näitä vaadittavia tuotteita tehtiin.
Minun osuus jäi pieneksi, mutta mieheni pitkää päivää teki ja hänen jaksamista autoin omin voimin ja kyvyin.
Silloin ei juurikaan kyselty, mikä oli henkinen hyvin vointi, sitä vaan jaksettiin.
Onneksi se aika on ohi ja kaikki on paljon paremmin, joskus tuntuu, että liiankin hyvin, vaikka aina näitä huonommin toimeen tulevia joukossa on, ikävä kyllä, työsarkaa siltä osin riittää edelleen.

Ramoona järkevästi taas noista lääkkeistä kertoili, onhan niitä siksi kehitetty, että helpottavat kiputiloja, auttavat ihmisiä selviämään arjen koukeroissa.
Unilääkettä en ole koskaan ottanut, hyvät unen lahjat olen saanut, tosin nyt on heräily monta kertaa yössä tullut haitaksi, mutta en huolta kanna, olen kuullut että iän myötä tämäkin on tavallista.
Sivu vaikutuksia on kerrottu monesta lääkkeestä koituvan, tarkkaan on sisältö tutkittava.
Ystävätär kertoi lukeneensa lääkkeen sisällön ja laittoi saman tien lääkkeen apteekkiin takaisin vietäväksi, niin paljon harmia kerrottiin lääke vaikutuksista elämään.

Taatelikakku minunkin parvekkeella saa joulua odottaa, sanovat että maku vaan paranee, en tiedä, mutta kun en hirveästi kakuista piittaa, en sitä mene ottamaankaan.
Paketteja laitetaan hyvin vähän, rahana annan mikä ylettyy, on niin vaikea tämän nuorison makua tietää, ostavat sitten itse.
No niitä pehmeitä paketteja oma tekeminä kuitenkin olen jokaiselle tehnyt, tykkäävät tai ei.

Kyllä näin sivullisestakin tuntuu, että hyvä olisi sinun hurskainen päästä jo vähän helpommalla, kerrostalo asuminen ei hullumpaa ole, kun siihen tottuu.

Niskaa jo pistelee, nyt on paras lopettaa, vaikka yritän asettaa itseni hyvään asentoon koneen eteen laittautua, niska alkaa kipuilla, kai sitä joutuu jännittämään käsiään ja siten se niskaan sattuu.
No ehkä hieman lyhyemmin pitäisi oppia tämä homma, mutta kun on nii paljon sanottavaa,,,mielestään;)
Oikein nautittavaa itsenäisyys päivää kaikille!

Aamukahvia tässä vielä nautiskelen, heräsin vasta hiljattain, kun tuo yöherääminen oli minullakin. Minähän nukahdin uudelleen tv:n Radio Suomen spiikerin juttuihin, ja heräsin sodan melskeeseen ohj.tarjonnassa!

Ehdin 🤨 lähes tympääntyä sotimiseen, mutta kömmittyäni ylös niin uutisten jälkeen koin huvittuneena palstasotimisenkin olevan täydessä käynnissä 🤣!

Sotikoon he joilla on tarvetta oikaisuun, mikäpä siinä,..varmaan mainostajat on tyytyväisiä, paljon luettua palstaa.

Minulle tämä päivä on kiitollisuuden päivä, noiden Suomen puolesta henkensä antaneiden, ja meidän jälleenrakentajien päivä!

"Elämälle kiitos, kun sä paljon annoit"!,...soi valoisissa ja onnellisissa aatoksissani,...heippa !

Huomenta päivää pirttiin,

Huomaan hakeutuvani tänne pirtin lempeään lämpöön. Jotenkin tuntuu kuin ihan konkreettisesti astuisin kahvipirttiin.
Viime yö oli minullakin huonouninen. Jäi eilen ulkoilu tekemättä, asioilla vain kävin.
Tytär soitti illalla kysyen olenko kunnossa. Kertoi hieman aiemmin sinitiaisen koputelleen ikkunaan. Tytär oli mennyt ulos, pyytänyt kissansa sisään ja istunut pihapenkille. Sinitiainen oli kaarrellut hänen ympärillään, laskeutunut kengälle, sitten tullut hänen polvensa päälle ja siitä sitten lennähtänyt pihapuihin. Tytär ajatteli, että oli jotain viestiä lintu tuonut ja soitti sitten minulle. Innostuin tuon linnun käyttäytymistä avaamaan illalla vielä koneen ja tutkimaan lintujen käyttäytymistä. Siinä mytologian pauloissa hurahti tunti jos toinenkin. Kovasti on linnuilla ollut merkitystä ja onhan toki vieläkin.
Sen opin eilisestä ettei kannata konetta enää iltauutisten jälkeen availla jos se unet vie.

Muistan tänään erityisesti edesmennyttä äitiäni, joka lottana oli eturintamalla. Kaunis kuva hänestä on lottapuvussaan ja kaunis kuva hänestä jäi mieliimme.

Lämpötila nollassa ja aurinko noussut kirkkaalle taivaalle. Lähden siis nauttimaan tuosta valoilmiöstä.

Rauhallista itsenäisyyspäivää pirtin väelle!

"Minulle tämä päivä on kiitollisuuden päivä, noiden Suomen puolesta henkensä antaneiden, ja meidän jälleenrakentajien päivä!"
Yhdyn edellisen kirjoittajan kiitollisuuden kokemiseen, samoin SkillaaNin lauseeseen: "Silloin ei juurikaan kyselty, mikä oli henkinen hyvin vointi" niilläkin työn raskaan raatajilla, jotka sodasta huolimatta joka arkipäivänsä omissa työtehtävissään rintamallaolijoista ja muistakin huolehtimiseen käyttivät.
Ramoonan tapaan omista terveysriskistäni huolehdin minäkin ja samoin on " pysynyt kurissa liikunnalla ja järkevällä ruokailulla", lääkäri kun korosti nivelten kunnon tarvitsevan juuri niitä.
Mukava on lukea täällä hyviä ja rauhallisesti kirjoitettuja viestejä.
Hyvää ja iloista Suomen 101-vuotis-itsenäisyyspäivää!
watch

Huomenta, juhlat on katsottu ja kättelyä kyllästymiseen asti, no sainpa aikaiseksi kahdet mahtavat sukat, jotka yritän huovuttaa tossuiksi, onnistuuko jää nähtäväksi.
Presidentin rouvan puku oli pelkistetty, tyylikäs, hänelle hyvin sopiva, minä en innostunut, ei myöskään Anna Puun puku sykähdyttänyt.
Olihan siellä pukuja minun makuuni, mutta eipä siitä sen enempää.
Tärkeä oli tuo ilmastomuutos mitä myös tämä presidentin rouvan puku toi esille.

Hurskainen, joka aamu viruttelen heti ylösnousun aikaan, en tosin mitään apuvälineitä käytä.
Ennustan että joudut uudet sillit vielä valmistamaan, houkutus niiden nauttimiseen kasvaa liian suureksi.

Mistä näitä "nurinnarin" kirjoittajia riittääkään, kun aina tuota kinaa palstalla käydään.
Onko syy kateudessa vai pahassa olossa?
Todella olisiko ynnämuu matkustanut?

Raakile.vielä, kerroit tuosta pikkulinnusta, minulla sellainen vanha arvelu, että jos lintu lentää ikkunaan se ennustaa kuolemaa, en ole nähnyt en kokenut, mutta tälläinen usko on olemassa.
Ihan mukava jos tunnet pirtin todelliseksi, niin minäkin, kaikki kirjoittajat ovat kuin tuttuja;)

Kyllä Lotat kiitokset ansaitsee, kovia kokivat hekin ja paljon antoivat maallemme.
Kaikenlaisia puheita on ollut, mutta ainahan joku ikäviä asioitakin kaikesta löytää.
Raskaita oli työ tehtävät, mitä noista vanhoista elokuvista voi nähdä, olisiko nyky ihmisistä näihin ollenkaan?
Hyvä että nykyisin Lotat myös arvostusta saavat.

Miaelina kiitos linkistä, se oli vaikuttava ja varmaan jokunen silmä kostui kuunnellessa paikan päällä.
Näitä tämän kaltaisia tapahtumia aivan liian harvoin nähdään, olisi mukava joutua tämän kaltaisiin tapahtumiin.

Kiitos-linkistä, samaa mieltä kanssasi Suomen itsenäisyys tuli vahvasti esille.

Nyt perjantaita aloittelemme ja puuhat jokaisella oman laiset, suunnitelmia on minun myös tehtävä, aikataulu laadittava, vaikka ei kovin suuria tekemisiä olekaan.
Tytär pyysi lanttu ja porkkana laatikot tekemään, niistä sitten täyden uunin saakin.
Enkeleitä värkkäsin eilen illalla, minusta on kiva "tuhertaa" vanhan kirjan lehdistä niitä taittelin ja on mukava tyrkätä vaikka joulu tervehdyksenä, jos joku sattuu käymään.
Oikein rauhaisaa oloa kaikille, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, näin kehotan tekemään;)

Linnan juhlien parasta antia olivat jälleen sotiemme veteraanien ja lottien kohtaaminen. Miten luontevan lämpimästi ja kunnioittaen nuori Presidentin rouva osaakaan lähestyä vanhoja ihmisiä, kuten kaikenikäisiä. Hän on kuitenkin vähäeleinen, näkee että kosketukset, arvostus ja hymy tulee sydämestä asti. Voi kuinka miehekkään charmantisti vanha hävittäjälentäjäveteraani lauloi Jenni Haukiolle balladin ! Kuoroesitykset olivat juuri juhlan arvovieraiden arvoiset, minutkin kotikatsojana korkealle juhlamielelle saivat . Lottien panosta muistettiin arvostaen , se on niin tärkeä viesti myös nykyajan tytöille ja pojille.

Kättelyjono kesti ja kesti, takeltelikin välillä, järjestelin tarjottavia välillä. Haastattelut olivat mielenkiintoisia, musiikki nosti tunnelmaa, ja kyllähän pukuja tuli vähän kriittiselläkin silmällä katsottua. Hauska tuo kierrätysteema, se sanomalehtiluomus vallankin, tuli mieleen Skillanin kirjansivuenkelit. Meilläkin vanhoja kirjoja on riesaksi asti, ja kokeilin yhtä netin helppoa ohjetta, jossa on iso puuhelmi päänä, kirjan sinuista helmaosa ja siipiosat. Ehkä teen niitä lahjoiksikin, voi käyttää myös kauniit kannet valokuvankehyksiksi ja näin jopa rasian ohjeen, tosin aika monimutkaisen.

Jenni Haukion puku oli juhlavan arvokas, veistoksellisen moderni ja arvomerkkinauha sopi siihen täydellisesti, kantajan herkkä kauneus korostui selkeässä asussa. Eihän se mikään tyypillinen loistelias iltapukuluomus ollut, mutta uuden koivukuidun hieno toteutus, kuin silkinsileä koivun runko.

Mukavaa arkipäivää, minullakin laatikoiden teko mielessä. Olen perinyt myös anoppini hämäläisen imelletyn perunalaatikon salat, saan jopa tilaustöitä niistä. :)

Itapäivää, perjantain tapaan. Enpä olisi keskipäivällä ostoksilla käydessäni arvannut sellaisen liikenneruuhkan tapaavani.
Samoin Ison Omenan kassajonot oli pitkiä, tietenkin viikonloppu edessä, mutta eilisen Itsenäisyyspäivän olis luullut jättäneen vielä viikonlopunkin varalle ruokaa.

Minulla kun ei ruuanhankinta nyt ollutkaan, vaan apteekki ja pari muuta pikkuasiaa puuttui hiustenhoidosta ✂️

Tukisukkaa kaipasi tuo rasitusvamma nilkassa, joten Apteekki käynnin jälkeen mielelläni hankkiuduin ulko-oven rupattelupenkille jalkaani lepuuttamaan. Viikon olenkin antanut sen levätä, noo, mitä nyt kotona joutuu pyörimään tehtävissään, mutta kiva oli vaihtaa jokunen sana muidenkin kanssa taas.

Joulupaperirulla jäi korini sivuun maksamatta, vasta kassia nostaessani takakonttiin , huomasin saaneeni hillityn kullan värisen rullan kuin kylkiäisenä :)

Samoja toteamuksia Ramoonan lailla koin herkän Presidenttiparimme käytöksessä, Saulikin liikuttui silminnähden kuunnellessaan kuoroa. Jenni nyt on kertakaikkinen kaunotar ja ymmärtää pukeutuakin klassisen tyylikkäästi,..pidin todella paljon juhlavasta puvustaan. Muutenkin illan teema oli antoisa tällä kertaa myös katsojille. Kaikkea en ehtinyt näkemään, mutta mietin miten väsyykään kädet heillä, jotka puristivat monien kättä niin lämpimästi.

Kahvihetki on huvennut tässä pimeyden ulkona yhä tiivistyessä parvekkeeni taustalla.
Kiitos Pirtin viihtyvyydelle ja illallenne myös.

Eilen nuoremman pojanpojan syntymöpäiväkutsuilla juttelin oikein varastoon, niin mukavaa on puhua tuttujen ihmisten kanssa, nauraa ja leikitellä. Kun 10 vuoden ikä on ylitetty, alkaa kasvu, fyysisen kasvun lisäksi myös oman persoonallisuuden muotoutuminen!
Illalla palattuani oli vielä mielessä kaikki kuultu ja nähty. Onnea toivotan esiteinille vieläkin!

Palasin juuri kauppaleskuksesta, aamupäivän poutasää oli vaihtunut hienoiseen lumisateeseen, niin että maa oli valkoisena. Ei sentään liukasta ollut, kun valkoisen kerroksen alla oli hiekka tai sora. Mutta tietenkin yöpakkasen jälkeen kannattaa noudattaa Hurskaisen äskettäistä toivotusta: "Pysytään pystyssä!"

-

Hyvää iltaa!
Muutama päivä - lähes viikko on mennyt, etten ole Pirtissä käynyt. En kyllä
muuallakaan, läppärini on pysynyt kiinni. Ei minulla erityisiä ongelmia ole.
Nyt selailin - onhan kuitenkin Pirtissä kävijöitäkin melko hyvin ollut. Huomasin
Skillanin haahuilut kun en iltakirjoituksiani ollut lähettänyt. Kristiina epäili, että ajatte-
lisin niin, ettei kauppareissuni ja roskispusin vientini ketään kiinostaisi. Se on
kyllä osittain tottakin:) Saunajuhlanikin olen riittävästi kerrannut:).
Hurskainen heitti hyvän, epäili josko olen Pattaulle kesämaisemiin lähtenyt.
Kävin kyllä "etelässä", Helsingissä peräti:) Eipä siitä paljon ole kertomista.
Joo... näin se on mennyt. Hernettä en ole mistään nenääni vetänyt. Päätin
vain "vetää rauhassa" henkeä. On kyllä puuhaakin - en viitsi kertoa sisällöstä.
Luultavasti olen poissa jatkossakin. Tarkoitukseni on kyllä palata Pirttiin
silloin, kun sopivasti soveltuu. Hyvää jatkoa teille!

Linnan itsenäisyysjuhlat olivat mielestäni edellisiä rennommat. Näin niistä tosin vain lyhyitä pätkiä. Soittajat näistä rennoista tietysti etupäässä.
Höperehtimisesäkin tuli tauko kun muistin lipun ottaa 21 tangosta alas. Taas edellisenä vuonna vasta aamulla huomasin että yön yli lippu oli itsenäisyyttä juhlistamassa.

Tästä päivästä tuli vuoden kiireisin. Vasta klo 18 sain kuorman purettua pihan valoissa. Kasvuturvetta tällä kertaa kuormassa. Nurmikon tekoon se menee.
Tosi ison kokonaisena maustetun broilerin pilkoin. Kun palat voissa ruskistaa, maku on parempi kuin kokonaisena kypsytetyssä. Laitan pataan paljon mausteita.

Nuo sähköllä toimivat, hauduttavat fajanssipadat ovat kiireisten ja laiskojen tyyppien ihanteellisia ruuan valmistusvehkeitä.
Laitan padan petistä päälle kun sen siihen pääpuolen lattialle laitan. Vanhojen miesten vaiva herättää kuin kello siinä klo 03 tienoilla.
Laskua yritin eilen illalla maksaa verkossa. Jostain syystä laskussa oleva EBAN-numero ei kelvannut. Pitää maanantaina soittaa laskun lähettäjälle, miksei tilinumero kelpaa.

Sen verran liukasta oli että nastarenkaista huolimatta kapealla kaviouralla etupyörä, nastoista huolimatta änkesi jäiselle polanteelle. Jo vain siinä vielä kömpelömpi mies olisi pahast kaatunut.
Niin kun painava ostoskassi sitä kampeemista vasemmalle raiteelle sii edisti.
Viikonloppuja kaikille!

Huomenta viikonloppuun ja saunapäivään.
Miinuksen puolella mittari kaksi astetta ja lunta satoi illalla sen verran, että maa valkoinen on ja liukasta varmaan myös.

Ramoona, juuri noita enkeleitä olen tehnyt mitä kuvailit, yksi vanha kirja tuhottu;)
Juhlassa esiin tullut nimi, Oiva Halmetoja vaikutti koti kaupungissani, urheilu miehiä oli ja niissä merkeissä lehdissä mainittiin , kotiin päin vähän yritän;)
Kuoroesitykset olivat mahtavia ja veteraanin ballaadi oli koskettava, kuin myös jazz puolen anti.

Tuntemattoman katsoin minäkin, kuinkahan monen kerran, nyt siitä on tehty sarja, tavallaan täydentämään tätä elokuvaa, se on katsottava.
En tiedä ketä kiinnostaa pirtin elämä, mutta jospa jokunen tykkää jopa roskapussien tyhjennyksestä kuulla, se on tätä elämää sekin;)

Varmaan alkaa jonot pidetä kaupan kassoilla ja siksi yritän satuttaa itseni aina aamu aikaiseen, kun toiset töihin menevät ja eläkeläiset vaan kauppoihin ehtivät.

Perhepiirin juhlat useinkin niitä mieleen jääviä ovat, sen verran sukulaisuus yhdistää.
Minulla jo aikuisia alkaa olla tuo jälkipolvi, nuorin jo neljätoista täyttää tammikuussa ja vanhin tekee lähtöä YK: rauhan joukkoihin, mitä siitä sitten seuraakaan, on niin kovin levotonta tuolla maailmalla.
Nämä mistä kerron on siis neljättä polvea jo.

Ihanpa helpotuksesta huokasin, kun ynnämuun nikin näin, on se kumma mikä tottumus tuleekaan näihin pirtin kirjoittajiin, jos muutaman päivän poissa on jo ikävöi;)
Onhan sitä elämää pirtin ulkopuolellakin, mutta älä silti kovin pitkiä taukoja pidä, tiedät että kaivattu olet.
Arvasinkin, että et ainakaan sitä "hernettä " nenään ota, voit sellaiset sivuuttaa huomiotta.

Voi hyvä ihme tuota hurskaista, nyt nurmen tekoonko ryhdyt?
Taidat olla aika herkkusuu, kun näet niin paljon vaivaa tuon ruuan maun suhteen, minä vaan tyydyn, kunhan mahan täyteen saan;)
Onhan se vaikeaa joskus autollakin selvitä liukkaasta kelistä, vaikka neljä jalkaa onkin alla, miten sitä näillä kahdella huonolla selviääkään?

Minun olisi kaupalle lähdettävä, kun tämän muistini kanssa taistelen, melkein tärkein asia oli apteekissa käynti ja enkös hölmöläinen sen unohtanut, postimerkeistä lähtien kaiken muun muistin, mutta lääke unohtui, no maanantaina sitten menen ensimmäisenä "asialle" apteekkiin;)
Kivaa päivää puuhastelujenne parissa. minä laitan huovutettavat käsityöni koneeseen ja sitten jännään tuliko mitä?

Huomenta pirttiin🎄piipahdan tervehtimässä. Joulukiireet jos näitä niiksi voi kutsua ovat pitäneet minut mökillä. Innostuin laittamaan mökin siihen malliin, että vietämme siellä porukalla aikkaa joulun aikana. Ajattelin myös nostaa vahnan perinteen poikien lapsuudesta. Aattoaamun riisipuuron syönti mökillä, puuroon kuului manteli, laitoin tosin useamman mantelin puuron sekaan ja annostelin puuron siten, että kaikki saivat oman mantelinsa.

Tämä viikonloppu kuluu taas työhommissa, mutta ensi viikolla alkaa joulusiivoukset ja jouluruokien esivalmistelut. Hyvää viikonloppua pirttiin.

Hyvää iltaa!
Saunajuhlani on pidetty. Heittelin löylyä melkeinpä "kipuun asti."Hyvältä
tuntuu näin jälkeenpäikin, kun glökiä nappailen, % 0 :)
Kyllä hurskainen töitä painaa - voisipa puhua raatamisesta. Minä vedin
helpolla, roskat tietysti vein ja äkkiä takaisin sisälle. Kun laiska töitään
luettelee, täytyy mainita vielä pölyimurin kävelyttäminen ympäri huushollia.
Teinhän kyllä muutakin, mutta niillä puuhillani ei ole mitään kiinnostavaa
merkitystä. Täässäpä ilmoittautumiseni verran :)) Jatkoja teille!

Hyvää ilta.
Saunassa kävin minäkin, keskustan sähkösaunassa vain, parempi tämäkin on kuin ei mitään.
Taloyhtiössäkin on sauna, rakennutin asuntoon aikoinaan saunan kun huonokuntoista miestä oli vaikea viedä yhteis-saunaan.
Käytiin lähimmässä suuremmassa kaupungissa, ostelin ruokia ja jouluvaloja.
Huomenna lähden mökille, olenkin ollut sieltä poissa heti kaksi viikkoa, linnuille olen käynyt viemässä siemeniä ja talipalloja.
Katselin putousta telkusta, ei oikein istu minun huumorintajuuni, olen varmaan tullut vanhaksi.
Tein vieraalle lasgnea mukailtuna. Pakkasesta jauhelihakastike, sieltä myös tähteeksi jäänyt itse tehty tomaattikeitto. Laitoin tomaattikeiton jauhelihakastikkeen sekaan, lagnelevyjä, jauhelihakastiketta, kermaa ja juustoraastetta, muutama kerros näin. En tehnyt edes juustokstiketta.
Vähän arvelutti mitä tulee, olikin parempaa kuin ikinä olisin uskonut, en säästellyt valkosipulissa ja vähän ciliäkin lisäsin kastikkeeseen.
Rauhallisesti ilta kuluu, katselen telkkua ja sitten alan kuunnella äänikirjaa.

Sunnuntaiaamun hiljaista hetkeä taas tässä vietän ja nautin.
Ei pörrää autot ei lumiaurat, vaikka lunta olisi aurattavaksi asti, illalla nukkumaan mennessä alkoi sataa ja tulihan sitä aika tavalla, nyt koiran ulkoiluttajat saavat kahlata.
Nollaa näyttää mittari, ei pakkanen nenää nipistä;)
Tuolla lueskelin pitkää ketjua ja en siitä selvää ottanut , en osannut arvata kelle mikäkin viesti oli tarkoitettu, ei kyllä kovin kivaa luettavaa ollut.
Sai siellä pirttikin huomiota ja minä myös, tosin en voi rintaa röyhistellä, taitojani arvioitiin.
Ei tässä korkealta putoa, itsekin hyvin tiedän osaamattomuuteni ja en niillä ole pahemmin kehuskellut.
Kuitenkin olen hyvin tyytyväinen siitä, että tämä vähäinen älli tämänkin verran toimii, tiedän monta sellaista joka ei näinkään selviäisi tämän koneen kanssa.
Synnyin lahjana on tämän vähän saanut ja siihen on tyytyminen, yksi lohtu kuitenkin ne fiksummat pääsevät loistamaan;)

Yhtä taistelua on hurskaisen elämä noiden koneittensa kanssa, mutta sitkeä olet yrittämään, niinhän sanotaan, että sillä jotain voitetaan;)
Voin kuvitella pyörän työntöä hangessa, kyllä siinä saattaa joku hieman kielteinen viesti ilmoille päästä.
Jos päivä pieleen menikin, huominen kaiken muuttaa voi, aikaa meillä riittää.

Joulu perinteet olisi mukava säilyttää, mutta elämän juoksussa kaikki muuttuu, lapset kasvavat, porukka myös suurenee, ei enää mummon luokse isoa laumaa sovi, muutamia vuosia sitten oli pöydän ympärillä seitsemäntoista suuta;)
Nyt tyydytään pienempään ja ehkä näin on onnellista, yksin viihdyn, haudoilla käymme tyttären ja vävyn kanssa ja aatto illaksi menen poikani luo, miniän loihtimaan mahtavan ruokapöydän ääreen.
Tytär menee oman tyttärensä luo Kuopioon aattona, ennen lähtöään aamulla käymme haudoilla.
Sekin perinne.
Meillä oli perinteenä jo mieheni eläessä, että ruoka nautittiin joulurauhan julistuksen aikaan ja illalla sitten joulupuuro syötiin.

Näinkin se on, että laiska töitään luettelee, mutta aika vähäistä kerrottavaa muuten olisi.
Tapahtumat ympärillä aina vaan vähenee, ympyrä niin sanotusti pienenee, mutta kerrotaan se mikä meidän elämään kuuluu, olkoonkin se melkein samaa joka päivä.
Toistoa se on täällä livenäkin, samat asiat päivästä päivään, sairaudet ja muut vaikeudet, ehkä joskus jotain kivaakin sattuu.
Meitä kun useampi kirjoittaa, aina voi jollakin jotain uuttakin tapahtua ja siitä voi muille kertoilla;)

Mielikki.mummo, tuo ruokien "säveltäminen" joskus tuo yllätyksen hyvällä maullaan ja tarkkuus vielä makua lisää, hukkaanhan emme mitään heitä.
Oletko mökillä joulusi?
Luonnon lähellä joulu voisi tuntua ihanalta ja aito talvinen sää tunnelman loisi.
Kirkkaana pakkasyönä voisi tähtitaivasta tuijottaa ja se olisi jotakin mitä ei täällä katuvalojen loisteessa voi nähdä.
Varmaan linnut vastaan tulevat, kun sinun herkkusi niille jakelet;)

Nyt aloitan pyhän vieton ja kadulle onkin jo tullut elämää, aura-auto ajoi juuri ohi, harvinaista, tavallaan pyhänä saa lumi hangessa kahlata.
Mukavaa päivää ja suunnitelmia rauhaisaan tahtiin joulun varalle tehdään.

Kuten muualle kirjoitinkin, ihmetyttää miten tämän ikäiset vielä viitsivät....
Onneksi Kahvipirtti on pysynyt rauhallisena.
Joillakin herää kateus uskomattoman helposti, voi olla että joku kadehtii kahvipirtin pitkäaikaista suosiota.
Harkitsin jo kirjoittelun lopettamista kun tulee vain vastenmielinen olo näitä ilkeily ketjuja lukiessa.
Eihän niitä pakko ole lukea, mutta hyppäävät silmille kun sivut avaa.
Pakkaan tavaroita mökille lähtöä varten, odottelen että pesukone pysähtyy.
Kissa tietää että joutuu kuljetuslaatikkoonsa ja autoon, meni valmiiksi sängyn alle piiloon.
Mukavaa tulevaa viikkoa.

Kiitos kiitos ! Kristiina23 kun mainitsit SUB'in filmistä illalla, haa' pitääpä nautiskella siitä 😀 ))))

Kiva on jutustelua Kahvipirtissä lukea tänä sateisen tuhnuisena sunnuntaina.
Lepopäivää on pidetty ihan hyvällä omallatunnolla, eilen tein pientä paketoimista valmiiksi, enkä minä pelkän tekemisen vuoksi aloita askarteluja. Ihan mukavalta tuntuu kahvitaukokin nyt lukemisen sijaan.

Lohisopan keitin aamupäivällä , siinä ei nokka kauan tuhise, ihan kermaisen tällä kertaa, ja lohipalan pienuuden vuoksi lisäsin kupin verran katkarapuja sekaan.
Purjonsipulin vihreää vartta suikaloin ja pätkin sekaan, kuitupitoista ja vahvaa on vihreät varret sillä. Onkohan kukaan käyttänyt purjon valkeaa osaa parsan tavoin uunissa ? Se on tosi hyvää ja mureaa sekin juustokuorrutuksella. Aina keitoissa syön halukkaasti tuon valkean osan, kukaan ei ennen meillä ollut siitä kiinnostunt.
Kalahyytelöön joudun ostamaan lisää katkarapuja nyt, mutta sen teen vasta kun tiedän koska saan joulukäväisijöitä ⭐︎
Heisveis i lingonskogen!

Lueskelin pastan ketjuja, kun olen ollut välillä poissakin. Onhan tuolla "keskusteluakin." Meno on kyllä sen sorttista, että enpä hingu mukaan. Tosin Kahvipirtissähän olen parhaastaan pysytellyt minkä nyt
olen kirjoitellut. Luin sen Skillanin kertoman ketjunkin. Turhaanpa
vähättelet osaamistasi - kyllä sulla on riittävästi näyttöjäkin. Jaa-a
se kohta, jossa kirjoitit, että "fiksummat pääsevät loistamaan.":)) on
osuvasti ilmaistu. Kova hinku loistaa tuottaa näemmä tulosta!:) Eipä
siihen mukaan mahdu - minulla ei ole"tuotantotavoitetta." Voihan
se olla älyn puutettakin, eihän kaikki neroiksi yllä. Takarivissäkin voi
ihan hyvin pällistellä. Tässä ilmoittautumisen verran. Heippa!

Huomenta jälleen uuteen viikkoon, mitähän tuokaan tullessaan, tuntematon on taival edessä päin.
Sää jatkaa samaan malliin, nyt on auraus kalusto taas työn touhussa ja meille katuja helpoksi kuljettavaksi tekevät.

Ynnämuu kiitos sanoistasi, kai niitä kerjäsinkin;)
Ei ole jalustalle pyrkimyksiä ollut minulla koskaan ja jos en olisi sinut itseni kanssa, olisin ajat sitten kirjoittelut jättänyt.
Pirtin avaajana olen ollut ja siihenkin hommaan vähän haluttomaksi alan itseni tuntea, mutta aina vaan uutta pykkään, no loppu se joskus tähänkin tulee, nuo periaatteet painaa, kun johonkin olen ruvennut pitää vaan jaksaa;)
Mukavasti on pirtin jutustellut sujuneet, nyt viime aikoina on noita poistettuja viestejä tullut, hyvä että ylläpito hommansa hoitaa.

Askartelu onkin iloisin mielin tehtävää, eihän onnistukkaan jos into puuttuu;)
No pitänee tunnustaa ei aina niin hyvin mene, mutta aika kuluu ja jotakin luomistyötä on olevinaan saanut valmiiksikin;)
Onnistuessaan on hyvä mieli ja jos vielä joku toinenkin osoittaa tyytyväisyyttä, se on paras kiitos.

Älä huoli hurskainen, pahnan pohjimmaisena minäkin kaikki ne viimeiset ainekset olen saanut ja loppu tulos ei kehuttava ole, no hyvä lapsuus kuitenkin oli.
Jos jotakin olen perinnöksi saanut, on tuo ruuan maistuminen ja sen seuraukset, mutta ne kestään, loppu suoralla jo mennään.
Onkohan sellainen sanonta, että, huono lintu joka ei höyheniään kanna;)

Onnen tunteita saa toki kehuskella, kun ihminen jotakin onnea löytää, voi sitä muillekin jakaa ja aihetta on kehuskeluusi Kristiina23, onnea vaan kaikille juhlijoille.
Kaikki tuo mistä saat olla onnellinen, on totta, ne kehut missä korostetaan omaa hyvää ja pätevyyttä saattavat jotenkin ärsyttää, mutta sanotaanhan , että kuka kissan hännän nostaa ellei kissa itse, joten sallittakoon nekin;)

Läheltä liippaa mielikki.mummon kanssa työmaailma, olen ollut myös vaatealalla, mutta en ompelija vaan tarkastajana toisten töitä tarkastaen, ei aina niin kovin kiva homma ollut;)
Monessa liemessä sitä on ehtinyt aikaansa viettää ja elantonsa hankkia.
Hyvä että omillaan on selvinnyt, ei rikkauksia ole kertynyt, mutta mitään muuta en ole yhteiskunnalta henkilökohtaista saanut, kuin lapsilisät kahdesta lapsesta.
Velan kanssa on hankittu mitä on välttämätöntä ollut ja nyt olen huoleton vähään tyytyvä mummo;), velkaa ei enää vuosiin ole ollut.

Kävyistä olen askarrellut aika paljon, kransseja ja hauta seppeleitä, kukka asetelmia ym. ja hyvä onkin, halpa ja luonnon mukainen aines.
Tarve tehdä on niin pieni, että jälkeläiset jo hukkuvat tekeleisiini, myyntinaiseksi ei minusta ole.
Tuo neulominen on hyvä oppi, sitä minäkin harrastan paljon, kutominen olisi kiva, mutta polvet ei kestä.
Kudoin yhteen aikaan paljonkin, nyt niitä tekeleitä lapsille tuputan.

Nyt päivän puuhiin ja mitäpä muuta se olisi, kuin puikkojen kilinää, oikein lupsakkaa päivää teille toisillekin.

Nauraen on tultava kertomaan Skillaanille, miten ihmeellisen unen näin Sinusta! Heräsin klo 3 aikaan häähumusta missä yllätit ystäväsi menemällä vielä vihille. Tiedän että unessa kerroit miten tapasitte, mutta nyt en enää muista, kun en heti kirjoittanut sitä ylös. Unessa kuitenkin soitti kaksi poikaa haitaria, joista toinen oli oma poikasi. Tyttäret tai miniät oli koristelleet ja huolehtineet tarjoiluista,...ja päällimmäiseksi jäi tosi iloinen tunnelma johon heräsin 😁))) Nytpä muistan lisääkin,..juttelin kanssasi kahdestaan, ja kerroit ystävättären avioituneen ensin, ja sitten päätit Sinäkin rohkaistua.
Olihan mukava uni musiikkia myöten, herätessäni valvoin hetken, mutta nukahdin ihan onnellisena uudelleen, joten aamukahvia tässä vielä nautin.

Heippa nyt taas, ja Onnea joka tapauksessa!

Nyt ottaa kaaliin! Tällä pituudella ei ylety yhtään mihinkään. Minulla on kahdet tikkaat, joista toiset kyökissä, että pääsen kaapin ylähyllylle - yläkaapit ovat ulottumattomissa - ja toiset, korkeammat, joita voin käyttää myös kun yritän ylemmäs.
Mutta pääsenkö vaihtamaan palohälyttimen patterin katossa. No EN. Siellä se naksuttaa yhä ärtyisämmin. Yritän pyytää apuva naapureilta, mutta kaikki pitkät ovat tietysti töissä. Lähetän hätähuutoja lapsille, mutta voimattomiahan hekin ovat. Kaikilla on menonsa.

Muistan, kuinka kaikki antoivat minulle hyviä neuvoja yksin asumiseen 3 v. sitten, mm. tiukka varoitus, etten nyt vaan kiipeilisi tikkailla. Enpä ole koko elämäni aikana niin paljon tikkailla kiipeillyt kuin viime aikoina. Nyt pitää vielä ostaa kolmannet, joilla pääsee katon rajaan. Ikkunanverhojenkin vaihtaminen sitten onnistuisi ilman apujoukkoja.

Ikä ei tule yksin. Sitä paitsi ihminen vielä kutistuu vanhetessaan. Kaikesta ihminen kuitenkin selviää, kun hankkii apuvälineet. Kunhan autoileva lapsenlapsi viikonloppuna kerkiää, niin lähdemme ostamaan mummille tikapuut.

Päivää pirttiin ! Tulin tänne hengähtämään ja saamaan elämänuskoa, se kun tuntuu rapistuvan tuolla "tuulisella puolella"...
"Täällä on lämmintä ja täällä on lauhaa" kuten laulussa laulettiin. Kiitos Skillanin ja muiden kirjoittajien. Uskomattomasti täältä tarttuu tuo hyvä ilmapiiri, verrattomia kertojia olette kaikki.
Hurskaisen työnkuvauksia olen joskus täältä kaukaa kauhistellut kun vastaavaa on tullut sivusta seurattua, siellä meidän lapsuudenkodissa ja miksei täällä nykyisessäkin asuinympäristössä, vanhan talon ongelmia minullakin on ratkottavana tämän tästä.

Kristiinan kerronta on aina yhtä elävää ja konstailematonta. Makriinan kirjoituksia luen aina suurella hartaudella, niin viisaita ja vastaansanomattomia ne ovat. Niihin ei osaa kuin plussaa heittää..))
Mielikki.mummo oli kiva saada pirttiin, häntä olen saanut seurata jo tuolla toisella palstalla. Paljon on yhteistä kosketuspintaa meidänkin elämässä ollut.

Minäkin ehdin jo kaipailla ynnämuuta, hyvä että hän "ilmoittautui"..))

Oma vointini , kerronkin tuosta rajusta flunssasta, on jo parempi nyt. Menin yksityislääkärille: sain vastaanottoajan melkein heti, asiallinen nuori lääkäri, ja laboratoriokokeet saman katon alta, tulokset puolessa tunnissa. Kannatti siitä maksaa, 140 euroa koko hoito. Vain yksi antibiootti päivässä viikon ajan.

Yli viikko tässä on sitten mennyt lähes makoillessa. Joulun valmistelut oli pakko laittaa jäihin mutta nyt kun tietää, että nuorta väkeä ei välttämättä tule lainkaan joulunviettoon tänne se tietysti helpottaa valmistelussa. Verkkainen ja pelkistetty versio taitaa tulla meidän joulusta, mutta sopii hyvin tähän kohtaan.

Pitkäaikaisemman ystäväni kanssa sovittiin vielä tapaamisesta ennen joulua, saa nähdä onnistuuko. Hän kirjoittaa tuota sukunsa tarinaa ja kirjaa samalla merkittäviä tapahtumia omasta elämästään. Kävi ilmi, että minulla oli hallussa sellaista muistitietoa, minkä hän oli unohtanut, mutta halusi muistaa..)) Näinkin sitä vanhat voivat toisiaan palvella...

Tänään täytyy miettiä mitä teen niille ruuille, mitkä jäivät yli eiliseltä lounaalta.
Tavallisesti laitan niitä nuorten mukaan, mutta nyt, kun hirvijauhelihakastikkeen kanssa kävi niin kuin kävi "justihin piisas, kun kesken loppu" niin muille valmisteille ei ollut käyttöä. No. Aina niille käyttöä keksii. Todella harvoin joudun laittamaan ruokaa roskiin, tai kompostiin... Se minulla komposti toiminut hyvin ja alentanut myös selvästi jätehuollon kustannuksia.

Hyvää synkkää ja sumuista päivää kaikille..)) Pihamaalla ei näy ripaustakaan eilisestä kevyestä lumipeitteestä...

Taas on monta päivää kadonnut jonnekin.. varmaan vaan tuonne hämärään pimeään... muutahan ei juuri olekkaan.
Kävin sentään tetterissa ja joulu buffetaterialla perjantaina. Sunnuntaina oli suuret joulumarkkinat ja iltapäivällä lauleltiin kauneimpia joululauluja tunti. Se on mieluista jokavuotista hommaa, tuo joululaulu tapahtuma. Runsas oli osanotto.

Aika kivaa että Skillankin vielä "eksyi avioliiton pyörteisiin", kiva uni. Mikäpäs siinä jos mieluinen löytyisi... kyllä me joukolla häihin tulisimme !! Taitaa vaan aika harvassa niitä mieluisia olla.. näissä ikäluokissa. Omassa onnellisessa liitossa on 55v ohitettu ja 56 ensivuonna.

Ei vierasta ole tuo käsityön teko minullekaan. Aikoinaan opistossa oli pakolliset tekemiset: miesten pitkähihainen kauluspaita, naisten leninki, ja vauvojen vaatteet. Nutut ja röyhelöpaidat.
Myöhemmin ompelin kyllä itselle mekkoja, hameita, jakkupukuja, Kaavojen kanssa. Kun valokuvia katson aina on lapsilla omatekemät vaatteet. Tyttärelle piti vielä teininä ommella hametta ja housua, hän itse halusi niin.
Kangaspuutkin on tutut. Pellava kaitaliinaa kirjopoiminnalla syntyi, mattoakin joskus puilla tein.
Nyt vaan huuli pyöreenä ihmettelen miten olen kaikken ehtinyt- missä välissä tein . Kuitenkin ikäni olin työelämässä. Eikä ollut edes pitkiä äitiyslomia, vain ne pakolliset. Oliko se 4 viikoa ennen ja 6 lapsen syntymän jälkeen. Muistikin näkyy menneen , miten ne nyt olikaan ne lomat, lyhyet joka tapauksessa.
Nyt ei saa mitään ylimääräistä aikaiseksi. Tosin silloin 60-70 luvulla ei ollutkaan niin paljon tarjolla valmisvaatteita kuin nykyään.
Jouluvalmistelut alkutekijöissään. Kun noita pyhiä on paljon tänävuonna, yhtenä päivänä menemme pojan luo ruokailemaan. Suvun voimin. Muu on vielä hahmottumassa. Kunnon joulusiivouksen sentään tein ,ihan perusteellisen. Sellaisen. Sääkin suosi silloin puistelut ja tuuletukset. Ja nurkkien pöyhimiset. Ei kuulema jouluksi hirveesti kannata siivota. Joskus sekin pitää tehdä ja nyt oli sopivaa aikaa ja säätä.
Nyt on varmaan voro vienyt jo kirjautumisen kun tämä venyy ja venyy.... Mytta kivaa ja valoisaa joulun alusaikaa kaikille pirttiläisille-- mukavaa kun olette olemassa.

Ystävättäreni tuumasi kun olin siivonnut hänen toimistonsa, että

"joutilas aina jottain aikaan saapi vaan tyhmä ei ihan mittään".

Mitäkö joutilas teki....; )

Pesin pyykit, ajoin mökille. Kannoin järvestä 80 litraa vettä saonaan, sytytin tähen takkahuoneen ikkunaan. Kolasin lumet mökin pihalta, lakasin portaat ja polut. Ajoin ystävättäreni toimistolle, siivota rovautin toimiston. Nyt ajattelin jottain syyvä ja sitten tehä piparitaikinan yöksi muhimaan. Porkkanatkin josko kuorisin ja riisipuuron pyöräyttäisin.

Eturivistä ehtii ; )

Huomenet, yksi aste pakkasta ja pienoista lumisadetta, kelpaa talvea ihastella ja kylmäkään ei tule vaikka rupattelisi tuttujen kanssa tavatessa.

Kristiina23 ihan samoin aatoksin noista viesteistä tuolla toisaalla ja ei jaksa ymmärtää miksi joidenkin elämän tehtävänä on mollata muita, onko se itsetunnon nostattelua vai mitä?
En ole koskaan kehuskellut omaa itseäni, ei ole aihettakaan, mutta ihmettelen tuota ruoskimista sanoilla joita ilmestyy sinne ja tänne.
Meitä on viisaita, kauniita, osaavia, aikaansaapia, siis kaikella tapaa loistavia ihmisiä, mutta sitten on tämä kääntöpuoli, meistä osa ei kaikkea osaa (ei ehkä siihen pyrikään) tyytyvät vaan olemaan ihmisiä, inhimillisiä, pyrkimys ymmärtämään ja kunnioittamaan kaikkia kanssa kulkevia.
En toivoisi pirtin kirjoittajien tuntevan mitään sellaista huonoa, että ilo muuttuu pahaksi mieleksi.

Jopa unen näit sini-sirkku, kun vielä tein fasessa testin, tuli ennuste, että yhdeksän kuukauden kuluttua tapahtuu jotain;)
Joulun tulo varmaan kirvoitti unesi, onhan se juhla kaikille ja sen aikaan saaminen saa unetkin iloiseksi, kiitos mukavasta unestasi ja sen kertomisesta;)

Makriina hyvät tikkaat ja kiipeily onnistuu, vaikkakin hieman epäillen nousen, kun ei tiedä tuota päänuppia mitä tekee.
Sain muutamia vuosia sitten tikkaat kolmella askelmalla ja kaari vielä kiinnipitämiseen, niillä olen kiipeillyt ja tämän kyseisen palovaroittimen sain vaihdettua ja muut ikkunan pesut ja kaappien päälliset olen uskaltanut puhdistaa.
Arveluttavaa tosin on ja aina varoitellaan, mutta apuakaan ei joka hetki käsillä.

"Täällä on lämmintä ja lauhaa "sanot demeter1, niin on ollut ja toivon että näin jatkuukin, pirtin kohtalo on kirjoittajien käsissä, miten kukin kortensa kekoon kantaa.
Onpa hyvä, että kuntosi kohentuu ja pääset joulua laittamaan ja sen tulosta iloa tuntemaan, niissä mittapuissa mihin ole ajatellut sen sopivan.
Minä olen mielessäni joulua rakentanut, mutta uskon sen jäävän hyvin vaatimattomaksi ja ennen kaikkea rauhalliseksi.

Niska viruttelua joka aamu ja uskon sen auttavan, koska olen selvinnyt neuloma urakastanikin ilman suurempia vaivoja, hurskainen ota tämä homma joka aamuiseksi, tuo huimaus on jo sitten tutkittava juttu.

Onhan se joulusiivous tehtävä, vaikka itsekseni olisinkin, mihin tavoistaan pääsisi, tuota siivousta aina riittää.
Olisi kiva todella yhteinen juhla pitää, muistoissa on ne tapaamiset meri-kukka, mielikuvitustahan meillä on, joten juhlitaan näin virtuaalisesti häitäni, vai jätetäänkö mahdottomana ajatuksena unholaan;)

Jospa tältä aamulta riittää, kertoilkaa puuhistanne, jos aikaa riittää, kaikkihan tapahtumat sitä aikaa vie, hidastusta on ikä tuonut tullessaan, mutta sallitaan itsellemme sekin, on sitä joskus oltu rivakoita mekin;)

Se on pirullinen vaeva tuo luulotauti.

Iltapäivän sininen hetki on meneillään. Piti kahvimukini kanssa mennä ihan ulos, nähdäkseni tummansinisyyden taivaalla. Upea sävy, jota korostaa pihavalot ja kauempana olevat katuvalot.

Tähtitaivasta olen kaivannut monena iltana, nyt kun korkeapaine on tulossa, saadaan varmaan tähtikirkkaita öitä.

Olenhan saanut tässä uudessakin kodissani ihan sängystä käsinkin ihailla tuon ilta ja aamu tähden kirkkautta.

Eilen valmistin harvemmin enään tekemääni munuaisrisottoa. Näin pari pientä possun munuaista kaupassa, ja niinpä tein tuon herkullisen löysähkön risoton olivviöljyssä kattilassa riisiä kuullottaen, kuullotetut sipulilaadut mukaan ja kananlientä ja sulatejuustoa lisäten kypsentelin ja sekottelin riisejä.
Liotetut pienennetyt munuaispalat nopeasti paistettuina sekaan, ja pinnalle raastettua parmesaania tuhdisti 😋 Maukastakin kuin mikä,... maalla kyllä oppi suvun possun ja naudanlihan tuottajana ottamaan kaiken talteen.

Kaikuja jostakin kahvipirtin tarinoiden jakamisista, ei oikein ymmärrykseen käy,..olisiko turhaa syyttely yliherkkyyttä nyt palstalle tarttunut ?
Juuri aamuyöllä lukiessani heinäkuisia Pirtin tarinoita, tulvi muistot helteistä ja aurinkoisista päivistä vastaan.

Joulunajan pikkupuuhasteluilla on hauska jatkaa, kiitos kahvihetkestä kanssanne. 🎵❄️🔆✰💕❄️✰🌲🌟

Kameilalla on satoja kukkia. Juuri nyt kukkii eräs kasvi melko suuri täynnä kukkia, niin kuvia en tiedä näin vain totuus. Kasvihuoneessa on talvehteliava monia, saa nähdä kuinka kylmä on tuleva talvi tammi-helmi.

Tavallista iltaa!
Kävin lukaisemassa viestejä. Harppoen kävin läpi s-sirkun nostaman vanhan ketjunkin.
Lämmin kesähän se silloin oli. Silloin vajaa puolivuotta sitten LateVaankin sutjakasti
kirjoitteli. Siitähän se ajatus johti: kuinka hän pärjännee? Minulla ei ole mitään tietoa.

Niinpä... onhan tuota viimenäkemäni tullut uuttakin keskustelua...vai pitäisikö sanoa
"pulinaa." Voisin mennä "sekaankin", mutta olen enempiä sotkematta. Takarivin
Taavina on vapauttavampaa vaikkareukaloaan imeä paremman puutteessa :))
Hyvää jatkoa teille ja Kahvipirtille. Kyllä se siitä...ja aika hioo särmiä siedettäviksi!

Korjaan:" ...vaikka peukaloaan imeä... " Tulikohan ärrällä alkavaa ajateltua kun siihen
änkesi:))

Huomenta keskelle viikkoa, talvisiin maisemiin on saatu täällä herätä, lämpötila junnaa paikallaan, aura-autot ajavat varmaan huvikseen, ei tuota lunta kovin paljon lisää ole tullut.
Kylmenevää on luvassa ja jouluna varmaan lumi jalkojen alla narskuu ja tähdet taivaalla vilkkuvat, jos niitä kaupungissa näkeekään.'
Vilkasta on pirtin oven käynti ollut ja viestejä tullut, asiaa ja asian vierestä, mutta jää sellainen kuva, että itsetutkistelun paikka monellakin, minulla mukaan lukien.

Hurskainen, se laiskamato olisi pois saatava ja sitkeä toistuminen sille kuntoilulle, paras tässä nyt puhuu, kun en tuvasta juurikaan ulos itseäni saa, mutta joka aamu puoli tuntia tuota oma suunnittelemaa jumppaa ja viruttelua.
Jostakin sain sellaisen ohjeen, että selän alle on laitettava koroke, minulla pussilakana käärö, se on tuntunut hyvältä, kun sen sinne ristiselän kohdille laittaa.

Mielikki.mummo, ihan vähän harmittelen ettei minulla ole tuota mahdollisuutta enää, että mökin rauhaan pääsisin, siellä lintujen, ehkä muidenkin eläinten elämää voisi seurata.
On aivan luonnollista, että tuo mieli matalaksi joskus menee, mutta sallittava sekin on ja huominen voikin sitten ihan hyvältä näyttää.
Tulee se joulu ilman mitään suurempaa laittamista ja rauhaisa mieli tunnelman luo.
Joulu tulee ja menee kyselemättä meidän haluja ja innostuksia, kohta uusi vuosi alkuun laitetaan ja uudet innot kevään odotukseen myös mielen tilan nostaa.

Noita munuaisia en ole koskaan ruuaksi valmistanut, tuo ohjeesi saattaa antaa potkua sini-sirkku, jos munuaisia kaupan tiskistä löydän.
Tähden voin minäkin pakkasaamuina sänkyyn nähdä, muuta useinkin vain sen yhden.

Ynnämuun kertomaa malttia minä myös yritän, katsotaan miten onnistuu, maltti on valttia.
Niin tietoa ei ole minullakaan Laten voinnista, ehkä saamme vielä senkin asian tietoomme ja Laten viestejä laittamaan.

Kukat vaan kukkii siellä Ruotsin puolella, iloa silmille ja mielelle.

Tänään on yhdistyksen jouluruokailu ja sinne lähtöä alan suunnittelemaan, liki parisataa ihmistä siellä kohtaa ja joululaulut helkkää.
Rauhaisaa ja mieltä viihdyttävää päivää kaikille.

Yhteinen ruokailu ja yhteislaulujen helke, siinäpä oiva resepti myös joulumielen nostatukseen. Isossa padassa riisipuurokin hautuu niin muhevaksi ja hernerokka täyteläiseksi, ettei omassa pikkukattilassa konsaan. Mukavassa seurassa vaatimatonkin ruoka saa uuden tason, varsinkin kun se on kauniisti tarjolla, ja herkkupöydät on ihana jakaa. Hienoa Skillan , että annat aikaasi ja energiaasi yhteiseksi hyväksi , sitähän tämä Kahvipirtin ylläpitokin on. Itse olen ollut huono sitoutumaan järjestöihin tai yhdistyksiin. Mutta onhan minulla aika iso järjestö jo tätä lähisukua , miehenkin sukuun päin olen saanut kunnian hoidella esimerkiksi juhla- ja merkkipäivämuistamiset, se kun kuulemma jotenkin paremmin sopii naisille :). Mielelläni sen teenkin, käly ja lanko jälkikasvuineen ovat samaa isoa klaania.

Ei ehkä pitäisi ottaa lainkaan kantaa palstariitoihin, mutta koska ainakin kahvipirtin haluaisi pitää rauhallisena, jotain minäkin tänne reilut kymmenen vuotta kirjoittaneena voisin sanoa. Palstalla sinänsä on aika ajoin ollut kärhämiä, se ei sinänsä ole mitään uutta. Meistä moni on tullut suoraan 70 -ikäryhmään aika nuorenakin, eikä ole ollut mitään kosketusta 60- saati 50-ikäryhmiin. Riitojen taustoja emme tunne ja tuskinpa moni haluaa paljon niistä tietääkään. Uudet kirjoittajat ovat hyvin tervetulleita, väki vähenee ja palsta alkaa kuihtua muuten. Olen aina puolustanut vapautta kirjoittaa siellä, missä viihtyy, ikärajat ovat keinotekoisia. Tietenkin eläkeläisillä on paljon yhteistä, sama ikäluokka ymmärtää usein toistensa olosuhteita paremmin. Mutta emmehän "siviilissäkään" iän perusteella seuraamme valitse, joten tuo ikäjaottelu joutaa jäädä pois.

En kovin tarkkaan palstaa seuraa, mutta käsittääkseni uudet nikillään kirjoittavat otettiin ihan mukavasti vastaan. Ei kai tulojuhlia järjestetty, mutta moni solahti ihan luonnikkaasti tänne tuoden uusia ajatuksia ja energiaa. Muita ei voi muuttaa mieleisekseen, mutta aina voi omia ajatuksiaan tuulettaa ja päivittää. Omana itsenään saa olla, kunhan antaa tilaa toisillekin olla oma itsensä, enkä tarkoita tällä ketään erityisesti, vaan yleisenä tapana olla yhteisössä.

Eiköhän vaan jatketa harjoituksia, valmiitahan meistä ei koskaan tule.

Olen joskus tehnyt ruokaa munuaisista, niitä piti liottaa ja keittää muistaakseni. Kun teki huolella niin oikein maukasta ruokaa niistä sai.
Kuten Ramoona kirjoitti, tunnen että minut on uutena kirjoittajana otettu mukavasti vastaan.
Äsken lisäsin siemeniä ja talipalloja linnuille. Nyt eivät ole kovin paljon syöneetkään.
Tekemistä olisi vaikka kuinka mutta jämähdin koneelle, kävelin pienen lenkin samalla kun laitoin linnunsiemeniä, hieno keli olisi ulkoilla vaikka pidemmänkin lenkin.
Olen viime aikoina nukkunut aika huonosti, ostin Melatoniinitabletteja, kahtena iltana olen ottanut, kyllä ne todellakin tehoaa, ainakin minulla.
Illalla laitan äänikirjan kuulumaan ja siihen yleensä nukahdan jos ei ole hirveän mielenkiintoinen kirja menossa.
Nyt olen lukenut Paloman kirjaa joka kertoo hänen elämästään Kolumbiassa. On mielenkiintoista luettavaa. Olen matkustellut aika paljon, mutta ulkomailla en ole asunut koskaan.
Nykyisin ei matkustelu kiinnosta, koti on ihmisen paras paikka.
Lentomatkat ovat vaivalloisia, varsinkin pitkät lennot.
Ensi viikolla alankin valmistella asunto tyttären perhettä varten. Kuudelle hengelle teen nukkmapaikat, teen mielelläni ja odotan kovasti heitä, asuvat Helsingissä joten näemme harvoin kun itse olen täällä susirajalla.
Saatan itse tulla yöksi mökille joulunaikaan kun kissa vihaa koiria, heillä on koira, ihan mukava, mutta ei kissan mielestä.
Ollaan päivisin yhdessä ja käyn vain yöt täällä.
Jossain valittivat että kirjoitetaan liikaa itsestämme, minä taas tykkään lukea miten muut päivänsä viettävät.

Ajankohtaisuuksissa ei kahvitauon aikana vuiihdy, niin hurjia tapahtuu maailmalla. Toin kaneliässiä vadillisen pirtin pöydälle, tänään olen niitä leiponut jouluviemisiksikin. Mukavan pieni välipala kahvin kanssa nauttia.

Joulusiivouskin valmistui aamupäivällä, mitä nyt sekoittelen jaujopusseineni keittiötä.
On Mielikki-mummolla mukavaa joulunaikaa tiedossa, kissan rauhasta joutuu huolehtimaankin ! Eihän siitä tosiaan mitään tulisi jos säikkyy ja sähisee koiraa! Paras ratkaisu onkin tuttuun piilopirttiin turvaan. 😊

Iloitsen minäkin tyttärelle menosta aattona, kun tapaan lastenlapsetkin silloin siellä. Juuri eilen sovimme, minä teen sen juhlavamman kalahyytelön ja vahvan luumukiisselin kermoineen. Pullon Roseviiniä kinkun seuraksi tuliaiskoriin ajattelin laittaa, ihan alan odottaa jo joulua ! ✰🌲

Leppoisaa illanviettoa 🍀💕 itse kullekin !

Kurkistelin eilen illallakin pirttiin.. oli niin sekasortoisen tuntuinen meininki, että poistuin ja laitoin oven hiljaa kiinni. jäin miettimään että missä se meidän oma kiva pirtti on ,,,jossa vieteltiin aina kivoja pikkujouluja sun muita juhlia. meininki ja meno oli sopuisaa ja huumorilla höystettyä.
Seuraavana päivänä etsiskeltiin kadonneita tanssikenkiä sun muuta. Mitä nyt keneltäkin unohtui siinä juhlahumussa. Oli laulua,runoa, tanssiesityksiä ja hyvää syömistä tietenkin kuten juhlissa aina on. Niin ja Laten nurkkakaappi oli ahkerassa käytössä... silleen sivistyneesti tietenkin.
Daameja ja tanssittajia kiiteltiin aamun tullen.
Taisi joku mattokäärön sisässäkin nukkua-- matot kun piti rullata pois tanssin ajaksi-- siitäpähän aamulla heräsi !
Monta päivää suuniteltiin juhlapukua ja neuvoteltiin keskenämme, kertoiltiin mitä kukin aikoi ylleen laittaa. Missä muuten Late kavereineen lienee ? Heitä kaivataan.
Se oli silloin, oisko pian ainakin 15 v. tai yli. Skillan muistaa varmaan paremmin ?

Mista susirajalta Mielikki- mummo on ? Aloin kiinostumaan Kun susia täälläkin lähistöllä välistä
hiipailee.
Tyttären luo meidät on myös kutsuttu aaton viettoon. Edellispäivänä pojan luokse jouluruokailuun. Pyhiä on runsaasti tänä jouluna. Vielä ehtivät meilläkin käydä ruokailemassa.
Ei Skillan puskista kenellekään huutele,, sen voisi jo uskoa !! Ja kaikkien vapaasti luettavissa on kaikki minkä kirjoitat sen näkee kaikki halukkaat..
Leppoisaa ja rauhaisaa loppuviikon odottelua,, siis joulun hiljaista valmistelua sopuisasti nimittäin: tontut voivat kurkkia ja tehdä muistiinpanoja kuka on ollut tuhma toisia kohtaan.......
merikukka.

Olen samaa mieltä kuin ``mèrikukka, ``ei SkillaNilla ole tapaa ja tarvetta puskista
kirjoitella. Nyt tämän joutavan jankuttamisen yhdeydessä SkillaN on kantansa
ilmaissut. Sen pitäisi riittää.
Merikukan muisteluihin ... kauas ei Pirtin tuntemiseni riitä. Saattaa olla mukana
oloni lähes 10 vuotta. Minusta sekin on paljon aikaa...:) "Ilmoittautumiseni"onkin
tässä. Siirryn vielä muihin puuhiini. Hyvää jatkoa!

Onko tämä uusi pirtti jälleen? Taisin vaan numeroissa seota. Pääasia että aloittaja on aito. Muualla palstalla vallitsee melkoinen härdelli, mutta siitä se tasaantuu.
Löin vähän päätä aamulla kovaan esteeseen horjahtaessa ja tasapainon äkillisesti pettäessä. Laastarilla selvisin. Kuitenkin lopetin kaiken touhuilun koko päiväksi.

Palautumiskykyä on vielä vähän tallella. Hyvin nukuttu yö tasaa kaikki kuhmut. On niin nollattu ja tyhjä olo että latausta vaan patteriin ja menoksi taas huomenna.
Ne joulusillit pitää ottaa käyttöön huomenna. Jääkaappi ei ole pitempää säilyttämistä varten. Sieltä löytyi pariviikkoa vanha,unohtunut omatehty sillipurkki. Jopa sipuli, ei kala, oli ottamassa hometta. Jaksellaan.

Voisihan pirttiin virittää lämpimän joulutunnelman, jos se vain olisi mahdollista.

Olisin ollut hyvin halukas jakamaan saduhohtoisen joulutunnelman. Piparkakkutalo karkkien koristamana pöydällä. Tonttuja ja pieniä joulujutskoja siellä täällä. Seimi muistuttamassa joulun kristillisestä sanomasta. Jouluvalot pihan kuusessa ja joulupallo sekä valonauhoja ulkoterassilla. Pirtin ikkunassa kynttelikkö. Vuosikertaviiniä jouluisin etiketein ja laatikkojen tuoksua aina  porstuaan saakka. Pirtin saunan lauteilla pellavaliinat ja koivuvastat sankossa hautumassa.

Miksi skillaan ei vastaa?

Sivustaseurannut.... moninikki läähättää kokoaikaisesti niskaani, ilmeisesti kirjoittaa myös skillanina. Joten eikö olisi aika saada vastaus emännältä itseltään, eikä sekoilla ja syyllistää moninikin aikaansaannoksia. Minulla ei ole osaa ei arpaa pirtin kaokseen. Kirjoitan vakionimimerkillä kuten suurin osa pirtin väestä. Pitäisi sen myös pirtin väki ymmärtää.


Minä kirjoitin sulkevani pirtin oven ja vain suojellakseni pirtin tunnelmaa, sillä en halua, että minua käytetään välikappaleena pirtin häiritään.

Puolustan vain itseäni tältä sairaalta manipuloijalta. Hänen tärkein tavoite on eristää minut, mitätöidä, alistaa ja tuntea sairasta hyvää mieltä jos porukat uskovat häntä. Paloma luovutti, yksi persoonallisimmista kirjoittajista lopetti, palstan vakionikkien ajojahtien vuoksi. Nyt on viehättävä heikunkeikku nimimerkki joutunut plus 60 palstan tulilinjalle. Minä nyt olen aina ollut poisajettavien listan ykkönen.

Eskaloituneen, sivustaseuranneen jne. jne. tiedän kaikki hänen nikkinsä ja pystyn lukemaan hänen vuodatuksensa muillakin nikeillä. Hän on kärsinyt kovia, aina plus 50- palstalta lähtien joutunut kokemaan minun hänelle tekemiä vääryyksiä. Sairas hän on, ei kukaan normaali ihminen tällaiseen pysty ja siksipä olisi palstalaisten syytä avata silmänsä ja nähdä totuus.

Olen sen verran huumorilla varustettu ja tervejärkinen, että syksyn ulkomaanmatkani aikainen ja sen jälkeinen mielikuvitusrikas kirjoituksieni muuntelu vetää suun hymyyn ja jopa välillä pistän nauruksi

Jos hän on sairas, miksi otat kaiken aikaa kantaa hänen kaikkiin kirjoituksiinsa.
Kadehdittava taito tunnistaa eri nimmareiden takaa kirjoittaja. Sitä kykyä ei ole kaikille suotu.

Huomenta, uusi päivä alkamassa, vielä kovasti pimeää on kun ulos vilkaisee, mutta reilun viikon päästä suunta kohti valoa alkaa;)
Jouluruokailu suuressa joukossa onnistui, ruoka oli hyvää ja tunnelma jouluinen.
Tänään käsityökerhon mukana olevien kanssa herkuttelemme jouluruuilla ja sitten laitamme pisteen tälle harrastukselle.
Tuleeko mitään tilalle, tuskin, ehkä vaan elelen hiljaista ikäni mukaista elämää, yritän toteuttaa niitä haaveita mitä vielä mieleen tulee.

Kai minulla jo yli viisitoista vuotta on ohitettu tämän Suomi24:n sivuilla, en ole aikaa seurannut, mutta kauan kuitenkin.
Pitkään olet mukavia viestejä laittanut sinäkin ynnämuu ja niitä vaan jatkossakin kaivataan.
Ehkä on jo kirjoitusten mukana opittu jonkun moista tuntemusta tavoista ja uskollisuudesta pirtin kirjoittajilta ja niin on totuttu, että ikävä heti kohta tulee jos ei viestiä muutamaan päivään ilmaannu.

Voi hyvänen aika, miten tuon hurskaisen vahinko alttiuden saisi korjattua, mutta on joku sanonut niinkin, että pää vaan vahvenee kolauksista, mutta ei varmaan tahallaan tätäkään tarvitse kokeilla;)
Tuo on niin totta, kun hyvin yön nukkuu, vaivat kaikkoaa.

Hauskoja muistoja pelkästään pirtin elosta on ja ne tapaamiset sinne alkupuolelle sijoittuu, niin kiva kun tapaamisia olisikin tehdä, tuo ikä rajoitukset laittaa.
Meri-kukka kai sitä niitä Kyöpelinlentoja kuitenkin,,,
Ikävä on Venlastiina/Puskasuleimaa, Latea, muoria, Paulamariaa, Ylikypsää, Iiristä muutamia muistamiani, jospa heistäkin vielä kuullaan.

Sini-sirkun mainitsemaa piilopirttiä joskus kaipaisi, voisi sinne piiloutu maailman myrskyiltä.

Mielikki.mummolla tämä piilopirtti onkin, mihin voi kissansa kanssa linnoittua;)
Tuo unen saanti on joillakin tiukassa, minä pääni tyynylle juuri saan, unta rupean näkemään;)
Heräilen kyllä yöllä monastikin, mutta uni helposti jatkuu.
Olen yhden kerran unitabletin ottanut ja ei se minulle unta sillä hetkellä antanut, kai oli niin ihana olotila poika vauvastani, minkä olin aikaan saanut.
Hyvin olet sopeutunut sinne karjalaisten seuduille vaikka niin eri ympyröistä lähtöisin olet.

Ramoona yksi kantava voima olet pirtissä ollut, joskus harvakseen kylläkin, mutta sitä antoisampaa lukemista olemme saaneet yleensä omasta elämästä, kuvauksista matkoiltasi ja hyvin on savolaistyttö sinne rannikon maisemiin sopeutunut.
Näin jokainen omalla tavallaan pirttiä on rikastuttanut ja arjen elämä on saanut laajat ystävä piirit, muistelen joskus "hajupojan" kana mainintoja, niistäkin selvittiin;)

Korpikirjailija, sinulle vastasin kysymykseesi tuolla toisaalla, ehkä se nyt asioita korjaa.
Nyt taas liian pitkän vietin kirjoitin ja kirjautuminen varmaan katosi minun sitä tahtomatta ja siksi sitten vara nikkiin turvaudun.
Oikein onnistunutta torstai päivää teille ystävät!

Kahvipirtti se käy yhä vain suositummaksi huomaan 😊)) Mikäpä sen mukavampaa, minäkin muistelin, luettuani Kristiina23 edellisen muistelun punaisesta Kahvipirttistä, jossakin tienvarrella.

Silloin omana alkuaikoinani, koin palstan kuin kerroksina, kipaisin rappuja alas Kahvipirttiin juttelemaan, sitten taas kuppi kädessäni kerrosta ylemmäksi varsinaiselle palstalle. Huutelin jostakin palauttavani kupin, niin tosissani eläydyin 😄))
Ylimmässä kerroksessa koin silloisten henkilö Gallerioiden olevan, ja kumma kyllä Ruuneperin toimiston!
Mieleni hahmotti ilmeisesti uutta virtuaalimaailmaa, jota en ennestään tuntenut : )

Nyt on jo rutinoidumpaa netin käyttö, uutuuden viehätystä on ollut monissa muissakin visualisoimissa, nyt on Ison Omenan kirjaston tarjoama askarteluosaston käyttö ajatuksissa.

Kahvipirtin oma ilmapiiri, Skillan'in kauniisti kausisomistamana, on niin pitkään toiminut luoden kodikkuutta pirttiin, etten tähän osaa kaivata muuta.

Omia ideoitaan taas voi kuka tahansa keksiä palstaviihtyvyydeksi. Minullakin oli joskus vanha riihi, puussa oli R.llä lava juttupaikkana, että ilmalaivoista noitalentoihin on täällä osattu hauskutella! moikka,..

Heti on taas viikonloppu.
Aika kuluu hirveää vauhtia.
Uuni on lämmitetty, kohta voin panna pellin kiinni.
Joka toinen päivä kun lämmittää niin mökki pysyy lämpimänä.
On hieno saavutus vetää Kahvipirttiä niin kauan. Paljon vaikuttaa sekin kun osaa ottaa asiat asioina eikä hermostu turhista.
Minullekin naurettiin toisaalla että kirjoitan luottamuksella yleiselle palstalle.
Kyllä me kaikki tiedämme että tänne on pääsy kaikille lukemaan ja kirjoittamaan.
En välitä moisista, uskon että ihmisellä on paha olla jos pitää olla koko ajan piikit pystyssä.
Kello on vasta vähän yli kaksi, aurinko laskee jo, taivaanranta on kauniin punainen ikkunan takana.
Laitoin kirkasvalolampun päälle, on liian kirkas, käy silmiin.

Aika satunnainen kävijä olen minäkin, voi mennä jopa kuukausia, etten pirtissä käy. Aikoinaan silloin toistakymmentä vuotta sitten , sitähän vieraili varmaan päivittäin. Varsinkin jos oli jotain tapahtumia- taidettiin ottaa jopa uutta-vuotta vastaan joskus-- muistelen. pitihän sitä silloin olla paikalla.
Samoin itseltä katoaa tuo rekattu nikki jos kirjoitus venyy. Nykyään hyväksyy tuon "enolerobotti" nimmarin, siksi se on joskus niin. Nimittäin toisinaan ei meinaa hyväksyä mitään- aina tulee teksti : tämä on jo käytössä. Pitkän sepustuksen jälkeen haluaa vaan saada jotenkin lähtemään tekstin.....
Me saatamme Mielikki- mummon kanssa asua hyvinkin lähekkäin. Joensuussa kun olen. Tuttuja on kiihtelysvaarat, polvijärvet , liperit, kaikki lähikunnat. Osa niistä kuuluukin Joensuuhun, nykyään.
Pienihän tämä maailma on kun tiedot kulkee nopeaan ympäri, ämpäri pallon puoliskolta toiselle. Varsinkin lähialueiden tapahtumat, on niin paljon ja monenmoista tietolähdettä.
Jos omistaa älykännykän on iltalehden sivuilla aina viimeisimmät tapahtumat alta aikayksikön. Monesti kuvineen kaikkineen.
Tänään tuli käytyä kampaajalla. ei juuri muutosta, miten sitä vanhan pään saisi paremmaksi-ei mitenkään. Hieman hius lyheni ja siinä se on. Aina kuvittelee että nyt sieltä astuu ulos uudistunut ihminen ja kaunistunut. MUTTA, sama vanha naama, rypytkin on entiset vähintäänkin. Näkyvät vaan selvemmin kun ei hiukset peitä mitään. Mutta se siitä. Loppupeleissä on kuitenkkin tärkeintä että jalat toimii ja järjen hivenet pysyisi päässä.

Ehkä lopetan että säilyisi tuo rekkaus, ellei ole jo ryöstetty. ihanaista iltaa kaikille tasapuolisesti.
Heippa.

Säännöllisen epäsäännöllisesti tulee minunkin pirttiin tupsahdettua, paljon riippuu päivän muusta ohjelmasta. Otetaan nyt eilispäivä esim., aamulla 8 verikokeessa käynnin jälkeinen) ja lääkäri ssä käynti, sen jälkeen jäin asioille sinne pitkäksi aikaa ja sitten kun nälkä oli jo iso, pyörällä vauhtia pitäen kotiin. Aamulla oli ihan kesäkeli, mutta takaisin tullessa satoi lunta ja maassa oli jo paikoitellen ohut valkoinen kerros.

Valmiit ruuat kotona, olin edellispäivänä jo paistanut lohifileen hyvien mausteiden kera ja tehnyt mehevän salaattivadin valmiiksi. Lidlistä ostetut kaurasydämet maistuivat ruuan kanssa. Jälkkäriksi ihania tuoreita taateleita,
kohtuudessa pysytellen, ja kupponen kahvia.

Edellispäivän pyykit hain kuivaushuoneesta alakerrasta, viikkasi eri kasaan suoraan kappiin menevät pyjamat yms ja erikseen silitettävät.
uoli viideltä reipas kävely samaan paikkaan kuin aamulla, myöhästyimme vain yhden minuutin harjoituksista, sillä easitys alkoi sitten melko pian ja seurasi kahden tunnin kuoron lauluilta, johon yleisökin välillä voi osallistua.
Nautin laulamisesta ja kaikesta siitä, glögitarjoilu mantelilastuineen, rusinoineen ja pipareineen oli seuran puolesta.

Kotiin käveltyäni olin ihan väsynyt, mutta iltahommelit tein kaikki valmiiksi, laulut päässä soiden. Aamulla on niin mukava alottaa puhtaassa keittiössä.

.Hyvää jatkoa kaikille Pirttiin pitäytyville!

minäkin vähän aikaa Joensuussa. Olen tainnut joskus jo kertoakin tästä.
P-K:n ammattikoulussa olin opetettavana. Niillä eväillä ja kokemuksen myötä
pääsin "leivänsyrjään" kiinni. Vaati se kyllä muuton Hesaan, kunnes urani kunnolla
urkeni. Näin vaihdellen toimeentuloni ja eläkkeeni on hankittu. Normaali, tavallinen
tarina se on hyviParissa edellä olevassa viestissä on puhetta Joensuussa tai sen liepeillä asumisesta.
Asuihan n monille Pohjois-Karjalastakin lähteneille. Monia tuttuja olen
täällä tavannut.
Joopa...en takerru viimeaikojen tapahtumiin Pirttiä koskien. Toivotaan, että
kaikki sujuu jouhevasti etiäppäin. En myöskään herkeä nyt "monisanaiseksi:)"
Hyvää jatkoa teille! (ja miksei minullekin)).

Tipahtipa sana alusta: "Asuinhan..." Ja sotkua muutenkin:" Normaali, tavallinen tarina
se on monille Pohjois- Karjalasta lähteneille. Monia tuttuja olen täällä tavannut." - On siinä muutakin sotkua, mutta olkoon. Läppärini tomii huonosti. S24 tekee ilmoituksen mukaan
ohjelmoitia. Siitä varoitettiin.

Huomenta, niin se tämäkin viikko hupenee, enää yksi täysi viikko ja sitten alkaa juhlamieli nousta, tai ainakin hoo hetki on lähellä ja jos pienten lasten kanssa voi joulua viettää, se olotila on odottava ja iloinen.
Eilen oli käsityö kerholaisten jouluruoka ja vähän haikeina siinä oltiin ja menneitä muisteltiin, ehkä muissa merkeissä vielä kokoonnutaan, ainakin yhteisissä kerhoissa.

Makriina mainitsit tuon virtuaallisen, totta on, mielikuvitus on laitettu liikkeelle jo pitkän ajan ja hyvin on osattu leikkiin yhtyä, vaikka ihan tavallista arkea ja elämää on kirjoituksissa myös eletty ja kerrottu.

Vieläkin hymyilyttää tuo Kristiina23 arvailu Kahvipirtistä, minkä olet nähnyt, minulla ei ole tietoa siitä ollut, kun tämän pirtin alkuun laitoin.
Lipeäkala on jäänyt laittamatta, vaikka lapsuuden kodissa sitä aina oli, maitokastike on hyvää, sitä kyllä tykkään syödä.
Tuo yhdistysten "lahjominen" on erilaista, meillä se on puolen hinnan jouluruoka ja samoin teatteri kaksi kertaa vuodessa puolella hinnalla jäsenille.
Piirin matkat myös yhdistys maksaa niitä pari kertaa vuodessa.

Sini-sirkku uskon todella, että sinulla mielikuvitus lentää ja palstankin kerroksina osaat ajatella;)
Taiteilija sielu näkyy myös kaikessa kertomassasi, joku voi sanoa tätä kehumiseksi, mutta mepä tiedämme, että pirtissä ei kehuta tunnustetaan tosi asiat;)

Ihana lämpö tulee puilla lämmitetäissä mielikki.mummo, ihan erilainen on olotila huoneessa, sama pätee saunaan, kyllä puilla lämmitetty kiuas antaa nautittavan löylyn.
Kaikki sen tietää, että ei salaisuutena voi mitään kertomaansa pitää palstalla, mutta eihän tässä mitään salattavaa olekaan, ihmisten elämää eri ympyröissä.
Ei myöskään kellään ole syytä ruveta näistä kertomisista ilkeilyä aikaan saamaan.

Miaelina tuohon laulu harrastukseen tunnen minä myös vetoa, ei ääneni mikään ihmeellinen ole, mutta mukana laulan sujuvasti ja onhan se sanottu, että äänellään lintukin laulaa;)

Juriltaan on ihmiset joutuneet lähtemään, työn saanti ja elämän jatkuminen synnyin seuduilla ei kaikilla ole ollut mahdollista.
Tämä Itä ja Pohjois-Suomi varmaan suurimmat muutto tappiot kokenut.
Kyllähän ihminen sopeutuu sinne mihin kotinsa laittaa, mutta voi olla että juuriaan joskus haikeana muistelee.
Minä olen syntynyt täällä ja elämän saanut myös näissä puitteissa elää, mihinkään en ole kaivannut.

Joulukortit ajallaan postiin vein ja olen jo saanut jouluisia tervehdyksiä joten on toisetkin lähetys päivän muistaneet;)

Nyt pitää lopettaa, jospa onnistuisi kirjautuneena lähettämään, usein on aikaa mennyt niin paljon, että kirjautuminen katoaa, miksikähän ?
Hyvää viikonlopun alkua ja jaksakaa kaupan kassoilla seista , sillä jonot viruvat;)

Täällä on pakkasta 5-6 astetta.
Sisällä mökissä on lämmin, kissa tykkää olla uunin päällä.
Minulta leikattiin kaihi silmistä pari vuotta sitten, näkö korjautui niin hyvin että en kotona tarvitse laseja lukiessakaan. Ihmisten ilmoille lähtiessä laitan lasit kun olen ikäni pitänyt, on alaston olo ilman niitä.
Vasemmassa silmässä on jotain, sitä kaihertaa koko ajan, ei ole punainen, ainut oire on pistely ja epämukava tunne. Tilasin ajan silmälääkärille, sain ensi viikon Perjantaiksi.
Kostutustippoja laitan tarpeen mukaan, mutta eivät auta kun toiseen silmään.
Väsyttäminen ei tahdo hellittää, alan epäillä Beetasalpaajia, minulle määrättiin niitä kun sydän löi yli sata kertaa minuutissa.
Nyt on normaali pulssi, mutta ihmeen väsähtänyt olo on koko ajan.
Tästä tuleekin sairaskertomus :)
Jotain iloistakin pitää olla. Tänään tulee vieras, huomenna mennään Joensuuhun ostoksille.
Sitten muutama päivä niin tytär perheineen saapuu. Tyttären pojalla on kaksi poikaa, toinen on jo isompi, toinen kaksivuotias, on mahtavaa seurata kuinka innokas ja kiinnostunut pieni ihminen on kaikesta.
Ollaan vielä mökillä Maanantaihin asti, sitten kylille laittamaan joulua.
Mukavaa viikonloppua Mielikki ja Kaisa-katti

Iltapäivää!
Minua edelleen kiusaa tämän läppärin käyttö. Kone juuttuu hyvin usein S24 palstoilla, ei muualla. Ilmoittivat päivitysten kestävän tämän viikon ja aiheuttavan toimintahäiriötä.
Koska minulla on vain toiminnassa perusnopeudet, häiriö lienee suurempi. Jospa se siitä
tokenee...niinpä toimin minäkin toistaiseksi "pienemmillä tehoilla". Hyvää jatkoa...
onhan tämä ilmoittautumiseni:))

että tänäänkin oli vielä hyvä pyöräilykeli, toissapäiväiset pienet lumet melkein heti katosivat, maanantai nyt sitten isot lumisateet tuo, ennusti Mette.
Miaelina

Hei vaan kaikille ihanaan Kahvipirttiin!
Hyvää ja rauhallista joulunaikaa teille.
Puhuttiin tuossa puolisoni kanssa vauhdikkaasta elämänkulusta ja kumpikin kuin yhdestä suusta: no lapsenlapset on parasta mitä ikinä ollaan saatu! Aiheuttavat kaikenlaista puuhastelua, mutta ilon kautta!
Mitäs tässä muita joulutoiveita kuin että kaikilla olisi hyviä hetkiä myös tulevaisuudessa. Hyvää jatkoa teille kaikille ja erityisesti kiitos Skillan kahvipirtin sydämellisestä emännöinnistä!
T. Ande2

Huomenta, seitsemän asteen pakkaslukemaan, hyvin hienoa lumisadetta, ympäristön puhdistusta, kiva kun uutta lunta sataa, pääsee ensi viikolla matot lumeen viskaamaan.
Pakkaslukema melko sopiva jouluksikin olisi ja ei kai ole kovaa pakkasta luvattukaan?

Olipa mukava Ande2 kun pirttiin pistäydyt, kerran vuoteen ainakin olet viestin laittanut, nyt muistini pätkii, asuitkos siellä hyvin kaukana?
Lapsenlapset ilon aineina minulla myös, pieniä vaan ei enää ole.
Sain kuulla että vanhin lapsenlapseni(40) on saanut jonkun korkeakoulu opinnot suorittaneena todistuksen, en tiennyt edes opintoja harrastaneen, en sen paremmin mikä koulutus kysymyksessä, asuvat Ruotsissa.
Pojan tytär myös todistuksen psykiatrisen koulun suorittaneena sai, siitäkään en tiennyt aiemmin, pimennossa mummia pitävät.
Ei suuria toiveita tulevaisuuteen, terveyttä ja iloa myös sinne sinun maailmaasi.

Kyllä tämä maailman meno kauhistuttaa, kun pitäisi kaikkea osata ja ei juuri mitään osaa ja oppiminen huonoa, kun muisti ei yhtä jalkaa kulje.
Oikein tuli hyvä mieli, kun pojan tytär kävi neuvomassa valokuvien siirtoa koneelle, päiväilin että ei tule mitään, hän rohkaisi, hän osaa kuvat siirtää, mutta ei sukan kantapäätä, joten kai totta tuokin.
Apua on ainakin silloin tällöin saatavana ja taas tämä pojantytär kotiutu Englannista jouluksi, pidettäneen kertaus kurssi;)
Opettajan koulutus hänellä ja sen huomasi opettaessaan minua;)

Kone konstailee minullakin ynnämuu, taitaa olla kovan paineen alla piuhat vai omassa koneessako viat lisääntyy.

Niin, viikon päästä yksi lukema taas täyttyy kiinni et saa hurskainen;)
Minä näkisin ilman laseja lukeakin, mutta kun kauan on pitänyt jotenkin vajavainen on olo ilman.

Tuo onkin hyvä muistutus, kun järjestely kyky on tallella, aina hoituu hommatkin, jos ei ihan heti kohta, mutta kuitenkin.
Tavarat kun oppisi laittamaan niille kuuluville paikoilleen ja saisi vielä järjestyksen pidettyä, helppo olisi elellä.
Mietin usein, miksi en saa itselleni kuria, että aina laittaisin tavarat niille kuuluville paikoille, säästäisin ajassa, työ määrässä, mutta korjaako tämä mummo virheitään, tavarat tippuvat sinne tänne ja taas pitää siivota;)

Taas on yhtä kippoa vähemmän Kristiina23 :n huusholli, varmaan harmitti vahinko.
Huomasin minäkin, että mielestäni isossa astia määrässä puutekin tulee, kun laittelin tyttären ruokia pieniin kulhoihin, eipä riittänyt, avuksi alumiini kipot.
Eilen tein porkkana laatikot, tänään lanttu laatikoiden teko vuorossa.

Kaksi vuotiaan ilo varmasti tarttuu mielikki.mummo, siinä sitä lapsen vilpitöntä uskoa ja iloa riittää toisillekin ja tunnelma on taattu.
Hyviä ostoksia ja silittele Kaisa- kattia, kerro terveiset sille Savon mummolta;)

Nyt kiirehdin päivän touhuihin, ei mitään paineita kuitenkaan, ehdin telkkariakin katsomaan;)
Elelkää rauhaisasti, liika kiire stressin aiheuttaa, sitä ei kukaan kaipaa.

Miaelina, vielä vaan pyörällä viiletät . Itsekin olen hurahtanut fillarointiin, mutta laitoin pyörän talviteloille kalenterin enkä kelin mukaan, nyt varastossa sen eteen on lastattu kesäkalusteet , siellä ajokkini on jumissa. Minullakin joulun ajan kohokohtia ovat konsertit, etenkin ne joissa lapsenlapset esiintyvät. Yksi pojista on nuoriso-orkesterissa rumpalina, muutenkin olen aina rakastanut tätä joululaulua Pieni rumpalipoika.

https://www.youtube.com/watch?v=ktiDdPB8zzM&list=RDktiDdPB8zzM&start_radio=1&t=63&t=63

Tuoreet taatelit ovat herkkua, tosi terveellisiäkin. Minulla on urheileville hurjaa vauhtia kasvaville pojille usein varalla välipalaksi ruukkurusinoita tai tuoreita taateleita, manteleita ja pähkinöitä ja vien niitä tuliaisinakin. Niistä saa nopeasti energiaa vaikka jalkapalloharkoissa , ovat terveellisempiäkin kuin enrgiapatukat, puhumattakaan enrgiajuomista. Olen yrittänyt itse kuivata omenarenkaita, mutta en onnistunut, kamalan näköisiä tummia ja sitkeitä tuli.

Oma lapsi on lapsi, lapsenlapsi lapsukainen. Lapsenlapset ovat elämän jälkruokaa. Näinhän sanotaa, eikä suotta. Heistä voi nauttia erityisellä tavalla, kun ei ole pääasiallisessa kasvatusvastuussa. Tietysti isovanhempien kanssa ollessa saa joitain etuoikeuksia ja vapauksia , mutta samoilla linjoilla ollaan vanhempien kanssa ja heidän kasvatustapojaan tuetaan. Saamme vielä kaikki jouluaaton ruokapöydän ääreen, molemmat jatkolevyt vain käyttöön. Vanhin 20-vuotias on jo opiskelemassa ja muutti kotoaan, nuorimmat ovat 11- ja 12-vuotiaita alakoululaisia , on pari murkkua ja kolme teiniä myös , joten me mummi ja vaari pysymme hyvin mukana nuorten maailmankuvassa. Joistakin asioista voi olla jopa helpompi kertoa isovanhemmille kuin omille, varsinkin murkkuikäisten. Olen tavallaan etuoikeutettu, kun saatoin jäädä eläkkeelle jo 60-vuotiaana ja antaa paljon aikaa silloin pienille lastenlapsille. Se läheinen suhde toivottavasti säilyy aikuisuudessakin, vaikka ei niin usein tavattaisikaan.

Joulu alkaa olla jo ovella, mutta erityisempiä kiireitä ei ole, lahjatkin hankittu hyvissä ajoin . Saunan pesuun olen lähdössä, keräsin puhtia täällä kahvipirtissä. Tein lauantain saunaillan iltapalaksi vanhanajan lohipiirakkaa, täytteenä savulohta, riisiä, kanamunaa ja tilliä. Ennen on tarjoiltu lihaliemen kanssa, mutta tuntuu liian tuhdilta yhdistelmältä, hyvä haudutettu tee sopii seuraksi. Mutta jospa juhlistetaan se valkkarilasillisella tai parilla näin joulunalustunnelmissa . Toin isosta piirakasta yli puolet pirttiin - maistakaapa, kyllä se kahvinkin kanssa maistuu ja ties mitä juomia hyvinvarustetun piriin kaapeista löytyy, eikös täällä ole A-oikeudet ?

Tunnelmallista kolmatta adventtia !

Lohipiirakkaa on tarjolla, ihanaa ja mehevää se yleensä onkin! Muistoja lastenlasten vierailuista tulvii mieleen Ramoonan kerronnan jälkeen. Maalaistupa, jossa oli leipominen menossa pienten kanssa 😋 Pirttipöydällä jauhoja pöydällä, pullataikina ja kolme tyttöä 3-5 vuotiaat kädet taikinassa muotoilemassa. OLi ne sitteen söpöjä, innosta punottavin poskin muotoiltiin mummin avustuksella lussekattenia, pellille asettelu ja keltuaisvoitelu. Rusinat silmiksi ja helmakoristeeksi lisää rusinoita, suuhunkin pitää laittaa välillä.

Voi miten hyvää tuoreen vahvan maalaismaidon kanssa oli itsellenikin pullanmaistijaiset, tyttösten ahmiessa silmät loistaen pikkuleipomuksiaan.

Kauneimmat laitettiin illaksi pakettiin, kotiin vietäviksi, onnellisia muistoja ovat. Joskus alkuaikoina kerroin tyttären pojan viikonlopun vietosta mummolassa, kun pikkujakkaralla istuen leiviuunin ja hellan pellille vuoli puuklapista lastuja joka taholle!
Menneet kauhanvuolijat tuli kyllä mieleenm ja muut tupa-askartelut miehillä, jotka näin omassa Pihlajakosken mummolassa.

Kahvia nautin tässä muisteloiden kera, äsken jäikin osallistuminen kesken, possunleike kun valmistui hellalla, ja niin kiire ole tankaamaan, etten valmiiksi malttanut kirjoittaa.
Ammukahvia lukuunottamatta, kun ei ehtinyt päivällä syödä, olikin jo huutava nälkä 🤣

Kahvit sopi jälkkäriksi ja rentoutunut olo, heippa ja kiitos !

Iltapäivää pirttiin. Alkaa ihan joulutunnelma nousta, kun lukee teidän kirjoituksia. Muistelu,kokemusten jakaminen on näköjään tärkeä osa siinä, ainakin minulla.

Itse olen vasta saanut puuhat alkuun. Tai no. Laatikoita tein jo ennen tätä flunssaa ja viisi kukkalaitetta on tehty valmiiksi alkuviikon kiertoajelua varten.
Kuten ounastelin, meille ei tällä kertaa tule nuorta väkeä lainkaan, viettävät joulun toisten isovanhempien luona "kaukana täältä". Sinkkuystäviä on luultavasti tulossa. Toisaalta hyvä näin. Tuskin jaksaisinkaan kovin isoja´kattauksia.
Kolme viikkoa sanoivat tämän flunssan kestoksi ja siltähän tuo näyttää lääkityksestä huolimatta.
Ehkä oli virhe lähteä kirjapiiriin ja vapaaehtoistyöhön, mutta eipä niistä malttanut poiskaan olla.
Kirjapiirissä meillä oli käsittelyssä Jukka Viikilän Finlandiapalkittu teos: "Akvarellejä Engelin kaupungista". Runollisesti toteutettu kirja pääkaupunkimme historiasta ja rakentamisesta. Osa meistä tykkäsi, osa ihmetteli, osa ei jaksanut lukea..))
Niin eri tavalla voivat lukijat lukemansa kokea...Ja juuri se tekee jakamisesta antoisan.

Monitaitoista väkeä te tosiaan olette, melkein iskee kateus kun lukee käsitöistä,
herkuista ja kaikesta arjen taituruudesta. No. Kateuteen on olemassa hyvä lääke: tehdä itse perässä..)) Tai ainakin yrittää tehdä ja tsempata itseään pienestäkin saavutuksesta. Miten sitä opetettiinkaan ? ; ei pidä sanoa ettei osaa, vaan ettei viitsi.

Sen verran on pakastanut, että olen saanut lämmittää takkauunia aika tavalla, mutta se puuha ei ole vastenmielistä. Siihen tässä pitää valmistautua.

Mukavaa illanjatkoa ja puuhakkaita päiviä kaikille !

Erikoisen suotuisaa alkutalvea sään suhteen pitelee. Meillä päin liikutuilla aluella on jäänrippeitä, jotka rajoittavat liikkumista pimeän tultua.
Näitä on kevyenliikenteen väylilläkin. Ilman nastarenkaita polkupyörässä olisin kaatunut jo monet kerrat.
Eilen tuhosin "kauppatieni" ajopolulta petollisia jäämuodostumia. Se on myös yleinen ajotie. Autojen akselivälikohtaan on jäätynyt pahoja kohoutumia.
Koululaisikäisille 30 sentin sula asvaltti riittää. Minulla ajo huojuvampaa hidasvauhtisena kulkijana.
Proteesipolven puolimmaisella alaraajalla ei tahdo saada kyllin vahvoja polkaisuja, että meno olisi vakaampaa.

Pientä puuhaa sain kuivien kertakäyttölavojen pilkkomisesta pokasahalla kun moottorisahojen tulpat eivät talviolosuhteissa vaan anna tarpeeksi kipinää.
Ratevaa tuttua hommaa pienellä pokasahallakin. Rautakaupan terät ovat hyvälaatuisia. Terottaa niitä ei voi, kovakarkaistuja kun ovat. Enkä osaisikaan.

Joulukuusikauppialla pitää nyt kiirettä ja kaupoissakin. Asiakkailla enemmän vaan ostoksia kärryissä. Huomenna kirjoitan joulukortit. Ehtivät vielä osoitteisiinsa. Mitään lumivyöryä ei nousviikoksi ennusteta. Hyvä asia kaikille.

Sunnuntaiaamun huomenet, nyt jo talven tuntuisista maisemista, pakkasta kymmenen astetta ja lunta sen verran, etä maa hyvin peittyy.
Koivut tuossa ikkunani edessä on valkeaan huurrepukuun pukeutuneet, kuusikin saanut oksilleen valkeaa, kauniina ja ylväänä siinä seisovat, tätä hetkeä rakastan.
Eilen olin ahkera, sain lanttulaatikot valmiiksi, hyvin hitaasti ja pienellä lämmöllä ne paistelin, tänään tulee tytär hakemaan.
Paketoin ne pehmeät paketit, mitkä ei varmaan niin suuresti ehkä kaikkia ilahduta, mutta ehkä silloin kun varpaita nipistelee, nämäkin lahjat hyviä olla olemassa.
Samalla tarkistin, että kaikille on lahja paketissa, no puuttuu vielä miniän ja pojan paketti, mutta aikaa on reilusti, vielä ehtii nämäkin puuttuvat paketoitavaksi.
Joka perheisiin sitten kirjekuorivaatimattomin sisällyksin, voivat toteuttaa omat halunsa.

Noin se on kuten Ramoona mainitsit, oma lapsi on lapsi, ja lapsenlapsi on lapsukainen, mutta mikä sitten onkaan lapsenlapsen lapsi, minulla heitäkin on kuusi kappaletta.
Vähälle jää heidän kanssaan oleskelu, asuvat kauempana, paikkakunnalla asuu vain yksi lapsenlapsi ja hänkin niin kiireinen, että aikaa vierähtää käynnistään.
Aika aikaa kutakin, kaikki ovat joskus olleet lähellä ja yhteiset hetket vietetty, monet joulut ja muut juhlat, nyt sitten enimmäkseen yksin elelen.
En siitäkään ole pahoillaan, ymmärrän heidän elämänsä kulun ja minulla nyt oma elämä, mistä en pahaa mieltä tunne.
Minä kuivatin myös omena viipaleita, sitkeitä olivat, ajattelin niin kuulu ollakin;)
Nurkkakaappi on nyt varmaan vähän puutteellinen, Late ei ole ollut sitä täyttämässä, mutta aina sieltä lasilliset löytyy, ei kulutus suuren suurta ole ollut;)

Muistoja niissä elämä kauniilta näyttää, muistothan kultaantuu ja huonoja ei ole ollenkaan, näin minulla ainakin on muisti on pelkkää kaunista ja mukavaa.
Jos jossakin muisti pettää, valokuvat hyvä apu.

Sitkeä tuntuu flunssa nyt olevan, vävyni nyt sitä potee, minä en muista milloin olisin näitä kulkevia tauteja sairastanut, kädet ristin ja puuta koputan.
Joskus vähän nuhan poikasta, mutta sekin ohi menee.
Tuosta lukemisesta olen oikein kade teille, jotka sitä harrastatte, minulta kyky on kokonaan hävinnyt, keskittyminen puuttuu.
Aikoinaan lukeminen oli hyvin runsasta, mutta sitten käsityöt vei sielun ja siinä rytäkässä meni lukemisen taito.
Olen ajatellut niitä äänikirjoja hankkia, mutta sekin on jäänyt, pitäisi jokin laite hankkia ja siihen minulla ei ole aikaa ollut, tai saamaton olen.
Kovasti paljon telkkaria katson ja sieltä yritän ammentaa tätä puutetta, minkä lukemattomuus on vienyt.
Jospa vielä joskus into ja kyky palaa.
Tuosta sanomisesta olen samaa mieltä, kyllä osaa, kun asiaan ryhtyy, mieheni sanonta tuli mieleen, ihmiset ne on mallinkin aikaan saaneet, miksi en sitten minäkin, yritystä yrityksen perään se vain vaatii;)

Hurskainen vaan pyörällä seikkailee, entäs jos kaadut ja lonkka menee säpäleiksi?
Minä möin pyöräni pois, kun koin sen vaaralliseksi kipuamiseksi, kun jalka ei noussut polkimelle ja horjuminen pois hypätessä, esteenä vaan toisille liikkuville olisin.
Liikettähän siitä saa, kun puut sahaa ja pilkkoo, ei se niin kamalaa minustakaan olisi, opettelin pilkkomisen muutama kesä sitten.
Pelotti alkuun, että kirves luiskahtaa, mutta hyvin meni.

Nyt päivän viettoon ja puuttuvia lahjoja valmistamaan, ensi viikolla meinaan siivota vähän perusteellisemmin ja joulu kotiin valojen seuraksi tuoda.
Liinojen tarkistus on myös tänään tehtävä, silitettävä jos tarvetta on, yleensä pyrin ne säilöön laittamaan niin, ettei silitystä kaivata.
Jouluuni kuuluu aika paljon, jos ei kaikkikin oma tekemiä kangaspuilla kudotut, ryhtinsä pitävät pikkuliinat.
Se kutominen on jäänyt, polvet topin esteeksi laittoi, niin mukava homma kuin sekin olisi;(
Ihailkaa nyt luonnon kauneutta, missä puut on pukeutuneet kauniiksi, ehkä joka puolen suomea ei ole mahdollista, mutta aina jotakin ihastelun aihetta varmaan löytyy, tehkää päivästänne onnellinen!

Kylläpä hauskasti vaihtui Skillan'nin lukemiset käsitöiksi,..ihan rytinällä se tapahtui 😀)) hyvin osui kuitenkin kohdaleen ja jälkeä syntyy joulupaketteihinkin !

Muutamina aamuna olen lumen puutteesta huolimatta, nähnyt sarastavan aamutaivaan kauneuden, kuin utuisen lempeän harmaaliilan taustasävyn,... koivujen hienot oksaryppäät niin rauhallisina maiseman kauneudessa.

Laajasti näen taivasta sentään, parvekkeelta eniten, näiden 4-kerrostalojen jäädessä puiden latvojen alapuolelle.

Hyvällä mallilla on minullakin pienet joulunalustehtäväni, joulun tulosta ja ystävistäkin iloiten.

Skillanin kysymys kuului:

"Noin se on kuten Ramoona mainitsit, oma lapsi on lapsi, ja lapsenlapsi on lapsukainen, mutta mikä sitten onkaan lapsenlapsen lapsi?"

Varmaan on ehdotuksia muitakin, minä ehdotan: lapsonen.

Lapsi, lapsukainen, lapsonen.....

Muutamia lahjoja olen tänään ostanut, ja annoin Espoon voimistelijatyttöjen ne paketoida valmiiksi jo kauppakeskuksessa.

Iloista joulunodotusta kaikille!

kiitos, Miaelina, olipa kaunis ja paljon sanova runo vai lauluko se oli ? Tuota joulun rauhaa ja ihmisten välistä rakkautta tarvitaan. Jouluna ja aina.
kiireinen viikonloppu takana . perjantaina Kouvolan teatterissa: esitys oli, My fair Lady.
Ja vierailu näin joulun alla.
Ennenkin vuosia sitten oli nähty kotikaupungissani, mutta vaikka juonen muistaa, aina se tuntuu uudelta. Ihanaa musiikkia ja tanssiesityksiä ja musikaali se olikin.
Eilen Mikkelissä 70 v.päivät ja tänään vävyn syntymäpäivät. Joten elämä on ollut yhtä juhlaa koko viikonlopun ajan. Lohivoileipäkakkuja ja ihanaa vadelmakakkua masut pullollaan.
Tuomoiset joulukiireet.
Nyt voin sitten keskittyä kotijouluun perusteellisemmin. Alkaa joululeipomiset ihan urakalla.
Meillä nuo pienet lapset ovat neljännen polven lapsia/lapsosia/lapsukaisia.
Mikkelissäkin oli 2 ja 4 vuotiaat pojat yhteensä heitä oli 4, samanikäistä, esiteltiin pikkuautoja ja lentsikoita ym leluja. Olivat niin kavereita ja valmiita vaikka mukaan lähtemään. Ihania ovat pienet, niin aitoja ja välittömiä. meidänkin jouluun kuuluu 3 ja5 vuotiaat pojan pojan tyttäret joita tänäänkin tavattiin. Missähän vaiheessa me muutumme toisenlaisiksi,,, onko se maailma kovuus, vai henkilökohtaiset vastoinkäymiset vai mikä. Paras olla nyt pohtimatta-- liian iso pala "purtavaksi " juuri nyt ...
Kaikille joulun alusrauhaa, tässä pikainen ilmoittautuminen. Ja kiitos hyvästä lohipiirakasta, aina se maistuu, otin teen kera kuten suositus kuuluu. mk.

Kiitos kauniista runosta Miaelina! Siinä on sanottu kaikki, josta hyvä joulu muodostuu!

Iltalenkiltä jälleen palailin, huomasin, että kahvipirtissä on vielä touhua. Kyllä ne tontut tähän aikaan häärii!
Minulla on huomenna vielä joulupullan leipominen. Samassa uunissa joulutortut paistan, sitten onkin se puoli valmis.
Keskiviikkona saan apua siivoukseen, että pikkuhiljaa joulu saa tulla!
Nyt on ollut tosi mukavat ilmat, lauhaa ja lunta vain pari senttiä, se sopivsti valaisee tienoon, enemmästä lumesta ei ole väliä!

Kyllä ne koulun joulujuhlat ennen oli ihania, jännittäviäkin. Muistan, kun sain osan kuvaelmasta,
pieni runonpätkä se oli, mutta suuri tapaus sen ikäisen mielestä!

Teesi jäähtyy, kuuluu keittiön puolelta, mieheni siellä on jo odottamassa, siis sinne!
Hyvää yötä!

Huomenta uuden viikon alkuun ja seuraavana maanantaine se sitten on jouluaatto, mitä aikaan on saatu, silloin testataan ja minäkin taas yhden vuoden kiinni laitan, uutta putkeen;)
Uskomattomalta tuntuu tuo minun lukema, miten näin monta vuotta olenkaan saanut elää ja vielä niin hyvässä kunnossa, kiitollinen olen.
Pakkanen putosi viiteen asteeseen ja siellä onkin hyvä ilma ja hyvin aurat kadut, jos vielä kauppaan lähtisin.
Pojan perheeseen jotakin yhteistä olen ajatellut, kun rahan antaminen on aika hölmöä heille, samaa tietysti tavarankin kanssa, heillä on kaikkea mahdollista.
Periaatteellinen kun olen, on kaikille tasapuolisesti lahjojakin annettava, pätee se äitini sanoma, kaikkiin sormiin koskee, puripa mitä vaan niistä.

Siivous minullakin mielessä Neeassa ja meinasinpa vielä huonekalujakin siirrellä, matot ihan ulos asti viedä, pitää jakaa hommia useampaan päivään niin jaksaa.
Olihan ne joulujuhlat kouluaikaan suuri juttu, ainakin kauniimmin yritettiin pukeutua, ei ihan tämän ajan runsautta kuitenkaan.

Maailman tapahtumat ne mieltä kovettaa meri-kukka, ei millään jaksa katsoa noita hirveyksiä sulkematta silmiään ja yrittämällä olla miettimättä, jos ei koveta luontoaan.
Niin ihmisten kuin eläinten kohtelu sydäntä riipoo, minä telkkarin katselussakin siirryn kanavalta toiselle, kun kauheuksia eteen tulee, voimaton niiden edessä on.
Olen itsessäni huomannut, kestokykyni heikentyneen, rintaa ahdistaa kaikki väkivalta ja heikomman sortaminen.
Kaikelle ei kuitenkaan pysty silmiään sulkemaan, ja tuskaa se tuottaa näkeminen.

Jospa jollakin tapaa tuo Miaelinan runon viesti toteutuisi ja joulu toisi sen lapsen esiin, mitä me jokainen kaipaamme ja etsimme.
Kiitos joulutoivotuksista ja kaikkea iloa sinunkin jouluusi Miaelina.
Lapsonen kuulostaa hyvältä;)

Mattojen pesusta, ihmettelen miksi Kristiina23i et saa pestä mattoja pyykkituvassa, minä lattialle levitän ja pitkävartisella harjalla hankaan, vielä sen verran voimaa löytyy.
Eihän ne kovin pinttyneet olekaan, kun yhden ihmisen sukkasillaan hiipien vaan likaantuu.
Jospa salainen toive harjan tuojalta, että lakaisisit itse rappusi, mikä onkin ihan mukava homma.
Minä huiskin raput useinkin, kun ei huoltofirma aina heti ehdi.
Pientä liikuntaa siitäkin tulee.
Mökillä ennen sähköjen saamista, purskutin putken aukaisu pursuttimella ja oli ihan puhdasta olevinaan, no kone sitten hommattiin, kun sähköt sinne saatiin.

Vuosia sitten jo tuo lukuharrastus katosi, tuliko kiintiö täyteen vai ajan käyttö, mutta nyt en kirjoja ole lukenut, osa syyllinen tuo telkkarikin, sen katselussa olen suur kuluttaja.

Niin sitä turhia askeleita ja pyöräily taiturointia joutuu suorittamaan, kun muisti huononee, mutta onhan ensi jouluksi kortit odottamassa varmaan ne jostakin eteen ilmaantuu hurskainen;)
Varoen on jäätiköllä mentävä, hyvin arvaamatta se kuperkeikka tulee ja seuraukset voi olla vakavat.
Nyt onkin hyvä aika kuntoiluun, kun ulkotyöt on vaikeita suorittaa ja lumi kolan kanssa heiluminen osa sitä kunnon huoltamista, hyvää sellaista.

Iisisti mennään, ei mihinkään kiirettä, kun hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eikö niin;)
Pakkanen putoaa, enää neljä astetta, voi sitä luntakin ruveta satelemaan, joulun tunnetta se lisää, voikaa hyvin ja jouluisin ajatuksin teitä nyt tervehdän;)

On se niin - sanonko mitä - kun joulusuunnitelmat menevätkin uusiksi, eikä niistä ota enää kukaan selvää. Nyt ei heille sovikaan, nämä kaikki eivät mahdu saman pöydän ympärille, nuo matkustavatkin mummulaansa, nämä menevät eri suuntiin, tuo yksi jää omiin oloihinsa, eihän se jouluna käy!

Minä menen ruokakauppaan ja ostan kuivamuonaa kaapin täyteen. Jos luokseni tullaan, tempaisen pöytään jotain sopivaa, mutta valmiiksi en rupea mitään kokkaamaan, sillä joutuisin ehkä syömään kaiken itsekseni. Nykyisin kaikilla on menonsa ja kiireensä. Ja pahimmassa tapauksessa joku on sairastunut, ja kaikki menee ranttaliksi monessa perheessä. Onneksi minä voin tulla ja mennä ihan omina aikoinani.

Viikon päästä hulina on parhaimmillaan. Juttelin tyttäreni kanssa tilanteesta, ja kas - kumpikaan ei muistanut, miten viime vuonna oikein asiat hoidettiin, vaikka se reaaliajassa on niin tärkeää. Porukkamme on niin pieni sentään, että jouluna kaikki tapaamme jossakin muodostelmassa. Nyt olen jo oppinut, ettei kannata ottaa turhia huolia.

Hyvää huomenta,
Nyt saankin putsata kengät tuoreesta neitseellisestä lumesta.
Tulin ihan varta pirttiin kahville ja kuulostelemaan millaisia joulutunnelmia teillä täällä on.
Muistaessani kerron, että taannoin täällä käydessä mainitsin veljeni syövästä, nyt näyttää hyvältä. Perjantaina saadut tt-kuvat näyttivät puhdasta ja verikokeetkin suht' ok. Paras joululahja.
Pohdin sitä pikkulintuakin, joka lennähti tyttäreni ikkunaan ja ihan syliin asti. Ei onneksi ikävää viestiä tullut. Tyttäreni tulkitsi linnun tuoneen hänelle henkilökohtaisen viestin. Niinpä hän teki pitkään roikkuneen päätöksen ja lopetti ihmissuhteen, joka ei toiminut. Tuon päätöksen ja sen ilmoittamisen jälkeen lintu oli löytynyt seuraavana aamuna kuolleena pihalta.
Noh, realistinen näkemykseni on, että lintu oli jollainlailla sairas ja lensi ikkunasta kajastavan valon äärellä ja sitten tyttäreni tykö hakemaan helpotusta oloonsa.

Viime yönä satoi muutama sentti lunta näillekin mannuille ja kevyesti leijailee hiutaleita edelleenkin.
Tänä jouluna minä liikutan itseni tuon mainitsemani tyttären luokse Turkuun missä hän opiskelee. Pääsen ensimmäisen kerran kuuntelemaan joulurauhan julistuksen livenä.

Kiitos, että olen saanut piipahtaa täällä pirtin lämmössä selvittelemässä ajatuksiani.

Toivotan nyt pirtin väelle Lämmintä ja Kaunista Joulua!

Kaunista ja lumikuorrutettua etelässäkin 😊 Johan pöllyää lumi puista kun oravakin hyppi riemuissaan, tuo pihlaja ikkunan lähellä on hyvä paikka katsoa lintustenkin.
hyppelyjä.
Nyt ei ulos ole asiaa, keiton valmistus menossa, ja pitkän kauppalistan suunnittelu tilauksineen on nyt tehty. Loppuviikosta pistäydyn vielä asioimassa, mutta vältän turhaa jonottamista.

Perunat ja tomaatit lisään kohta jauhelihakeittoon ja viimeksi nuudelit, että ehdin katsella Charles Dickens'in tarinoita. Olen niin viehättynyt tuohon kerrontaan, parasta mitä luonto-ohjelmien jälkeen tiedän,...Antoisaa Joulunalus aikaa ⏳ kiitos kaffeesta 💞

Huomenta, sää jatkaa samoilla raiteilla, neljä pakkasastetta ja hienoista lumi sadetta, kelpaa tällä säällä kaikenlaisten puuhien teko, ei palellu vaikka kauemminkin ulkona liikkuisi.
Kauppareissut onnistuu, kun malttaa edetä hitaasti ja harkiten jalkoja siirrellen, hiekotus on vähän heikoilla ja paikka paikoin voi jäätikön jalan alta tavoittaa.
Minulla on hyvin jo kauppa asiat suoritettu, perjantaina kinkun puolikkaan vielä haen ja mitä heräte ostoksia tuleekaan.
Sain seitsemän kilon kinkun puolikkaan, harmaa suolatun, en tykkää niistä verkotetuista kinkuista ja kuitenkin kinkkua haluan, siitä sitten Loppiaisena hernekeittokin onnistuu, jos ei kaikki tule syötyä, perinne sekin.
Ennen vanhaan näin joulu lopetettiin suurella joukolla.

Olen tuon sarjan nähnyt useamman kerran mistä sini-sirkku mainitsit, mutta katson sen nyt myös, voi sitä kurjuutta siihen aikaan, ero rikkaan ja köyhän välillä oli suuri.

Siinä allakassa on paljon tietoa, monesta asiasta, kaiketi se ennen olikin melkein kuin tietokone;)
Allakkaa en ole tutkinut, tuskin koskaan, en ainakaan muista, en myöskään Hesaria ole selannut, seinäkalenteria vaan tutkin sen verran, että tiedän missä mennään;)

Olipa sinulle helpottava uutinen veljesi arvojen ja sairauden suhteen raakile.vielä, onhan lääketiede kehittynyt paljon ja parannuskeinoja tarjolla moneen sairauteen.
Varmasti herkistävä ja mieleen jäävä tilaisuus se joulurauhan julistus paikan päällä seuraten, aina sen minkin radiosta tai telkkarista kuuntelen.
Aiemmin ruokapöydässä isolla joukolla istuimme ja sitä kuuntelimme ja siitä se alkoi joulun vietto ja ylen syöminen;)
Aika paljon noita uskomuksia on, vaikka juuri tuo pikkulinnun tapaus teidän kohdalla.

Onhan se aika hankalaa joskus saada asiat oikeille raiteille, kuten Makriina aprikoit, aina se riippuu niin monesta asiasta.
Ruuan kanssa on ongelmia, jos paljon haalii ja sitten yksin joutuu niitä nauttimaan, onneksi on pakkanen.
Minulle ei suunnitelmia ole muuta kuin aatoksi, silloin hakevat poikani luo ja saan istua valmiiseen joulu pöytään, minkä entuudesta tiedän mahtavan olevan, miniäni on oikea taituri ruuan laittamisessa.
Olen kyllä perinteisesti joulua laittanut kotiini, mutta sopimuksia vierailuista ei ole, ehkä pyhinä joku käy ja yhdessä oloa vietetään.
Hieman erilainen jouluni varmaan on ja sitä odotan uteliaana, koenko hylätyn osan vai nautinko yksin olosta?

Aika rientää, kello jo hyvän lykyn yli aamuajan ja minä tässä vaan istun ja ihmettelen, nyt on ruvettava jotain aikaan saamaan, siivoan ainakin yhden huoneen, vähän kenkuttaa, kun en jaksa saada kerralla kaikkea, mutta tämä on nyt elettävä voimien mukaan.
Hyvää tiistai päivää kaikille ja edetään hitaasti, väliin istahdellen;)

Kävit sinä Skilaan Jouluriihessä, meillähän oli muutamana jouluna riihi putsattuna. Lihapasteijoita ja lihalientä kävit maistamassa ja tervehtimässä!

Tuosta yksinolosta jouluna, en usko sinunkaan potevan hyljätyn osaa, oma valintakin se usein on. On kerrankin aikaa katsella hyvää ohjelmatarjontaa, syödä ja levätä milloin se maittaa 😄))

Lunta ollaan saatu tännekin nätisti, ainakin se antaa valonhohdetta, lisäksi puhtauden ja raikkauden nuuhkaisua.
Nyt hiljeni pesukone kutsuen joten, heippa taas.

Tänään pistin jalkaani nastapohjaiset kengät, sillä puistotie oli eilen vaarallisen liukas, kuin ihmeen kautta selvisin siitä matkasta tulematta 'langenneeksi naiseksi'. Tuttuni kertoi nähneensä mäen kohdalla jonkun rouvan lentäneen pyrstölleen. Tänään liukkaus näytti jatkuvan. joten siitä johtuen sitten nuo kengät valitsin.

Ihmisiä pitäisi varoittaa niistä. Ellei ole aikaisemmin käyttänyt , voi tulla yllätyksenä, millaista on kävellä esim. rappukäytävän kivipohjaisesta materiaalista valmistetulla pinnalla, ne voivatkin olla liukkaat. Kun lähdin rappuja alaspäin - ( käytän nimittäin hissiä ani harvoin, koska rappujen käyttäminen on niin hyvää kuntoilua) - niin ylimmällä rapulla kantapää alkoi luistaa ja tuntui kuin minulla olisi ollut välillä kaikki yläraajat ja alaraajat ilmassa, sain otteen vasemmalta kaiteesta ja peräännyin ylätasanteelle. Hups!! kun helpotti! Kävelin hissille ja ajoin sillä alas.

Palatessani kokeilin taas rappujen nousua, ja se onnistui, mutta kummallinen ääni kengästä joka askelella kuului.

Naapurini kanssa jutellessamme tulimme yhteiseen johtopäätolseen:
kengissä pitäisi olla on- ja off-nappula, josta painamalla saisi nastat ulkona ulos ja sisällä piiloon.
Ajatelkaapas, jos auton renkaissakin olisi sellainen nappula! Se se vasta helpottaisikin suuria joukkoja ihmisiä!!🍀😚

Vielä iltakahville pistäydyn seuraanne, kahvia, että pysyn hereillä, siirtyessäni filmin avulla Toscanan auringon alle. OLen nähnyt filmin kerran, mutta se henkii niin viehättävää maisemanvaihdosta hiljaiseen kylään. minne saapuu kirjailija lomalleen, ihastuu vanhaan taloon ja ostaa sen. Remonttivaiheetkin on aidontuntuiset ja ihmiset :)

Minäkin ihastuin etelä Italiassa käydessäni vahan talon charmiin, kivilattoineen terassiin ja villiintyneeseen puutarhaan oliivi ja sitruunapuineen. Tie kiemurteli alas kylään, ja maisema oli henkeäsalpaava. Olisin voinut silloin sen ostaa, miniäni ja hänen vanhempansa Pompeijissä kannustivat.
Hieman kaduttaa, etten silloin rohjennut,... ikävimmän ajan vuodesta olisin voinut viettää Anionen leudossa merisäässä.

No, hyvä näin, nyt saan eläytyä Toscanan maisemiin, seurata nuoren viehättävän kirjailijan elämänvaihetta uudella paikkakunnalla .
Vanha kuvantekijä sutikoija, mukavassa nojatuolissani sentään,.... unelmoiden.

Jälleen uusi huomen ja viiden asteen pakkanen, lunta vähän heittelee.
Huomasin ulkona käydessä, että pienikin sade lumen saa isosti lisääntymää, kun kauan sataa, oli nimittäin lunta varmaan kymmenen senttiä.
Miksikäs ulkona näin aikaisin, no vein matot telineelle, viskasin alas parvekkeelta ja sitten hilluin telineelle.
Lumihangessa sitten oikein pöllyytän, kun pois menen hakemaan.
Eilen olin sitten kuitenkin niin reipas, että kaksi huonetta siivosin ja kaikki ikkunoiden sisäpinnat pesin, hyvä minä.
Tänään olohuone ja keittiö, siirtyypä huonekalutkin uusille paikoille, jos voimia riittää, muuten hyvä konsti saada tyhmä olotila korjaantumaan, suosittelen;)
Uutta ei kannata hankkia, ei mitään järkeäkään ole, mutta piristää se tämänkin lainen toimenpide.

Elokuvia katsellen voi hyvinkin saada tuntua ihaniin paikkoihin, minulla ei oikeastaan koskaan ole kaipuuta pysyvästi muualle, tämä maa antaa vaihtelua neljän vuoden aikansa myötä, mutta mielelläni myös kauneutta telkkarista ihastelen.
Nykyään ei edes pienen pyrähdyksen tekoon halua.
Uskon minä myös, että en yksinäisyyttä tunne, olen niin kypsynyt ajatukseen ja myös laiska ajattelemaan mitään muuta, katsotaan miten käy.
Onko niin, että jossakin vaiheessa kaiken turhaksi kokee, on kai saanut kokea hyvää ja pahaa, yhteenvetona sitten haluaa vain omaa rauhaa.
Voi olla myös itsekästä ajatusta omasta hyvästä ja ei halua sitä muiden kanssa jakaa, mene ja tiedä.

Nuo jarrut kenkiin sain minäkin, mutta olenko käyttänyt, en, taas kerran laiskuudeksi voi sanoa, niin kauan seikkailen, kun vahinko sattuu.
Kyllä ajatuksissa on, että varmuutta olisi ne kenkiin laittaa, mutta meillä on hankalaa, kun käytävässä ei saa kulkea ne jarrut jalassa, lattia kärsii ja rupeaisinko nyt ulkorapulla niitä ähertämään kenkiin.

Täytyy sanoa, että hyvässä paikassa asut Kristiina23, kun ruokaa aina vaan tarjolla.
En ole täällä kuullut missään ruokaa jaettavan, työttömien nimellä ruokatarjoilu on seurakunnan tiloissa ja siellä saa halvalla käydä syömässä kaikki halukkaat, ei kuulemma kysellä mitään, kolme euroa ateria.
En ole käynyt vaikka kehotuksia on ollut, se on se lähtemisen vaikeus.
Oikein mietin, miten varastoni on täytetty ja tulin siihen tulokseen, että kaikkea on voista lähtien, kinkun perjantaina haen, sitten pitäisi elämä hymyillä.

Entisessä elämässä, kun asuimme rivitalossa ( Alvar Aallon suojelukohde talossa) lumityöt tehtiin vuoro viikoin ja siitä minä tykkäsin, oli ihana katsella suoria lumipenkkoja ja selkeitä kävelyteitä, mitkä touhuttuaan aikaan sai.
Kotipaikkakunnalla on monta Alvar Aallon piirtämää taloa.
Ei mikään toimiva talo ollut sekään missä asuimme, sain kuitenkin tahtoni läpi tähän suojelukohteeseen minäkin, oven takapihalle.
Perustelin paloturvallisuuteen, kun vai yksi ulos käynti oli ja kolmessa kerroksessa asuimme.
Joskus tyhmänkin ajatukset saa perille;)
Et muuten toimettomana osaa hurskainenkaan olla;)

Päivä alkaa valkenemaan ja minua odottaa nuo pienehköt puuhani, vaikka ajattelen jo huomista, mikä kohta kolottaa, kun oikein voimiani äärimmilleen tehostan.
Pitkä tai siis koko päivä on aikaa näitä töitäni tehdä, voin välillä vaikka torkut ottaa, jos siltä tuntuu.
Käykää kertomassa miten rasittavaa on tämä joulun alus, vai eikö mitään harmia ole, kiva olisi kuulumisia lukea ja ehkä sen verran aikaa jokaiselta löytyy, että koneen äären voi istahtaa;)

Terveiset valkeaan verhoutuneesta Turusta, josta pian julistetaan joulurauha koko maahan. Lumeton on Turku ollut kunnes viimein meilläkin viimein maisemat talvisiksi muuttuivat
Onhan näin täällä monesti ennenkin ollut, monta kertaa lumi on satanut vasta jouluaattona.
En ole kovin tarkkaan enää 70 palstaa seuraillut. Sitä olen ihmetellyt kun Venlastiina eikä Latea ole Pirtiissä näkynyt,kertokaa heille terveisiä minulta.
Minulla on hyvä tytär, joka on tehnyt minulle joulusiivon En kyllä olisi noita isoja mattoja jaksanut ulos viedä.
Joukuusenkin jo koristeli tuohon olohuoneeseen.
Leiponut olen, tuleehan joulun jälkeen ne minun synttäritkin, saattaapa olla että pari ystävää poikkeaa silloin.
Jouluradio soittaa joulumusiikkia ja luo joulutunnelmaa. Ei ole paljoa enää tehtävä nyt olisi vielä liian aikaista, nimittäi joulukalja, perunalaatikko, lanttulaatikon ostan, rosolli ja pakastekinkku on otettava huomenna jääkaappiin sulamaan.
Nyt lopuksi toivotan Kahvipirtin väelle Hyvää ja Rauhallista Joulua ja samanlaista Uutta Vuotta 2019.
Katleija

Huomenta, pimeään aamuun, mutta siitä se lauantain jälkeen suunta muuttuu, hitaasti mutta varmasti;)
Tällä vauhdilla millä aika nykyisin kulkee, , humaus vaan ja olemme keväässä.
Sain eilen siivoukseni loppuun ja koti on uudessa kuosissa ja voi että näyttää hyvältä, (taas vähän aikaa )pienestä ihminen ilon saa;)
Ajattelin kyllä, että en saa mattoja sisään tuotua niin tiukalle otti, mutta onnistui sisulla ja niin selvisin taas, taas Mini Itse.
Sitä vaan ei muista, että ikä se meinaa rajoituksia hommiin tehdä.

Varmaan on monen valmistajan tekemiä nuo jarrutkin kenkiin, halvemmalla saadut ei ehkä niin lujia ole, vaikka ei sekään aina ole totta, kulkijatytöllä epäonnea kaupoissaan.

Mitä kaikkea lapsuuden jouluista sitä kaipaakaan, vaikka en muista äitini koskaan mitään askartelua harrastaneen, mutta silti joulu oli juhlan aikaa, tuoksuineen ja kuusineen, parastaan äiti yritti ja se ruoka mitä tarjolla oli, oli hyvää.
Vähistä aineksista, mutta itse tehtynä ne oli maukkaita ja muuta ei osannut kaivatakaan, puute oli silloin jatkuva seuralainen, olihan sota.
Olen kuunnellut nyt lasten pahoin voinnista ja siitä, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia elää ja harrastaa, ei ole ollut milloinkaan.
Ehkä sitä tyytyväisiä oltiin, kun muuta ei ollut tarjolla ja sekin että ystäväpiiri oli samanlainen, kukaan ei paremmasta tiennyt, katkeraa mieltä ei lapsuudesta jäänyt, elämä oli turvallista.
Median osuus tässä nykypäivässä on mittava, samoja puutteita kerrotaan monta kertaa päivässä ja toistellaan päättäjien sanontoja, kun sanomiset pitäisi voida muuttaa teoiksi.
Vielä tässäkään hyvinvointi valtiossa ei puntit tasan ole, en usko koskaan tulevankaan, kunhan nyt edes siedettävälle tasolle saataisiin, elämisen iloa kaikille.
Yhdenkään lapsen ei pitäisi kokea turvattomuutta, ei kaltoin kohtelua, elämän eväät olisi niin luotava.
Aina tulee mieleen sinun kotisi Ramoona, kun kertoilet olemisistasi, voin nähdä ne kauneudet mitä laittelet kodissa ja pihapiirissä, puhut lämmöllä perheestäsi ja varmaan hyvä mummi olet.

Oikea tapa kuntoa hoitaa on tuo arjen työskentely, kuten lumikolan työntö ja vaikka laskeminenkin, siitä keho tykkää hurskainen.
Olen aamu ihminen, minusta työt sujuu aamulla, mutta jos päivään siirtyy, jää tekemättä.
Kyllä se takka neliöitä saattaa viedä, mutta ihana on sen lämpö, mitä päivienkin perästä saa kokea.

Pitää ihmetellä tuota silitys possakkaasi Kristiina23, minäkin pidän silittämisestä, mutta kyllästyisin totaalisesti ainaiseen raudan siirtelyyn.
Toki ymmärrän, että eihän se nyt jatkuvaa ole sinullakaan, mutta paljon kuitenkin jaksat, ei ihme jos sitten vähän herpaannut noiden roskiesi kanssa;)
Tuskin Rinne eläkkeisiin haluaa koskea, mutta jostakin on aina rahat etsittävä, kohteita on toisaallakin.
Luin aamulla lehdestä miten 200 eurolla on kuukausi elettävä, lääkkeet ostettava, epäonninen tästä kertoi ja toinen äiti kertoi miettivänsä miten selvitä kolmella eurolla seuraavan rahan tuloon, jotakin olisi tässä rakkaassa kotimaassa tehtävä, tasan ei käy onnen lahjat.

Mukava kuulla Katleija sinunkin olemassa olosta, et kovin usein pirtin ovea aukaise.
Jaksatko mennä paikan päälle joulu rauhan julistusta kuulemaan?
Samaa ihmettelyä olen Laten ja Venlastiinan poissa olosta ajatellut, tietoa ei ole, ynnämuukin on pirtin unohtanut.
Toivotan sinulle Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle ja syntymäpäivällesi!

Nyt silitys puuhiin minäkin, liinat pöydille ja kynttilät ynnä muut jouluiset esineet paikoilleen, niinpä sitten joulukin voi tulla näiltä osin.
Vielä jotakin puuhaa ruokapuolella, mutta pakkasesta jo suuri osa löytyy, se kinkun paisto ja paistin teko vielä odottaa.
Pullan leivon vasta sunnuntai aamuna, saattaa iltapäivästä vieraita käydä, on sitten vasta leivottu pulla tarjolla.
Jaksamista kaikille, siitä sitä valmista tulee;)

Olin vähän mantieajossa pimellä. Lumisade haittasi näkyvyyttä. Sitten sade lakkasi yks kaks. Onneksi on vähän pakkasella meidän alueilla.
Tänään en ehtinyt siivota kun päivä meni melkein tien päällä. Huomenna siivoan edes keittiön tasoineen ja sitten wc:n lattian.
Onhan tässä pakko itse tormistautua kun ei se rahapelikään tuottanut ammattisiivojan palkkaamiseen hintaa. Pitäisi raskia luopua turhasta rojusta.
Onneksi huomiseen on vielä pitkä aika. Vähän enää kaupasta tarvitten ruokaa kantaa. Paistan pienen kinkun palan. Siitä riittää pariksi päiväksi syömistä.

Jostain syystä sympatiseeraan Kristiina 23 persoonaa. Tai olen lukenut että hän on elänyt tiukan elämän toisin kuin monet muut palstan naisvakkarit.
Sellasia ihmisiä pitää vaan kunnioittaa sanoo mun v.2018 joulun nyhtökinkkuni.
Olisko syynä se että otan viinaa kaks kertaa päivässä yhden 4cl annoksen. Sekin että Kristina on sisukas suomalainen nainen. Monissa liemissä keitetty.

Huomenta, niin se vaan lähenee ja kiireet joillakin kasvaa, minä löysään, alkaa kaikki olla kunnossa.
Lunta satelee ja maisema puhdistuu, pakkasta alle kymmenen, oiva keli matkustavaisille, jos nyt ei sade ja liukkaus matkan tekoa hidasta.
Lunta on nyt sitten koko suomessa, aika harvinaista kai on, mutta kiva että talvi tulee kaikille.
Lapin matkaajat saavat kokea suomalaisen talven ja joulun.

Kristiina23 en paremmin tunne, mutta kirjoitustensa perusteella on tarmokas ja aikaan saapa ihminen, vaikka toisin väittää;)
Elämisen tavoista en tiedä myöskään, miten vaikeaa on mahdollisesti ollut, ei kai ihan ruusuilla tanssimista tämän ikäisillä ole aina ollut kellään, hyvä jos nyt elämä hymyilee.
Y.pojista.vanhin, olet varmaan hyväksi katsonut tuon lääkityksesi, jatkoja vaan;)

Tuo uunin pesu yksi ikävimmistä hommista, minä poltin jotakin, ehkä muovia uunin pohjalle heti uuden hellan ostettuani ja sitä en pois saa en millään.
Päätin pitää uunin puhtaana, kun entisen kanssa meni palaneeksi, mutta eipä sitten onnistunut.
Onhan se niinkin, että lapsilla on oma elämänsä ja tuskin kovin paljon apua kaipaavatkaan, en minäkään mene auttamaan, joskus jotakin pientä pyydettäessä teen, pääasiassa leipomisia.
Nuoret jaksavat, niin on jaksettu mekin.
Apua en itsekään kovin helposti pyydä, minä itse yritän olla;)

Hurskaisella meno päällä jatkuvasti, onhan sitä ruokaa hankittava vaikka ei niin joulusta välittäisikään, monta pyhää on tulossa.
Tuon siivouksen kanssa sanovat, että tulee se joulu ilman suurempia siivouksiakaan ja sitä hommaa jatkuu joulun jälkeenkin.
Paraskin puhumaan, kun itse joka nurkan olen yrittänyt puhdistaa, siis tavoistaan ei irti pääse.
Sitä vähäistä järkeä pitäisi käyttää ja laistaa joutavat hommat.
Tänään haen minäkin pienen kinkun, ehkä huomenna paistan.
Huomenna tulee vieraita, pitää vaan ilmoittaa, että aamupäivän olen myyjäisissä, äsken viestin sain tulemisistaan ja en muistanut koko myyjäisiä, pitää soittaa ja ilmoittaa.

Kovin on hiljaista pirtin oven käynti, kai se joulu kumminkin jokaisella kiirettä lisää, vaikka kuinka muuta ajattelisi.
Tänään sitten talvi pesään menee ja muutaman päivän mököttää ja sitten alkaa se valoisan odotus;)
Sitäpä tässä seuraavana ruvetaan odottelemaan ja rauhoitutaan kaikki sinne talvipäivän pesän uumeniin (ainakin ajatuksin) ja sitten virkeinä joulun viettoon.

Kahville on nyt tultava, otin mukaani piparkakkuja Aurajuustolla siveltyjä. En muutamaan vuoteen niitä syönyt, kyllästyin, mutta kyllä ne nyt maistuu.

Juusto ja aprikosihillokin on hyvä yhdistelmä, kylässä maistelin sitäkin. Täys pimeä on jo, huomenna ollaan pohjalla, eikä sieltä ole kuin nousua !!!
Hurraa!,...olemme selättäneet pimeimmän kauden kohta 😊)) Onhan sekin jotakin, kun tietää mitä kohti avaruuslaivamme seilaa :)

Aijai ja kuinka kahvi on hyvää, ihan virkistyin taas, kun aamukahvikin jäi yhteen kuppiin. En vai tullut laittaneeksi tippumaan uutta. Jätän piparkakut ja Aurajuuston seuraaville,..mentävä on taas, moikka,..

P.S. Ynnämuulle ja Laten perheelle 🎈🌲 lämmin joulutervehdys 🌲🎈, jos vaikka lukisivat,.. toivoo: sini.sirkku

Huomenet tähän vuoden ajan pimeimpään aamuun, muutama viikko ja jo silmä päivän valkenemisen huomaa.
Aikaisin olen liikkeellä, on se myyjäispäivä ja jo aamusta se aloitetaan, hyvä on sitten iltapäivällä valmiina vieraat vastaan ottamaan.
Eihän nuo niin vieraita sanan täydessä merkityksessä ole, tyttärentytön perhe tulee Kuopiosta.
Toisetkin maailmalta kotiin tulevat varmaan pian tapaan, en tiedä miten sieltä Englannista lento on sujunut, vähän ongelmia tuntuu olleen lähtökentällä ja sääkin kai ongelmia aiheuttanut.

Noita tippoja mistä hurskainen mainitsit, en ole koskaan niitäkään ottanut, en paljon muitakaan tehokkaaksi sanottuja.
Vaikka ikä tuokin noita milloin mihinkin tuntuvia kipuja, olen hyvin vähän tarvinnut lääkettä niihin ottaa, ohi menevät aikansa vaivanneena.
Muistan nuorempana kurkkutautia usein sairastaneeni kai angiina oli, äitini sanoi, kun täytät kolmekymmentä, ne loppuvat ja niin kävi.
Mikä taika siinäkin oli?
Hyvä kun maltoit mielesi hurskainen ja nyt sitten ajelet puhdistetulla tiellä, ei liian kiireinen useinkaan tarvitsi olla, asiat hoituu aikanaan,
Monta pahaa mieltä säästäisi, kun laskisi kymmeneen;)

Tuo yhdistelmä aura juusto ja pipari on tuttu myös minulle, moni tuorejuustokoin sopii piparin seuraksi.
Ostin sinihome juustoa ja aion punajuuri laatikon päälle sitä laittaa, , punajuuret isot sellaiset, keitetyt,maistuvat myös munalla ja korppujauholla leivitettynä, rapeaksi paistettuna.
Vähän harvemmin tulee näitä tehtyä.
Terveisiä minä myös laitan poissa oleville pirtin kirjoittajille, toivottavasti vielä mukaan ilmaantuvat.

Aikaisin olet työhommasi aloittanut Kristiina23 ja paljosta olet joutunut selviämään, eihän nuo asiat mistä kerroit kovin laveasti siihen aikaan puheena ollut.
Kyllä ne tyttöystävien kanssa selvitettiin ja mikä ei selvinnyt, on vuosien kuluessa selväksi tullut.
Piikana aloitin minäkin ja melko osaamaton olin, äitini oli koti äiti ja kaikki työt teki, en ehkä kovin kiinnostunut ollut talouden hoidosta en sen oppimisesta, mutta onhan tuota selvinnyt.
Muistan avioliiton alkuaikoina, meillä syötiin makaronilaatikkoa useasti ja sen tein siihen aikaan tulleen sähkövuokan avulla;)

Nyt sitten kaupan tekoon, ei voi kovin hyvin kauppa käydä, lahjat jo monellakin paketissa, mutta minulta kysymättä myyjäiset näin myöhäiseksi jäivät, kai se hyvä piirakoiden ja laatikoiden suhteen on.
Tämä rupeama kun vielä selvitettyä tulee, ei minulla ole mitään osaa tulevista käsitöistä, se loppuu tähän.
Onhan noita vuosia kertynytkin käsitöiden parissa, muistini mukaan kahdeksantoista vuotta, samoja lukuja kai pirtin pystyssä olokin on, pitkiä rupeamia teen, kun alkuun pääsen;).
Pistäytykää pirtissä, ken ehtii ja voimia jaksamiseen;)

Kasvihuone on täynnä kaikenlaista kukkaa kaktuksia palmuja. Kamelia on täynnä kukannuppuja täytyy pitää silmällä että lämpö on alle 10 . Haluaisen kukinnan olevan keväällä saa nähdä.

Joulukinkulle tein viimeisen vaiheen ja hyvin meni. Lanttulaatikko ei ollut yksinkertaisin tehdä mitä luulin hyvä oli loppu tulos.

Lapseni perheineen viettävät joulua omilla tahoilla poikani Thaimaassa perheineen, tytär miehensä kotona--lapsenlapsia on 5.

Aatto on göteborissa samponi pojanluona lapsia ja aikuisia mukana.

Hyvää Joulua .

Nyt on kaikki valmiina, tyttären perhe tulee vasta huomenna kun oli työkiireitä vielä joulun allakin.
Vaikka olen sanonut että otan rauhallisesti jouluvalmistelut niin kiirettä vain on pitänyt, olen ollut aika kypsä nukkumaan viime aikoina.
Taidan olla hitaampi vai mistähän johtuu, väsyn herkemmin sen olen ainakin huomannut.
Kinkku on paistettu, samoin muut jouluruuat odottavat syöjiään.
Kissakin sairastui vielä kesken kiireitten. Juoksi jatkuvasti hiekkalaatikolla, pissa oli välillä vähän veristä.
Onneksi meidän ihana eläinlääkärimme otti Kaisa-katin hoitaakseen. Sai samalla kaikki rokotukset ym. Kissa on vieläkin nuupallaan, nukutus varmaan vaikuttaa.
Ei tässä muuta kuin alan kuuntelemaan äänikirjaa, tai luen Paloman kirjan loppuun.
En ole kerinnyt syventyä kirjaan pitkäksi aikaa kerrallaan, on mielenkiintoinen, hän on saanut elää vaiherikkaan elämän. Mietin lukiessani että olisikohan minusta ollut noihin olosuhteisiin. Kolumbia on kuitenkin jo ilmastoltaan hyvin erilainen maa, kuuma ilmasto ei sovi minulle, olen sen huomannut matkoiltani.
Kun tulin päiväntasajalta Etelä-Amerikasta, missä oli kostea kuuma ilmasto, tänne suomeen Marras-joulukuun vaihteessa niin hengitin oikein syvään ihanan raikasta ilmaamme. Nautin jopa loskasta ja räntäsateesta.
Vaiherikas on elämäni myös ollut, mutta hyvin erilainen.
Ihanaa nähdä Hesalaisia , on jo pari kuukautta kun viimeksi kävivät.
Täällä on pakkasta 15-20 astetta, kai se vähän lauhtuu jouluksi.
Lämpimin jouluisin ajatuksin Mielikki ja Kaisa-Katti

Maa on niin kaunis, kirkas Luojan taivas,
ihana on silujen toiviotie.
Maailman kautta, kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

Kiitävi aika, vierähtävät vuodet,
miespolvet vaipuvat unholaan.
Kirkasna aina, sielujen laulun,
taivainen sointi säilyy vaan.

Enkelit ensin .paimenille lauloi,
sielusta sieluhun kaiku soi.
Kunnia Herran, maassa nyt rauha,
kun Jeesus meille armon toi.

Tämä kaunis laulu tuli radiosta, täytyi oikein istahtaa kuuntelemaan tuota kuoroesitystä.
Itsekin olen sitä joskus kuorossa laulanut, siksi kait se sävähdytti oikein erikoissti.

Joulukiireet ovat nyt paremmalla puolella. Kukkaset näyttää hyvältä siisteissä huoneissa,
olemme niitä saaneet joulutervehdyksinä.
Ilmat on mitä parhaimmat, pikkupakkasta ja lunta muutama sentti, hyvä! Ei mummo joudu lumitöihin ainakaan heti!

Toivotan Pirtin väelle ja erikoisesti Emänntä Skillan"ille rattoisaa ja onnellista Joulua!

Ehkä 10 vuotta sitten ostin Canal Digita 4-kanavapaketin. Toisesta telkkarista tulee ohjelmat maksuttomalta puolelta, toisella lautasantennin.
Maksu taitaa olla 29 tai 39 euroa kuukaudessa. Näin juhlapyhien aikaan maksullisella puolella jouluohjelmia ei niinkään ole paitsi mainoksissa.

Tänään piti tehdä sisäsiivousta kun ulkona on jo täystalvi. En jaksanut tavallisilta päivätorkuilta herätä vaan jatkoin vielä ylimääräisen tunnin lisää.
Omaakin kokemusta ettei ne lisätorkut yhtään piristä. Niinpä vietin Talviseisauksen päivää itekii seisahtumalla. Lasetan niin että päivätirsat olivat kevätkauden ensimmäiset.
Oikealla kaamosalueilla asuvat mukautuvat kantasuomalaisia paremmin luonnollisen valon vaihteluihin ja ottavat iisimmin. Ehkä heillä väsymysoireita meitä vähemmin.
Sitä mietoa perinnekaljaa ostin1.25 litran putelin. On siinä se hyvä vanha maltaan makunsa. Nyt huilataan ja katellaan.

Jouluinen pirtti uusine numeroineen odottaa kirjoittajia, siispä pirttiin 150/2018 tervemenoa;)