Avioparilla yhteinen asunto, josta vielä 2/3 lainaa maksamatta. Yksi yhteinen 1-vuotias lapsi.
Jos toinen vanhemmista kuolee, lapsi perii asunnosta puolet ja lisäksi kuolleen vanhemman henkilökohtaisen omaisuuden jne jne.
Tämä olisi selvä homma jos asunnosta ei olisi velkaa. Miten tämä nyt sitten käytännössä menisi, jos leski haluaa jäädä asumaan nykyiseen asuntoon? Leski on tietysti lapsen edunvalvoja, mutta ei kai lasta voi laittaa perimään asuntolainaa? Voiko lapsen perimää muuta omaisuutta käyttää asuntolainan maksuun vai onko se vastoin lakia lapsen omaisuuden hoitamisesta?
Onko tässä ainoa vaihtoehto myydä asunto, jotta lapselle ei tulisi epäedullista tilannetta perinnön suhteen?
Jos toinen vanhemmista kuolee, lapsi perii asunnosta puolet ja lisäksi kuolleen vanhemman henkilökohtaisen omaisuuden jne jne.
Tämä olisi selvä homma jos asunnosta ei olisi velkaa. Miten tämä nyt sitten käytännössä menisi, jos leski haluaa jäädä asumaan nykyiseen asuntoon? Leski on tietysti lapsen edunvalvoja, mutta ei kai lasta voi laittaa perimään asuntolainaa? Voiko lapsen perimää muuta omaisuutta käyttää asuntolainan maksuun vai onko se vastoin lakia lapsen omaisuuden hoitamisesta?
Onko tässä ainoa vaihtoehto myydä asunto, jotta lapselle ei tulisi epäedullista tilannetta perinnön suhteen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
kysy maistraatista lisätietoa.
"Avioparilla yhteinen asunto, josta vielä 2/3 lainaa maksamatta. Yksi yhteinen 1-vuotias lapsi.
Jos toinen vanhemmista kuolee, lapsi perii asunnosta puolet "
Ei lapsi C peri asunnosta puolia, hän perii vanhempansa jäämistön, mikä määrittyy kuolinpesän ja lesken välisessä omaisuuden osituksessa.
Oletetaan, että asunnon arvo on 300, mihin kohdistuu 200:n suuruinen asuntolaina; vainajalla A tai leskellä B ei muuta omaisuutta tai velkaa.
Laskennallinen ositus:
A varat ½ asunto 150, velat 100, netto 50
B varat ½ asunto 150, velat 100, netto 50
A:n jäämistön eli C:n perinnön arvo = 50
Reaalinen ositus (jos B suostuu)
B pitää ja saa:
- 5/6 asunto 250
B vastaa:
- asuntolaina 200 (siiretään B:n nimiin)
B:n netto = 50
A:n lapsi C saa:
- 1/6 asunto = 50
Ositus edellyttää maistraatin hyväksynnän tai oikeuden määräämän pesänjakajan tekijänä.
Mainittu ositusjärjestely edellyttää myös pankin hyväksyntää velkojana, koska asunto-osake oletettavasti on asuntovelan panttina. Ei siis voida noin vain vapauttaa kuudesosaa asunnon arvosta ilman pantinhaltijan suostumusta.