Lintujen istuminen ja istumattomuus 110kV:n voimalinjoilla

aaaaaaaaaaaab

Miksi linnut useimmiten välttelevät 110kV:n vaihejohtimilla istumista?

Useimmiten linnut istuvat maadoitetuilla osilla, kuten pylväillä ja ukkosköysillä (ylimmät kaksi johtoa). Olen kuitenkin useita kertoja nähnyt yksittäisiä lintuja vaihejohtimilla (muut linnut ukkosköysillä), eli linnut kyllä pystyvät istumaan siellä vahingoittumattomina, kun kosketusta maahan tai eri vaiheen johtimeen ei ole (avoin virtapiiri).

17

776

    Vastaukset 17

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Johtuu siitä, että sähkökenttä riittää tuossa tuottamaan linnun jalkojen läpi niin paljon virtaa että se häiritsee lintua. Voi myös johtua langan läpi kulkevan virran aiheuttamasta lämpenemisestä.

      Langalla istuvalla linnulla on kapasitanssia ympäristöönsä nähden tietty määrä. Kun lintu istuu langalla niin tuo kapasitanssi latautuu ja purkautuu langan vaihtojännitteen tahdissa. Mitä suurempi latausjännite ja lintu sitä suurempi virta.

      • aaaaaaaaaaaaaaaaa

        Onko kyseessä siis yksilökysymys, eli jotkin (harvemmat) lintuyksilöt ovat vähemmän herkkiä sähkökentälle ja siksi pystyvät istumaan 110kV:n vaihejohtimilla?


    • koolla_on_väliä

      Kyse on enemmänkin linnun koosta, jos lintu olisi maapallon kokoinen, saisi se kynsilleen aikamoisen sähköiskun.

      • tsäpititsäppärää

        Suurjännitelinjassa kulkeva virta nostaa sen lämpötilaa reilusti yli ympäristön lämpötilan. Varsinkin kesällä voi kuormitetun linjan lämpötila olla 50 astetta ja ylikin riippuen siitä miten se on mitoitettu. Haluaisiko lintu tuollaisella istua jos tarjolla on mukavampiakin paikkoja?

        Linnun koko määrää sen kapasitanssin. Kun lintu istuu kaapelilla on linnun kehon ja viereisen kaapelin välillä kapasitiivinen kytkentä. Jos otettaisiin rajavirraksi 1 milliampeeria niin 110 V jännitteellä tuo saataisiin aikaan noin 30 pF kapasitanssilla.

        Halkaisijaltaan noin puolimetrinen johtava pallo ilmassa äärettömän kaukana muista johtimista näyttää noin 30 pF kapasitanssilta. Jos lähellä on joku johdin tai muu metallirakenne niin sama kapasitanssi syntyy paljon pienemmällä rakenteella.

        Noissa 110 kV ja suuremmissa suurjännitelinjoissa on paikoin lentoliikenteen varalta lamppuja, jotka saavat energiansa samaisen kapasitiivisen kytkennän avulla. Jos edes 20 kV eristämättömän linjan päälle on heitetty sähköä johtamaton ongensiima niin se hyppii eristävän siiman ja linjan sähköjohtimen pinnan välillä tapahtuvien suurjännitepurkausten tahdissa.


      • Litteänmaantotuus

        "jos lintu olisi maapallon kokoinen"

        Miten teoria pallomaasta liittyy aloituksen aiheeseen?


      • ftgyhujik
        Litteänmaantotuus kirjoitti:

        "jos lintu olisi maapallon kokoinen"

        Miten teoria pallomaasta liittyy aloituksen aiheeseen?

        Jos lukisit vähän lisää niin ehkä ymmärtäisit.


    • istu_ja_pala

      En ole muuten milloinkaan nähnyt linnun istuvan langalla tai oksalla, kyllä ne seisovat jaloillaan. Olisi aika metkan näköistä nähdä linnun istuvan oksalla ahterillaan ja heiluttellevan jalkojaan :D

      • PerusSanatHallittava

        Suosittelen perehtymistä suomen kielen perusteisiin. Katso vaikka suomen kielen perussanakirjasta mitä istumisella tarkoitetaan. Monilla sanoilla on lukematon määrä merkityksiä. Kaikkia ei tietystikään voi hallita, mutta aloita vaikka seisomisesta ja istumisesta ja siirry sitten makaamiseen.


      • jkshjafhgashf

        Kun itse istut on sinullakin jalat maassa, vaikka ahteri on tuolilla. Kun eläimet istuu, vaikka koira tai kissa ne istuu jalkojensa päällä. Samoin linnut levätessään maha oksassa kiinni. Ei niiden jalat suorana sojota kuin seisoessa.


      • OppiaIkäKaikki_
        jkshjafhgashf kirjoitti:

        Kun itse istut on sinullakin jalat maassa, vaikka ahteri on tuolilla. Kun eläimet istuu, vaikka koira tai kissa ne istuu jalkojensa päällä. Samoin linnut levätessään maha oksassa kiinni. Ei niiden jalat suorana sojota kuin seisoessa.

        "Ei niiden jalat suorana sojota kuin seisoessa." Täysin uutta tietämystä. Näin se maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Kerro jotain muuta viisasta koulussa oppimaasi.


      • ei_uskoisi
        PerusSanatHallittava kirjoitti:

        Suosittelen perehtymistä suomen kielen perusteisiin. Katso vaikka suomen kielen perussanakirjasta mitä istumisella tarkoitetaan. Monilla sanoilla on lukematon määrä merkityksiä. Kaikkia ei tietystikään voi hallita, mutta aloita vaikka seisomisesta ja istumisesta ja siirry sitten makaamiseen.

        Joko ne linnut ovat oppineet makaamaankin langalla, selällään!


    • lingvistikka

      Lintu seisoi puussa!

    • suojatonta.oleilua

      Mitä kauempana linnun keho on jännitteellisestä langasta sitä voimakkaampi on linnun jalkojen läpi kulkeva virta. Eniten virtaa tulee silloin, kun linnulla on siivet levällään eli laskeutuessaan se saa heti maksimaalisen tärskyn langan pinnasta kipinöiden saattelemana. Se säikäyttää vähänkin aremman höpötintin ja töyhtöliipan pois langalta.

      Harva (saalis)lintu muutenkaan istuskelee mahdollisimman näkyvässä paikassa, jossa se on alttiina paitsi luonnonvoimille myös saalistaville petolinnuille. Mieleen tulee lähinnä mustarastas, joka keväällä hakeutuu korkeimman puun nokkaan laulamaan. Silläkin on yleensä lähellä suojaa jonne puikahtaa. Suurjännitetolppien lähellä mitään suojaa ei ole.

      • EiYmmärräEi

        Jos kosketan suurjännitteistä johtoa pitkällä lähes kuivalla kepillä, niin kepin läpi kulkee sitä suurempi virta, mitä pitempi keppi on? Kuinka suureksi virta kasvaa, jos kepin pituus kasvaa äärettömäksi? Vai toimiiko tuo teoria vain linnun kokoluokassa eri alle 1 m etäisyyksillä?

        Milelenkiintoista oppia kaikenlaisia uusia ennen tuntemattomia asioita.


      • suurjännitelinjatyö
        EiYmmärräEi kirjoitti:

        Jos kosketan suurjännitteistä johtoa pitkällä lähes kuivalla kepillä, niin kepin läpi kulkee sitä suurempi virta, mitä pitempi keppi on? Kuinka suureksi virta kasvaa, jos kepin pituus kasvaa äärettömäksi? Vai toimiiko tuo teoria vain linnun kokoluokassa eri alle 1 m etäisyyksillä?

        Milelenkiintoista oppia kaikenlaisia uusia ennen tuntemattomia asioita.

        Jos haluaisit ymmärtää ilmiön teoreettisella tasolla yksityiskohtaisesti sinun pitäisi ymmärtää käsitteet sähkökenttä, sähköinen potentiaali, kapasitanssi ja itseiskapasitanssi.

        Suurjännitteisen sähköjohtimen jännite eli potentiaaliero maahan nähden on esimerkiksi 100 kV. Johtimen aiheuttama sähkökenttä ja siihen liittyvä potentiaali on sitä pienempi mitä kauempana ollaan johtimesta. Kun päädytään maahan asti niin potentiaali on nollassa. Potentiaalin muuttumisnopeus on sama kuin sähkökentän voimakkuus ja se riippuu johtimen geometriasta sekä etäisyydestä muihin johteisiin ja eristeisiin.

        Mitä suurempi on koskettajan ja kosketettavan kappaleen potentiaaliERO sitä suurempi on mitattavissa oleva jännite koskettajan ja kosketettavan välillä. Mitä kauempana koskettaja on linjasta sitä suurempi on tuo potentiaaliero.

        Käytännön demonstraatio asiasta jossa suurjännitelinjaa korjataan sen ollessa jännitteellisenä.

        https://www.youtube.com/watch?v=FGoaXZwFlJ4

        Videon kohdassa 1:00 työntekijä laskeutuu eristetyn köyden varassa lähelle suurjännitelinjaa. Ojentaessaan potentiaalintasaustankoa kohti linjaa näet minkä pituisia kipinöitä siinä hyppää eli kauempana olevan kehosta mitattuna jännite-ero ei ole tuhansia vaan pikemminkin kymmeniä tuhansia voltteja. Kun henkilö on päässyt linjaan kiinni ja kytkee oman haarniskansa kaapelilla siihen kiinni pysyy jännite-ero pienenä. Henkilön kapasitanssista aiheutuva virta kulkee tuon tasauskaapelin kautta. Jos kaapelia ei olisi niin tasausvirta aiheuttaisi koko ajan kipinöintiä vaatteiden lävitse.

        Linnun lähestyessä suurjännitekaapelia tapahtuu sama ilmiö pienemmässä mittakaavassa. Linnun jalka ei ole kokonaisuudessaan eristettä vaan siinä on verenkierron vuoksi johtava ydin. Jalan lihaksia ohjaavat hermot joten läpi kulkeva sähkövirta saa jalan kouristukseen.


      • EiYmmärräEi
        suurjännitelinjatyö kirjoitti:

        Jos haluaisit ymmärtää ilmiön teoreettisella tasolla yksityiskohtaisesti sinun pitäisi ymmärtää käsitteet sähkökenttä, sähköinen potentiaali, kapasitanssi ja itseiskapasitanssi.

        Suurjännitteisen sähköjohtimen jännite eli potentiaaliero maahan nähden on esimerkiksi 100 kV. Johtimen aiheuttama sähkökenttä ja siihen liittyvä potentiaali on sitä pienempi mitä kauempana ollaan johtimesta. Kun päädytään maahan asti niin potentiaali on nollassa. Potentiaalin muuttumisnopeus on sama kuin sähkökentän voimakkuus ja se riippuu johtimen geometriasta sekä etäisyydestä muihin johteisiin ja eristeisiin.

        Mitä suurempi on koskettajan ja kosketettavan kappaleen potentiaaliERO sitä suurempi on mitattavissa oleva jännite koskettajan ja kosketettavan välillä. Mitä kauempana koskettaja on linjasta sitä suurempi on tuo potentiaaliero.

        Käytännön demonstraatio asiasta jossa suurjännitelinjaa korjataan sen ollessa jännitteellisenä.

        https://www.youtube.com/watch?v=FGoaXZwFlJ4

        Videon kohdassa 1:00 työntekijä laskeutuu eristetyn köyden varassa lähelle suurjännitelinjaa. Ojentaessaan potentiaalintasaustankoa kohti linjaa näet minkä pituisia kipinöitä siinä hyppää eli kauempana olevan kehosta mitattuna jännite-ero ei ole tuhansia vaan pikemminkin kymmeniä tuhansia voltteja. Kun henkilö on päässyt linjaan kiinni ja kytkee oman haarniskansa kaapelilla siihen kiinni pysyy jännite-ero pienenä. Henkilön kapasitanssista aiheutuva virta kulkee tuon tasauskaapelin kautta. Jos kaapelia ei olisi niin tasausvirta aiheuttaisi koko ajan kipinöintiä vaatteiden lävitse.

        Linnun lähestyessä suurjännitekaapelia tapahtuu sama ilmiö pienemmässä mittakaavassa. Linnun jalka ei ole kokonaisuudessaan eristettä vaan siinä on verenkierron vuoksi johtava ydin. Jalan lihaksia ohjaavat hermot joten läpi kulkeva sähkövirta saa jalan kouristukseen.

        Noin ehkä opistoissa ja ammattikouluissa, mutta muistan vielä hyvin miten TKK:n teoreettisen sähköteknikaan ja sähkövoimatekniikan kurseilla noita laskettiin ihan kynällä ja paperilla ja laskutikulla. Tulee yllättäviä tuloksia eri kohdissa jos ja kun huomioi oikein kolmivaihejohtimien sijainnit. Ja tässä yksinkertaisessa tapauksessa oikeastaan riittää tietää, että jos erittäin iso vakioluku jaetaan äärettömää lähestyvällä luvulla, niin saadan nolla ja kaikkea siltä väliltä. Tuon joko ymmärtää tai siitten ei. Turha vaivata päätään sen enempää!


      • suurjännitelinjatyö
        EiYmmärräEi kirjoitti:

        Noin ehkä opistoissa ja ammattikouluissa, mutta muistan vielä hyvin miten TKK:n teoreettisen sähköteknikaan ja sähkövoimatekniikan kurseilla noita laskettiin ihan kynällä ja paperilla ja laskutikulla. Tulee yllättäviä tuloksia eri kohdissa jos ja kun huomioi oikein kolmivaihejohtimien sijainnit. Ja tässä yksinkertaisessa tapauksessa oikeastaan riittää tietää, että jos erittäin iso vakioluku jaetaan äärettömää lähestyvällä luvulla, niin saadan nolla ja kaikkea siltä väliltä. Tuon joko ymmärtää tai siitten ei. Turha vaivata päätään sen enempää!

        Tuskin käsittelevät Laplacen yhtälön ratkaisuita amiksessa tai opistoissa kun osittaisdifferentiaaliyhtälöt eivät taida heillä juurikaan kuulua matematiikan perusteisiin. Muistelen että nabla tuli TKK:n kursseilla varsin tutuksi vaikken enää sen koordinaatistoesityksiä muistakaan ulkoa.

        Sylinterimäisen äärettömän pitkän yksittäisen johtimen sähkökenttä johtimen lähellä menee 1/r ja potentiaali vastaavasti sen integraalina eli logaritmisesti verrattuna etäisyyden suhteeseen johtimen halkaisijasta. Tuosta näkee, että suurjännitelinjassa potentiaalierot näkyvät pääosin johtimen välittömässä läheisyydessä eli juuri siinä linnun istumistoiminnon paikkeilla.

        Tuossa edellä puhutaan siis etäisyyksistä, jotka ovat johtimen halkaisijan suuruusluokissa. Muilla johtimilla tai maatasoilla alkaa olla merkitystä vasta silloin, kun ollaan reilusti kauempana yksittäisestä johtimesta eli etäisyys siihen alkaa jo olla merkittävä murto-osa etäisyydestä muihin johtimiin.

        Tuossa videossa oltiin kaukana johtimesta eli muut vaihejohtimet alkoivat jo näkyä. Ilmiö on kuitenkin sama.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Venäjä alkaa iskemään Suomen politiikkaan.

      Tässä on valtion ja koko länsiliiton päämiehet varoitelleet, että Venäjä alkaa talven aikana taas iskemään hybridisesti.
      Sinkut
      219
      1357
    2. Hallituksen järjestämä spektaakkeli tuo vessanpyttykeissi

      Että olisi kymmenien kansanedustajien kodeissa käyty ihan tuosta vaan, eikä kukaan kansanedustaja kerro niin käyneen, va
      Maailman menoa
      242
      906
    3. Ajattelitko ikinä pyytää anteeksi?

      Tiedät kyllä mistä.
      Ikävä
      89
      846
    4. Muistelen lämmöllä

      Se oli vaikein päätös, jonka olen joutunut tekemään. En pidä valehtelusta, mutta näin sait päätöksen asioille. Rakasti
      Ikävä
      48
      742
    5. Sysmän "ilon päivä"

      Ja taas palaa hirveä määrä verorahoja, ihan turhaan soopaan. Eikö nämä jotka kuntapolitiikassa valittavat ja tuhoaa vaan
      Sysmä
      63
      727
    6. Uskon, että saataisiin kaikki selvitettyä

      Mutta yhteys on jäissä, minä olen jäässä, enkä osaa tai uskalla enää lähestyä. Se vaan on niin. Naiselta Jos ei ole hyvä
      Ikävä
      47
      671
    7. Tunnistan mun rakkaan

      Kirjoituksen heti kun se on täällä. Mä vaan tiedän sen ja tunnen 🤗
      Ikävä
      81
      601
    8. Odotan tosi paljon et nähdään uudelleen

      Sinussa on piirteitä, jotka sai kiinnostumaan.
      Ikävä
      24
      595
    9. Vaihdevuodet ja psykoottinen käytös

      Estrogeenilla on suora yhteys aivojen välittäjäaineisiin, erityisesti serotoniiniin, joka säätelee mielialaa, impulssiko
      Suomussalmi
      67
      584
    10. Pakko myöntää mies

      En mä aina ihan rehellinen sulle ollut
      Ikävä
      109
      579
    11. Tyrkytät ittees liian

      tasokkaille :)
      Ikävä
      49
      578
    12. Miten oletkin noin

      osaamaton kaikin tavoin :)
      Ikävä
      39
      569
    13. Miltä tuntuu vanhempi nainen olla

      Pihkassa huomattavasti nuorempaan kolliin joka on uskollinen ja kiltti ja tottelee joka asiaa ja tykkää pussailla ja pan
      Ikävä
      76
      568
    14. Teinipersu Bergbom lupasi ensimmäisenä euron bensaa

      Teinipersu julkaisi Tiktok-videonsa marraskuussa 2021. Videolla Bergbom viittaa bensan hintoja esittelevään kylttiin ja
      Maailman menoa
      297
      559
    15. Joka ilta mietin

      sua❤️Mitä teet, missä meet? Kaipaatko yhtään? Yön tullen toivotan mielessäni sulle hyvää yötä ja aamuisin huomenet. Joka
      Ikävä
      27
      553
    16. Riitastako pelastaja

      Riitta jätti hakemuksen. Hyvä niin. On ainakin yksi mistä ottaa. Pertsa ei taida aikuistua koskaan ja Pekka hoiteli silt
      Kemijärvi
      34
      544
    17. Timo Vornanen.

      On siinäkin yksi täystampio. Eipä ihme, että persukannattajat sen eduskuntaan äänestikin.
      Maailman menoa
      46
      538
    18. Onko se loukkaavaa jos pelkkä seksi kiinnostaa?

      En tiedä olisiko meillä muuta yhteistä edes. En kyllä oikein osaa nähdä meitä menemässä naimisiin, paitsi ehkä jossain U
      Ikävä
      47
      524
    19. Jos olen aiheuttanut pahaa, pyydän anteeksi

      Jos olen omalla kirjoittelullani aiheuttanut täällä jollekin pahaa mieltä tai sotkenut asioita, niin pyydän sitä anteeks
      Ikävä
      64
      509
    20. Luottamus

      Luotan vain siihen mitä tapahtuu IRL. Anonyymipalstan vihjailut eivät merkitse minulle mitään.
      Ikävä
      94
      499
    Aihe