700 vuotta vanha Pähkinäsaaren rauhan raja jakaa Suomen edelleen kahtia – maakuntien välillä suuret terveyserot.
Kepulaiset maakunnat ovat tietysti kalleimpia!
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/700-vuotta-vanha-pahkinasaaren-rauhan-raja-jakaa-suomen-edelleen-kahtia-maakuntien-valilla-suuret-terveyserot/7200036#gs.r8sw7Is
Kepulaiset maakunnat ovat tietysti kalleimpia!
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/700-vuotta-vanha-pahkinasaaren-rauhan-raja-jakaa-suomen-edelleen-kahtia-maakuntien-valilla-suuret-terveyserot/7200036#gs.r8sw7Is
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ehkäpä juuri tuossa fysiologisessa asiassa noin, mutta kun mennään syvemmälle eli siihen mitä suomalaiset ajattelevat asioista, raja menee huomattavasti etelämmäksi, vuoden 1918 tammikuun punaisen ja valkoisen Suomen linjalle.
Et todellakaan ole penaalin terävin kynä , etelän isotkaan kaupungit eivät ole enää punaisia.
Tervetuloa 2010- luvulle, olisiko jo aika avata ne peräkammarin verhot?
Tuo 1918 - raja kuvaa nykyisellään parhaiten dynaamisen - pysähtyneen, tuottavan- heikkotuottoisen & talousveturin ja sen perässävedettävän taakan alueita.
Minun käsittääkseni pienviljelijät rannikon ulkopuolella symppasivat punikkeja Linnan saduista huolimatta. Rannikon suomenkieliset punikit polveutuivat kurjista orpopoika sekatyömiehistä. Tampereen oma poika Ere Kolu ei ollut punikki. Minun tietääkseni vuosi 1867 'huoltovarmuuksineen' vaikutti merkittävästi suomenkielisten siirtymiseen rannikolle ja Amerikkaan.
Eivät ne etelän isot kaupungit olleet edes vuonna 1918 kovin punaisia, vaikka punakaartit ottivatkin niissä vallan haltuunsa. Vasemmistopuolueet hallitsivat rauhan aikana selvästi lähinnä vain pienempiä teollisuustaajamia maaseudulla. Tervemenoa lukemaan historiaa sadan vuoden takaisista tapahtumista.
Mediassa on silti pantu merkille, että tammikuun 1918 punaisen ja valkoisen Suomen raja näkyy yhä. Esimerkiksi EU-kansanäänestyksen sekä vuosien 1994 ja 2000 presidentinvaalien toisella äänestyskierroksella kahtiajako toteutui paikoin jopa kuntien tarkkuudella tuota punaisen ja valkoisen Suomen rajalinjaa seuraten. Myös erilaisissa mielipidemittauksissa puolesta ja vastaan asenneraja on kulkenut tuota linjaa pitkin.
Pähkinäsaaren rauhan raja on vähän outo tähän vertailuun.
Raja vedettiin kutakuinkin silloisen asutuksen mukaan, rajan länsipuolella oli silloisen vakituisen asutuksen alueet erämaanautintoineen, itäpuolella asumatonta erämaata. Vedenjakajat oli tärkein selittäjä, olivathan vesireitit silloisia valtaväyliä, ja niiden kautta myös asutus levisi.
Kustaa Vaasa aloitti laajat uudisasutustoimet 1500 luvun lopulla, joiden seurauksena valituinen asutus levisi pohjoisemmaksi, savolaiset olivat siinä ahkerimpia, ja myös osa hämäläisistä jäi erämaihinsa pysyviksi asukkaiksi. Myös Uusimaa asutettiin tuolloin, mm. tuppukylä nimeltä Helsinki muutettiin ihan kaupunkioikeudet omaavaksi.
Yhtenä lähtökohtana Pähkinäsaaren rauhalle oli sopia, mitä jokia karjalaiset saivat käyttää matkoillaan Pohjanlahdelle, mitä jokia eivät. Ruotsalaiset pyrkivät sitten edistämään pysyvän asutuksen muodostumista myös Pohjois-Pohjanmaan rannikolle, jotta saisivat syyn kieltää jokien hyödyntämisen karjalaisilta sielläkin. Tämä johti siviilien yhteydenottoihin, jotka ratkesivat pitkävihana tunnetussa sodassa Ruotsin ja Venäjän välillä 1500-luvun lopulla. Rajalinja vedettiin silloin uusiksi.
Pähkinäsaaren rauhan rajalinja jäi vaikuttamaan pitempään itä- ja länsisuomalaisten murre- ja kansatieteellisten kulttuuri-ilmiöiden rajana, mutta tässä terveysasiassa on kysymys vain toimittajan yrityksestä laatia jutulleen houkutteleva otsikko.
Turussa demarit saivat äänistä 60 prosenttia. Teolistunein alue oli Kymenlaakso ja se oli erittäinen punainen. Kuusankoskella oli eniten punakasrtilaisia asukaslukuun suhteutettuna. Kapina tehtailla-kirja ja Keskisarjan Viipuri 1918-kirja kertovat selvästi 'talonpoiksis-Suomen' sotineen 'teollisuus-Suomea' vastaan.
Karjalaiset kulkivat pääasiassa Oulujoen vesistöä, jossain määrin myös Maaselän vedenjakajaseutujen latvavesiä, silloinhan esim. Kalajoki oli huomattavasti nykyistä vuolaampi ja maayhteys Muurasjärvestä Kalajaan (Kalajoen lähtöjärvi, nykyisin kuivattu) helppokulkuinen. Myöskin yhteys Pyhäjärveen ja siitä Pyhajokeen oli käytetty reitti. Oulujoki jäi siis karjalaisten alueeksi, Oulun seudulla käytiinkin taisteluja karjalaisten ja sinne muuttaneiden pohjanmaalaisten tilallisten välillä vielä 1500 luvun lopulla ja 1600 luvun alussa, ja hävitysretkiä puolin ja toisin oli jopa vielä Isonvihan vuosina 1700 luvun alussa.
Pähkinäsaaren rauhan raja on luonnollinen heimoraja, noudatteleehan se monelta osin ja varsinkin keskiosiltaan vesistörajoja. Siitä tuo murre- ja kulttuuri-ilmiöiden jakolinja. Vesistöt kun olivat ainoita käyttökelpoisia kulkureittejä syrjäseuduilla pitkälle 1800 lukua saakka. Näin heimot pysyivät erillään.
Savolaisekspansio hämäläisten eränautinta-alueille Kustaa Vaasan asutustoiminnan rohkaisemana sekoitti pohjalais- hämäläis- ja savolaisheimoja Kymijoen vesistön latvaseuduilla (Rautalammin ja Viitasaaren reitit), mutta muutoin nuo heimorajat säilyivät varsin selkeinä. Savolaiset taisiavat tuolla latvavesillä kuitenkin sen piällysmiehen roolin napata.
Pyhäjoki jäi Kustaa Vilkunan teorian mukaan karjalaisten nautinnaksi Pähkinäsaaren rauhan jälkeenkin, sillä raja päättyi joen eteläpuolelle nyt suunnitteilla olevan ydinvoimalan kohdille. Vanhemman Jaakolan teorian mukaan raja päättyi Pyhäjokea pohjoisemmaksi Pattijoelle. Olennaista kummassakin teoriassa on, että tuollainen iso, kulkukelpoinen joki ei ollut se raja, vaan pienempi joki. Iso joki rajana olisi ollut yhdentekevä, eikä olisi ratkaissut riitoja.
Tuskinpa rajaa vedettiin 1300-luvun heimojen mukaan, mutta ehkä se sen jälkeen hetkeksi suuntasi ihmisten kontakteja ja siten loi murre- ja kulttuurieroja. Lyhyt erillään olon jakso kuitenkin oli, kun varsinkaan Kustaa Vaasa ei Pähkinäsaaren rajaa kunnioittanut, vaan päin vastoin pyrki tuolla asutuspolitiikallaan täyttämään erämaita lojaaleilla asukkailla naapurinkin puolelta.
Pitää tietenkin osata lukea tilastot. Diabetes vie 15 prosenttia terveysmenoista ja eniten sitä on Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Ähtärissä on neljänneksin eniten diabetesta. Teknisesti ottaen ainut kepulandian alue joka tuon rauhan aikaan muistutti edes asutusta oli Käkisalmi. Pohjoisen kepulithan polveutuvat lähinnä rannikon ja Karjalan eräkövijöistä jotka jalostivat rotuvalioita pullonkaulalla. Toivottavasti et tosissaan usko että jossakin Joensuus oli asutusta 1323. Tilastoja muutenkin tulkitaan kepulisti. Miten hulluja närpiöläiset olisivat ilman viiden miljoonan euron maataloustukia. 1867 ympäri Kepulandiaa ihmiset olivat yhtä sairaita kuin kepulandian itäisillä kolkilla.
Itäsuomihan on sairaiden kommarien aluetta. Jo heti aloittajasta sen näkee.
Mitä vasureita siellä nyt enää on. Varkauskin on myynyt itsensä niille joita Huruslahdella ammutut olivat viemässä kolhoosiin. Torpparivapautus ja yksityinen maanomistus kuului punakaartin johtajien tavoitteisiin ainoastaan Kekkosen renkipojan Väinö Linnan saduissa. Minun käsittääkseni Pariisin kommuunissa maa oli yhteistä.
Jos on 20snt kolikko taskunpohjalla, miten silloin haet mitään töitä?
Sipilä voisi mennä alasti kadulle 5:ksi vuodeksi miten tullaan 20-senttisellä miljonääriksi?
Valhe, emävalhe, tilasto.
Tässä järjestyksessähän nuo valheen eri muodot pahenevat.
Oleellisinta on jutun viimeinen lause: "Laskelmat eivät sisällä työterveyshuollon ja opiskelijaterveydenhuollon korvauksia."
Työ- ja opiskelupaikoista suurin osa on tuon rajalinjan etelä-länsipuolella. Jos siis nekin laskettaisiin, tulos oliskin aivan toinen. Vaikkapa Kainuussa ei koulutuspaikkoja juurikaan ole, vanhuksia senkin edestä, siksi synkät luvut.
Sopivasti tilastoja valikoimalla saatiin toki raflaava juttu. Medialukutaitoa vaaditaan nettimedian vallattua alaa.
sinä+ja+sinun+medialukutaitosi.
Jos ymmärrät miten tilastointi toimii, niin tuo lauseesi : "työssäkäyvät ja opiskelijat ovat pääsääntöisesti tervettä populaa." vahvistaa täydellisesti sen mitä kirjoitin.
Mitä siis haluat sanoa vastaväitteilläsi, kun kuitenkin vahvistat mitä kirjoitin??
Oletko noin lapsillinen. Meilläkin täällä Kepulandian kolkassa yksi opiskeli 35 vuotiaaksi asti ja lopulta palasi tänne isäukkonsa navettaan. Tarve saada joku agronomin tai filosofian tohtorin myssy kertoo tittelinkipeästi narsistista.
Onpa kierosti ilmaistu. Helsingin köyhä on terveempi kuin rikkain ristijärveläinen. Kekkonenhan rakensi rannikkoa jatkuvasti imevän Kepulandiana tunnetun imurin. Rovaniemen ja Oulun yliopistojen ylläpidon maksaa helsinkiläinen, turkulainen ja kotkalainen työmies.
Älä nyt viitsi olla typerä. Pelkästään Talvivaaraan kipatut rahat tekevät Kainuusta valtavan elätin. Kikkailua ja koplaamista käytetään pikemminkin Kainuun tapaisten alueiden julkisuuskuvan kiillotukseen.
Vanhusten lapset pitää saada maksamaan vanhustenhoidon. Lasku siihen kuntaa missä lapset asuvat.
lasku maaltatunkeutuneille lapsille.