Verottaja polttopuukaupasta: Jokaisesta myydystä klapista maksettava 30 prosentin vero
Möitkö naapurille koivuhalkoja? Ilmoititko asiasta verottajalle? Sitä ei aina tule ajatelleeksi, että myydyt polttopuut ovat verotuksenalaista tuloa, olipa kyseessä miten pieni erä tahansa. Myyjän lisäksi myös ostajalla voi olla velvoitteita verottajaa kohtaan.
Ostaja hakee peräkärrillisen halkoja naapurilta. Maksu suoritetaan käteisellä eikä kuitteja edes ajatella. Tämä on varmasti tyypillinen tilanne ja harva tulee ajatelleeksi edes, että jokaisella polttopuita myyvillä metsänomistajilla on verovelvollisuus myydyistä puista.
– Lähtökohtaisesti metsänomistaja on aina verovelvollinen, jos hän myy polttopuuta missä muodossa tahansa; klapeina, hakkeena tai muuna metsäpuuenergiana. Näistä saatava myyntitulo on metsätalouden pääomatuloa, josta maksetaan pääomaverokannan mukainen vero. Tällä hetkellä se on 30 prosentin perusvero, mutta jos myyntitulo ylittää 40 000 euroa, nousee vero 32 prosenttiin, kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Kari Pilhjerta
Hallitus on esittänyt ensi vuodelle muutosta verotukseen niin, että jos veronalaisen pääomatulon yhteismäärä ylittää 30 000 euroa, on veroprosentti 33.
Pilhjerta valottaa, että vaikka polttopuita myisi vain 100 eurolla, on pääomatuloveroa maksettava. Minimisummaa ei myynnille ole verotuksen suhteen ole.
– Metsätalouden puhdas pääomatulo on mukana muun pääomatulon kanssa verolaskennassa, eli jos myyjällä sattuu olemaan muitakin pääomatuloja, sitten lasketaan yhteen ylittyykö 40 000 euron raja.
Ei niin yleistä kuin kuvitellaan
Tilastotietoa ei verottomana myytävästä polttopuun määrästä ole, mutta ylitarkastaja Kari Pilhjerta myöntää tällaisia puheita olevan liikkeellä.
– Tällaisen ilmiön laajuutta on hankala arvioida kun ei ole tilastotietoa. Naapuriapua varmasti on osa, ja isossa mittakaavassa tehtävä polttopuukauppa on niin näkyvää, että sellainen on varmasti verotuksen piirissä.
Se, miksi harmaasta taloudesta puhutaan polttopuukaupan yhteydessä, liittyy Pilhjertan mukaan verotuksen kiemuroihin. Arvonlisäverotuksessa on nimittäin tuloraja, jonka alittavasta osiosta ei alv:ia tarvitse maksaa.
– Jos kalenterivuoden aikana polttopuista tuleva liikevaihto jää alle 8 500 euron, myyjällä ei ole muuta verotettavaa tuloa eikä myyjä ole arvonlisäverorekisterissä, ei arvonlisäveroa tarvitse tällöin maksaa. Siitä voi joku myyjä saada vähän kilpailuetua. Vaikka siitä puhutaan niin ei se yleistä ole, sillä usein metsänomistajat kuitenkin ovat alv-rekisterissä. Sitä kautta metsänomsitaja kuitenkin saa veroetua metsätalouden hankinnoista.
Erityisen valvonnan alla eivät polttopuiden myyjät verottajan silmissä ole, vaan heidän suhteen suoritetaan samanlaista valvontaa kuin muunkin metsäkaupan suhteen. Metsätalouden veroilmoituslomakkeessa on oma ilmoituskohtansa polttopuille ja joulukuusille.
– Tätä pienimuotoista kuluttajien välistä kauppaa seurataan tällä tavalla, siitä saa vähän käsitystä tällaisen kaupan kautta kulkevien tulojen laajuudesta.
Puukaupassa myös ostajalla verovelvotteita
Myös polttopuiden ostajalla on verovelvoitteita asemastaan riippuen. Jos kotitalous ostaa normaalisti polttopuuta omaan käyttöön, on olemassa 1 500 euron raja, jonka alle jäädessä ei kotitalouden tarvitse toimittaa ennakonpidätystä polttopuukaupastaan. Muuten kaikessa puukaupassa on ostajalla ennakonpidätysvelvollisuus. Jos puita ostetaan yli tuon summan, tulee ostajan tehdä ennakonpidätys, joka tilitetään kausiveroilmoituksella verottajalle.
– Ennakonpidätyksen jälkeen on vielä tehtävä vuosi-ilmoitus, jossa kerrotaan kaikille myyjille maksetut suoritukset. Tällaiset tapaukset eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä, sillä yleensä polttopuukauppa jää alle 1 500 euron per myyjä.
Verohallinnon ylitarkastaja Kari Pilhjerta muistuttaa, että siltä osin kun polttopuuta käytetään omaan yksityistalouteen, on se verovapaata. Se puolestaan tarkoittaa sitä, että siihen kohdistuvat menot ja investoinnit eivät ole verovähennyskelpoisia.
https://yle.fi/uutiset/3-7543848
Möitkö naapurille koivuhalkoja? Ilmoititko asiasta verottajalle? Sitä ei aina tule ajatelleeksi, että myydyt polttopuut ovat verotuksenalaista tuloa, olipa kyseessä miten pieni erä tahansa. Myyjän lisäksi myös ostajalla voi olla velvoitteita verottajaa kohtaan.
Ostaja hakee peräkärrillisen halkoja naapurilta. Maksu suoritetaan käteisellä eikä kuitteja edes ajatella. Tämä on varmasti tyypillinen tilanne ja harva tulee ajatelleeksi edes, että jokaisella polttopuita myyvillä metsänomistajilla on verovelvollisuus myydyistä puista.
– Lähtökohtaisesti metsänomistaja on aina verovelvollinen, jos hän myy polttopuuta missä muodossa tahansa; klapeina, hakkeena tai muuna metsäpuuenergiana. Näistä saatava myyntitulo on metsätalouden pääomatuloa, josta maksetaan pääomaverokannan mukainen vero. Tällä hetkellä se on 30 prosentin perusvero, mutta jos myyntitulo ylittää 40 000 euroa, nousee vero 32 prosenttiin, kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Kari Pilhjerta
Hallitus on esittänyt ensi vuodelle muutosta verotukseen niin, että jos veronalaisen pääomatulon yhteismäärä ylittää 30 000 euroa, on veroprosentti 33.
Pilhjerta valottaa, että vaikka polttopuita myisi vain 100 eurolla, on pääomatuloveroa maksettava. Minimisummaa ei myynnille ole verotuksen suhteen ole.
– Metsätalouden puhdas pääomatulo on mukana muun pääomatulon kanssa verolaskennassa, eli jos myyjällä sattuu olemaan muitakin pääomatuloja, sitten lasketaan yhteen ylittyykö 40 000 euron raja.
Ei niin yleistä kuin kuvitellaan
Tilastotietoa ei verottomana myytävästä polttopuun määrästä ole, mutta ylitarkastaja Kari Pilhjerta myöntää tällaisia puheita olevan liikkeellä.
– Tällaisen ilmiön laajuutta on hankala arvioida kun ei ole tilastotietoa. Naapuriapua varmasti on osa, ja isossa mittakaavassa tehtävä polttopuukauppa on niin näkyvää, että sellainen on varmasti verotuksen piirissä.
Se, miksi harmaasta taloudesta puhutaan polttopuukaupan yhteydessä, liittyy Pilhjertan mukaan verotuksen kiemuroihin. Arvonlisäverotuksessa on nimittäin tuloraja, jonka alittavasta osiosta ei alv:ia tarvitse maksaa.
– Jos kalenterivuoden aikana polttopuista tuleva liikevaihto jää alle 8 500 euron, myyjällä ei ole muuta verotettavaa tuloa eikä myyjä ole arvonlisäverorekisterissä, ei arvonlisäveroa tarvitse tällöin maksaa. Siitä voi joku myyjä saada vähän kilpailuetua. Vaikka siitä puhutaan niin ei se yleistä ole, sillä usein metsänomistajat kuitenkin ovat alv-rekisterissä. Sitä kautta metsänomsitaja kuitenkin saa veroetua metsätalouden hankinnoista.
Erityisen valvonnan alla eivät polttopuiden myyjät verottajan silmissä ole, vaan heidän suhteen suoritetaan samanlaista valvontaa kuin muunkin metsäkaupan suhteen. Metsätalouden veroilmoituslomakkeessa on oma ilmoituskohtansa polttopuille ja joulukuusille.
– Tätä pienimuotoista kuluttajien välistä kauppaa seurataan tällä tavalla, siitä saa vähän käsitystä tällaisen kaupan kautta kulkevien tulojen laajuudesta.
Puukaupassa myös ostajalla verovelvotteita
Myös polttopuiden ostajalla on verovelvoitteita asemastaan riippuen. Jos kotitalous ostaa normaalisti polttopuuta omaan käyttöön, on olemassa 1 500 euron raja, jonka alle jäädessä ei kotitalouden tarvitse toimittaa ennakonpidätystä polttopuukaupastaan. Muuten kaikessa puukaupassa on ostajalla ennakonpidätysvelvollisuus. Jos puita ostetaan yli tuon summan, tulee ostajan tehdä ennakonpidätys, joka tilitetään kausiveroilmoituksella verottajalle.
– Ennakonpidätyksen jälkeen on vielä tehtävä vuosi-ilmoitus, jossa kerrotaan kaikille myyjille maksetut suoritukset. Tällaiset tapaukset eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä, sillä yleensä polttopuukauppa jää alle 1 500 euron per myyjä.
Verohallinnon ylitarkastaja Kari Pilhjerta muistuttaa, että siltä osin kun polttopuuta käytetään omaan yksityistalouteen, on se verovapaata. Se puolestaan tarkoittaa sitä, että siihen kohdistuvat menot ja investoinnit eivät ole verovähennyskelpoisia.
https://yle.fi/uutiset/3-7543848
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä keskustelun avaus. Jatkoksi voisi aloittaa keskustelun epätäydellisesti poltetun puun haittaverosta: Leivinuunivero, saunankiuasvero, nuotiovero, kalansavustusvero yms. Eli klapivero.
Suomessa poltetaan "huvin" vuoksi eniten Venäjän jälkeen, muut Skandinavian maat selvästi vähemmän. Suorastaan ihme, ettei asia ole jo toteutunut. Tosin vastustan kyseistä asiaa, koska poltan kesämökkini kiukaassa ja takassa vuosittain kesäisin vain noin motin verran klapeja, ja kyseisenä aikana en autoile enkä käytä sähköä enkä lämmintä vettä kaupunkiasunnossani. Edellytän ensin USA:lta ja Kiinalta selvää asiaan vihkiytymistä ja hiilidioksidopäästöjen ja pienhiukkasten suitsimista. Ja odotan myös ilmastokokoksen munattomien pölvästien ryhdistäytymistä.
Unohdit mainita myös pullonkerääjät ja heidän suuret tulonsa. Parin euron pullosaatavien verotukseen kannattaa panostaa ja jättää miljoonien veronkiertäjät rauhaan koska mm. lääkärit ja muutkin julkisen sektorin kallispalkkaiset virkamiehet kiertävät veroja ja eihän korppi korpin silmää noki. Tämähän nähtiin trafinkin skandaalissa, tietosuojavaltuutetun olisi pitänyt puuttua tuohon mutta ei tehnyt mitään. Korppi ei korpin silmää noki...
Ja muuten, verotus on suomessa jo lähtökohtaisesti väärin, ensinnäkin liian raskaan verotaakan vuoksi. Ei paljon kiinnosta mitä väärintekijä kitisee...
Myöskin eu:n "direktiivit" muistaakseni kertovat, että myytävä polttopuu pitää olla tietyllä tavalla lohkaistu, ja kuoren täytyy olla tietyllä tavalla leikkaantunut, eikä sitä saa olla esim.poltettavassa klapissa liian paljon, eikä liian vähän. Tässä tietenkin unohdettu mm.se, että jos puu lohkeaa siten että "lohkeamia syissä" on paljon, niin puu ottaa paljon helpommin tulta ym. ...
Joulu on tulossa, joten joululahja verolle, niin edelleen, hyvä eu:(