Mietin vain noita veneiden materiaaleja pohtiessani, että vuotavatko alumiini tai teräs? Jos vuotavat, niin mitkä sitten eivät vuoda?
Vuotaako teräs tai alumiini?
afds4
25<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Hieno kysymys!
Erityisesti pidän siitä, että siihen voi vastata ihan mitä vaan pelkäämättä, että menee asian vierestä. Polyeteeni ei vuoda jos siinä ei ole reikää.
Se tosin päästää vettä höyrynä läpi niin, että vesi kulkee osana sen polymeerirakennetta - mutta siis ei varsinaisesti vuoda.
Materiaali ei vuoda. Ei nestettä eikä höytyä.
Teräs tai alumiini ei vuoda, mutta alumiinin hitsisaumat on terästä vaikeampi saada täysin tiiviiksi.
Mun mielestä alumiini-hitsin saa helpommin vesitiiviiksi kuin teräksen. Perustuu siis oman käytännön kokemukseen. Sinusta en tiedä.
Oma tietoni perustuu siihen, että olen työni puolesta teettänyt teräksisiä ja alumiinisia kaasu- ja tyhjiötankkeja. Suomesta ei löytynyt hitsaria/metallialan yritystä, joka olisi kerralla tekemällä saanut alumiiniset tankit vuototiiviiksi. Tankkeja piti kuskata hitsaajien ja testaajien välillä monta kertaa paikattavaksi.. Teräksiset tankit sen sijaan onnistuvat yleensä ”laakista”. Venealan yritystäkin kokeiltiin. Ei onnistunut. Vesitiiviiksi saumat k.o. firma sai käyttämällä väriainetta (nestettä), jolla saumat käytiin läpi ja paikattiin vuotavat kohdat. Kaasutiiviiksi noin niitä ei saanut.
Lopulta Latviasta löytyi yritys, joka pystyy toimittamaan tiiviitä alumiinitankkeja. Eivät hekään kerralla aina onnistu, mutta yrityksellä on oma testausjärjestelmä, joten he pystyvät testaamaan ja paikkaamaan alumiinisaumat ennen asiakkaalle lähettämistä.
Ehkä olisi pitänyt pyytää tarjous sinulta ?
" Polyeteeni ei vuoda jos siinä ei ole reikää."
Mutta lasikuitu tai mikä kuitu lieneekään, vuotaa. Tietenkin olemattoman vähän, mutta läpi tihkuu kuitenkin vuosikymmenten mittaan.
Lasikuitu on vedessä kuin Imatran koski :D
Se on vain lujite, vesitiiviys tehdään hartsilla.
Sitten se vesi tulee lujitteen läpi.
Lasikuidussahan on epoksimaalipinnoite eli primer estämässä juuri tuota tihkumista.
Käytännössä kaikki muovit absoboivat vettä jonkin verran. Epoksit vähemmän kuin polyesteri. Vesimolekyylit siis pääsevät tunkeutumaan muovin sisään ja myös läpi. Tämä ei ole tihkumista tai vuotamista vaan diffuusiota. Johtuu tosiaan siitä, että pitkien polymeeriketjujen välissä on aukkoja, joista vesimolekyylit mahtuvat. Metallien hilarakenne on niin tiheä, että siitä vesimolekyyli ei ”mahdu” läpi.
Ai siis muovikanisterissa säilytettävä neste absorboituu vähitellen seinämän läpi ja kanisteri tyhjenee lopulta kokonaan?
"Käytännössä kaikki muovit absoboivat vettä jonkin verran. "
Tämän vuoksi esimerkiksi limpsa- ja vesipullot tehdään yleensä muovista, samoin kuin kanisterit ja rakennusten vesieristeet jne jne.
En ole insinööri mutta et kyllä ole sinäkään, saatanan ääliö...
Uskoisit+vain+viisaampiasi.+PET-muovi,+josta+pullot+tehdään,+absorboi+vettä+n.+0,1+%.+
Muoveille määritellään WVTR (Water Vapor Transmission Rate), joka kertoo kuinka nopeasti vesimolekyylit kulkeutuvat muovin läpi. Tämän lähteen mukaan 0,025 mm HDPE-kalvolle se on 4,7 - 7,8 g/m2 vuorokaudessa.
http://www.polyprint.com/flexographic-wvtr.htm
Suuruusluokkatarkastelu HDPE-kanisterille: oletetaan WVTR = 6 g/m2, seinämänpaksuus 1 mm ja 0,1 m2 pinta-ala. Tällöin kanisterista diffundoituu ulos vettä 0,015 g vuorokaudessa, eli n. 5,5 g vuodessa.
Melko vähän, mutta jotain kuitenkin. Oleellisempi ongelma veden läpäisy on ohuilla kalvoilla elintarvikepakkauksissa. Esim. perunalastut eivät pysyisi kosteissa olosuhteissa avaamattomassa pussissa rapeina pelkissä muovipakkauksissa, vaan niissä on käytettävä ohutta metallikalvoa ”kosteussulkuna”.
Klassinen esimerkii diffuusiosta on heliumin vuotaminen muovisen ilmapallon seinän läpi n. vuorokaudessa. Foliopallon metalli estää käytännössä diffuusion, ja pallo pysyy katossa viikkoja.
Kun mitä tahansa tuntemaamme ainetta katsotaan mikroskoopeilla ja suurennetaan tarpeeksi, se on huokoista. Mikä ei sitten vuoda vai pitäisikö sanoa, että mikä vuotaa hitaammin ja mikä nopeammin.
Jos vesimolekyyli H2O on ei mahdu kokonsa vuoksi materiaalin atomikerrosten läpi, ei se vuoda yhtään molekyyliä vaikka olisi siinä tuhat vuotta.
Aivan. Täällä on taas niin vitun tietäväisiä liikenteessä että ne vois laittaa koneen kiinni
Tunneloituu. Prosessi on hidasmutta se tapahtuu
Luulin tunneliloitumista tapahtuvan kvantti- ei molekyylitasolla. Aina oppii uutta. No niin tsi näin ei kannata pidätellä henkeä kun odottaa veneen uppoamista tunneloitumisen vuoksi.
Oikein olet luullut. Tunneloituminen on eri juttu. Vesi menee muovista läpi ihan klassisen statistisen fysiikan mekanismien mukaisesti.
Mustan aukon lähellä purjehtiessa Hawkingin säteilyn kautta veneeseen saattaa päätyä hiukkasia, jotka pitää sitten harjata pois. Ne ovat kuitenkin suurienergisiä, joten voivat tarttua harjaan.
Vitun ääliöt...
Vesimolekyylin aaltofunktion hännän olemassaolo materiaalikerroksen väärällä puolella ei ole todennäköistä muttei kuitenkaan todennäköisyydeltään nolla. Aaltofunktion lokalisoituminen vesimolekyylin kokoa vastaavassa mittakaavassa vesimolekyylin klassista tilavuutta vastaavaksi ei sulje pois tunneloitumismahdollisuutta. Tunneloitumisen kannalta vesimolekyylin vapaan gibbsin energia ja toisaalta fermipinnan kapeus puoltavat kyllä lokalisoitumista klassiseen tilavuuteen eikä perustelut klassisen statistisen fysiikan argumenteillä ole lainkaan tältä kannalta katsoen perusteettomia. Niinpä aaltofunktion kertoimeksi voi hyvin kirjoittaa vesimolekyylin mittakaavassa kroneckerin deltan.
Höpöhöpö
Olen tutustunut reisussa norjalaiseen (alumiini) Ovni-venekuntaan. Heidän veneensä vuosi hitsisaumasta ja riitelivät siitä varustamon kanssa.