Eduskunta hyväksyi kiistellyn irtisanomislain äänin 102–72
Kiistoja aiheuttanut lakiesitys helpottaa irtisanomisia pienissä yrityksissä ja lyhentää karenssiaikaa.
Eduskunta äänesti voimaan pitkin syksyä kuohuttaneen irtisanomislain, jonka tarkoituksena on madaltaa työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä helpottamalla niiden mahdollisuutta irtisanoa työntekijöitä.
Tyhjää äänesti seitsemän, poissa oli 18 edustajaa.
Asiasta tuli syksyllä pitkä vääntö hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välille. Kiista johti lakkoihin ja muihin työtaistelutoimiin. Kiista päättyi, kun hallitus suostui myönnytyksiin ja lain jatkovalmistelu tehtiin kolmikantaisesti.
Lakimuutoksen mukaan asiallista ja painavaa syytä koskevassa kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
Nykyinen laki korostaa henkilöperusteisessa irtisanomisessa kokonaisharkintaa, ja sama jatkuu myös tulevaisuudessa. Lakiin lisätään kuitenkin, että työntekijöiden lukumäärä on otettava kokonaisharkinnassa huomioon.
Työttömyysturvalakia muutetaan lisäksi niin, että karenssia eli työsuhteen päättymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta määräaikaa lyhennetään nykyisestä 90 päivästä 60 päivään, jos työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Jos työntekijä irtisanoutuu itse, karenssi on edelleen 90 päivää.
Kiistoja aiheuttanut lakiesitys helpottaa irtisanomisia pienissä yrityksissä ja lyhentää karenssiaikaa.
Eduskunta äänesti voimaan pitkin syksyä kuohuttaneen irtisanomislain, jonka tarkoituksena on madaltaa työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä helpottamalla niiden mahdollisuutta irtisanoa työntekijöitä.
Tyhjää äänesti seitsemän, poissa oli 18 edustajaa.
Asiasta tuli syksyllä pitkä vääntö hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välille. Kiista johti lakkoihin ja muihin työtaistelutoimiin. Kiista päättyi, kun hallitus suostui myönnytyksiin ja lain jatkovalmistelu tehtiin kolmikantaisesti.
Lakimuutoksen mukaan asiallista ja painavaa syytä koskevassa kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
Nykyinen laki korostaa henkilöperusteisessa irtisanomisessa kokonaisharkintaa, ja sama jatkuu myös tulevaisuudessa. Lakiin lisätään kuitenkin, että työntekijöiden lukumäärä on otettava kokonaisharkinnassa huomioon.
Työttömyysturvalakia muutetaan lisäksi niin, että karenssia eli työsuhteen päättymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta määräaikaa lyhennetään nykyisestä 90 päivästä 60 päivään, jos työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Jos työntekijä irtisanoutuu itse, karenssi on edelleen 90 päivää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuota mieltä oli jo Winston Churchill aikanaan. Demokratia toimii, kun äänestyksessä saadaan kokoon enemmistö jonkin päätöksen puolesta. Se on sitten voimassa, kunnes toisenlainen päätös saa riittävästi kannatusta.
Jos tämä äänestystulos ei miellytä, huhtikuussa on eduskuntaan varmasti tarjolla runsaasti sellaistakin väkeä, joka haluaa kumota sen. Sivullisten pieksäminen on turhaa.