Hintavertailua: uudet hävittäjät vs. Panssarilaivat 2 kpl

Mikä oli malli Cajander ja miksi niin oli? Sanonnalla pyritään kuvaamaan Suomen armeijan puutteellista varustetasoa Talvisodan alkaessa. Cajander viittaa ennen Talvisotaa vaikuttaneeseen Cajander III hallitukseen (12. maaliskuuta 1937 – 1. joulukuuta 1939).

Useinkin tähän liitetään mielikuva, että Suomen puolustusmenot olivat pienet ja riittämättömät välttämättömiinkin hankintoihin. Sotaan lähteville miehille oli antaa vain kivääri, kokardi ja vyö.

Tämä(kään) myytti ei taida kuitenkaan pitää yhtä todellisuuden kanssa. On pitkälti totta, että jalkaväen miehille oli tarjolla puutteellinen varustus, mutta se ei johtunut pienistä sotilasmenoista. Taustalla oli hankintojen kohdentaminen toisaalle.

Asia tulee esille Jari Elorannan artikkelista ”Paljonko on paljon, perspektiivejä Suomen sotilasmenojen kehitykselle maailmansotien välisellä ajalla”. Artikkelin mukaan ”Suomessa panostettiin maanpuolustukseen varsin mittavasti, oli kyseessä sitten mikä mittari hyvänsä. Esimerkiksi aikakauden tärkeimmän asiantuntijakomission tavoitteet ylitettiin selvästi”.

http://www.sodanjaljet.fi/talvisota/malli-cajander/

Juho Niukkanen kirjassaan Talvisodan puolustusministeri toteaa Suomen varustautuneen täysillä päinvastoin kuin on myöhemmin oletettu. Suhteessa kansantuloon prosenttimäärä oli suurimpia Euroopassa, mutta Suomihan oli köyhä maa eikä sekään auttanut. Talvisota alkoi muutaman kuukauden liian aikaisin sikäli, että silloin oli pian tulossa armeijalle vahvaa aseistusta ennättämättä avuksi sotaan, mutta kyllä sitten Jatkosotaan. Niukkanen ei kirvulaisena voinut mitenkään etukäteen vähätellä sodan mahdollisuutta, mutta hän kertoo kuinka eräät ministerikaverit eivät vielä Talvisodan syttymispäivänäkään uskoneet sodan mahdollisuuteen. Niukkasta kismitti karjalaisena Rytin ja Tannerin Talvisodan päättyessä venäläisille tekemä ehdotus karjalaisten jäämisestä paikoilleen. Venäläisethän eivät tuota ehdotusta hyväksyneet.

Niukkanen näyttäisi olleen oikeassa!.

Tehdäänkö taas samat virheet eli aiheuttaako ilmavoimat ns. ilmavsivoja Skomen armeijan muihin hankintoihin kuten massiivinen Laivasto-ohjelma aikoinaan?


"Rahaa ei siis riittänyt maavoimille. Syynä tähän oli erityisesti mittava laivasto-ohjelma. Hankittiinhan silloin esimerkiksi kaksi isoa panssarilaivaa ja viisi sukellusvenettä. Kalliita vekottimia. Voi miettiä, mitä ne nyt maksaisivat, suhteellisesti saman verran ne kai maksoivat silloinkin. Talvisodassa koetut todelliset suurimmat puutteet olivat tykistön ammusten puute ja panssarintorjunnan puute. Myös jalkaväen perusase, ns. pystykorvakivääri alkoi olla jo vanhentunut, se oli todellisuudessa hidas ja kömpelö. Venäläisillä alkoi näkyä jo puoliautomaattikivääreitäkin, kivääriä ei tarvinnut ladata laukauksen välillä, mikä tekee siitä lähtökohtaisesti huomattavasti kätevämmän. Tykistöäkin Suomella oli, mutta usein päivän kiintiö oli vain muutamia kranaatteja tykkiä kohden."

http://www.sodanjaljet.fi/talvisota/malli-cajander/

P.S. onkohan entisiäkään Hornetteja vieläkään kokonaan maksettu? Nehän hankittiin kaupalla, jonka loppusummaa ei tiedetty.

Persausten puolustusministerin myötä on mennyt järkikin.

Jalkaväen nurmiporille piisaa 1944 sturmgewehrin suomalaiskopio ja kiinasta otetut peltipyssyt.

toinen tää...
Vertailla aina voi, mutta kullakin ajankohdalla on omat piirteensä, joiden vaikutusta on vaikea arvioida pätevästi.

1920-luvulla oli päättäjillä omat tarkoituksensa, jotka johtivat merivoimien vahvistamiseen. Sitä vauhditti torpedovene S 2:n uppoaminen miehistöineen ja meripuolustusksen heikko tilanne. Se johti myös ns. Suomen siltaan eli yhteistoimintaan Viron kanssa Punalaivaston sulkemiseksi miinoitteilla Suomenlahden pohjukkaan. Täsä toiminnassa oli panssarilaivoilla ja sukellusveneillä tärkeä osa.
NL sitten Viron miehityksellä kaasi tämän homman. Panssarilaivat eivät koskaan päässeet siihen tehtävään, johon ne todellisuudessa oli tarkoitettu eli uiviksi rannikkolinnakkeiksi miinasulun varmistukseen.
Arvostelu perustuu tässäkin asiantuntemattomuuteen. Ja kuten aina, innokkaimpia ovat ne,jotka vähiten tietävät.

Tänään taas ajetaan hävittäjähankintaa muusta piittaamatta.Takaan on vahva lobbaus. Hävittäjät hankitan, kuten ps-laivat a iaknaan, muytta kukaan ei voi tietää, tarvitaanko n iitä koskaan siihnetehtävän, johon ne on ajateltu.

Lentokoneita tarvitaan pääasiassa valvontatehtäviin. Yhden USA:n koneen hinnalla saa 5 ruotsalaista. Selvää on että Suomi ostaa ne kalleimmat kun kerran rahaa on niin että ranteita pakottaa.

”Varsinaiset operaatiot taas olisi tehokkainta tehdä ohjuksilla ja nykyaikaisella tykistöllä.”

Harvemmin ollaan nähty oikein kunnollista tykistöhyökkäystä, joka etenisi kantamaansa pidemmälle... ;)

Eikös esim. ohjukset ole lentokoneita halvempia?

Rauhan omissa kiva lennellä lentokoneilla, sodassa hankalampaa.

Ei se mitään, polisin 15 uutta panssaroitua autoa maksavat 400 000 euroa kappale. Yhtä paljon kuin Britannian pääministerin panssarilimusiini.

F-35 on ainoa järkevä vaihtoehto seuraavaksi 30-50 vuodeksi.

Muut tämän hetken koneet ovat samaa luokkaa hornetin kanssa. Maailmassa ei siis ole uudenpia koneita jotka kestäisivät vaikkapa vuodelle 2050-2070 asti.

F-35 nyt vaan sattuu olemaan se uusin ja ainahan pojat voitte esittää jotain tulevaisuuden konetta jota ei ole vielä edes suunniteltu.