Suomi laahaa perässä uusimpien syöpähoitojen käytössä syövän immuunihoitojen käyttö Suomessa alle

https://www.mediuutiset.fi/kumppanisisaltoa/msd/suomi-laahaa-perassa-uusimpien-syopahoitojen-kaytossa-syovan-immuunihoitojen-kaytto-suomessa-alle-euroopan-keskitason/2431eed5-6a52-44f6-84f4-9163a6c22154

Suomi laahaa perässä uusimpien syöpähoitojen käytössä – syövän immuunihoitojen käyttö Suomessa alle Euroopan keskitason

Suomi on jäänyt huolestuttavasti jälkeen uusimpien syöpähoitojen käytössä, sanovat useat alan asiantuntijat. Huoli koskee syövän immuunihoitoja, jotka ovat olleet käytössä muutaman vuoden ajan ja joiden kehittäjille myönnettiin lokakuussa lääketieteen Nobel-palkinto. Näiden hoitojen teho perustuu siihen, että kehon oma immuunipuolustus aktivoidaan tuhoamaan syöpäsoluja. Eurooppalaisessa tilastovertailussa Suomi keikkuu syövän immuunihoitojen käytössä kaukana kärjestä.
Syövänhoidon modernimpien, niin sanottujen immuno-onkologisten lääkkeiden käyttöä kuvaavat luvut puhuvat korutonta kieltä Suomen syövänhoidon tasosta. Lääkkeiden myyntiä tilastoivan IQVIAn lukujen mukaan Suomi keikkuu Eurooppalaisessa vertailussa syövän immuunihoitojen käytössä vasta keskitason alapuolella, Unkarin ja Bulgarian välissä. Muissa Pohjoismaissa sen sijaan ollaan lähellä eurooppalaista kärkeä. Ruotsissa hoitopäiviä näillä lääkkeillä oli IQVIAn tilaston mukaan vuonna 2017 kolminkertaisesti Suomeen verrattuna. Norjassa ja Tanskassa jopa yli viisi kertaa Suomea enemmän.
Useiden syövänhoidon asiantuntijoiden mukaan tilanteesta on syytä huolestua.
– On huolestuttavaa, jos tällainen lääkkeen sisäänajo kestää Suomessa näin pitkään, ja uhkaamme pudota näiden hoitojen suhteen Länsi-Euroopan maiden kelkasta, sanoo Satakunnan keskussairaalassa keuhkosyöpäpotilaita hoitava keuhkosairauksien erikoislääkäri Matti Pietiläinen.
Syövän immuunihoitoja pidetään laajasti merkittävimpänä keksintönä syövän hoidossa vuosikausiin. Hoitojen kehittäjille myönnettiin lokakuussa lääketieteen Nobel-palkinto. HYKSin Syöpäkeskuksen osastonylilääkärin mukaan Suomessa jäätiin jälkeen heti immuunihoitojen alkutaipaleella.
– Kun nämä hoidot tulivat mahdollisiksi kolmisen vuotta sitten, innostus oli Suomessa hyvin varovaista. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että Suomi on syövänhoidon kärkimaita, mutta aina välillä jonkun tietyn syövän ja tietyn lääkityksen suhteen me putoamme sellaiseen tilaan, että meillä ei olekaan sitä hyvin saatavilla, sanoo syöpätautien erikoislääkäri Petteri Hervonen HYKSistä.
Taustalla taloudelliset syyt?
Immuunihoitoja käytetään maailmalla useiden erilaisten syöpien hoidossa, joiden joukossa ovat muun muassa keuhkosyöpä, virtsarakon syöpä, suolistosyöpä, melanooma, gynekologiset syövät ja munuaissyöpä. Sekä Hervosen että Pietiläisen sairaaloissa Helsingissä ja Porissa immuunihoitojen käyttö syövänhoidossa on arkipäivää. Monissa Suomen sairaaloissa näin ei kuitenkaan ole. Molemmilla erikoislääkäreillä on sama näkemys siitä, miksi tehokkaiksi todettujen immuunihoitojen käyttö meillä laahaa perässä.
– Syy siihen, että Suomessa on käytetty muita Pohjoismaita vähemmän syövän immuunihoitoja, on varmasti raha. Hoidot ovat hyvin siedettyjä ja niiden tehosta on hyvä näyttö, joten en keksi muita syitä kuin taloudelliset näkökulmat ja yleinen varovaisuus. Nämä eivät ole halpoja lääkkeitä, Pietiläinen sanoo.
Taloudellisilla näkökulmilla Pietiläinen viittaa siihen, että julkisessa sairaanhoidossa hintavammista hoidoista on aina sovittava erikseen sairaalan päättäjien kanssa. Verrattain hintavat immuunihoidot saattavat tyssätä kustannuksiin.
Jos syövän immuunihoidoissa siirryttäisiin sairaalakohtaisesta päätöksenteosta yhteneväiseen valtakunnalliseen hoitolinjaan, alueellinen eriarvoisuus todennäköisesti vähenisi ja hoitopäätökset yhdenmukaistuisivat. Ensi alkuun HYKSin Hervonen parantaisi kuitenkin kommunikaatiota saman alueen sairaaloiden välillä.
– Yliopistosairaaloiden pitäisi ohjata koko omaa aluettaan. Ja mitä kauemmaksi mennään, sitä vähemmän se ohjaus tuntuu, Hervonen sanoo.
Toisaalta sekä Hervosen että Pietiläisen mukaan sairaaloiden päättäjien ohella merkittävässä asemassa ovat yksittäiset lääkärit.
– Kaiken A ja O on asiasta innostunut lääkäri, joka on valmis pistämään itsensä likoon ja ajamaan sitä asiaa. Tällainen lääkäri on valmis hakemaan sairaalan johdosta niitä lääkkeitä, saamaan budjettia ja taistelemaan sen budjettinsa puolesta. Oletan, että kaikissa yliopistosairaaloissa sellaisia lääkäreitä on, mutta toisissa sairaaloissa on tiukempia budjetteja ja toisissa vähemmän tiukkoja, Hervonen sanoo.
– Kyllä jokainen lääkäri haluaa hoitaa potilaita parhaalla mahdollisella tavalla. Ja jos ei tätä hoitoa saa potilailleen, silloin ei tavallaan ole onnistunut siinä promootiossa sairaalan päättäjien suuntaan. Mutta uskon, että monelta lääkäriltä puuttuu käyttökokemusta, ja sitä saa vain näitä hoitoja käyttämällä, Pietiläinen sanoo.
”Hoidon määrä ei vastaa elintasoamme”
jatkuu....