Kokemuksia marino 23

Moikka kevättäodotellessa
Meillä on sellainen, Marino 23 DL (de luxe), ollut jo 30 vuotta, mallivuosi 1978 .
Ensin huonot puolet. Jos koneena on OMC 3,0 L (140 hp) niin se on mielestäni liian pieni. Kun sen joutuu tiputtamaan plaanista niin koko porukka joutuu siirtymään eteen jotta se nousee plaaniin uudestaan. Meille hankittiin käytetty Volvo V-8 (225 hp) ja sen jälkeen plaaniongelmat olivat ohi. Ei tee mieli ajaa plaanissa kovalla tuulella (hakkaa). Jos siinä on alkuperäiskone, se on todennäköisesti loppu (läpiruostunut). Sanoisin että kahdelle henkilölle sopiva jos asutaan veneessä vaikka nukkumapaikkoja on viidelle.
Hyvät puolet. Ei roiski vettä naamalle ajettaessa kattoluukku auki. Vie vähän bensaa ( 1,5 L/Nm) vaikka kaasarikone.Jos joudut uusimaan kuomun se kustantaa noin 850 Euroa ( uusittiin syksyllä 2017, neljäs kuomu).
Totuuden nimissä on sanottava että en ole muilla plaanaavilla veneillä ajanut mutta olemme vaimoni kanssa olleet tyytyväisiä Marinoon, siitä kertoo se että 31 veneilykausi alkaa 2019. Marino 23 DL jää myös meidän viimeiseksi veneeksi.
Tässä nyt mitä ekaksi tulee mieleen, kysy lisää tarvittaessa.

Onnettomuustukintakeskus on tutkinut aluksen rakenteelliset viat ja vaarallisuuden seikkaperäiseti vuonna 2000 tapahtuneen uppoamisen seurauksena. Marino 23:ssa on vaarallisen matala varalaita ja vika perityi Marino 7000:seen


https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne2000/c52000mmoottoriveneenu35556uppoaminensuomenlahdella10.8.2000.html
Veneen uppoamissyyksi osoittautui sen konetilan ilmanvaihtoaukkojen väärä sijainti. Veneellä ei ollut riittävästi varalaitaa peräosassa olosuhteisiin ja lastitilanteeseen nähden.

Onnettomuusveneen tyyppinen vene oli saanut vuonna 1987 tyyppihyväksynnän ja sen myötä ns. Sinisen kilven, joka ilmaisee, että vene täyttää Pohjoismaisen venenormiston vaatimukset.

Kun tyyppihyväksyntää haettiin, veneen piirustuksiin ei ollut merkitty muutettua konetilan ilmanottojärjestelyä, joka johti liian pieneen varalaitaan. Tyyppihyväksyntään kuuluvaa koeajoa suunniteltiin, mutta eri syistä se ei koskaan toteutunut. Tyyppihyväksyntää myönnettäessä ilmeisesti otaksuttiin veneen olevan samanlainen kuin eräs saman valmistajan aikaisempi venemalli, joka oli asianmukaisesti koeajettu.

Viimeistään vuonna 1994 kävi ilmi, että venetyypin varalaita on liian pieni. Tässä vaiheessa veneenomistajia varoitettiin veneen peräpainoisesta kuormauksesta, mutta heitä ei informoitu liian pienestä varalaidasta eikä korjaustoimenpiteisiin tai tyyppihyväksynnän peruuttamiseen ryhdytty.