Hei. Sellaista vaan tulin kyselemään ja pohtimaan, kun armeija ahdistaa aivan liikaa (kerron pian syyn).
Kuinka paljon mielenterveysongelmaisia kuunnellaan, jos vaikka armeijan haluaisi jättää välistä.
Itselle on diagnosoitu paniikkihäiriö sekä ahdistuneisuushäiriö. Useimmiten kohtauksia ja ahdistusta tulee juurikin suurissa miesporukoissa. Jos ihmiset ovat tuntemattomia sukupuolella ei väliä, ahdistus kasvaa niin kovaksi, että happi meinaa loppua ja oksennus lentää. Tärinä sekä pahoinvointi alkaa usein jo aamulla, jos tiedän että tämmöinen tilanne on päivän aikana tulossa.
Arvostaisin jos kaikki paskakommentointi jätettäisiin välistä, ja saisin asiallista neuvoa. Olen todella miettinyt jopa hyvinkin synkkiä asioita, joita olisin valmis tekemään itselleni jos minua ei lääkärit kuuntele armeijan tullessa.
Tahtoisin kyllä kovasti mennä, sekä oppia puollustamaan maatamme, mutta mielenterveys vaan sanoo ei.
Otan neuvoja vastaan ja jos jollain ollut samanlaista arvostaisin jos kertoisitte!
Kiitos ja anteeksi.
Kuinka paljon mielenterveysongelmaisia kuunnellaan, jos vaikka armeijan haluaisi jättää välistä.
Itselle on diagnosoitu paniikkihäiriö sekä ahdistuneisuushäiriö. Useimmiten kohtauksia ja ahdistusta tulee juurikin suurissa miesporukoissa. Jos ihmiset ovat tuntemattomia sukupuolella ei väliä, ahdistus kasvaa niin kovaksi, että happi meinaa loppua ja oksennus lentää. Tärinä sekä pahoinvointi alkaa usein jo aamulla, jos tiedän että tämmöinen tilanne on päivän aikana tulossa.
Arvostaisin jos kaikki paskakommentointi jätettäisiin välistä, ja saisin asiallista neuvoa. Olen todella miettinyt jopa hyvinkin synkkiä asioita, joita olisin valmis tekemään itselleni jos minua ei lääkärit kuuntele armeijan tullessa.
Tahtoisin kyllä kovasti mennä, sekä oppia puollustamaan maatamme, mutta mielenterveys vaan sanoo ei.
Otan neuvoja vastaan ja jos jollain ollut samanlaista arvostaisin jos kertoisitte!
Kiitos ja anteeksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
nainen täällä kommentoi, käy lääkärillä, niin osaa arvioida olisitko armeijaan vielä kykenevä menemään.
tai sitten menet, kokeilet, ja käy siellä intissä lääkärissä, jos esim. toimintakykyä haitaten saat esim. paniikki tai ahdistuskohtauksia.
itsekin ujohkona ihmisenä joskus olen kokenut tiettyjä jännitysoireita tietyissä tilanteissa, esim. ostoskeskuksissa joissa paljon ihmisiä, MUTTA itseään täytyy altistaa ja haastaa, ellei meinaa jäädä välttelemään tilanteita, joissa tuntee epämukavuutta. voi ajatella ettei esim. paniikkikohtaukseen kuole, se on vaan kohtaus joka menee ohitse, toisten reaktioita ei kannata miettiä liikaa.
Kiitos asiallisesta kommentista. Tottakai nainenkin voi vastata.
Itsellähän on ollut näitä oireita jo ihan yläasteen aluilta. Oikeastaan koko yläasteen välttelin juurikin esimerkiksi liikuntatunteja, koska siellä jaetaan tytöt ja pojat eri ryhmiin. Toki joskus oli parempia kausia jolloin pystyin osallistumaan tunneille, mutta usein joku kommentti muilta pojilta tms murkasi sen putken.
Arvostelluksi tuleminen pelottaa hyvin paljon. Lisäksi olen aika äkkipikainen ihminen ja teen päätöksiä nopeasti, joten hieman myös jännittäisi toki se miten käyttäytyisin kun joku huutaa korvassa lähes jatkuvaa tahtia.
Täytyy ottaa yhteys lääkäriin, kun aika on oikea. Jospa siitä jotain apua ja mielenrauhaa saisi. Tässä useamman kuukauden jo tämä ajatus pyörinyt mielessä ja vihdoin sain kirjoitettua siitä jonnekin.
Paniikkikohtauksen aikana on hankala ajatella positiivisia asioita, esimerkiksi sitä ettei siihen kuole. Sen aikana lähes vastakohtaisia ajatuksia, että toivoo että siihen voisi kuolla, että pääsisi pois ikävästä tilanteesta.
Eikö armeijan keskeyttäminen ole nykyään hyvin helppoa. ? On jopa niitä jotka viettävät vain yhden yön armeijassa ja lähtevät jo seuraavana päivänä pois. Minä itse koin ajatuksen armeijasta ahdistavana mutta intissä ollessani en tuntenut ahdistusta kertaakaan, en edes intin ensimmäisenä päivänä. Etkö voisi lykätä armeijan aloittamista tuonnemmaksi ?