Tästä höyrynsulun sijainnista on paljon täällä väitelty.
Tässä hieman faktaa asiasta:
Jos esim. ulkolämpötila on -20C ja sisälämpötila on 21C niin lämpötila erohan on 41C
200-millin eristysvahvuudella 50mm eristeen, ja siten myös höyrynsulun pintalämpötila on tällöin n.13,7C (41*1/3)
Mollier diagrammista(http://www.dem.uniud.it/pub/Diagrammi/carrier.pdf) voimme katsoa, että tällä pintalämpötilalla sisäilman kosteuden pitäisi olla n.65%, jotta kondensoitumista tapahtuisi.
65% suhteellinen kosteus sisällä kun ulkona on -20C pakkasta ei todellakaan ole yleistä ASUINKÄYTÖSSÄ.
Ja vielä se, että sähkörasiolle ei tarvitse tehdä ilmavuodolle reikiä on käytännössä suuri etu.
Tässä hieman faktaa asiasta:
Jos esim. ulkolämpötila on -20C ja sisälämpötila on 21C niin lämpötila erohan on 41C
200-millin eristysvahvuudella 50mm eristeen, ja siten myös höyrynsulun pintalämpötila on tällöin n.13,7C (41*1/3)
Mollier diagrammista(http://www.dem.uniud.it/pub/Diagrammi/carrier.pdf) voimme katsoa, että tällä pintalämpötilalla sisäilman kosteuden pitäisi olla n.65%, jotta kondensoitumista tapahtuisi.
65% suhteellinen kosteus sisällä kun ulkona on -20C pakkasta ei todellakaan ole yleistä ASUINKÄYTÖSSÄ.
Ja vielä se, että sähkörasiolle ei tarvitse tehdä ilmavuodolle reikiä on käytännössä suuri etu.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Noinhan tehdään yleisesti kattolämmityksessä.
rakenteet ovat kumminkin riskialttiimpia. Varsinkin nurkissa eristämisen kanssa pitää olla huolellinen.
"Ja vielä se, että sähkörasiolle ei tarvitse tehdä ilmavuodolle reikiä on käytännössä suuri etu"
Eikös olisi vielä parempi, jos höyrysulku olisi heti sisäverhoilun jälkeen ja sähköasennukset pinta-asennuksina (jos ulkonäkö yms kysymyksiä ei huomioida)?
Kosteussulku tai ilmansulku tiivistävät rakennetta. Kuten keskustelun aloittaja laski, että tarvittaisiin yli 65% sisäilman kosteus, että kosteus tiivistyisi muoviin. Laskelma ei ottanut huomioon kosteussulun sisäpuolisia rakenteita, jotka jo hidastavat kosteuden kulkua.
Kun rakennetta tarkastellaan kokonaisuutena ilmatiiveys on tärkein. Toinen seikka on suhteellinen kosteustiiveys eli sisäpuolinen tiiveys täytyy olla vähintään 5-kertainen tuulensuojarakenteen tiiveyteen nähden.
Jos muovi korvataan pahvilla, jossa vesihöyry pääsee jossain määrin läpi (5x)ei tiivistyminen ole järin suuri ongelma myöskään 50 mm:n etäisyydellä sisäpinnasta. Ilmansulun tiiveys on kuitenkin merkittävästi helpompi varmistaa rakenteen sisällä verrattuna levyn takana olevaan ilmansulkuun. Myös kulmat on merkittävästi helpompi toteuttaa tiiviinä rakenteen sisällä.
Diffuntoituvan kosteuden merkitys on vähäinen vuodon kautta kulkeutuvan kosteuden määrään.
Lisäksi ilmansulku mahdollistaa kosteuden läpäisyn molempiin suuntiin, jolloin esimerkiksi kostean ja helteisen kesäajan ongelmana ei ole kosteuden tiivistyminen tiiviin rakenteen ulkopintaan (esim tilanteissa, joissa sisäilmaa jäähdytetään ja kuivataan ja näin alennetaan kosteusosapainetta sisätilassa).
Ilmansulun viisinkertainen tiiveys on todettu riittäväksi myös mineraalieristeelle (C3), miksiköhän kuitenkin jatkuvasti puhutaan höyrynsulusta ja sen tiiveydestä (Höyrynsulun kosteustiiveys on noin 500xulkopuolisen tuulensuojan kosteus).
Antamillasi reunaehdoilla lämpötila 50 mm etäisyydellä sisäpinnasta on 21-50/200*41=10,75 astetta. Mutta ei se mitään, lipsahduksia sattuu.
Niinpäs tietysti olikin!
No, lopputulos on silloin hieman vajaa 60%
talossamme koneellinen ilmanvaihto ja sisätilassa alipaine.
makuuhuoneen nurkassa on pistorasia, jonka reijistä vetää selvästi kädellä kokeiltaessa. eli "kylmää" ilmaa virtaa sisätilaan (jostain).
mistä voi olla kysymys ja onko suuri huoli?
Muoviin on jäänyt reikä kun rasia on asennettu. Ei tuosta muuta haittaa ole kuin veto.
Jos tuollaisia vuotoja on kovin paljon talossa niin lto:n hyötysuhde(tulo/poistosuhde) huononee.
itselleen rakentava olisi tiivistänyt muovin rasioiden ympärille.
VÄltä ammattilaisia!
sisältäpäin: tapettia paljon,pinkopahvi,vaakalauvoitus, oksamassapahvi .purut vaihdettu mineraalivillaan ja 5cm lisää ,tuulensuojalevy. Ei" näy "ainakaan mitään ongelmia.ollut 10 vuotta
se ei ole oikeassa paikassa kuten kastellissa on.
Eli kastellitalossa ei vedä kun höyrysulku on pantu 50 mm syvään suojaan sähkäreiltä.
Tai sitten kiinnittää hieman huomiota siihen miten rasian seinään laittaa.
jos höyrysulku on siis rasiankohdalta puhkottu on selv' että sisätilan alipaine vetää korvausilmaa rasian kohdalta.
mutta millaista ilmaa tämä on?
eli kulkeutuuko ilman mukana esim. lasikuituja sisäilmaan?
vai onko rehellistä raakaa puhdaasta ulkoilmaa?