Sipilän hallitus onnistui työllisyydessä, vaikka todennäköisyydet olivat vastaan

Silloin kun kriittinen työmarkkinaekonomisti intoutuu kiittämään hallitusta, on se tehnyt ehkä jotain oikein.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund twiittasi tänään, että ”Työllisyysaste 72%. Hurraa. Kiitos kansainvälinen talouSipilän hallitus onnistui työllisyydessä, vaikka todennäköisyydet olivat vastaan

Professori.ei.tiennyt

21.12.2018 21:07
Silloin kun kriittinen työmarkkinaekonomisti intoutuu kiittämään hallitusta, on se tehnyt ehkä jotain oikein.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund twiittasi tänään, että ”Työllisyysaste 72%. Hurraa. Kiitos kansainvälinen talous, työmarkkinajärjestöt ja yritykset. Ai niin meinasi unohtua: kiitos myös hallitus.”

Ei Juha Sipilän hallituksen suuren tavoitteen täyttyminen näin joulun alla Sundille varsinainen yllätys ollut, vaikka monet muut se saattoi yllättää. Jonkun oppositiopoliitikon ehkä jopa negatiivisesti.

Sund oli pätevämpi ennustaja kuin professori Roope Uusitalon johtama talouspolitiikan arviointineuvosto. Vielä tammikuussa, alle vuosi sitten, neuvosto uskoi 72 prosentin ylittymiseen vain 16 prosentin todennäköisyydellä.
Uusitalon neuvosto arvioi seuraavasti:
”Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi noin 45 000 uutta työpaikkaa. Ennusteiden perusteella on epätodennäköistä, että tämä tavoite saavutetaan ilman uusia toimenpiteitä. Aikaisempien ennustevirheiden jakauman perusteella voidaan arvioida, että työllisyystavoite saavutetaan noin 16 prosentin todennäköisyydellä.”

Sund arvioi tuolloin Twitterissä, että todennäköisyys on pikemminkin 90 prosenttia.
Paljon Juha Sipilän johtama hallitus on päätöksiä myös tehnyt. Niitä on syntynyt tänä vuonna lisää ja vanhoja on astunut voimaan. Ehkä ne ovat nostaneet onnistumisen todennäköisyyttä.

Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2017 aikaansaaman kiky-sopimuksen merkitys on myös ollut ilmeisen tärkeä. Sen positiivista vaikutusta on korostanut esimerkiksi Etla.

Tänä myönteisenä talousvuonna myös Suomen valtion velkaantuminen on yllättäen kääntynyt laskuun. Tosin siinä apu on tullut niin sanotuista kertaeristä.

Ei Suomen taloussavotta suinkaan ohi ole.

Tulevan vaalikauden aikana valtion pitäisi lopettaa kokonaan velkarahalla eläminen. Myös työttömien sekä työpaikkojen pitäisi kohdata nykyistä paremmin, jotta tulevat joulut olisivat yhä useammalle suomalaiselle nyt edessä olevaa parempia.s, työmarkkinajärjestöt ja yritykset. Ai niin meinasi unohtua: kiitos myös hallitus.”

Ei Juha Sipilän hallituksen suuren tavoitteen täyttyminen näin joulun alla Sundille varsinainen yllätys ollut, vaikka monet muut se saattoi yllättää. Jonkun oppositiopoliitikon ehkä jopa negatiivisesti.

Sund oli pätevämpi ennustaja kuin professori Roope Uusitalon johtama talouspolitiikan arviointineuvosto. Vielä tammikuussa, alle vuosi sitten, neuvosto uskoi 72 prosentin ylittymiseen vain 16 prosentin todennäköisyydellä.
Uusitalon neuvosto arvioi seuraavasti:
”Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi noin 45 000 uutta työpaikkaa. Ennusteiden perusteella on epätodennäköistä, että tämä tavoite saavutetaan ilman uusia toimenpiteitä. Aikaisempien ennustevirheiden jakauman perusteella voidaan arvioida, että työllisyystavoite saavutetaan noin 16 prosentin todennäköisyydellä.”

Sund arvioi tuolloin Twitterissä, että todennäköisyys on pikemminkin 90 prosenttia.
Paljon Juha Sipilän johtama hallitus on päätöksiä myös tehnyt. Niitä on syntynyt tänä vuonna lisää ja vanhoja on astunut voimaan. Ehkä ne ovat nostaneet onnistumisen todennäköisyyttä.

Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2017 aikaansaaman kiky-sopimuksen merkitys on myös ollut ilmeisen tärkeä. Sen positiivista vaikutusta on korostanut esimerkiksi Etla.

Tänä myönteisenä talousvuonna myös Suomen valtion velkaantuminen on yllättäen kääntynyt laskuun. Tosin siinä apu on tullut niin sanotuista kertaeristä.

Ei Suomen taloussavotta suinkaan ohi ole.

Tulevan vaalikauden aikana valtion pitäisi lopettaa kokonaan velkarahalla eläminen. Myös työttömien sekä työpaikkojen pitäisi kohdata nykyistä paremmin, jotta tulevat joulut olisivat yhä useammalle suomalaiselle nyt edessä olevaa parempia.
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Ei ole tämä sairas hallitus onnistunut missään muussa kuin ihmisten elämän kurjistamisessa!!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Se.siinä.nyt kirjoitti:

Silloin kun kriittinen työmarkkinaekonomisti intoutuu kiittämään hallitusta, on se tehnyt ehkä jotain oikein.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund twiittasi tänään, että ”Työllisyysaste 72%. Hurraa. Kiitos kansainvälinen talouSipilän hallitus onnistui työllisyydessä, vaikka todennäköisyydet olivat vastaan

Professori.ei.tiennyt

21.12.2018 21:07
Silloin kun kriittinen työmarkkinaekonomisti intoutuu kiittämään hallitusta, on se tehnyt ehkä jotain oikein.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund twiittasi tänään, että ”Työllisyysaste 72%. Hurraa. Kiitos kansainvälinen talous, työmarkkinajärjestöt ja yritykset. Ai niin meinasi unohtua: kiitos myös hallitus.”

Ei Juha Sipilän hallituksen suuren tavoitteen täyttyminen näin joulun alla Sundille varsinainen yllätys ollut, vaikka monet muut se saattoi yllättää. Jonkun oppositiopoliitikon ehkä jopa negatiivisesti.

Sund oli pätevämpi ennustaja kuin professori Roope Uusitalon johtama talouspolitiikan arviointineuvosto. Vielä tammikuussa, alle vuosi sitten, neuvosto uskoi 72 prosentin ylittymiseen vain 16 prosentin todennäköisyydellä.
Uusitalon neuvosto arvioi seuraavasti:
”Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi noin 45 000 uutta työpaikkaa. Ennusteiden perusteella on epätodennäköistä, että tämä tavoite saavutetaan ilman uusia toimenpiteitä. Aikaisempien ennustevirheiden jakauman perusteella voidaan arvioida, että työllisyystavoite saavutetaan noin 16 prosentin todennäköisyydellä.”

Sund arvioi tuolloin Twitterissä, että todennäköisyys on pikemminkin 90 prosenttia.
Paljon Juha Sipilän johtama hallitus on päätöksiä myös tehnyt. Niitä on syntynyt tänä vuonna lisää ja vanhoja on astunut voimaan. Ehkä ne ovat nostaneet onnistumisen todennäköisyyttä.

Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2017 aikaansaaman kiky-sopimuksen merkitys on myös ollut ilmeisen tärkeä. Sen positiivista vaikutusta on korostanut esimerkiksi Etla.

Tänä myönteisenä talousvuonna myös Suomen valtion velkaantuminen on yllättäen kääntynyt laskuun. Tosin siinä apu on tullut niin sanotuista kertaeristä.

Ei Suomen taloussavotta suinkaan ohi ole.

Tulevan vaalikauden aikana valtion pitäisi lopettaa kokonaan velkarahalla eläminen. Myös työttömien sekä työpaikkojen pitäisi kohdata nykyistä paremmin, jotta tulevat joulut olisivat yhä useammalle suomalaiselle nyt edessä olevaa parempia.s, työmarkkinajärjestöt ja yritykset. Ai niin meinasi unohtua: kiitos myös hallitus.”

Ei Juha Sipilän hallituksen suuren tavoitteen täyttyminen näin joulun alla Sundille varsinainen yllätys ollut, vaikka monet muut se saattoi yllättää. Jonkun oppositiopoliitikon ehkä jopa negatiivisesti.

Sund oli pätevämpi ennustaja kuin professori Roope Uusitalon johtama talouspolitiikan arviointineuvosto. Vielä tammikuussa, alle vuosi sitten, neuvosto uskoi 72 prosentin ylittymiseen vain 16 prosentin todennäköisyydellä.
Uusitalon neuvosto arvioi seuraavasti:
”Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi noin 45 000 uutta työpaikkaa. Ennusteiden perusteella on epätodennäköistä, että tämä tavoite saavutetaan ilman uusia toimenpiteitä. Aikaisempien ennustevirheiden jakauman perusteella voidaan arvioida, että työllisyystavoite saavutetaan noin 16 prosentin todennäköisyydellä.”

Sund arvioi tuolloin Twitterissä, että todennäköisyys on pikemminkin 90 prosenttia.
Paljon Juha Sipilän johtama hallitus on päätöksiä myös tehnyt. Niitä on syntynyt tänä vuonna lisää ja vanhoja on astunut voimaan. Ehkä ne ovat nostaneet onnistumisen todennäköisyyttä.

Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2017 aikaansaaman kiky-sopimuksen merkitys on myös ollut ilmeisen tärkeä. Sen positiivista vaikutusta on korostanut esimerkiksi Etla.

Tänä myönteisenä talousvuonna myös Suomen valtion velkaantuminen on yllättäen kääntynyt laskuun. Tosin siinä apu on tullut niin sanotuista kertaeristä.

Ei Suomen taloussavotta suinkaan ohi ole.

Tulevan vaalikauden aikana valtion pitäisi lopettaa kokonaan velkarahalla eläminen. Myös työttömien sekä työpaikkojen pitäisi kohdata nykyistä paremmin, jotta tulevat joulut olisivat yhä useammalle suomalaiselle nyt edessä olevaa parempia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu