Silloin kun kriittinen työmarkkinaekonomisti intoutuu kiittämään hallitusta, on se tehnyt ehkä jotain oikein.
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund twiittasi tänään, että ”Työllisyysaste 72%. Hurraa. Kiitos kansainvälinen talous, työmarkkinajärjestöt ja yritykset. Ai niin meinasi unohtua: kiitos myös hallitus.”
Ei Juha Sipilän hallituksen suuren tavoitteen täyttyminen näin joulun alla Sundille varsinainen yllätys ollut, vaikka monet muut se saattoi yllättää. Jonkun oppositiopoliitikon ehkä jopa negatiivisesti.
Sund oli pätevämpi ennustaja kuin professori Roope Uusitalon johtama talouspolitiikan arviointineuvosto. Vielä tammikuussa, alle vuosi sitten, neuvosto uskoi 72 prosentin ylittymiseen vain 16 prosentin todennäköisyydellä.
Uusitalon neuvosto arvioi seuraavasti:
”Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi noin 45 000 uutta työpaikkaa. Ennusteiden perusteella on epätodennäköistä, että tämä tavoite saavutetaan ilman uusia toimenpiteitä. Aikaisempien ennustevirheiden jakauman perusteella voidaan arvioida, että työllisyystavoite saavutetaan noin 16 prosentin todennäköisyydellä.”
Sund arvioi tuolloin Twitterissä, että todennäköisyys on pikemminkin 90 prosenttia.
Paljon Juha Sipilän johtama hallitus on päätöksiä myös tehnyt. Niitä on syntynyt tänä vuonna lisää ja vanhoja on astunut voimaan. Ehkä ne ovat nostaneet onnistumisen todennäköisyyttä.Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2017 aikaansaaman kiky-sopimuksen merkitys on myös ollut ilmeisen tärkeä. Sen positiivista vaikutusta on korostanut esimerkiksi Etla.
Tänä myönteisenä talousvuonna myös Suomen valtion velkaantuminen on yllättäen kääntynyt laskuun. Tosin siinä apu on tullut niin sanotuista kertaeristä.
Ei Suomen taloussavotta suinkaan ohi ole.
Tulevan vaalikauden aikana valtion pitäisi lopettaa kokonaan velkarahalla eläminen. Myös työttömien sekä työpaikkojen pitäisi kohdata nykyistä paremmin, jotta tulevat joulut olisivat yhä useammalle suomalaiselle nyt edessä olevaa parempia.
Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2017 aikaansaaman kiky-sopimuksen merkitys on myös ollut ilmeisen tärkeä. Sen positiivista vaikutusta on korostanut esimerkiksi Etla.
Tänä myönteisenä talousvuonna myös Suomen valtion velkaantuminen on yllättäen kääntynyt laskuun. Tosin siinä apu on tullut niin sanotuista kertaeristä.
Ei Suomen taloussavotta suinkaan ohi ole.
Tulevan vaalikauden aikana valtion pitäisi lopettaa kokonaan velkarahalla eläminen. Myös työttömien sekä työpaikkojen pitäisi kohdata nykyistä paremmin, jotta tulevat joulut olisivat yhä useammalle suomalaiselle nyt edessä olevaa parempia.
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund twiittasi tänään, että ”Työllisyysaste 72%. Hurraa. Kiitos kansainvälinen talous, työmarkkinajärjestöt ja yritykset. Ai niin meinasi unohtua: kiitos myös hallitus.”
Ei Juha Sipilän hallituksen suuren tavoitteen täyttyminen näin joulun alla Sundille varsinainen yllätys ollut, vaikka monet muut se saattoi yllättää. Jonkun oppositiopoliitikon ehkä jopa negatiivisesti.
Sund oli pätevämpi ennustaja kuin professori Roope Uusitalon johtama talouspolitiikan arviointineuvosto. Vielä tammikuussa, alle vuosi sitten, neuvosto uskoi 72 prosentin ylittymiseen vain 16 prosentin todennäköisyydellä.
Uusitalon neuvosto arvioi seuraavasti:
”Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi noin 45 000 uutta työpaikkaa. Ennusteiden perusteella on epätodennäköistä, että tämä tavoite saavutetaan ilman uusia toimenpiteitä. Aikaisempien ennustevirheiden jakauman perusteella voidaan arvioida, että työllisyystavoite saavutetaan noin 16 prosentin todennäköisyydellä.”
Sund arvioi tuolloin Twitterissä, että todennäköisyys on pikemminkin 90 prosenttia.
Paljon Juha Sipilän johtama hallitus on päätöksiä myös tehnyt. Niitä on syntynyt tänä vuonna lisää ja vanhoja on astunut voimaan. Ehkä ne ovat nostaneet onnistumisen todennäköisyyttä.Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2017 aikaansaaman kiky-sopimuksen merkitys on myös ollut ilmeisen tärkeä. Sen positiivista vaikutusta on korostanut esimerkiksi Etla.
Tänä myönteisenä talousvuonna myös Suomen valtion velkaantuminen on yllättäen kääntynyt laskuun. Tosin siinä apu on tullut niin sanotuista kertaeristä.
Ei Suomen taloussavotta suinkaan ohi ole.
Tulevan vaalikauden aikana valtion pitäisi lopettaa kokonaan velkarahalla eläminen. Myös työttömien sekä työpaikkojen pitäisi kohdata nykyistä paremmin, jotta tulevat joulut olisivat yhä useammalle suomalaiselle nyt edessä olevaa parempia.
Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2017 aikaansaaman kiky-sopimuksen merkitys on myös ollut ilmeisen tärkeä. Sen positiivista vaikutusta on korostanut esimerkiksi Etla.
Tänä myönteisenä talousvuonna myös Suomen valtion velkaantuminen on yllättäen kääntynyt laskuun. Tosin siinä apu on tullut niin sanotuista kertaeristä.
Ei Suomen taloussavotta suinkaan ohi ole.
Tulevan vaalikauden aikana valtion pitäisi lopettaa kokonaan velkarahalla eläminen. Myös työttömien sekä työpaikkojen pitäisi kohdata nykyistä paremmin, jotta tulevat joulut olisivat yhä useammalle suomalaiselle nyt edessä olevaa parempia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hallituksen toimet eivät ole syy työllisyyden kasvuun, vaan euroopan ja koko maailman kaupan kasvu.
Edellinen hallitus sai toimillaan työttömiä. Ei maailmantalous riitä jos ei me tehdä mitään sen eteen. Paljonko sinun talous on kasvanut tämän noususuhdanteen aikan
Yhtä pajon kun sinun eläkkeesi 3.41/kk.
Sipilä on sadisti köyhiä kohtaan.
Sipilän roskanatsihallitus on Suomen historian huonoin hallitus ikinä!!
Työttömyyden vähentyminen ei ole tämän natsihallituksen aikaansaannosta se sijaan vähäosaisten työttömien elämän kurjistaminen on samoin kuin eläkeläisten tulonsiirtojen varassa elävien työttömien. Opiskelijoiden yms ryhmien eelämisen mahdollisuuksien kaventaminen kaikki tämän moska hallituksen aikaansaannosta!!
Työllisyys luultavasti ei ole lisääntynyt, mutta jos olisi, se olisi luultavasti näitä hommia: maahanmuuttokoordinaattori, kotouttamiserityisosaaja, tulkki, uimahallien siivooja, lääkäri, hoitaja, psykiatri, orjapajojen omistajat, ohjaajat, perintäfirmat, poliisi, ambulanssinkuljettajat jne. Minulla on jossain tallessa lista, jota tänne on usein postailtu ja täältä poisteltu, mutta en nyt löytänyt täpötöydestä työnhakukansiosta. Kuitenkin hommia, joissa maksajana on veronmaksaja.
Suuri osa tuostakin lestatyylisestä valheesta on tilastonikkarointia...
Miksi tämäkin "tilasto" tehtiin vuoden lopussa eikä vuoden alussa..?
Moni koulutus ja varsinkin ns. aikuiskoulutus päättyy juurikin vuoden vaihteessa...
Niinpä.
Sipilän hallituksella ei mitään tekemistä työllisyyden nousussa vaan se johtui eun rahahanojen löysäyksestä ja sipilän hallituksen touhut syventää tulevaa lamaa Suomessa kun korkeasuhdanteen aikana ei siihen varauduttu mitenkään ja tekivät päätöksiä jotka heikentää.valtio talouden konkurssikypsäksi.