Tässä hauska pätkä vuoropuhelusta tältä palstalta, joka näyttää, miten epätoivoisesti ruotsinkieliset yrittävät nähdä ruotsilleen merkityksiä, joita sillä ei ole.
1: Suomi on kaksikielinen identiteetiltään.
2: Identiteetti on yksilön tai ryhmän käsitys itsestään erillisenä, muista erottuvana kokonaisuutena. Suomella ei ole identiteettiä, suomalaisilla on. Useimpien suomalaisten identiteetissä ei ole paikkaa ruotsille.
3: Suomen tekevät suomalaiset, joten yhtäläisyyden voi aivan hyvin vetää identiteettiinkin. Pikku esimerkki todellisuudesta; vuonna 1995 kaikki lauloivat ruotsiksi "den glider in" ensimmäisen mestaruuden kunniaksi, ruotsin kieli elää kaikkien suomalaisten sisällä, se tuli hyvin selväksi myös silloin.
4: 1995 Helsinki muuttui viileänä kevätpäivänä karnevaaliksi - autot koristeltiin, torvet soivat, kadut täyttyivät. Kukaan ei kyllä ajatellut juhliessaan, että "wau, ruotsin kieli elää sisälläni". Siinä glider-kohdassa lähetettiin voittajan terveiset Ruotsille, joka kaatui 4-1.
5: Mistäs tiedät jos joku ajattelikin? Se tuli kuitenkin selväksi, et alitajuisesti kaikki kokivat ruotsin kielen olevan hyvin suomalaista, tasa-arvoinen suomen kielen kanssa.
p.s. eikä sitä muuten laulettu vain Helsingissä, maaseudun baareissa ihan yhtä lailla.
6: No siitäpä nyt reippaasti ehdottamaan tutuille lätkäfaneille, että lauletaanpa yhdessä se "den glider in", koska "ruotsin kieli elää kaikkien suomalaisten sisällä". ;)
1: Suomi on kaksikielinen identiteetiltään.
2: Identiteetti on yksilön tai ryhmän käsitys itsestään erillisenä, muista erottuvana kokonaisuutena. Suomella ei ole identiteettiä, suomalaisilla on. Useimpien suomalaisten identiteetissä ei ole paikkaa ruotsille.
3: Suomen tekevät suomalaiset, joten yhtäläisyyden voi aivan hyvin vetää identiteettiinkin. Pikku esimerkki todellisuudesta; vuonna 1995 kaikki lauloivat ruotsiksi "den glider in" ensimmäisen mestaruuden kunniaksi, ruotsin kieli elää kaikkien suomalaisten sisällä, se tuli hyvin selväksi myös silloin.
4: 1995 Helsinki muuttui viileänä kevätpäivänä karnevaaliksi - autot koristeltiin, torvet soivat, kadut täyttyivät. Kukaan ei kyllä ajatellut juhliessaan, että "wau, ruotsin kieli elää sisälläni". Siinä glider-kohdassa lähetettiin voittajan terveiset Ruotsille, joka kaatui 4-1.
5: Mistäs tiedät jos joku ajattelikin? Se tuli kuitenkin selväksi, et alitajuisesti kaikki kokivat ruotsin kielen olevan hyvin suomalaista, tasa-arvoinen suomen kielen kanssa.
p.s. eikä sitä muuten laulettu vain Helsingissä, maaseudun baareissa ihan yhtä lailla.
6: No siitäpä nyt reippaasti ehdottamaan tutuille lätkäfaneille, että lauletaanpa yhdessä se "den glider in", koska "ruotsin kieli elää kaikkien suomalaisten sisällä". ;)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Alkuperäisen laulun levytti Nick Borgen yhdessä Ruotsin maajoukkueen kanssa. Kappale tuli tunnetuksi Ruotsin jääkiekkomaajoukkueen tunnussävelmänä MM-kisoissa 1995 Ruotsissa. Kun Suomi saalisti maailmanmestaruuden, otti Leijonat ja suomalaiset kappaleen omakseen.
Ruotsalaisille kappale on kirosana. Kun Suomi voitti maailmanmestaruuden uudestaan vuonna 2011, oli Den glider in jälleen kovassa soitossa. Tuolloin ruotsalaislehti Aftonbladet nosti yhteislaulun Leijonien kultajuhlista Helsingin Kauppatorilla käsittelevän juttunsa ykkösasiaksi. ”Ruotsi-ivaa kultajuhlissa”, otsikoi lehti juttunsa: ”100 000 lauloi Den glider inin yhdessä”.
"Useimpien suomalaisten identiteetissä ei ole paikkaa ruotsille."
Mikä tässä on se ongelma tai pointti? Ruotsin kieli on monella tavalla tärkeä Suomelle, mutta ei ruotsin kielen tarvitse kuulua sinun identiteettiisi. Kieliä ei opiskella koulussa sen takia, että identiteetti muuttuisi toiseksi, vaan siksi, että niistä on hyötyä. Kun tutustuu kieleen, tutustuu myös väistämättä kulttuuriin, mikä voi toki muokata myös identiteettiä.
Minä puhun sujuvasti saksaa. Minusta ei kuitenkaan ole tullut identiteetiltäni saksalaista. Mutta moni asia on auennut saksalaisessa kulttuurissa minulle juuri siksi, että osaan kieltä. Kielten osaaminen on rikkaus.
" Kieliä ei opiskella koulussa sen takia, että identiteetti muuttuisi toiseksi, vaan siksi, että niistä on hyötyä."
Meiltä ei kysytä, onko hyötyä. Monikulttuurisuustutkija Pasi Saukkonen, muuten Magman entinen luottotutkija, on avoimesti todennut faktat:
"Ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia muttei kaikille".
"Vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan".
Niinpä! MUTTA ruotsin kieli on kummalinen poikkeus. Monet susut, varsinkin nousukkaat, tuntevat jotenkin ihmeellisesti ruotsalaistuvansa, kun oppivat vähänkin enemmän ruotsia, menevät naimisiin rusun kanssa tai asuvat hieman aikaa Ruotsissa???
""Vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan"."
Valtaosa kansasta ei käytä koskaan koulussa oppimaansa ranskaa tai saksaa, ja siltikin nämä ovat tärkeitä kieliä osata. Ruotsista hyötyy Suomessa työelämässä huomattavasti enemmän kuin ranskasta ja saksasta.
Silti kieliä opiskellaan, koska valtaosa ymmärtää tämän hyötynäkökohdan; tulet mahdollisesti tarvitsemaan kieltä tulevaisuudessa. Monet lähtevät koulun jälkeen ulkomaille, ja viimeistään siellä huomaavat kielten edut. Valtaosalle ei tarvitse selittää kielten hyödyistä, kuten ilmeisesti näille nk. kieliaktiiveille.
Muualla Euroopassa peruskoulussa luettavien vieraiden kielten määrä on keskimäärin 1 - 1,9 ja Suomessa se on 2,2.
Pakkoruotsin puolustsjat vastivat, että meidän oppilaittemme pitäisi pystyä nostamaan merkittävästi kieltenopiskelun määrää samalla kun myös asiaosaamista ja matemaattista osaamista pitäisi nostaa.
Pakkoruotsin varhaistus tulee kieltenopettajien omienkin arvioiden mukaan entisestään karsimaan kahta A-kieltä opiskelevien joukkoa.
Lukiossa ainereaalin (vaatii paljon enemmän syventämistä kuin vanha reaali) ja kovenevien pääsykokeiden paineessa lisäkielten opiskelu vähenee (koska muuten heikentää omia mahdollisuuksiaan saada hyvä paperit ja pyrkiä jatkoon ja tämän myöntävät myös kieltenopettajat),
Kielet eivät voi olla jatkosss se keskeisin aines koulutuksessa.
Kielten lukeminen ja ylppäreiden suorittaminen on helpottunut vuosien varrella. Tämä ei ole lisännyt kiinnostusta lukea matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, päinvastoin, niiden lukeminen on vähentynyt.
Muistuttaisin vielä, että vaikka luemme kieli "peräti" määrällä 2,2 (versus 1,9), niin ME olemme olleet PISAN ykkösmaa, eivät nämä muut maat. Joten ei kannata ottaa oppia ja mallia maista, joissa asiat ovat heikommin, vaan kannattaa ottaa aina mallia maista, joissa vaaditaan enemmän ja saadaan hyviä tuloksia (Aasian maat, jotka ovat nyt PISAN ykkösmaita).
Ei Ahvenanmaalla, missä suomenkieli on kirous.