Parantumattomasti sairas ihminen (tosin kukapa sen koskaan tietää). Vaipat vaihdetaan sängyssä, putsataan pyyhkeillä, ei pääse edes kylppäriin. Käännellään pyylevää potilasta, katetroidaan virtsa, pidetään yllä sairaalamaista puhtautta, jotta ei tule tulehduksia ja koska potilas niin vaatii. Avustaja kahdessa vuorossa viikon jokaisena päivänä, eli 16 tuntia päivässä tekee parisataa euroa päivässä palkan sivukuluineen. Se on kuusi tonnia kuussa. Siihen päälle asumistuki, toimeentulotuki, fysioterapia, Kela-taksit, sairaalareissut... Sellainen seitsemän tonnia kuussa, ja potilaan tulevaisuusnäkymänä on halvaantua entistä enemmän ja kitua vielä vuosikymmeniäkin. No, onhan siinä monelle työ taattu, mutta onko se järkevää rahankäyttöä? Työtön ansaitsee vuodessa suunnilleen tuon, mitä yhteen vammaiseen upotetaan joka kuukausi.
Onko kyseessä joku poliittisen hyväveliverkoston jäsen, tai jostain syystä muuten 'sopiva' käytettäväksi yhteisten rahojen kuppaamiseen monelle taholle? Paljonko maksaisi yksi hoitopaikka laitoksessa, jossa olisi ammattitaitoiset hoitajat ja siivoojat ja terapeutit talon puolesta? Onko henkilökohtaisia avustajia tarkoitettu tekemään tällaista työtä?
Onko kyseessä joku poliittisen hyväveliverkoston jäsen, tai jostain syystä muuten 'sopiva' käytettäväksi yhteisten rahojen kuppaamiseen monelle taholle? Paljonko maksaisi yksi hoitopaikka laitoksessa, jossa olisi ammattitaitoiset hoitajat ja siivoojat ja terapeutit talon puolesta? Onko henkilökohtaisia avustajia tarkoitettu tekemään tällaista työtä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
No eihän tuo varmasti mitään säästöä ole tuon kuntoisen ihmisen kohdalla. Säästöjä ajatellaan varmaan saatavan heistä, joita hoitavat omaiset. Hiljan uutisissa oli, että syrjäisessä metsämökissä vanhempaa veljeään hoitava kuoli yllättäen ja huonokuntoinen hoidettava eli kyennyt hälyttämään apua. Lopulta hänkin kuoli yksin hitaasti kituen. Eräässä kunnassa omaishoitaja tappoi itsensä, kun ei jaksanut (kuulin). Eräs yhtä aikaa työssäkäyvä ja opiskeleva vanhempiaan satojen kilometrien päähän pakosta auttelemaan joutunut päätyi itse sairaseläkkeelle (säästöä varmaan tämäkin?). Siihen jäi työssäkäynti ja yhteiskunnalle kalliit yliopisto-opinnot menivät hukkaan: lopputyökin jäi tekemättä. Kanteluita ja ihmettelyjä kannattaa laittaa ylöspäin menemään, olipa sitten hoitaja, avustaja tai omainen. Muutoin mikään ei muutu. Niin minä olen tehnyt. Olen sekä hoitaja (en kuitenkaan vanhuspuolella), että monisairaan kotona vieläkin asutettavan dementin omainen. Jakeluun ei tämä nykymeno ole mennyt enää aikoihin. Eikä etenkään tuo "säästö"logiikka.