Perjantaisaarnat

Puhuu rauhasta ja veljeydestä kyllä perjantairukouksen kanssa pidettävässä saarnassa. Ja perus puhu totta, älä juorua muista ihmisistä, kunnioita vanhempiasi, kunnioita naisia, äläkä lähesty naisia likaisesti, älä polta äläkä juo kaljaa. Ei ollut edes Suomesta joku outo äänite, joka oli siinä jossain kohu-dokumentissa.
Nytkin oli uutinen että Berliiniin rakennetaan muslimien, juutalaisten ja kristittyjen yhteistä uskonnonharjoituspaikkaa. Eli siitäkin voi päätellä että samaan yhteiskuntaan mahdutaan.

Suomalaiset kyllä muistavat dokumentin Yle Areenassa "Sharialakia Tanskassa". Lukuisia moskeijoita on suljettu euroopassa vihasaarnaajien takia.

Miten suomalaisten islam-seurakunta suhtautuu shariaan? Se tanskalainen dokkari oli todella provosoiva.
Tuntuu vain oudolta, että nyt muutaman vuoden sisällä on uskontoon pohjautuva vihamielisyys kasvanut.
Suomi on ollut rauhallinen yhteiskunta, emmekä ole edes tienneet toistemme uskonnollista vakaumusta. Monet eivät ole siitä vieläkään kiinnostuneita.
Suomalaisista yhä suurempi porukka eroaa kirkosta ja elää uskonnotonta elämää. Emme kuitenkaan ole sen synnillisempiä kuin muutkaan.
Suomalainen järjestelmä jopa muuttaa asennoitumistaan uskontoon kouluissa, kun ei-kristinuskoisia oppilaita on paljon. Luovumme perinteistämme, eikä se herätä sen isompaa hälinää kuin periaatteellista purnausta ja vaatimuksia vanhojen hyvien aikojen kunnioittamiseen.
Kaikkein parasta olisi, jos koulut muuttuisivat uskonnottomiksi, kuten esim. Ranskassa on, ja oppilaille järjestettäisiin uskontonsa mukaiset opetustunnit seurakuntansa edustajien ohjauksessa.
Voidaan varmasti ajatella, että täällä käytävät keskinäiset yhteenotot, joita käydään uskontoa keppihevosena käyttäen, ovat kaikki jhan muista syistä provosoituja.
Suurin osa yhteiskunnasta kuitenkin ymmärtää, että islam on maltillinen, yhteen jumalaan uskova uskonto, jossa on samoja piirteitä, jopa henkilöitä ja tapahtumia kuin kristinuskossa.

Ikävää, että keskustelua ei synny. Joku vastaa niin rajusti, että viesti poistetaan. Toivoisin, että ymmärrettäisiin, että keskustelu syntyy mielipiteenvaihdosta. Eri näkemyksiä edustavat ihmiset tuovat esiin ajatuksiaan. Ei kukaan keskustele, jos tekstit joudutaan poistamaan. Mielipiteet voidaan muotoilla asiallisiksi, ja illoin ne ovat myös kiinnostavampiakin.
Suomessa on ollut islamin uskoisia jo 1800-luvun lopulta asti. Heitä on nimitetty tataareiksi. He tulivat Venäjältä. Suomessa he ovat erikoistuneet turkkureiksi.
Vaikeuksia ei heidän ja kantaväestön välillä ole ollut.

Kyseessä ei mielestäni ole uskonnosta, vaan elämänasenteesta, tavoista ja tottumuksista. Emmekö voi elää rinnakkain toistemme kulttuuria kunnioittaen?

Mistä johtuu, että nyt Suomeen tulevien islaminuskoisen on vaikea kotoutua ja epäluulo vallitsee molemmin puolin?

Millaisen koulutuksen imaamit saavat? Onko Suomen muslimeissa pääasiassa shiioja vai sunneja? Voivatko he toimia yhdessä?