Keskiverto ruotsinkielinen sopeutuisi nopeasti kielen vapaaehtoisuuteen kunhan huomaisi että Kainuuseenkin saadaan nykymenetelmin ja digilaittein saadaan sikäläiseen sairaalaan ruotsin kielinen etähoito etc.
Jos ruotsin asemaan halutaan muutosta, niin silloin täytyy muuttaa kielilakeja. Tällä hetkellä kielivelvoite on virkamiehen vastuulla (virkamiesruotsi) ja jotta kaikilla Suomen kansalaisilla olisi teoreettiset ja tasavertaiset mahdollisuudet hakeutua valtion ja kuntien virkoihin, niin kaikkien on sen vuoksi pakko opiskella ruotsia. Jos kielivelvoite asetetaan pelkästään viranomaisen vastuulle, niin silloin tasavertaisuusperiaatetta ei tarvitse ottaa huomioon ollenkaan, koska silloin voidaan miettiä muita vaihtoehtoja.
Esimerkiksi Vantaa. Vantaalla on ruotsinkielisiä 2,7%. Uuden mahdollisen kielilain myötä Vantaan viranomaisissa ruotsia osaavien osuus tulisi olla 2,7% ja koska ruotsinkielisistä osaa suurin osa molemmat kielet, niin ruotsinkieliset voisivat palvella itse itseään. Myös lähi- etä- ja videotulkkausta voitaisiin käyttää. Palvelut voitaisiin kierrättää myös Ruotsin kautta, koska Ruotsissa on paljon henkilöitä jotka osaavat molemmat kielet. Nyt vaihtoehtoja ei tarvitse miettiä, koska kaikkien virkamiesten odotetaan osaavan ruotsia. Täydellistä hulluutta. Suomenkielisten kouluruotsi ei riitä minkään viran hoitamiseen. Marginaalikieli ruotsi on täysin turha n. viidelle miljoonalle suomenkieliselle. Pohjoismaiden lingua franca on englanti ja ruotsin tarve Suomessa on pelkkä kielilakien kehittämä tarve.
Jos ruotsin asemaan halutaan muutosta, niin silloin täytyy muuttaa kielilakeja. Tällä hetkellä kielivelvoite on virkamiehen vastuulla (virkamiesruotsi) ja jotta kaikilla Suomen kansalaisilla olisi teoreettiset ja tasavertaiset mahdollisuudet hakeutua valtion ja kuntien virkoihin, niin kaikkien on sen vuoksi pakko opiskella ruotsia. Jos kielivelvoite asetetaan pelkästään viranomaisen vastuulle, niin silloin tasavertaisuusperiaatetta ei tarvitse ottaa huomioon ollenkaan, koska silloin voidaan miettiä muita vaihtoehtoja.
Esimerkiksi Vantaa. Vantaalla on ruotsinkielisiä 2,7%. Uuden mahdollisen kielilain myötä Vantaan viranomaisissa ruotsia osaavien osuus tulisi olla 2,7% ja koska ruotsinkielisistä osaa suurin osa molemmat kielet, niin ruotsinkieliset voisivat palvella itse itseään. Myös lähi- etä- ja videotulkkausta voitaisiin käyttää. Palvelut voitaisiin kierrättää myös Ruotsin kautta, koska Ruotsissa on paljon henkilöitä jotka osaavat molemmat kielet. Nyt vaihtoehtoja ei tarvitse miettiä, koska kaikkien virkamiesten odotetaan osaavan ruotsia. Täydellistä hulluutta. Suomenkielisten kouluruotsi ei riitä minkään viran hoitamiseen. Marginaalikieli ruotsi on täysin turha n. viidelle miljoonalle suomenkieliselle. Pohjoismaiden lingua franca on englanti ja ruotsin tarve Suomessa on pelkkä kielilakien kehittämä tarve.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Palvelujen osalta tilanne jopa paranisi.
Mutta ne pakon tuomat etuoikeudet...
Tässä hyvä avaus kielipoliittiseen keskusteluun - ruotsinkielisillä vain ei ole siihen halua.
Joko pakon puolustajat ovat pohtineet avausta riittävästi ja voisivat kommentoida?
Voin vakuuttaa, että vantaalaiset rusut osaavat kaikki paremmin suomea kuin ruotsia!
Vantaan rusut puhuvat tyyliin. " Det är kiva juttu" eli korvaavat vaikeammat sanat suomen kielellä. Mitä se kertoo heidän kielisyydestään?
Tietysti sopeutuisi, koska vapaaehtoinen ruotsi PARANTAISI ruotsin taitoa Suomessa.
Pakkoruotsitus vain vähentää motivaatiota sekä oppilaissa että opettajissa.
Vapaaehtoinen ruotsi olisi kaikkien etu!