Katson vieressä makaavaa miestä. Se et ole sinä. Seksiä joskus, miehet vaihtuvat mutta kukaan ei tyydytä minua täydellisemmin kuin sinä. Välillä rakastuin uudelleen mutta eronnut kyllä. Mutta nyt taas muistan sinut. Miksi hiivit edelleen mieleeni? Tulee aina taukoja kun en sinua ajattele.
Olen toisaalta onnellinen että olimme yhdessä. Koska ainakin minulla on joku jota ajatella. Nyt taas se kausi, kun katson jotain elokuvaa joka koskettaa, niin ajattelen tilalle sinut ja minut. Niin kävi taas tänään.
Katson taas vieressä nukkuvaa miestä. Olen turta, en tunne mitään. Kumpa voisin taas uudelleen rakastua, palavasti.
Olen toisaalta onnellinen että olimme yhdessä. Koska ainakin minulla on joku jota ajatella. Nyt taas se kausi, kun katson jotain elokuvaa joka koskettaa, niin ajattelen tilalle sinut ja minut. Niin kävi taas tänään.
Katson taas vieressä nukkuvaa miestä. Olen turta, en tunne mitään. Kumpa voisin taas uudelleen rakastua, palavasti.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Niin just, tyypillinen nainen! Jatka samaan malliin, niin kyllä se siitä masennuslääkkeillä lähtee?
Mielestäni. Se siitä.
Focus on nyt siinä, mitä sinä kenestäkin saat. Mikä on todellista rakkautta, sitä voi pohtia.
Itsekin valveilla näitä lueskelen, vähän kipeänä nyt.
Mikä biisi koskettaa eniten ikävässäsi ?
Joskus+110%+ei+ole+edes+snadisti+riittävästi+ok.
Oletko kuullut koskaa nimitystä ”rakkausriippuvuus” tai ”sarjaihastuja”?
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000000697298.html
Pitkiin suhteisiin kuuluu normaalina elinkaarena se että tunteet tasaantuu alun vuoristoradasta tasaisempaan rakastamiseen.
Siinä ei tunne sellaista niin suurta ja järisyttävää kuin suhteen alussa ja silloin voi erehtyä luulemaan jopa että nyt rakkaus on kuollut.
Jos on riippuvainen rakastumisesta niin tällä kohtaa suhdetta alkaa vieraat kiinnostamaan ja hakemaan uudestaan sitä jännittävää vasta ihastuneen tunnetta. Otollista on vaikka työpaikkaromanssit taikka alkaa kaipaan menneitä suhteita joissa se tunne viimeksi oli.
Ehkäpä kaipaan nykyisen suhteen alkuaikoja ?
Tähän suhteen vaiheeseen sarjaihastujilla kuuluu myös haikeana katsella rakkauselokuvia haaveillen aivan epärealistisesta rakkaudesta!
Otollista pettämisen tai eron aikaa suhteessa!
Itse olen pitkien suhteiden kannalla..
Minusta suhteen alun epävarmuus ja tunnevuoristoradat ilosta suruun ja varmuudesta epävarmuuteen, onnesta epätoivoon on hyvin kuluttavia.
Minusta pitkän suhteen tasaisuus ja varmuus sekä turvallisuus on mukavampaa.
Entinen avopuolisoni joskus mulle sanoi kun juteltiin minun luonteenpiirteistä että hän ei pysty mitenkään näkemään minua ihmisenä joka nauttisi sinkkuna olosta tai irtosuhteista tms.
Tiedustelin miksi , niin vastaus kuului:
Olet ehdottomasti parisuhdeihminen koska olet turvallisuushakuinen.
Et tykkää epävarmuudesta. siitä että et tiedä mitä huomenna tapahtuu. Tulet ahdistuneeksi. Tykkäät turvallisuudesta ja rutiineista.
Tämä on aivan totta. Mutta toiset ihmiset taasen tylsistyy jos päivät toistaa itseään eikä tunteissakaan ole jatkuvaa ilotulitusta ja vauhdikasta vuoristorataa jossa tuntisi ”elävänsä ”
Sitä sitten lähdetään etsimään. Toiset tekee sen suhteessa ollen ja toiset ensin eroten..
Ihmiset eivät osaa arvostaa sitä mitä sillä hetkellä on. Sen arvon muistaa vasta kun se on poissa.
Tuokin mies jota nyt haukailet saattoi olla silloin rasittava tapoineen mut nyt niiiin kultakimpale.
Suhteet myös kannattaa elää ja käsitellä loppuun ennen uuden aloitusta
Tässä siihen liittyen
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/17/koukussa-rakkauteen-sarjarakastuja-syoksyy-suoraan-suhteeseen
Olen kuin alkuperäinen kirjoittaja tosin miespuolinen, mutta sillä erotuksella että olen mieluiten yksin, en saa mitään suhteista koska en pysty valehtelemaan itselleni, enkä toiselle.
Miksi valitsemme väärin? Koska meille tulee himo saada ja siinä huumassa ei tulla ajatelleeksi, liittyykö seksiin muutakin, kuin himon tyydytystä. Näin ollen kun emme löydä tai saa sitä oikeaa, tyydymme olemaan edes jonkun kanssa tai sitten ollaan kokonaan ilman.
Niin no mies joka oli vieressäni oli minulle tuntematon. Mutta kiitoksia vastauksistanne. Todellakin pisti miettimään. Taitaa sinkkuelämä jatkua vielä pitkään minun osallani kun en halua loukata ketään. Ehkä olen sarjaihastuja, vaikka en tykkää lokeroitua mihinkään.
Oma kokemus sinkkujaksoilta pitkien parisuhteiden välissä on, että yhden illan juttuun lähti, koska oli niin vajaa kosketuksesta ja aikuisen läheisyydestä. Melkein kaikki, ne muutamat kerrat, oli pettymyksiä ja jätti tunnetasolla kylmäksi. Eikä tuntemattoman kanssa fyysisestikään nauti samalla tavalla kuin rakkaan kanssa. Helposti tuntuu kuin olisi ollut itsetyydytyksen väline.
Kaksi poikkeusta on. Ensimmäinen oli toinen treffi henkilön kanssa, josta tuli 1. pitkä parisuhteeni. Tilanne vaan ajautui itsestään ja kumpikin tiesi heti, että haluaa jatkoa.
Toinen kokemus oli nuori mies. Minua 9v nuorempi. Ainoa nuori mies, jonka olen kokenut fyysisesti. Olin ollut 1.5v täysin selibaatissa ja vältellyt miehiä kaikin tavoin eroni jälkeen. Tämä nuori mies lähti yöelämästä perääni. Sanoin ei ja että hän on liian nuori, mutta hän oli sinnikäs (hyvä puhumaan, syvällinen, älykäs, sivistynyt). Vaihdoin mielipiteeni. Paransimme maailmaa aamulla seitsemäään asti. Hän oli kokenut paljon (kivessyöpä) ja oireista päätellen syöpä taisi olla myös luustossa (ei voi enää parantaa). Olin hänen ensimmäinen sitten leikkauksen. Itse toiminta ei kestänyt kovin kauaa, mutta läheisyys ja syvällisyys antoi paljon enemmän.
Joskus elämässä on otettava riskejä, jos haluaa jotain isompaa. Siinä voi myös haavoittua, mutta arvet kertoo elämästä. Kuitenkin ehkä on hyvä miettiä kuka on sen arvoinen.
Ehkä hän hiipii mieleesi koska edelleen tunnet häntä kohtaan jotain spesiaalia. Tuo kaikki muu puuhailusi on vain itsesi harhauttamista siihen saakka kunnes uskallat kohdata tunteesi ja hänet.
Antaisitko uuden mahdollisuuden naiselle joka on nainu liudan muita suhteenne jälkeen ja sitten tulisi vinkuun sinua takaisin?
Omassa tilanteessani tuo kaipaamani nainen ei ollut neitsyt ennen minua eikä minulla ole ollut mitään tarvetta toivoa hänelle mitään mahdollisimman kuivaa kautta.
Joidenkin pitää nähdä paljon ihmisiä ennen kuin kokevat tunteen ja halun olla jonkun tietyn kanssa. Jos se ko. ihminen löytyykin sitten muutamia kokelaita taaksepäin siitä omasta historiasta niin mitä se ketään haittaa?
Joillekin sitten käy vähemmällä selväksi se kenet haluaa. Ihmiset ovat erilaisia, erilaisilla historioilla. Tärkeintä on että kaksi toisensa haluavaa löytävät toisensa.
Ensirakkaus ? Onko nimeltään P ja T
Ei ole hänen nimessään missään kohdassa p- tai t-kirjainta.
Koska sinä näyttelet