kysymyksiä tuulivoimasta

Kait jäi tärkein pois kenelle kuuluu purkukustannukset jos mylly menee konkurssiin tai on muuten tiensä päässä ?

1. Kun antaa vuokralle maata esimerkiksi tontiksi voi vuokraaja vaatia sopimukseen oikeuden kiinnittää vuokraoikeus tilaan rasitteeksi. Se on tärkeää siksi, että jos vuokralle antaja kiinnittää tilansa ja menee konkurssiin voi kiinnityksen haltija irtisanoa vuokrasopimuksen. Jos tuulivoimalan tontin vuokrasopimus on kiinnitetty tilaan pysyy vuokrasopimus voimassa ja tuulimylly seisoa tontillaan vuokra-ajan vaikka vuokralle antaja tekisi konkurssin. Muuten voi vuokralle antaja kiinnittää maitaan miten tahtoo mutta tuo vuokrasopimus pysyy voimassa. Jos maat on kiinnitetty jo ennen vuokraamista vaikka pankille velkojen vakuudeksi tulee tuulimyllyfirma vaatimaan sitä, että pankki antaa vuokrasopimuksilleen etuoikeuden muihin kiinnityksiin nähden muutenhan myllyn rakentaminen olisi ihan järjetöntä jos ei ole varmuutta että se saa vuokra-ajan olla. Näin tehdään muidenkin vuokrasopimusten kanssa jos vuokratonteille jotain rakennetaan. Sen rasituksen tuleminen edellyttää aina kirjallista sopimusta eikä sellaista voi tietämättä ja allekirjoittamatta tulla. Yleensä se hoituu vuokrasopimuksessa maininnalla ”vuokraaja voi kiinnittää vuokrasopimuksen tilan xxxxx rasitteeksi vuokraajaa enempää kuulematta” jos tilaa ei ole kiinnitetty muille, jos on niin etuoikeus on saatava muilta kiinnityksen haltijoilta.

2. Kaavoitus ei merkitse mitään kiinitysten suhteen. Tuulivoima-alueeksi kaavoitettuja metsiä voi omistaja kiinnittää kuten haluaa eikä kukaan muu voi niitä kiinnittää. Kun vuokraoikeus kiinnitetään tilaan se tarkoittaa sitä, että se vuokraoikeuden pysyvyys on taattu vaikka tila vaihtaisi omistajaa. Ei sitä voi vuokramies käyttää vakuutena se ainoastaan takaa, että mylly saa olla tontillaan vuokra-ajan.

3. Ihan samanlainen vuokrasopimus kun vaikkapa tontin vuokraus talon tontiksi, tai tehtaan.

4. Vuokrasopimuksessa sovittu hinta on se jonka vuokraajan on saatava. Ei sitä mitenkään voi jakaa muuten kun on sovittu. Ei mikään kaavoitus siihen vaikuta.

5. Kiinteistöveron maksaa laitoksen omistaja. Ei kaupungin vuokratontilla olevan omakotitalonkaan kiinteistöveroa kaupunki maksa. Metsäautotiet pidetään jyvityksen perusteella kunnossa siihen tasoon jossa metsäautotiet kuuluu olla. Jos joku käyttäjä tarvitsee paremman tien joutuu hän sen yksin maksamaan. Näistäkin sovitaan vuokrasopimuksessa, eihän vuokraaja voisi muuten teitä rakentaa.

6. Kun vuokrasopimus päättyy on tontti oltava putsattuna rakenteista. Jos näin ei ole niin uskon minkä tahansa romufirman ottavan homman tehdäkseen, nykyaikaisessa myllyssä on yli puolimiljoonaa kiloa terästä, valurautaa ja kuparia. Mylly on helppo kupsauttaa nurin ja polttoleikata romuksi. Jotkut on pelotelleet valtavilla purkukuluilla jotka aiheutuvat suurilla nostureilla purkamisesta. Miksi joku niin tekisi kun halpojakin tapoja on.

tuohan on täyttä puppua.
kiinteistööveroa maksaa itse maanomistaja, kiinteistöverolaput ehtivät jo maanomistajille tlla ennenkuin myllyt olivat edes pystyssä kun otettiin yhteyttä niin kertoivat virheen tapahtuneen, olivatkin huomanneet että ko alueelka ei vielä myllyjä silloin ollutkaan.

tuulivoimalan vuokrasopimus on tehty siten että tuulivoimayhtiö saa myydä voimalan (heillä on jo aiesopimus saksalaisen yhtiön kanssa valmiiksi tehty) ilman että maanomistajalle tarttee ilmoittaa mitään.

tulos tulee oleen sama kuin venäläisten tonteissa kukaan ei tiedä kellekuuluu ja näin joutuu maanomistaja ensimmäiseen vastuuseen kuluista.

kohta alkaa varmaan olla anonyymejä julkaisuja tehdyistä vuokrasopimuksista täällä.

tuulivoimayhtiö pyrkii ilmeisesti siirrättämään maan omistajien kiinnityksiä itselleen saadakseen rahoitusta voimaloillr.

tuulivoimayhtiö toimii harmaan rajamailla todisteita ilmeisesti kerätään kohta kait aika kun alkaa tulla julkaisuja yleisön tietoon

maata omistaville on tuttuja rasitetiet, siis tilan maiden läpi menee toisen tilan kulkuoikeus ja se on rasitteena tilalla. Tuulivoimalan paikan vuokraoikeus on samanlainen rasite joka on vuokra-ajan voimassa. Ei rasiteteitäkään voi kiinnittää velkojen vakuudeksi eikä vuokra rasitettakaan.

Minä väitän, että tilanomistaja, jonka maalla on pitkä vuokrarasite tuulivoimalalle saa pankista metsäänsä vastaan isomman lainan kuin jos tuulivoimalarasitetta ei olisi. Jos tila menee myyntiin vuokranantajaksi tulee uusi omistaja joka siitä lähtien saa tuhdit vuosivuokrat voimalasta. Metsän tuotto on rajusti isompi kun siinä on tuo myllysopimus olemassa, joten sen vakuusarvo on paljon korkeampi.

Tuulivoimayhtiöille on yhdentekeviä nuo tonttien vakuusarvot. Ensinnäkään niillä ei ole mitään mahdollisuutta niitä saada ja toiseksi keskikokoisen metsätilan vakuusarvo on muutamia kymmeniä tuhansia, nykyään rakennettavien voimaloiden kustannus on useita miljoonia joten noiden metsien vakuusarvoista ei olisi mitään apua voimaloiden rahoitusjärjestelyihin.

puppu senkuin jatkuu.
kyllä maksumies lopuksi kaikissa tapauksissa on maanomistaja se on täysin selvä.

mitä tulee mahdolliseen kiinnitykseen niin tiedustelin pankin lakimieheltä ja kyllä selvä vastaus oli että pankki ei yhtä yksinäistä metsäkiinteistöä ala kiinnittämään maanomistajalle, pankkia kiinnostaa ainoastaan kaikki voimalaitosalueen alla olevat metsätontit kokonaisuutena.

jos yksi yksittäinen metsänomistaja tarvitsisi kiinnityksrn esim. investoidakseen koneisiin, ei pankki voimalaitosalueella olevaa yksittäistä tonttia tähän hyväksy.

kysypäs sitä pankistasi

metsäpalstan läpi kulkeva metsätie on sama kuin kaavoitettu voimalaitosalue rasitteena.

antakaa mun kaikki kestää

hyvä herra tänään ei ole aprillipäivä, huomautan

Tuosta kiinteistöverosta sanoo kiinteistöverolain 6§ ihan selvästi, että sen maksaa voimalan omistaja.

”Rakennuksesta tai rakennelmasta menevän veron on velvollinen suorittamaan rakennuksen tai rakennelman omistaja riippumatta hänen oikeudestaan maapohjaan, jolla rakennus tai rakennelma on.”

Tuulivoimaloissa perustus ja torni katsotaan rakennukseksi, koneisto ja roottori on laitteita joiden arvosta ei mene kiinteistöveroa.

No ei tietenkään yksittäistä tuulivoimalatonttia pankki ota vakuudeksi. Kiinnitykset kohdistetaan koko kiinteistöön, miten hemmetissä muuten voisi määritellä mitä oikeasti on kiinnitetty. Metsäkiinteistöjä pankki kyllä huolii vakuudeksi silloinkin kun siihen kuuluu tuulivoimalalle vuokrattu rakennuspaikka, vaikka yksikin.

eli siis yksittäinen maanomistaja on näin menettänyt omistamaansa metsäkiinteistöön tyystin kiinnitysoikeuden.

tulihan se sieltä, miksi et jo aikaisemmin sitä myöntänyt.

eli jos maanomistaja tarvitsee pankista lainaa ei hän voi kiinnittää omistamaansa metsäkiinteistöä velan takuuksi.

se on aivan helvetin väärin kaikkia maanomistajia kohtaan

Tämä alla oleva kohta 6. on täyttä puppua..
Mitenkäs sitten kymmeniä tuhansia kiloja painavat siivet ? Ne on ongelmajätettä noin 10€/kg..
Näitäpä ei siellä luonnossa saa pilkoa. Sitten tornissa noin lisäksi noin 3000 litraa erilaisia voiteluaioneita ja muita myrkylisiä kemikaaleja.. Kaadetaanko ne mukana :))))))) ja siipineet.
Purkukulut voi nousta liki 500000€ per mylly...Kun asiasta puhutaan oikein..

6. Kun vuokrasopimus päättyy on tontti oltava putsattuna rakenteista. Jos näin ei ole niin uskon minkä tahansa romufirman ottavan homman tehdäkseen, nykyaikaisessa myllyssä on yli puolimiljoonaa kiloa terästä, valurautaa ja kuparia. Mylly on helppo kupsauttaa nurin ja polttoleikata romuksi. Jotkut on pelotelleet valtavilla purkukuluilla jotka aiheutuvat suurilla nostureilla purkamisesta. Miksi joku niin tekisi kun halpojakin tapoja on.

niin ettäkö kaataa aiot ihan yli 200 metriä pitkän myllyn, taitaa siivekkeet olla kkadon jälkeen jo toisen ja kolmannen tontilla.

mitenkäs teet sen purkuluvan kanssa?

siis et ilmeisesti hakisi mitään lupia, ihan vaan kaataisit ja kun naapurit tulee valittaan että romut onki osittain heidän tontillaan niin olet silmät ymmyrkäisenä että mitäs täälä on sattunu.

naurettava oot.

vähä niinku selittäsit viranomaisille ettäeilen tässä olivielä voimalaitosalue myllyn kera mutta tänään näyttäski oleva ihan metsää ja kaaavotus tehtäs sille takasi.

olet pellehermanni tosiaan

Tuuulivoimalassa ei ole ongelmajätteitä. Lavat ja kuoret on lasikuitua. Sitä ottaa mm Etappi vastaan kuutiotaksalla, siivet ja kuoret maksaa muutaman tonnin. Lasikuitujätteelle on myös kehitteillä kierrätysmahdollisuuksia. Sementin valmistuksessa se korvaa muita raaka-aineita. Todennäköisesti nyt rakennettavien voimaloiden purkuaikaan on uudelleenkäyttö lasikuidulle olemassa, veneteollsuus kehittää sitä kovasti. Öljyä on enimmillään 500 litraa, se otetaan pois juuri niinkuin öljyjä vaihdetaessakin, ei mitään ongelmaa, eikä kuluja. Pakkasnestettä on parisataa litraa, samaa glykolipohjaista mitä autossakin.

Miksi voimala pitäisi purkaa jotenkin luvattomasti tai muuten typerästi? Hakee luvat, poistaa öljyt ja kaataa sen hallitusti. Jokaisen voimalan tontilta löytyy tilaa kaataa se kun sen käyttöaika on ohi. Voihan ne siivet ottaa pois ensin, ne on niin köykäiset, että niille löytyy nosturi joka maakunnasta edullisesti.

Jos tavoitteena on totuudesta välittämättä pelotella ihmisiä älyttömillä asioilla, löytyy juuri tuollaista soopaa kuin että maanomistaja menettää kiinnityksensä tai että tulee jotain järkyttäviä kuluja tai joutuu maksamaan myllystä kiinteistöveroja. En ole kuullut koskaan kenenkään myllytontin vuokranneet valittavan, niiden naapuripalstalaisten kyllä kun kateuksissaan ovat laskeneet paljonko naapuri tienaa.

lopeta tuo jauhanimen

Ensinäkin tuulivoimalaa ei voi kaataa, se pitää purkaa

toiseksi, sen purkukustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin siitä saata romuraudanhinta

kolmanneksi, kustannukset kaatuvat AINA maanomistajan maksettavaksi (sopimukset on tehty siten vaikka siellä muka muuta lukisi). Jos firmaa ei ole ei ole maksajaakaan tai jos se on tuntematon ulkomaalainen kuten vaasassa aasialainen, sieltä ei rahaa tulee vaikka suomen pelleviranomainen kuinka sinne käppyröitään lähetteisi.

Maa-alue on voimalaitos alue ja tulee sitä olemaan iät ajat, se ei muutu miksikään siitä vaikka menisit ja kaataisit kaikki pystyssä olevat myllyt.

Myllyn purkukustannus on joka tapauksessa lähempänä € 500 000 kuin € 200 000 se on ihan varma.

Lisäksi jos purku tulee maanomistajalle eteen hän EI VOI KIINNITTÄÄ omistamaansa metsäkiinteistöä velan vakuudeksi koska se on yksi pieni osa tuulivoimalaitos kokonaisuutta.

Tuulivoimalan lavat ovat ongelmallista komposiittimateriaalia. Tällä hetkellä niille ei ole kierrätyskeinoa. Nämä ovat ongelmajätettä.

Aikaisemmin kun oli pieniä voimaloita, niin 500 litraa öljyä ehkä riitti. Esim. 2mv voimalat. Nyt on kyse aivan eriluokan voimaloista. Öljyä ja muita vaarallisia aineita on suuremmissa voimaloissa vähintään 250 0litraa tai enemmän. Lisäksi voimaloissa esiintyy paljon öljyvuotoja. Tähän asiaan keskittynyt diplomityö oli "jostain syystä" poistettu netistä.

Ja todellakin ..Maanomistaja kyllä tällä hetkellä vastaa purkamisesta. Kun rahat on imetty, niin ulkomainen yhtiö katoaa. Toisin on Saksassa ja Tanskassa. Siellä vaaditaan tuulivoimatoimijoille purkusuunnitelma.

Tuo siipien köykäsyys on suhteellista. Kymmeniä tuhansia kiloja painavat. Ei ihan joka maakunnasta löydy nosturia ja ammattitaitoa. Lisäksi paikalle koottavan nosturin käyttökustannukset ovat erittäin kalliita. Yhden siiven alasotto voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja minimissään.

250 m tuulivoimalassa yksi lapa on 71 m... Ei sitä ihan tostavaan oteta alas. Lapa pitää kuljettaa Riihimäen ongelmajätelaitokselle ja se maksaa kuljetus ja ongelmajätemaksu. Maanomistaja maksaa purun jos rakentaja ei sitä tee konkurssin ja ollessa varaton. Joutuu myös omalla rahalla maisemoida mahdollisimman lähelle entistä jos uusia voimaloita ei rakenneta. 250 mm tuulivoimalassa 175 m korkea torni... Ei sitäkään tosta vaan pureta.