Tällä palstalla näkee, miten ruotsinkieliset suhtautuvat pakkoruotsia kritisoiviin suomalaisiin. He loukkaantuvat ja heittäytyvät ilkeiksi.
Onko täysin mahdotonta köydä rehellistä keskustelua?
Onko täysin mahdotonta köydä rehellistä keskustelua?
Kannattaako suomalaisen olla rehellinen?
Rehellisestikö
45<50
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Saa ainakin varautua häirintään ja hävyttömyyksiin, vaikkei pyydä muuta kuin kohtuuttoman pakkoruotsin poistoa omiltaan.
Pyydä sitten pakkoruotsin poistoa "omiltasi", jos se kerran on ratkaisu. Yirtä edes aktivoitua jotenkin, ei tällainen kirjoittelu ainakaan tuo lisää pakkoruotsin vastustajia Suomeen - käy päinvastoin! On jo käynyt.
Höol höpö
Täällä käy moni lukemassa ja jotkut kommentoi
Yhtä kaikki se lisää tietoisuutta ja vie kohti parempaa ja tasa-arvoisuutta sekä yhtenä polkuna vapaa kielivalinta !!
Ei kansalaisaloite saa edes nimiä, vaikka apuja pyydetään nyt kovasti "omilta".
Ei ruotsinkielinen pakon kannattaja halua keskustella vaan hiljentää keskustelun.
Tunnetusti saavutetusita oikeuksistakin on vaikea luopua.
Svekorusuilla on vielä vaikeampaa luopua saavutetuista ETUoikeuksistaan!
Miksi ruotsinkielisen pitäisi luopua oikeuksistaan? Oletko sinä valmis luopumaan ilmaisesta terveydenhoidosta ja koulutuksesta?
Perinteisesti pakottajat on verrannut pakollista ruotsia matematiikkaan, mutta sinä onnistuit löytämään vielä omituisemman vertauksen tuosta terveudenhuollosta.
Etuoikeuksista!
Alemmat pääsyrajat
Etuajo-oikeus virkakoneistossa
Kieliasuantuntijan toimet eri tahoilla osana kaksikielisyysnäytelmää
Alemmat pääsyrajat ovat myös muissa Suomen yliopistoissa verrattuna Helsingin yliopistoon. Miksi et valita näistä?
Virkaan otetaan kaikkein sopivin henkilö. Jotkin virat vaativat täysin sujuvaa ruotsia ja suomea, joten paras hakija valitaan. Miksi virkaan valittaisiin epäpätevä henkilö?
Mikä ihmeen "kaksikielisyysnäytelmä"? Suomi on virallisestikin monikielinen maa kahden kansalliskielensä takia. Mihin näytelmää tarvitaan?
Suomi on suomenkielinen maa - niitä virkoja, joissa oikeasti tarvitaan ruotsia on todella vähän.
Alemmat pääsyrajat erityisesti suosikkialoille ovat totta.
Aiemmin esimerkiksi ruotsinkielinen Obs. käsitteli ruotsinkielisten opiskelijoiden "alisuoriutumista". Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opetti sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero kieliryhmien välillä opiskelijoina on suuri:
- Suomenkieliset opiskelijat ovat määrätietoisia ja aloittavat opinnot ripeästi. Heidän tuloksensa asettuvat Gaussin käyrän mukaan: vähän heikkoja, paljon keskitasoisia, vähän huippuja.
- Ruotsinkielisten puolella Gaussin käyrä on kääntynyt päälaelleen: paljon heikkoja, vähän keskitasoa ja taas paljon hyviä.
- Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat eivät tunnistaneet eroa, mutta pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan. Opiskelijat myös puhuivat, että opiskelijaelämä ruotsiksi on erilaista kuin suomeksi, laajemmat joukot ovat aktiivisia ja tämä rokottaa opiskelua.
- Professori itse puhui alisuoriutumisesta. Hän ei halunnut puhua laiskuudesta vaan toivoi sosiologien tarttuvan aiheeseen. Hän tunnisti itsekin olleensa tietoisesti alisuoriutuva opiskelija aluksi, panosti musiikkiin opiskelun sijaan.
Svenska Yle vertasi Aalto-yliopiston ja Hankenin opiskelijoita:
Molemmissa opinahjoissa opettanut opettaja kertoo, että eroja on nähtävissä kokeita ja harjoituksia korjatessa. Aalto-yliopistossa moni ei tyydy toiseksi parhaaseen arvosanaan vaan tavoittelee parasta. Eräs selitys tähän on se, että Aaltoon tullaan huippulukioista, kun taas Hankenille ei ole vaikea päästä.
Kysymykseen, kompensoivatko suomenruotslaiset opintomenestyksen puutetta paremmilla yhteyksillä talouselämään, opettaja vastaa, ettei eroa ehkä enää ole, myös Aallossa verkostoidutaan. Hankenilla ei ole huolissaan, vaikka opettajakunnan mielestä opiskelijat voisivatkin olla heti alussa motivoituneempia. Valmistuttuaan opiskelijat selviävät hyvin elinkeinoelämässä. Parhaat voisivat toki toisenlaisessa opintoilmapiirissä saada hiukan enemmän irti itsestään. Hankenilta valmistutaan 1,8 vuotta nuorempina.
Helsingin lääkikseen on vaikein päästä. Muualle Suomeen helpompi. Eli tässä voitaisiin esittää kysymys "fennomaiseen" tyyliin: Kompensoivatko muilta paikkakunnilta tulevat opintomenestyksen puutetta pyrkimällä pienempien kaupunkien yliopistoihin alemmilla pisteillä? Osaisiko itse "fennomaani" vastata tähän?
P.S. Joku kirjoitti tänne vähän aikaa sitten, että ruotsinkieliseen lääkikseen on myös erittäin vaikea päästä.
"Kieliasuantuntijan toimet eri tahoilla osana kaksikielisyysnäytelmää"
Sveitsi on virallisesti nelikielinen maa. Italia ja retoromania ovat pienempiä kieliryhmiä kuin ruotsi meillä.
Esitetäänkö Sveitsissä siis NELIkielisyysnäytelmää koko ajan kansalaisten kiusaksi?
Onko Suomi sama kuin Sveitsi?
Onko Ranska sama kuin Ruotsi? Onko Belgia sama kuin Espanja?
Mihin pyrit tällaisilla (järjettömillä) kysymyksillä?
Ei Sveitsissä vaadita kaikilla pienen vähemmistökielen opiskelua alakoulusta yliopistoon.
Sveitsissä luetaan vain maailmankieliä saksaa ja ranskaa englannin ohella.
Mitään virkakielikursseja ja -kokeita akateemisille ei ole.
Sveitsissä on siis hoidettu homma niin, ettei tarvitse näytellä.
Sveitsihän on nimenomaan hyvä vertailukohde, koska Sveitsissä yksi virallinen kieli on aina myös pakkokielenä koulussa. Minulla on sellainen muistikuva, että retoromanisella alueella pakkokielinä on peräti kaksi virallista kieltä, oman äidinkielen lisäksi.
"Mitään virkakielikursseja ja -kokeita akateemisille ei ole.
"
Miksi kieliaktiiveille on kauhistus, jos yliopistossa testataan jossakin kielessä sen sujuvuus YHDELLÄ AINOALLA kurssilla? Jos kerran kieltä on opiskelut esim. 6 vuotta, niin miksi sen osaamista EI voisi testata kurssilla? Mikä siinä on niin kauheaa ja väärin?
Voisiko joku kieliaktiivi vastata tähän kysymykseen.
Mitä tekemistä lääkärin tai insinöörin osaamisella on ruotsin kielen kanssa? Muualla maailmassa lääkärit ovat päteviä kun suorittavat lääketieteen opinnot, Suomessa lääkärin lääketieteellisellä osaamisella ei ole mitään merkitystä jos tämä ei osaa ruotsia. Kyllähän tämä nyt vain on hieman outoa.
Miksi vääristelet asiaa? Ei lääkärin ammattiin vaadita ruotsin osaamista.
Esimerkiksi Helsingissä ei lääkäri voi saada pysyvää virkaa kuin poikkeusluvalla mikäli ei osaa ruotsia. Miksi valehtelet? Myöskään lääkäriksi ei Suomessa voi valmistua ilman ruotsin opintoja.
Ruotsi on lääkärille pikkujuttu lääkiksessä. Muut opinnot ovat niin vaativat, että joku yksittäinen kielikurssi ei siinä paljon paina.
P.S. Yrittäkää kieliaktiivt vähän saada suhteellisuudentajua näihin juttuihinne!
Millä ulkomaalainen lääkäri joka ei ole lukennut päivääkään ruotsia muuttaa ruotsin pikkujutuksi? Haluatko että sinua leikkaava lääkäri on huippukirurgi vai huippuruotsinosaaja?
Ulkomaalainen tulee opiskelemaan Suomeen omalla koulutodistuksellaan. Samoin suomalainen, joka menee vaikkapa Ranskan yliopistoon opiskelemaan, menee sinne omalla koulutodistuksellaan. Eli suomalainen ei suorita yliopistossa Ranskan lukion puuttuvia kursseja, vaan suomalainen koulutodistus kelpaa sellaisenaan (muu käytäntöhän olisi täysin mahdoton, kukaan ei enää opiskelisi missään ulkomailla).
Ne lääkärit, jotka ovat opiskelleet kotimaissaan jo lääketiedettä tai jo valmistuneet, joutuvat usein suorittamaan Suomessa lisäopintoja/harjoittelua. Riippuu, mistä maasta opiskelija/lääkäri tulee. Mutta tämä onkin asia erikseen.
Kannattaa olla rehellinen, ja myöntää et palstalla enimmäkseen pottuillaan ja ilkeillään ruotsinkielisiä ja, -kieltä kohtaan. Turha valittaa sitten jos saa samalla mitalla takaisin. Mitään muuta ei näy, kuin asiatonta haukkumista kaikin tavoin ja niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.
Miksi ruotsinkieliset eivät ymmärrä eroa pakkoruotsin kritiikin ja ruotsin kielen vastaisuuden välillä?
Varför förstår inte språkaktiva skillnaden mellan språkundervisningen och mobbandet av hela den svenskspråkiga befolkningen?
Det är inte vårt fel att de som bestämmer har ansatt att det ska finnas obligatorisk skolsvenska.
Ingen borde skymfas och hånas på grund av sitt modersmål.
Jag gillar varken Sannfinländarnas eller Blå Framtids politik,men aldrig skulle jag få för mig att "hata"alla finskspråkigaf för den skull.
Koska TE ette liity meihin vaan raukkamaisesti piiloudutte säätiönatsien taakse, jotka ylläpitävät rasistista kielijörjestelmää.
Siksi siis kun ette ota niihin pesäeroa 💰🤛🏾
Laitoit sitten esimerkin kuinka vääristellään ja samalla paljastit ettet tiedä asiasta mitään, mutta paasaat kyllä täysillä.
-säätiönatsit, rasistit....
Det är egentligt riktigt bra att alla kan läsa deras verbala spyor.
Ruotsinkielisten edunvalvonta on luonut ja työstänyt pakkoruotsin sellaiseksi kahleeksi, joka se on tänään.
Ruotsinkieliset taputtavat käsiään aina kun pakkoruotsia vahvistetaan ja lisätään, mutta silti ollaan muka ihan viattomia. Olisitte edes itsellenne rehellisiä: te pakkoruotsitatte!
Miksi joku EI saisi kannattaa pakollista ruotsia? Tähän kysymykseen en ole saanut koskaan 'fennomaaneilta' suoraa vastausta.
Miksi harhaluulo, et vähemmistö päättää Suomen asioista?
Ei kannattaminen tai vastustaminen kielettyä ole.
Pakon kannattajien pitäisi pystyä perustelemaan miksi pakko on enemmistölle parempi kuin vapaa kielivalinta.
Jos olet noin asiasta kiinnostunut, ehkä osaat ottaa itse asioista selvää? Tällä palstalla ei ole luultavimmin ainuttakaan, jolla olisi tarpeeksi asiantuntemusta kaikista asiaan mahdollisesti vaikuttavista asianosasista. Olet pakkoa kovasti vastaan, vaikka et tiedä kaikkia perusteita asialle, se on hieman outoa.
Eli, ota selvää asiasta asiantuntijoilta, jos kiinnostaa kerran.
Suomessa on edelleen englanti, suomi ja ruotsi kysytyimmät kielet työelämässä. Tässä yksi syy. Mutta sinulle tätä on turha kertoa, koska kysyt samaa huomenna.
Silti englanti ei ole pakollinen - ja sen tarve on todellinen, ei vain paperilla kuten ruotsin
Pakolle on annettu viralliset perusteet Suomen kielistrategiassa (2011):
”Tämä [ruotsin pakollisuus] on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. — Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön.”
Todellisuudessa palvelut hoidetaan ruotsinkielisten omin voimin erilaisin keskitetyin järjestelyin – tai täysin kaksikieliset valitsevat suomenkieliset palvelut, jos ne ovat lähempänä.
Ja pohjoismaalaiset kommunikoivat keskenään englanniksi, sitä paitsi pohjoismaisissa yhteyksissä useimmiten on mukana myös muita eurooppalaisia.
Edes nämä viralliset perusteet eivät siis riitä selittämään pakkoa. Pakolle ei yksinkertaisesti ole perusteita. – Mutta painostusta pakon jatkamiseksi poliittisella areenalla on.
Niin, englanti ei ole pakollinen - entä sitten?
Tuossa ei ole kaikkia mitä asiaan kuuluu, vaikka nuokin riittävät jo hyvin pitkälle. Tulkintasi on mielipide, joka ei saa juuri kannatusta, esim. kielialoite asiasta ei pääse eduskuntaan todennäköisesti.
Väite pohjoismaalaisten muka kommunikoivan keskenään englanniksi on kestämätön.
Menepä pohjoismaiseen seminaariin, oli aihe mikä tahansa, oltiin kuinka epävirallisia tahansa, aina englantia.
Englantia ehkä virallisemmissa osuuksissa, mutta epävirallisissa pohjoismaiset keskustelevat "skandinaaviskaksi", joka on käytännössä ruotsia. Pohjoismaalaiset osaavat usein hyvin ruotsia, ainakin ymmärtävät sitä hyvin.
Vai haluavat tanskalaiset ja norjalaiset keskustella ruotsiksi, jota "ainakin ymmärtävät hyvin", kun voisivat käyttää englantia, jota osaavat erinomaisesti. - Eivät ainakaan nuoret!