Ränsistyvä yhteinen Rauhalinna

"Tämä artikkeli on tilaajillemme"
Vaikka juttu kiinnostanut olisikin, on Itukassa on hyvin vähän uutisia ja mielenkiintoista asiaa. Jäänee siis lukematta, jos joku ei kopioi artikkelia vaikka tänne.

Tulisipa sellainen palvelu, että kännyllä voisi yhdellä klikkauksella ja ilman kirjautumista maksaa lukuoikeuden vain siihen itseä kiinnostavaan juttuun. Koskee myös muita lehtiä...

Voi, voi, voi!!! Olen ollut jo kauan huolissani tästä pitsilinnasta. Kaikki vaan eivät olleet kanssani samaa mieltä, vaan kertoivat, ettei linnalla ole mitään hätää!!!!??

""Tulisipa sellainen palvelu, että kännyllä voisi yhdellä klikkauksella ja ilman kirjautumista maksaa lukuoikeuden vain siihen itseä kiinnostavaan juttuun. Koskee myös muita lehtiä... ""
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
Kirjastosta saat koodin jolla voi lukea kaikkia Suomen lehtiä ilmaiseksi.

RE; Rauhalinna = ylikehuttu, sokkeloinen, wanha homeinen röttelö... Paloharjoitus ainesta.

Kopioitu Itä-Savosta

Suomen kuuluisin häälahja on nyt ränsistyvä aarre — Ihmeellinen Rauhalinna on vaarassa rapistua, nyt on vielä aikaa pelastaa monien tarinoiden pitsilinna

Ihmeellinen Rauhalinna on nyt kylmillään ja vailla toimintaa. Se voisi olla vetovoimainen nähtävyys ja siinä voisi toimia laadukas ravintola, niinkuin vielä 90-luvulla. Pitäisikö Rauhalinna pelastaa nyt yhteisvoimin?

Se olisi järkyttävä katastrofi. Anteeksiantamaton.

Näin sanoo Timo Auvinen. Puheenaiheena on pitsihuvila Rauhalinna, sen myyntihistoria ja se mahdollinen skenaario, että kansallisesti arvokas, ainutlaatuinen rakennus rappeutuisi korjauskelvottomaksi.

Lehtiniemessä sijaitseva suojeltu pitsihuvila vuodelta 1900 on nyt tyhjillään ja kylmänä. Vielä 90-luvulla Rauhalinna oli suosittu kesäravintola ja hotelli, nähtävyys ja juhlapaikka. Sitä isännöi Lomaliitto.

Veikko Heinonen osti 2001 Rauhalinnan 975 000 eurolla valtion Kapiteelilta. Nyt Heinosen omaisuutta ulosmitataan, ja Rauhalinna on tulossa myytiin. Savonlinnan kaupungilla on siihen etuosto-oikeus.

Timo Auvinen on entinen Saimaan Matkailun toimitusjohtaja ja Retretin johtaja, nykyinen Pyhän Olavin Kilta ry:n puheenjohtaja. Hän katsoo maailmaa matkailun, kulttuurin ja historian näkökulmista.

Auvinen harmittelee sitä, että Savonlinnan alueen matkailun ”jalkoja” on mennyt poikki. Suosikit Retretti ja Rauhalinna ovat olleet jo pitkään poissa pelistä.

— Mitä enemmän on vetovoimaisia kohteita, sitä kauemmin matkustajat viipyvät. Rauhalinna oli 90-luvulla tärkeä kohde koko Saimaan alueella ja voisi olla sitä edelleen.

— Rauhalinnassa oli mainio ravintola, jonne tehtiin risteilyjä. Nyt Savonlinnaan suunnitellaan jälleen uusia teemaristeilyitä. Luulenpa, että lounasmatka Rauhalinnaan olisi hyvä paketti edelleen, miettii Auvinen.
Vanhoina hyvinä aikoina saattoi Rauhalinnassa nauttia Tsaarin ajan herkkupöydän. Mukana keittiömestari Tiina Alajoki
Vanhoina hyvinä aikoina saattoi Rauhalinnassa nauttia Tsaarin ajan herkkupöydän. Mukana keittiömestari Tiina Alajoki

Rauhalinnan ongelma on se, että se on hotelliksi liian pieni.

Rauhalinna on ollut vuosia tyhjillään ja vailla säännöllistä toimintaa. Suojeltua rakennusta ei juuri ole kunnostettu.

— Se, että Rauhalinna on talven kylmillään, ei välttämättä ole paha asia. Näinhän olivat Saimaan vanhat huvilatkin. Jos lämpötila laskee ja nousee hitaasti, eivät kalusteetkaan mene huonoiksi, muistuttaa Auvinen.

Huonoa on se, että vanha puurakennus on täysin käyttämättä.

— Hulikan talosta voi nähdä, mitä tapahtuu, jos rakennus on käyttämättä ja kunnostamatta. On tärkeää taata, että tällaista ei tapahdu Rauhalinnalle. Jollain keinolla pitää saada rakennus kunnostettua ja otettua käyttöön.

— Rauhalinna on kulttuurihistoriallisesti ja matkailullisesti mittaamattoman arvokas. Se ei saa rappeutua korjauskelvottomaksi.

Auvisen mukaan tehtiin 2000-luvun alussa virhe, kun Rauhalinna myytiin yksityiselle.

— Kyllä kansallisesti ainutlaatuisen rakennuksen ylläpidon tulisi kuulua julkiselle puolelle.

Samaa mieltä oli Itä-Savon haastattelussa vuonna 2001 museoviraston tutkijaMatti Laamanen. Laamasen mukaan julkisella vallalla pitäisi olla lopullinen vastuu Rauhalinnan kaltaisten kansallisesti arvokkaitten rakennusten pitkäjännitteisestä hoitamisesta.

— Ei näitten määrä Suomessa niin valtava ole. Meillä rakennuskulttuuri on erilainen kuin jossakin Keski-Euroopassa, jossa kohteita on lukemattomia määriä.

— Ennen valtiolla oli jonkinlainen linjapäätös, että tämäntyyppiset kohteet ovat tärkeitä ja että niistä kannattaa pitää huolta. Nyt ollaan toisella äärilaidalla, ja niitä yritetään vain vimmatusti myydä, muistutti Matti Laamanen 2001.

Sekä Matti Laamanen 2001 että Timo Auvinen nyt muistuttavat, että historiallisesti arvokkaan kohteen tulisi säilyä tasapuolisesti kaikkien nähtävillä.
Itämaan tunnelmia ja pitsikoristeita

Rauhalinnan rakentaja Nils Henrik Weckman (1850 Mikkeli— 1906 Savonlinna) oli tsaarin armeijan insinööriupseeri. Hän yleni kenraalimajuriksi ja toimi uransa loppupuolella Varsovan insinöörihallinnon apulaispäällikkönä.

Ympäri laajaa Venäjää palvellut Weckman avioitui 1875 Säämingin Lehtiniemen tilan tyttären Alma Lönneströmin kanssa.

Kun pariskunnan hopeahääpäivä alkoi lähestyä, halusi Nils Henrik lahjoittaa vaimolleen jotain erityistä. Vaimon suvun maista lohkaistiin kaunis tontti, jolle Weckman itse suunnitteli unelmien huvilan. Apuna oli arkkitehti Allan Schulman.

Weckman oli palvellut Kaukasiassa ja Bessarabiassa ja sotinut Turkissa. Itäma

Mihis Heinonen on saanut omaisuutensa tärvättyä? Eikä herralla ollut joku 10 000 hehtaaria metsää?

On varmaan alettava jackpottaamaan ja voiton osuessa ostaisin rakennuksen.
Tarpeeksi rahaa jos olisi ylläpitää, niin olisi hieno kohde matkailuun ja risteilyt torilta kuljettaisi kesällä syömään runsasta buffetpöytää sekä kivaa käppäilyä turistille maalaismaisemissa.
Ongelma on vain rahan puute.

Ihania muistoja Rauhalinnasta ja Lehtiniemestä! Kansakoulu- ja emäntäkouluajat. Ensi riiaamiset ja rakastumisetkin. Romanttinen linna, polku Putkinotkoon, alkukesän kielot, eikä missään muualla linnut keväisin laula niin kauniisti, kuin Rauhalinnan läheisyydessä! Talvisin linnan maastossa oli hyviä latuja hiihdellä ja mäkiä laskea, kuumat mehut tuli usein hiihdon päälle Rauhalinnassa nautittua. Toivottavsti se saa arvoisensa kohtelun jatkossakin.

Itä-Savossa mielenkiintoista kirjoittelua. Ensin haukutaan Rauhalinnaa ränsistynseeksi ja sitten vihjaillaan, että kaupungin pitäisi se pelastaa.

Savonlinnan kaupungilla taitaa kuitenkin olla ränsistyneitä röttelöitä ihan riittävästi omasta takaa. Mieluummin joku yksityinen ostaja, jolla on perittyä omaisuutta, eikä tarvitse edes ottaa velkaa.

Rauhalinna olisi todennäköisesti hyvässä kunnossa jos ostaja olisi saanut kaavoittaa alueelle vapaa-ajan asuntoja ja saanut ostokselleen jotain tuottoja. Sosialistikaupunki sen kuitenkin esti ja seuraukset ovat nyt nähtävissä.

Just noin! Heinosta sorrettiin mutta Venäjän Casino-Keisarille annettiin Tynkkylänjoella vaikka kuinka paljon rak oikeutta! Niinku pitikin. KAIKKI sijoittajat tulisi olla tervetulleita Suomen kauneimpaa kriisi kaupunkiin. Mutta suojatyöläiset vähät välittää tai ymmärtää bisneksestä. Pää asia että kalarosvot lisääntyy ja kalastus kielletään kokonaan monen kotirannasta....

Kyllä se on ihan sama vaikka polkasee kaivinkoneella maantasalle koko rakennuksen. Eihän siitä enää kukaan piittaa yhtäänvähääkään. Ne tunteet on jo kuopattu vuosia sitten.

Olen aikoinani opintieni aloittanut Rauhalinnassa.
Vuosi oli 1954.Eli juuri silloin kun se aloitti toimintansa.
Haranto oli silloin vahtimestari.Opettajina oli juuri valmistuneita opettajia.Yläluokilla oli Sivulan Pertti.
Alussa körötteli Vespalla kaupungista.Jossain vaiheessa hän hankki Anglia merkkisen Fordin.
Ensimmäinen opettaja oli puutahuri Huhtasen vaimo Helmi.
Ei siellä piirrelty seiniin minkäänlaisia kuva-arvoituksia.
Siellä takapihalla oli puinen huusi. Siellä saattoi olla jokunen savolaismallinen kirkkoveneen kuva.
Useampi airopari laidoille oli piirretty.
Joo se oli aikaa se. Paikka oli todella hieno.
Alkuperäiset kalusteet Turkkilaisessa huoneessa Upeat plyyssikankaiset kalusteet.
Komeat kaakeli uunit huoneissa.
Lomaliitolla ollessa uunit purettiin turkkilaisen huoneen kalusteet on hävinneet.
Se siitä historian säilyttämisestä.Onhan siellä nyt Kustavilaiset puiset valkeat kalusteet.
Joku varmaan voisi selvittää lisää menneisyydestä.

Onko joku hullu, Raski kiusaaja, tai vastaava keksinyt uuden kiusaamismuodon, että poistattaa ihan asiallisia viestejä? Kerrankin täällä on käsiteltävänä "oikeita" asioita, niin häiriköi niitä, kun ei muuten pysty osallistumaan.

Kyllä tuollainen vanha linna kuuluisi ensisijaisesti valtion ylläpitämäksi eli museovirastolle eikä kaupungille, savonlinnalla kun on jo ennestäänkin tiukkaa. Olisihan se hienoa kun itse rakennus ja pihat olisivat entisaikojen loistossa... ainakin kiivaimpana turistiaikana laiva yhteys lehtiniemeen säännöllisin väliajoin kiinnostaisi turisteja (juhannuksesta elokuun alkupuolelle).

Veikko Heinosen kotisivuilta kopsattua:

Myytäviä kohteita
Olen myymässä joitakin omistamiani kiinteistöjä, tontteja ja metsäpalstoja.
Alla lista tällä hetkellä myynnissä olevista kohteista.

Savonlinna, Rauhalinna-Lehtiniemi

"Myytävänä ainutlaatuinen kokonaisuus.
Rauhalinna-Lehtiniemi alueen kokonaispinta-ala on n. 143 hehtaaria. Haapaveden (Saimaa) ja Malperinjärven rantaa on yht. 4 kilometriä.
Erinomainen paikka lomakylälle, hotellille, kylpylälle, golf-kentälle tai monille muille
toiminnoille. Alueella on valmiina hyvässä kunnossa olevaa rakennuskantaa 6600 m2.
Savonlinnan keskustaan on vesitietä matkaa n. 4 km ja maitse 12 km. Lentokentälle on matkaa 9 km.

Hintapyyntö kokonaisuudelle on 7,8 miljoonaa euroa.

Erillisten osa-alueiden myynnistä voidaan myös keskustella. Tällöin hintapyyntö:
-Rauhalinna 7.5 hehtaarin tontilla: 3,0 milj.
-Rauhalinna 103 ha tontilla : 3,9 milj.
-Lehtiniemi n.42 hehtaarin tontilla: 3,9 milj.
Yhteensä kokonaisuutena 7,8 milj. Kohteiden tarkempi esittely sivuilla Rauhalinna ja Lehtiniemi."

Vaikka niinhän sitä sanotaan, ettei hullu ole se joka pyytää......

Lainaus paikallislehden nettisivuilta:
Savonlinnan kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto pääsevät miettimään, yrittääkö kaupunki huutaa Rauhalinnan alueen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pitsihuvilan omistukseensa ensi kesänä.
Ulosottovirasto myy Rauhalinnan ennen juhannusta perinteisessä vasarahuutokaupassa. Tekninen lautakunta esittää, että virkamiehillä olisi huutokauppaan astellessaan lupa käyttää 600 000 euroa.

Rauhalinnasta tulee Savonlinnan pormestarin virka-asunto.

Kaupungilla hieno taktiikka, ilmoittavat mahdollisille kilpailijoille jo hyvissä ajoin paljonko on maksimi mitä kaupunki voi tarjota.

Lehtiniemi kiinnosti vain savonlinnalaisia, mutta Rauhalinna saattaa herättää kiinnostusta muuallakin Suomessa. Siksi nyt ei riitä kohteen haukkuminen pelkästään Itä-Savossa, vaan hinnan pitämiseksi alhaalla kaupunki tarvitsee näkyvyyttä muunkin Suomen mediassa.

Itse en ymmärrä tätä kaupungin vimmaa ostaa noita vanhoja ja heikkokuntoisia rakennuksia. Hyvin suuri vaara on olemassa, että ketään investoria ei kiinnosta lähteä Savonlinnaan mitään massiivista lomakylää rakentamaan. Eipä löydy investoria auttamaan tornihotelliakaan ja vuosia niitä on jo etsitty. Vaikka kuinka halvalla huutokaupassa rakennukset saisikin, niin pitää ottaa huomioon, että ylläpito maksaa mansikoita joka vuosi ja remontoidakin täytyisi. Kaupungin talous kun ei ole menossa jatkossakaan ylöspäin.

Mistä syystä ulosottomies Timo Reponen saa vapaasti huseerata Lehtiniemen ja Rauhalinnan myynnin kanssa. Itä Savossakin oli juttua kuvan kanssa. Reponen on töissä Pohjois Savon Ulosottovirastossa. Eikös Savonlinna kuulu Etelä Savon Uo alueeseen , vai onko se lakkautettu? Velallisten tuki yhdistyksen nettisivuilla on kritiikkiä ulosottamiesten touhuista, eikä ihmekään, niillä on verokalenterien mukaan suuret tulot , ja osittain prosiviopalkka, ällöttävää.... ahneutta

Kuka lie sopivaksi katsonut, jokin tässä haisee, ei vaan rahan hajua?

Valtuusto päättää, annetaanko virkamiehille huutokauppaan rahaa mukaan — Kaupunginhallituksen mielestä Savonlinnan pitäisi ostaa Rauhalinna.
Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto myöntäisi 600 000 euroa maanhankintamäärärahoihin huutokauppaa varten.
Kaupungin tarkoitus on kaavoittaa Rauhalinnan ja Lehtiniemen alueet matkailukäyttöön ja markkinoida kokonaisuutta investoreille.
Kaupunginvaltuuston kokous on maanantaina 25.3.

Kaunis, kaunis Rauhalinna, kauniin luonnon keskellä tänään lehtikuvassa!!
Ei ole lapio käynyt katolla, eikä parvekkeilla. Niin surullista!!!!

"Ränsistyvä" on juuri oikea sana Rauhalinnan ja sitä ympäröivän luonnon kuvaamiseen!
Ei enää ollut mieltä ylentävää lenkkeillä kauniin pitsilinnan ympäristössä. Jäljellä oli ainoastaan sateen jälkeinen huumaava tuoksu ja lintujen konsertti, sekin jo paljon vaimeampana, kuin aikaisemmin. Haikeus ja paha mieli jäi tämän päivän retkestä.

Nyt taitaa olla syytä onnitella Rauhalinnaa!! Hyvä, Kyösti Kakkonen!!
Nyt on linna ainakin sitä arvostavan miehen hallussa. Rahaa ja halua riittää linnan korjaukseen!!Mielenkiinnolla odotan Rauhalinnan uutta tulemista!!

Pelkkää hyvää toivon myös kauniille linnalle! Vaikuttaa sille, että on nyt osaavissa käsissä.

Kaikki, mihin Kakkonen on näppinsä laittanut, on onnistunut! Sitä toivotaan nytkin. Kakkonen ymmärtää myös linnan arvon ja varmasti kunnostaa sen taidolla ja tunteella!

Tottahan se on, että toisilta hommat onnistuu, toisilta ei.
Ehkä Kakkonen on hieman kokeneempi yrittäjä, kuin Heinonen, ja näyttöäkin löytyy.
Toivokaamme parasta!

Nyt kun kaupat on tehty, Itä-Savossa kerrotaan että Rauhalinna on paremmassa kunnossa kuin yleensä on luultu. Itukkahan itse levitti ennen huutokauppaa Savonlinnan kaupungin tarinaa ränsistyvästä röttelöstä. Tarkoitus oli pelotella pois mahdolliset muut ostajat ja siinä onnistuttiin, jotta saatiin sopiva ostaja.

Toivottavasti onnistuttiin ja linna jatkaa elämäänsä ansaitsemassaan kunnossa!

Rauhalinna ällistyttää suomalaisessa maisemassa – kauppaneuvos Kyösti Kakkonen on palauttanut yli 100-vuotiaan pitsihuvilan alkuperäiseen loistoonsa
Kyösti Kakkonen kuvaa Saimaan rannalla sijaitsevan huvilan kunnostamista "himputinmoiseksi urakaksi". Rahaa kulttuuriteossa on palanut kahdeksannumeroinen summa, sillä urakassa on pyritty säästämään vanhaa ja alkuperäistä mahdollisimman paljon.
https://yle.fi/uutiset/3-12044981

YLE Joensuu haastatteli Kakkosta ja sanoi "teille tuli 1000 hehtaaria maata kaupassa" ja kyseli sen tulevaa suunnitelmaa.

100ha on oikea koko, paljon sekin. Aika ulkona on toimittaja jos ei erota sataa 1000sta :-)

Hieno teko Mr Tokmannilta! Huvila on upea.

Omistajan kertomaa:

Rauhalinnan entisöinnin tarkoituksena on vaalia rakennusta tulevaisuudessa. Rauhalinna entisöidään korkeatasoiseen käyttöön, esimerkiksi valtiovierailuja varten ja yritysten käyttöön.

Erityisesti paikalliset ovat olleet hyvin kiinnostuneita remontin edistymisestä.
Siksi harkinnassa on myös avoimien ovien päivät, jolloin kansalaiset saisivat laajasti kurkistaa Rauhalinnan sisälle.

Odotan Rauhanlinna avoimia ovien päiviä INNOLLA.
Kakkoselle nostan hattuni korkealle - upea kulttuuriteko Savonlinnan alueella.

rauhalinna aukee savonlinnassa 2021

Paikallispravda:
Mitä on luksus?
Miljonääri ja kauppaneuvos Kyösti Kakkosen mielestä se on aitoutta, puhtautta ja rauhaa.

Arvoisellaan tavalla esiin nostettua historiaa. Autenttisuutta. Luontoa ja avaruutta, jota ei olla tukittu rakentamisella.

Tämä kaikki kiteytyy Saimaan rannalla Savonlinnan Lehtiniemessä sijaitsevassa Rauhalinnassa, jonka saneeraus on lähes valmis.

Vuonna 1900 valmistunut pitsilinna oli kenraali Nils Weckmanin hopeahääpäivälahja Alma-vaimolleen. Huonoon kuntoon päässyt rakennus sai Kakkosen tiimin käsittelyssä kymmeniä vuosia jatkoaikaa.

– Pääsimme töihin kirjaimellisesti viime hetkillä. Muutaman vuoden päästä olisi ollut jo liian myöhäistä, Kakkonen toteaa.


Ykkösluokan kohtaamispaikka
Kakkonen on jo aiemmin kertonut, että hänen tarkoituksenaan on tehdä huvilasta luksusluokan kohtaamispaikka ja lomakohde. Suunnitelmat ovat nyt toteutumassa. Ensimmäiset johtoryhmät ovat siellä jo kokoontuneet.

– Uskon, että miljöö viehättää esimerkiksi korkean tason valtiovieraita sekä suuryritysten johtoa, hallituksia ja johtoryhmiä. Vastaavanlaista paikkaa ei tältä seudulta löydy.

Kakkosen näkemyksen mukaan Rauhalinna pysyy siinä käytössä, johon se luontevimmin soveltuu.

– Presidentti Koivisto käytti paikkaa omalla kaudellaan ahkerasti, samoin teki myös presidentti Ahtisaari. Presidentti Niinistö piti siellä EU-ulkoministerien tapaamisia ulkoministerinä ollessaan, hän luettelee.

Kakkonen on jo löytänyt seudulta yhteistyökumppaneita, joiden tarjonta soveltuu hienoimmallekin vieraalle. Hän nostaa esiin laivuri Janne Leinosen höyrylaivat sekä hotelli Punkaharjun emännän Saimi Hoyerin korkeatasoisen keittiön. Hotelli Punkaharju toteuttaa Rauhalinnan catering-palvelut, Leinonen vastaa ohjelmapalveluista.


Suunnitteilla helikopterikenttä
Asiakkaat osaavat arvostaa myös sitä, että huvilan ympärillä on 3,2 kilometriä rakentamatonta rantaviivaa ja 100 hehtaaria maata omassa käytössä, uskoo Kakkonen.

– Suunnitelmissa on oma padelkenttä, helikopterikenttä sekä omissa metsissä kulkeva ratsastusreitti, hän kertoo.

Tarkoituksena ei ole kaavoittaa alueelle rantarakentamista.

– Monella olisi varmasti kiusaus pistää ranta palasiksi, tontillahan on 40 000 kerrosneliötä rakennusoikeutta.

– Mutta meillä on toisenlainen lähestymiskulma. Kun asiakkaat pääsevät tänne maailman hälinän keskeltä rauhoittumaan niin he osaavat arvostaa tätä meidän luontomme kauneutta, hiljaisuutta ja ainutkertaisuutta.

Saimaan lisäksi sen asukas norppa on hieno matkailuvaltti, maailmanlaajuisesti pandaan verrattavissa.
– Jo yksin sen takia tänne kannattaa tulla.


Savonlinna-päivä suunnitteilla
Häiden, syntymäpäivien ja muiden isompien juhlien järjestäminen Rauhalinnassa on vielä harkinnassa.

– Meidän on ajateltava kaikessa rakennusta ja sitä, mitä se kestää. Mieluummin vähän ja harkittua kuin kuluttavaa massakäyttöä. Rakennus on alunperinkin tehty tällaiseen tarkoitukseen.

Pihapiiriin suunnitellaan suurta terassia, josta on näkymät Saimaalle.

– Sitä tässä mietitään, että minkä verran voidaan laskea sen varaan, että keskikesällä tapahtumia pidetään siellä, Kakkonen pohtii.

Ovet on tarkoitus avata savonlinnalaisille ensi kesänä. Suunnitelmissa on Savonlinna-päivä, jonka aikana yleisö pääsee katsomaan, mitä Rauhalinnassa on saatu aikaan.


Vanhan korjaaminen maksaa
Kakkonen ei halua kertoa, millainen summa rahaa rakennuksen kunnostamiseen upposi. Isosta summasta on kuitenkin kysymys.

– Kävi niin kuin usein vanhaa korjatessa. Ensin budjetti kaksinkertaistui ja sitten sekin summa vielä kaksinkertaistui, Kakkonen sanoo.

– Vanhan uudelleen rakentaminen on kärsivällisen miehen työtä. Se haluttiin kuitenkin tehdä loppuun asti ja pieteetillä. Teimme kulttuurihistoriallisen teon, ja olen siitä ylpeä.

Taiteenkerääjänä tunnetun Kakkosen omaa sarkaa oli aikakauteen sopivan kalustuksen, mattojen ja valaisinten etsiminen huutokaupoista ja antiikkiliikkeistä.

– Löysin muun muassa valtavankokoisen maton, jonka presidentti Paasikivi hankki perheelleen ollessaan suurlähettiläänä Tukholmassa. Se täydentää hienosti kokonaisuutta.


Yhteistyö kaupungin kanssa sujui
Kakkosen iloksi seudulta löytyi sekä ammattitaitoa että asennetta entisöintityöhön. Hän kiittelee erityisesti rantasalmelaisen rakennusarkkitehti ja -konservaattori Maria Luostarisen sekä mikkeliläisen filosofian maisteri Teija Aholan työpanosta. Restaurointityössä onnistuminen on pitkälti heidän ansiotaan, unohtamatta tietenkään käytännön kädentaitajia.

Kakkonen kiittelee myös yhteistyötä Museoviraston sekä Savonlinnan kaupungin viranhaltijoiden kanssa.

– Asioita on hoidettu ymmärryksellä ja viisaudella, siitä iso kiitos aina kaupunginjohtajaa myöten. Meillä on varmasti yhteisiä intressejä kaupungin kanssa jatkossakin.

Jatkuu...

Ihania muistoja Rauhalinnasta ja Lehtiniemestä

Olen asunut Rauhalinnan läheisyydessä 1950-luvun ja hiukan 60-luvun alkua. Näin millainen huvila on alun alkaen ja tiedän ettei kysymyksessä ole mikään ränsistynyt röttelö vaan huolenpitoa kaipaava uskomattoman tuote 190-lvuj alusta. On heinoa, että löytyi mies, joka näki Rauhalinnan mahdollisuudet nousta takaisin tähän päivään ja antaa kaikille mahdollisuus nauttia siitä taidosta, mitä sille aikanaan asetettiin. Näin läheltä, kuinka se tarjosi mahdollisuuden pienenkylän kouluaisillekin ottaa mahdollsuutensa päästä mukaan pienen maamme elämään, viettää siellä joulun juhlallisuudet, olla mukana elämän tarjoamissa hetkissä. Kokoonnuimme Rauhalinnan merkeissä kolmekymmentä vuotta myöhemmin 80 hengen suuruiella määrällä ja nautimme hetkistä, mitä Rauhalinna voi meille tarjota. Siitä kiitokset vielä kerran tässä elämässä. Kirjoitin tapaamisesta mistorikkaankirjasen "Kylä, joka eli". Risto Forss.