Hallituskausi on vaihtumassa hyvissä merkeissä – talous kasvaa, työllisyys paranee, kilpailukyky kohenee, vienti vetää ja valtionvelan kasvu taittuu. Silkkaa sattumaa, oppositiosta huudellaan. Ei sentään, kun tarkemmin katsoo.
Juha Sipilän hallitus on saavuttamassa lähes kaikki taloustavoitteensa. Silti mediassa moititaan hallitusta alvariinsa.
Hallituksen työtä kritisoivien ja saavutuksia vähättelevien mieliväittämä on, että Suomen hyvät talousluvut pitää lukea kokonaan tai ainakin pääosin maailman talouskasvun ansioksi. Tai että Suomi kulkee EU:n vanavedessä. Suomi matoi miinuksella kolme vuotta peräkkäin, ja jäi pahasti tappiolle myös EU:n kasvuun verrattuna.
Sipilän hallituskauden (2015–2019) alussa Suomi pääsi vihdoin kansainvälisen kasvun imuun mukaan, ja vuosina 2016–2018 Suomen BKT:n kehitys on ollut selvästi EU:ta parempaa. Työllisyyden parantaminen on ollut sekä kokoomus- että keskustavetoisen hallituksen tavoitteena.
Dynaamisten vaikutustent lisäksi tarvittiin vielä paljon muutoksia ja päätöksiä, jotta taantuma selätettiin.
Myös palkansaajien veroja piti alentaa ostovoiman parantamiseksi, edellinen hallitus kun ansioitui lähinnä veronkorotusten saralla: arvonlisäveroja korotettiin prosenttiyksiköllä, ansioverojen indeksejä jäädytettiin ja päätettiin ryhtyä perimään yli 100 000 euron vuosiansioista niin sanottua solidaarisuusveroa.
Pitkän porun jälkeen saatiin aikaan myös kuuluisa kiky-sopimus työajan pidennyksineen. Ansiosidonnaista työttömyyskautta lyhennettiin, ja aktiivimallilla yritettiin saada pitkään työttömänä olleet takaisin sorvin ääreen. Eipä näistä päätöksistä kehuja ole tullut sen enempää oppositiosta kuin sen tukijoilta ay-liikkeessä.
Mutta niin vain kävi, että vienti pompsahti yli ennusteiden ja työttömyyskin alkoi hellittää hiljalleen.
Silkkaa sattumaa, oppositiosta huudellaan. Tai ettei lukuihin ole luottamista. Ja jos onkin, luvut eivät ole parantuneet ainakaan hallituksen ansiosta – pikemminkin siitä huolimatta. Opposition raudanlujan logiikan mukaan huonot luvut ovat toki hallituksen vika, mutta hyvät johtuvat joka kerta jostakin muusta.
Talouden asiantuntijat tosin väittävät toisin. Kuten Ekonomistikoneen riippumaton asiantuntijapaneeli, johon on kutsuttu akateemisten meriittien perusteella 90 johtavaa suomalaista taloustieteilijää.
Selvä enemmistö (69 prosenttia) paneelin taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että Sipilän hallituksen kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu, ja 63 prosentin mielestä se on parantanut merkittävästi Suomen kustannuskilpailukykyä.
Sipilän kaudella velan kasvuvauhti on kuitenkin puolittunut, ja tänä vuonna päädytään 108 miljardin valtionvelan yhteismäärään. Vuodelle 2019 ennustetaan miljardin euron kasvua. Kuntien velkataakka on kasvanut jonkin verran, mutta pysynyt samalla tasolla suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtion velan kasvu näyttäisi loppuvan vuonna 2020, ja velkavuori alkaisi madaltua hiljalleen.
Tämä tosin edellyttäisi nykyisen hallituksen linjan jatkumista. Jos demarit voittavat eduskuntavaalit ja rahanjako alkaa puheenjohtaja Antti Rinteen (sd.) lupausten mukaan, menot kasvavat ja velkaa alkanee kertyä taas kiihtyvällä tahdilla. Rinteen lupausten lisäkulut ovat nimittäin niin suuria, ettei niitä pelkästään veroja korottamalla kateta.
Sosiaaliturvan uudistus on monen mielestä seuraavan vaalikauden tärkein hanke – ja isompi mullistus kuin sote. Mutta se onkin jo toinen tarina.
Tästä voi tehdä johtopäätöksen .Sipilän johtama hallitus on tehnyt päätöksiä ,joilla on ollut merkittävä osuus Suomen tämänhetkiseen taloudelliseen tasapainoon ja se on myöskin opposition syytä tunnustaa
Juha Sipilän hallitus on saavuttamassa lähes kaikki taloustavoitteensa. Silti mediassa moititaan hallitusta alvariinsa.
Hallituksen työtä kritisoivien ja saavutuksia vähättelevien mieliväittämä on, että Suomen hyvät talousluvut pitää lukea kokonaan tai ainakin pääosin maailman talouskasvun ansioksi. Tai että Suomi kulkee EU:n vanavedessä. Suomi matoi miinuksella kolme vuotta peräkkäin, ja jäi pahasti tappiolle myös EU:n kasvuun verrattuna.
Sipilän hallituskauden (2015–2019) alussa Suomi pääsi vihdoin kansainvälisen kasvun imuun mukaan, ja vuosina 2016–2018 Suomen BKT:n kehitys on ollut selvästi EU:ta parempaa. Työllisyyden parantaminen on ollut sekä kokoomus- että keskustavetoisen hallituksen tavoitteena.
Dynaamisten vaikutustent lisäksi tarvittiin vielä paljon muutoksia ja päätöksiä, jotta taantuma selätettiin.
Myös palkansaajien veroja piti alentaa ostovoiman parantamiseksi, edellinen hallitus kun ansioitui lähinnä veronkorotusten saralla: arvonlisäveroja korotettiin prosenttiyksiköllä, ansioverojen indeksejä jäädytettiin ja päätettiin ryhtyä perimään yli 100 000 euron vuosiansioista niin sanottua solidaarisuusveroa.
Pitkän porun jälkeen saatiin aikaan myös kuuluisa kiky-sopimus työajan pidennyksineen. Ansiosidonnaista työttömyyskautta lyhennettiin, ja aktiivimallilla yritettiin saada pitkään työttömänä olleet takaisin sorvin ääreen. Eipä näistä päätöksistä kehuja ole tullut sen enempää oppositiosta kuin sen tukijoilta ay-liikkeessä.
Mutta niin vain kävi, että vienti pompsahti yli ennusteiden ja työttömyyskin alkoi hellittää hiljalleen.
Silkkaa sattumaa, oppositiosta huudellaan. Tai ettei lukuihin ole luottamista. Ja jos onkin, luvut eivät ole parantuneet ainakaan hallituksen ansiosta – pikemminkin siitä huolimatta. Opposition raudanlujan logiikan mukaan huonot luvut ovat toki hallituksen vika, mutta hyvät johtuvat joka kerta jostakin muusta.
Talouden asiantuntijat tosin väittävät toisin. Kuten Ekonomistikoneen riippumaton asiantuntijapaneeli, johon on kutsuttu akateemisten meriittien perusteella 90 johtavaa suomalaista taloustieteilijää.
Selvä enemmistö (69 prosenttia) paneelin taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että Sipilän hallituksen kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu, ja 63 prosentin mielestä se on parantanut merkittävästi Suomen kustannuskilpailukykyä.
Sipilän kaudella velan kasvuvauhti on kuitenkin puolittunut, ja tänä vuonna päädytään 108 miljardin valtionvelan yhteismäärään. Vuodelle 2019 ennustetaan miljardin euron kasvua. Kuntien velkataakka on kasvanut jonkin verran, mutta pysynyt samalla tasolla suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtion velan kasvu näyttäisi loppuvan vuonna 2020, ja velkavuori alkaisi madaltua hiljalleen.
Tämä tosin edellyttäisi nykyisen hallituksen linjan jatkumista. Jos demarit voittavat eduskuntavaalit ja rahanjako alkaa puheenjohtaja Antti Rinteen (sd.) lupausten mukaan, menot kasvavat ja velkaa alkanee kertyä taas kiihtyvällä tahdilla. Rinteen lupausten lisäkulut ovat nimittäin niin suuria, ettei niitä pelkästään veroja korottamalla kateta.
Sosiaaliturvan uudistus on monen mielestä seuraavan vaalikauden tärkein hanke – ja isompi mullistus kuin sote. Mutta se onkin jo toinen tarina.
Tästä voi tehdä johtopäätöksen .Sipilän johtama hallitus on tehnyt päätöksiä ,joilla on ollut merkittävä osuus Suomen tämänhetkiseen taloudelliseen tasapainoon ja se on myöskin opposition syytä tunnustaa
Vastaukset 8
Vanhimmat
Talouskasvu, työttömyyden runsas parantuminen vain tosiasioista.
Vasemmisto vinkuu kateuksillaan, kun ei itse siihen koskaan kykene, kun ei
kykyjä siihen.
Omilla aivoillaan ajattelemaan kykenemätön Pankkolestatrolli ei näköjään millään ymmärä sitä vanhaa tosiasiaa, että:
https://en.wiktionary.org/wiki/fool_me_once,_shame_on_you;_fool_me_twice,_shame_on_me
fool me once, shame on you
fool me twice, shame on me...
Harvoin hallitus näin onnistunut tavoiteissaan.
Lesta-gendansa on ollut kyykyttää vähäosaisia ja duunareita samalla kun ay-liikettä yritetään kammeta sivuun lestojen yliherruuden tieltä.
Onko siinä onnistuttu niin se jäänee jokaisen itsensä pähkäiltäväksi, lestojenhan ei todellakaan tarvitse asialla päätänsä vaivata sillä kyseisessä lahkossa on omilla aivoilla ajattelu jyrkästi kielletty ja sen kyllä näkee heti jos lahkolaiseen jossain törmää.
uskonut,+kun+oli+niin+kovat+tavoitteet+mm+työllisyyden+72+%:n+suhteen,+että+se+saavutetaan,+se+on+nyt+siinä.
Saattaa+jäädä+vasemmisto+ja+vihreät+edelleen+jäädä+lankkipojiksi.
Hallitus onnistunut tavoitteissaan? Nuorisosäätiö onnistunut tavoitteissaan? -> Keskusta onnistunut tavoitteissaan!
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a2c070a7-2a5e-4184-a60d-c1835d17703d
https://www.uusisuomi.fi/raha/268408-tapaus-raskone-caruna-digita-kemira-growhow-autokatsastus-arhinmaelta-tyly-lista
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/268401-te-sote-uudistus-voi-kaatua-mutta-19-000-eukk-palkka-juoksee-jo-kehitysyhtiossa
Ei nuorisisäätiö ole hallitus. Sotket ymmärtämättömyyttäsi asioita.
Oletko edes kansakoulua käynyt loppuun ? varmaan olet jokin apukoululainen ollut, kun kirjoituksiasi katsonut. Kehitysvammaisenakin tulee hyvin toimeen, mutta ei sekata aina samoja lesta asioita.
niin mutta krista kiuru ja kaikki muut suomenruotsalaiset lestaatiolaiset etuuskunnassa ovat tukemassa säätiöitä ja vakuutuskuoria ja siten kirjanpitorikollisia käräjäoikeuden aarnioita! itse taidat olla kyseisessä keississä mukana maalaismoukka muija (se plonti xxxx joka joka virmassa on pakollinen se) kun kevalla kelalla ja kehalla kokoomuksen ilmarisella ilmeisesti olet töissä?