Suomen Kuvalehti julkaisi (3.1.) erikoisen uutisen valtio-omisteisen Raskone Oy:n myynnistä. Läpeensä salattujen kauppojen hintaa pidettiin halpana, ostajaksi valikoitiin keskustalaisen Nuorisosäätiön sotkuissa mukana oleva liikemies ja kaupoista vastasi omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk).
Juttua kirjoittamassa ollut toimittaja Salla Vuorikoski kertoi sosiaalisessa mediassa olleensa ymmällään kauppoihin liittyvien asiakirjojen täydellisestä salaamisesta. Suomen Kuvalehden artikkelia lukiessa koin deja-vu -ilmiön; aivan kuin olisin lukenut aiemminkin tarinan valtion omistaman yhtiön myymisestä halvalla keskustalaiselle liikemiehelle.
Sittenhän se selvisi. Raskone -juttua Vuorikosken kanssa työstänyt toimittaja Jarno Liski on kertonut aiemmin samanlaisen tarinan. Tuolloin ostajana oli Juha Sipilä ja lopputuloksena ne kuuluisat vakuutuskuoriin piilotetut miljoonat. Joko täällä ollaan taas leipomassa seuraavaa keskustalaista pääministeriä?
Juttua kirjoittamassa ollut toimittaja Salla Vuorikoski kertoi sosiaalisessa mediassa olleensa ymmällään kauppoihin liittyvien asiakirjojen täydellisestä salaamisesta. Suomen Kuvalehden artikkelia lukiessa koin deja-vu -ilmiön; aivan kuin olisin lukenut aiemminkin tarinan valtion omistaman yhtiön myymisestä halvalla keskustalaiselle liikemiehelle.
Sittenhän se selvisi. Raskone -juttua Vuorikosken kanssa työstänyt toimittaja Jarno Liski on kertonut aiemmin samanlaisen tarinan. Tuolloin ostajana oli Juha Sipilä ja lopputuloksena ne kuuluisat vakuutuskuoriin piilotetut miljoonat. Joko täällä ollaan taas leipomassa seuraavaa keskustalaista pääministeriä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Läpeensä salattujen kauppojen hintaa pidettiin halpana, ostajaksi valikoitiin keskustalaisen Nuorisosäätiön sotkuissa mukana oleva liikemies ja kaupoista vastasi omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk)".
Liian alhainen hinta, ostaja sotkuissa mukana oleva liikemies (kepulainen?), kaupoista vastaa kepulainen ministeri. Haiskahtaa varsin mädältä transaktiolta.
Vaikutteita on tainnut saada myös Pekkariselta ja Väyryseltä.
Lessun elämä se on helppoa, voidaan kupata mielin määrin valtion omaisuutta, itkeä, ja valittaa, ettei siitä huolimatta aa tarpeeksi ja lisää pitäsisi saada, sosialisoida tuottavat firmat omiin ja kaverien taskuihin, julistetaan kauppakirja salaisikski ja sen jälkeen esiinnytään sosilismin vihollisina. Samanlaista kepulismia koplauksineen on ollut jo vuosikymmeniä ja siitä huolimatat näiden kuppareiden sallitaan toimia ja valitaan uudestaan ja uudestaan eduskuntaan. Ruokintaketjun täytyy olla pitkä ja leveä, mutten tuollainen toiminta ei ole mahdollista.
Touhun malli on tuhoahon venäjältä.