som de aktiva nu hela tiden lyfter fram.Det är skönt med personer som godkänner alla oberoende av etniskt ursprung,språk eller hudfärg.
Den är rörande all den här omsorgen om våra invandrare,nyfinnarna
tummenupp
34<50
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Bättre sent än aldrig.
Samerna har också uppmärksammats.
Samerna borde få ersättning för vad de har fått lida.
Hur är det med partierna då som står de aktiva nära,Sannfinländarna och de Blåa.
År de av samma åsikt?
Vad säger Huhtasaari ?
Eikö aktiivien kannattaisi ottaa Huhtasaareen yhteyttä?
Hon kan vara nästa ordf., viktig kugge.
På något sätt är det svårt att tro att där är äkta omtanke bakom.
Snarare ett chans att få klämma till den svenskspråkiga befolkningen ?
L'äälläää,dom är flera......
Det är troligtvis just så.
Kun ei saada ruotsia muuten pois, vedotaan siihen, että maahanmuuttajilla on vaikeaa ruotsin kanssa.
Eikö kaikissa maissa maahanmuuttajat opiskele maan oman opintosuunnitelman mukaisesti?
Javisst,i andra länder,de aktivas"bekymmer "är genomskinligt.
Stackars aktiv lyfter fram på riktigt nu.
Alla medel är tillåtna när aktiva vill regera.
Joo, mycket rörande...
Kieliaktiivihan on niin suvaitsevainen ja taspauolinen kaikkia kohtaan...
Vad?Vad du säger?Det kan inte vara sant och det er inte bra.
Säg bara.
...ja spammaus alkaa.....?
Luepa ketju alusta alkaen.
Keillä tässä ketjussa on ollut jotain todellista sanottavaa? - Niinpä.
"Puhuessaan+aiheesta+televisiossa+toinen+näistä+opetusneuvoksista+muistutti,+että+nykyinen+kieliohjelma+on+rakennettu+taannoin+60/70-luvulla:+ruotsi+on+pakollinen+ja+englanti+ei,+ruotsin+pakollisuus+johtaa+siihen,+että+meillä+luetaan+vähemmän+muita+kieliä.+
Kieliaktiivithan nimenomaan "ajavat" englantia 1. pakkokieleksi Suomeen, ja samalla väittävät edustavansa suurinta mahdollista kielivapautta.
Ovatko kieliaktiivit jääneet ajastaan jälkeen?
"miltäköhän vuosisadalta nämä opetusneuvokset itse ovat"
Viimeiset pari vuosikymmentä Opetushallituksen korkeimpia asiantuntijoita
Jos kaikki maamme vanhemmat voidaan lukea kieliaktiiveihin, niin sitten näin.
Se, että joku on opetusneuvos, ei tee hänestä yhtään sen viisaampaa ihmistä tässä suhteessa. Oivaltavimmat ratkaisut saattavat joskus tulla jopa jostain kentän ulkopuolelta.
Ja tähän on vielä todettava, että näiden opetusneuvosten ideoiden mukaisesti Suomen kielten opetusta EI ole alettu kehittämään, joten olisi viisasta puhua, kun on vielä virassa, eikä sen jälkeen.
Ja kukaan ei tietääkseni aja 3 pakollista kieltä Suomeen, mistä opetuksneuvokset vihjaavat myös (?).
Montako vierasta kieltä lapsella on, jos hän englannin js ruotsin lisäksi haluaa lukea vaikkapa espanjaa?
Onko espanjakin nykyään pakollinen kieli?
Olen kieltenopettaja enkä ole koskaan kuullut näistä opetusneuvoksista.
Jos lapsi aloittaa A1-kielenä (jatkossa ekalta) muun kuin englannin muuten kuin kielikylvyn jälkeen, otetaan riski:
- lapsi ei ehkä olekaan riittävän kielilahjakas viemään läpi opintoja A1-kielessä ja myöemmin A2-englannissa, koko koulunkäynti kärsii
- mahdollinen muutto tekee vaikeaksi jatkaa A1-valintaa, luultavammin on siirryttävä A1-englannin ryhmään, joka voi olla paljon pidemmällä ja tarvitaan erityisopetusta
Vanhemmilla on hyviä syitä valita englanti A1-kieleksi ja tehdä vaativammat valinnat A2-kielessä vasta, kun lapsen kielellinen suuntautuminen ja koulutyön sujuvuus tunnetaan.
Myös koulun kannalta A1-englanti antaa eniten liikkumavaraa sekä lukujärjestyksiin että resursdien käyttöön.
EU suosittaa kahta PAKOLLISTA kieltä kaikille. Tämä on minimi. Englantia osaavat monet jo kouluun tullessaan, joten on hyvä valita jokin muu kieli 1. kieleksi. Näin oppii varmimmin ne EU:n suosittamat pakolliset 2 kieltä. Jos joku haluaa valita 1. kieleksi englannin, hän voi sen aivan hyvin tehdä edelleen. Valinta on vapaa.
Miksi kieliaktiivi vastustaa tätä? Miksi kieliaktiivi haluaa estää suomalaislapsia oppimasta KAHTA vierasta kieltä hyvin, yhden (pelkän englannin) sijaan? Tämä on se kysymys, johon yhä uudelleen ja uudelleen haen tällä palstalla vastausta - sitä saamatta.
On selvää, että pienissä kouluissa kielijärjestelyt joudutaan miettimään eri tavalla, mutta suurissa kouluissa kaikki on tänä päivänä mahdollista.
Millä tavoi A1-englanti ja A2-espanja ovat vähemmän kuin A1-espanja ja A2-englanti? Molempien opetussuunnitelmien sisällöt ovat samat.
A1-englanti vain on joustavampi vaihtoehto ajatellen
- lapsen kieltenopiskelun laajuuden päättämistä ennen kuin opiskelun sujuvuudesta ollaan saatu selkoa (alkuopetuksen sujuminen)
- muuttojen tuomat järjestelyt peruskoulun aikana
- koulun lukujärjestysten laatiminen ja resurssien käyttö
- ylipäätään kieliryhmien muodostuminen helpompaa A2-vaiheessa, jolloin useampia vaihtoehtoja
Kukaan ei ajattele muuttoa, kun lapselle valitaan kielet koulussa. On epätodennäköistä, että perhe muuttaa pienelle paikkakunnalle lapsen koulunkäynnin käynnin aikana. Vanhemmat ajattelevat lapsensa parasta ja haluavat antaa tälle parhaat mahdollisuudet oppia eri kieliä. Siksi 1. kieli on vapautettu englannin pakosta, jotta tämä olisi mahdollista. Siksi kieliä tarjotaan nyt runsaasti, jotta tämä olisi mahdollista. Isoissa kouluissa syntyy helposti englannin, ruotsin ja ranskan ryhmiä. Myös saksan ja espanjan ryhmiä syntyy riittävän hyvin. Kaikkea ei voi tietenkään kukaan saada. Vaikeaa on ottaa esim. arabia 1. kieleksi ja kiina 2. kieleksi.
Ryhmiä ei A1-kieleen synny.
Sen sijaan A2-kieliin saattaisi syntyä.
Jos A1-kielenä on englannin ohella tarjolla espanja ja saksa, luultavasti molempiin tulee kourallinen hakijoita, Hyvässä lykyssä espanjanlukijoiksi haluavista osa vaihtaa saksaan ja saadaan yksi saksanryhmä. Tämän ryhmän oppilaat ovat poissa valinnoista kaksi vuotta myöhemmin, kun tarjotaan A2-kieltä. Nyt ei riitäkään oppilaita sen paremmin espanjaan kuin A2-saksaankaan. Kuitenkin ikäluokassa voisi olla nippanappa riittävästi opiskelijoita molempiin kieliin, jos A1-valitsijat olisivat vielä mukana.
Näin se nyt vaan käytännössä on.
Nimimerkki "kielivalintoja ja lukujätjestyksiä työkseen junaillut"
Muutot ovat yleisiä. Ei edes suurpiirien sisällä isossa kaupungissa ole kuin pari A1-kieltä tarjolla. Näin yritetään estää kielien avulla tapahtuva koulushoppailu.
Pari a1-kieltä riittääkin hyvin. Eri asia olisi, jos kaikki pakotettaisiin lukemaan a1-englantia ja mitään muuta ei suostuttaisi tarjoamaan.