Kuopion häpeä

Olen työskennellyt kuopion alaisessa kuntayhtymässä ja allekirjoitan mielipiteesi.

Kaupungin toiminta on monella tapaa umpikujassa ja pesuveden mukana menetetään tärkeitä asioita. Puijolla etenee vain kuntatekniset hankkeet kuten kadut, sillat ja vähän väylien alkuosat, mutta varsinaiset rakennukset, torni, halli, mäkien kunnostus jne, ei. Kertoo siitä että kukaan ei oikeasti usko rahan riittävän ja tahtotilaa ei ole. Kuopio on tipahtamassa 50000 asukkaan maakuntasarjaan. 200 000 asukkaan kaupunkisuunnittelu on ollut sumutusta.

Puijon torni purettava säästösyistä. Linkkimasto tilalle ja laitesuoja. Vedenpaineet voidaan
luoda nykyisellä tekniikalla huomattavasti edullisemmalla. Turha tapella jatkossa
puolesta tai vastaan.

Marizella on tähän saakka ollut ainut ihan ok paikka. Nyt tuolta ei saa enää kunnon kebabia pitsan päälle, vaan pelkkää pussikebabia. Siinä meni viimeinenkin välttävä paikka Kuopiossa.

Mielestäni majan tunnelma meni peruuttamattomasti pilalle jo 80-luvulla turhan majoitussiipilaajennuksen myötä - ruokasalista tuli pimeä tila. Sellaisenaan se on siis tässä mielessä jo menetetty tapaus.

Mielestäni tornia kuitenkin parjataan turhaan. Se ei ehkä ole viimeisen päälle kiiltävässä kunnossa oleva upouusi wow-rakennus, mutta ei sen tarvitsekaan olla: Sen ikoninen olemus vankkakuusisen mäen päällä, verrattomat maisemat ja hinta-laatusuhteeltaan erinomainen ravintola ovat kompensoineet tämän puutteen. Lisäksi edes siellä kävijöistä harva lopulta ymmärtääkään kuinka korkealle siellä oikeasti pääseekään, koska se on rakennettu mäen päälle: Näsinneulassa jäädään noin 65 m alemmaksi suhteessa ympäröivään järvialueeseen, eikä edes Euroopan korkeimmaksi tituulerattu näköalatasanne Eiffel-tornin huipulla sijaitse lopulta kuin noin 50 m Puijoa korkeammalla:

- Eiffel sijaitsee tasamaalla. Korkein näköalatasanne on 276 m tornin juuresta mitattuna
- Puijon korkein näköalatasanne 224 m Kallaveden pinnasta mitattuna.
- Näsinneulan ravintola (4 m varsinaisen näköalakerroksen yläpuolella) sijaitsee noin 159 m Näsijärven pinnasta mitattuna.

Totta kai Alpeilla päästään näihin verrattuna ihan eri korkeuksiin (vaikka omalla autolla vuorelle ajaen), mutta vuoristot ovat hieman eri tyyppisiä matkailukohteita kuin varsin tasaisten alueiden näkötornit. Lisäksi Puijoa ympäröivän järvialueen maisema kestää kyllä vertailun vaikka Alppeihinkin verrattuna ihan sellaisenaan!

Puijon ongelmana ovat olleet alueen ohuet matkailijavirrat kesäsesongin ulkopuolella (ja erityisesti kotimaisen & ulkomaisen automatkailun hiipuminen), tornin unohtuminen monen matkailijan käyntikohteiden listalta, näköalakerroksen heikkotasoinen kahvila sekä paikallisväestön ravintolakysynnän suuntautuminen muualle kuin torniin erityisesti kesäsesongin ulkopuolella. Tästä tosin torni ja sen ravintoja voivat syyttää myös itseään: tieto siitä on salattu tarpeettoman tehokkaasti, että pääsylipun hinta hyvitetään ravintola-asiakkaille kokonaan. Piilottelun sijaan sitä pitäisi markkinoida joka käänteessä. Lisäksi oikeaan asentoon käännettynä Puijon kannalta varsin edullista korkeusdataa kannattaisi hyödyntää tornin markkinoinnissa joka käänteessä!

Perinteinen suomalainen heikko markkinointiosaaminen onkin ehkä keskeisin tornin ja sen ravintolan kävijämäärien laahaamisen syistä. Toivottavasti uusi yrittäjä pystyy ravintolan osalta vastaavaan laatuun kuin aiemmat ovat useimmiten pystyneet.

Ei ole eikä tule mitään uutta yrittäjää.

…Lisäesimerkkinä heikosta markkinointiosaamisesta voisi mainita ravintolan ja kattokerroksen näköalatasanteen merkitsemisen: Huomattava osa etenkin ulkomaisista matkailijoista ei löydä kattotasanteelle lainkaan, koska sinne ei löydä, jollei sitä osaa etsiä. Siksi kulun portaisiin ylöspäin pitäisi olla viitoitettu sekä näköala- että ravintolakerroksen odotusaulan molemmille seinustoille (sekä hissin liukuoviin ulkopuolelle) kissankokoisin graafisin opastein!

Sama pätee ravintolakerroksen löytämiseen näköalakerroksesta – kulun sinne pitäisi olla houkuttelevasti viitoitettu. Lisäksi ravintolan menun ja lounaslistojen pitäisi olla isosti esillä sekä alakerrassa että näköalakerroksen odotusaulassa, houkuttelevien valokuvien kera.

Mm. nämä erityisesti torniravintolan liiketoiminnan kannalta aivan fundamentaaliset perusasiat ovat olleet aivan turhaan rempallaan yli puoli vuosisataa – siis aina tornin rakentamisesta saakka. Tällaisissa menestystekijöissä lepsuilu on meidän kansallisia heikkouksiamme, joissa olemme noin sata vuotta esim. länsinaapureitamme jäljessä. Meissä savolaisissa tällaisissa asioissa lepsuilu korostuu vielä aivan erityisesti – maakuntamme suureksi taloudelliseksi tappioksi!

Jotain kait tuolla yhden johtajan alaisuudessa kytee kun uudesta teatterista sprinkreliin isku ja nyt Jynkän uudessa koulussa pakkasilla joku jättänyt ikkunan auki ja karmeaa jälkeä. Kukaan ei sieltä tule julkisuuteen vastaamaan.

Mikäs ihmeen lääkäri sinä olet? Mikäs sun ongelma on?

Puijon kallioperään on kaivettava jättiluolasto.
Niin suuri että kaikki kaupunkilaiset mahtuu luoliin. Luolat varustettava ja rakennettava kuten nykyajan väestönsuojat.
Puijon alta louhittava tunneli torille.

Miksi Kuopio on päästänyt rappiolle Puijon ja Vehmersalmella olevan ainutlaatuisen Ritoniemen? Seudullinen ja maakunnallinen häpeä.

Nehän on hienoja paikkoja. Usein käyn kävelemässä siellä,koska asun lähellä.

Kaupungin on pakkolunastettava Ritoniemi sen nykyisiltä omistajilta, ja tehtävä siitä yleinen viihtyisä kaupunkilaisten vapaa-ajan viettopaikka.

Puijon tornin voisi täyttää vedellä. Se toimisi näin ollen varastona siltä varalta, mikäli Kallaveden pohjasta irrotettaisiin tulppa. Lisäksi tornin varren ja nupin pyörimisliike aiheuttaisi vedessä turbulenssia, josta saataisiin loputtomasti vihreää energiaa. Ainoa mitä tarvittaisiin, olisi tornin sisään asennettava propellisarja, jota vesimassa pyörittäisi.

Ei puijo ole mikään häpeä. Muistelehhan kauemmaksi aikaa taaksepäin niin eiköhän se siitä vähitellen ala selvitä mikä joitain niinpaljon kiinnosti.

Up!

Puijolle kelkkarata!

Puijo

Kyllä!