TÄHÄN ON TARVITTU KORKEA KOULUTUS,Korkeat palkat.Joukko itselleen ottajia ylimielisiä virka miehiä.kansanedustajia jne.Ei mitään uutta.Aheus rehottaa,rötös herroja on lisääntynyt,kun sieniä sateella.Näyttää silta,että kilpailevat keskenään,kuka on rohkeampi rosvo.Viitä vaille vankilassa osa,jopa kaltereitten takanakin jokunen.Meitä johtää tälläinen rikos liika.Amatissaan ei mitään kehitystä vuosi kymmeniin.aina heikko osaiset kärsii,ahneet lisänneet saataviaan,kiitos median,kun pistää asiat päivän valoon.IHAN ITSE OVAT KOHUT SAANAAT AIKAISEKSI.eivät kest'ä kansan kritiikiä.
LÄPI HISTORIAN KYNITTY KÖYHIÄ
tulisillehiilille
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kautta historian on annettu köyhille rahaa ja muuta tukea.
Kukaan ei ole köyhiltä vienyt mitään jo siksi ettei niillä ole mitään vietävää. Se, jos jollankin muulla on asiat paremmin, ei ole köyhältä pois.
Köyhän pitää toivoa, että muilla menisi vielä paljon paremmin koska köyhä on aina hyötynyt siitä.
Kyllä köyhä saa olla, mutta onko pakko olla noin tyhmä sen lisäksi?
Suurin osa yrityksistä- ja teollisuuslaitoksista saavat valtion tukia, ja eipä siinä mitään, mutta sitä hvää tulisi jakaa sitten myös niissä työskenteleville, eikä laittaa suurinta osaa voitoista herrojen taskuihin.
Sehän on sitä köyhän riistämistä, että teetetään pienillä palkoilla työtä, ja annetaan monesti säälimättä potkut, kun ahneus valtaa tilaa. Työttömiä syrjitään, ellei peräti vainota, jos herrojen huonojen siirtojen tai ahneuden vuoksi he antavat näille potkuja, vaikka voisivat katsoa peiliin.
Työttömät on rakenneuudistusten ja fuusioiden maksumiehiä, sekä sylkykuppeja. Heitä vainotaan ja nöyryytetään, vaikka he ovat osansa joutuneet jo kärsimään.
Jokainen tekee omalta kohdaltaan ratkaisun sen perusteella, mikä tuntuu parhaimmalta vaihtoehdolta.
Toihinmeno on yksi vaihtoehto, opiskelu ja töihin meno tuottaa paremmin. Jotkut puolestaan ovat tekemättä yhtään mitään.
Yritykset antavat mahdollisuuden ansaita rahaa muttei pakota siihen. Udeimmat kuitenkin valitsevat sen ihan itsekkäistä syistä. Onneksi työn voi lopettaa ihan koska haluaa.
Rikkaat eivät olisi rikkaita ilman köyhiä, ja he kaikki ovat köyhemmistä riippuvaisia.
Asia ei ole ihan noin. Vaikka rikkaudelle ei ole ylärajaa, niin köyhyydelle on alaraja, johon voi verrata omaa varallisuuttaan. Kenekään ei tarvitse olla köyhä osoittaakseen, että on mahdollista olla persaukinen.
Köyhyydelle on monta mittaria ja jos katsotaan absoluuttista köyhyyttä, niin meillä kukaan ei ole köyhä, mutta meillä on silti rikkaita. Rikkautta voi siis olla ilman köyhyyttä eikä kukaan köyhyyttä kaipaa eikä tarvitse.
Lähes kaikki suomalaiset kuuluvat maailman rikkaimpaa yhteen prosenttiin, erityisesti varakkaat eläkeläiset. Maailman mittakaavassa suoamalaiset köyhätkin ovat rikkaita.
Kuulemma köyhät ne helvetissäkin puut kantaa.....
Suomen+sosiaaliturvamenot+vuosilta+2013,+2014+ja+2015.++(STM:n+tilastot)+
Korkomenojan vähennyksen lopettaminen on hyvä juttu asunnon ostajalle koska se rajoittaa hyvin tehokkaasti hintoja. Sama pätee lainaosuuden katolle.
Suurin syyllinen asuntojen kovalle hinnalla on kuntapoliitikoissa. Kun asunnoille ei kaavoiteta maata, niiden hinnat ovat korkeat. Myös tonttien myyminen on poliittista peliä, jolla rahaa siirretään veronmaksajilta poliittisille kavereille, jotka sitten myyvät kähminnän tuloksen pörssiin.
On hyvä syy sille, että poliitikkoja ei arvosteta. Se johtuu siitä, mitä he tekevät.
Asuntomarkkinoilla on MYYJÄN MARKKINAT, eli asuntoja on liian vähän etenkin kasvukeskuksissa. Halpoja vuokra-asuntoja ei ole missään, kun niitä eivät grynderit sen enempää kuin yhteiskuntakaan rakenna. Asuntojen hintoihin ei vaikuta korkomenojen vähentäminen tai kaavoitus. Maaseudulla ei ole pulaa tonteista (on jopa euron tontteja), mutta on pula työpaikoista ja halvoista vuokra-asunnoista. Asuntopula poistuu vain kun rakennetaan riittävästi asuntoja niitä tarvitseville - eikä rikkaiden luxusasuntoja sijoittajille tai "kodinvaihtajille", jotka asuvat kaksi vuotta omistusasunnossaan odottaen hinnannousua ennenkuin myyvät sen verotta.
Kannattaisi kuulla huono-osaisuutta tutkineita "kaiken maailman professoreita" . Suomessa asunnot ovat kalliita ja vuokrat nousseet yli sietorajan.
Kallis asuminen on suomalaista köyhyyttä ja huono-osaisuutta tutkineen hyvinvointisosiologian professori Juho Saaren (Itä-Suomen yliopistosto) mukaan keskeisin syy suomalaiseen köyhyyteen.
Asuntovelallisista keskimäärin 39 prosentilla on ylisuuret asumismenot. Pienituloisten ja vuokralla-asuvien parissa ylisuuret asumismenot ovat selvästi tavallisempia. 53 prosenttia vuokralaisista ja 52 prosenttia yhteensä alle 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevista kotitalouksista käyttää käteen jäävistä tuloistaan enemmän kuin 40 prosenttia seiniin ja kattoon.
Tutkijat korostavat, että kestävin tapa puuttua asumisen hintaan on rakentaa uusia asuntoja.
Saari arvioi, että tällä hetkellä kaikkein heikoimmassa asemassa ovat vuokralla tukien varassa elävät.
– Meidän asumis- ja toimeentulotuki sisältävät sellaisen käsitteen kuin ”hyväksyttävä vuokra”. Todelliset vuokrat ja nämä ”hyväksyttävät vuokrat” ovat eriytyneet toisistaan jo aikaa sitten, hän sanoo.
Tuilla on kuitenkin taipumus siirtyä vuokriin, Saari pohtii ja huomauttaa Kelan asumistukimenot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti viime vuosina. Vuodesta 2008 vuoteen 2014 maksettujen asumistukien yhteissumma kasvoi kolmanneksella. Edelleen viime vuonna asumistukimenot kasvoivat 14 prosenttia edellisvuodesta ja ne olivat yhteensä 1,7 miljardia euroa. Mikäli summa puolittuisi, säästö vastaisi sitä 800 miljoonan euron summaa, jonka Juha Sipilän hallitus haluaa säästää sosiaalituista.
Jotain tarttis tehdä. Vai annetaanko yksityisten asuntosijoittajien hoitaa asuntopolitiikkaa mielensä mukaan kuten tähänkin asti. Suomalaisten ostovoima on heikko, kun lähes puolet tuloista menee asumiseen. Yhteiskunnan asumistuet valuvat sijoittajille, joilla on asuntomarkkinat hallussaan.
ASUMISEN KALLEUS on Suomessa vaikea ongelma, jota ei ole haluttu hoitaa. Kallis asuminen vie suomalaisten ostovoimaa, mikä myös lisää työttömyyttä. Yhteiskunnan tuki menee asumistukina varakkaille sijoittajille
Huono-osaiset eivät maksa itse vuokraa eivätkä muitakaan kuluja. Useimmat eivät ole maksaneet moneen sukupolveen.
Mitä väliä niille on sillä kuinka paljon töissäkäyvät joutuvat heidän elämisestään maksamaan?
Olen köyhästä työläisperheestä kotoisin, jossa vanhempani ovat ilman tukia raataneet ja tehnyt raskasta työtä lapsesta asti. Isäni meni vapaaehtoisena 17 vuotiaana sotaan ja oli ikänsä rakennuksilla töissä. Ätini olin jäänyt kuusi lapsisen perheen vanhimpana lapsena 9 vuotiaana puoliorvoksi, ja joutunut hoitamaan pikkuisisarustensa lisäksi lypsyt aamuisin, ennen 8 km päässä olevaa kouluun menoa , ja viemään hevosella viljaa myllyyn, olemaan pelto-ja metsätöissä, siinä ei paljon opiskeltu ja töihin vieraalle oli mentävä lähes lapsena. Äitini oli ompelija ammatiltaan ja teki töitä yötä päivää. Elettiin vaatimatonta elämää, marjastettiin paljon, säilöttiin, ja leivottiin , ja jotenkuten tulimme toimeen. Vanhempani rakensivat omin voimin hiljakselleen vaatimattoman talon, jossa ei mukavuuksia ollut, sähkö kuitenkin. Raskas työ otti veronsa ja kumpikin kuoli muutaman vuoden eläkkeelle pääsyn jälkeen.
Kasvattivat kolme lasta, josta kaikki tekee edelleen työtä , 64-, 66- ja 66 vuotiaana.
Entä sitten?
Ei yksi pääsky tee kesää.