Onko vuodesta toiseen noihin tentteihin samat vastaukset ?
saaristo,rannikko ja avomerinttien vastaukset
suorittanut
1598
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kappas jäi muutama kirjain pois ....alkaa kone vetelemään viimeisiään.
Eli viimeinen toki oli avomerilaivurintutkinto.
Vadtaukset saattavat vaihdella mutta kysymyksiä on kyllä useita sarjoja.
Merenkulun peruselementit ja lainalaisuudet navigoinnin näkökulmasta eivät ole muuttuneet mihinkään viimeisen sadan vuoden aikana. Alusten kulku - ja merkkivalot kuten myös ohjailuäänimerkit ovat pysyneet pääpiirteissään ennallaan viimeiset 50 vuotta ja merenkulun turvalaitteetkin n. 30 vuotta.
Se, että elektroninen navigointi ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat sulostuttaneet veneilykokemusta viimeiset 20 -vuotta, niin se ei kuitenkaan järkytä tuota merenkulun perustaa, mihin navigaatioliiton tutkinnot luovat valmiuksia joten äärimmäisen pelkistetysti ilmaisten vastaukset ovat samat kuin mitä ovat olleet viimeiset 50 vuotta ainoastaan kieliasua on fiilailtu vuosien varrella vastaamaan kulloisenkin aikakauden kieliasua.
Jos tenttijä ymmärtää kokeeseen mennessään aihealueen kontekstin, niin on aivan samantekevää mitä kysytään koska vastaukset pystyy tuottamaan nopeasti lähes refleksinomaisesti…
Kysymysten laatijan näkökulmasta pyritään siihen, että kysymysasettelussa ei juurikaan etsitä vastauksia ulkoa opettelun kannalta koska käytännön merenkulussa kun kipparin osaaminen on riittävän vankkaa, pystyy hän ennakoimaan tiettyjä käytännöntilanteita esimerkiksi harvemmin kohdalle sattuvien merkkivalojen tai -kuvioiden osalta katsomalla ne meriteiden säännöistä livenä veneessä kunhan perussarjan kulkuvalot on takaraivossa. Kysymyksissä keskeisin asia on saada selvyys siitä ymmärtääkö ja kuinka hyvin tenttijä on sisäistäyt miten onnistua käytännön merenkulun toimissa ja osaako hän soveltaa esimerkiksi laskennan tuloksia käytäntöön, vai laskeeko vain mekaanisesti annettujen laskentasääntöjen mukaan.
Tossa oli kyllä yksi tämän sivuston parhaista kommenteista.
Itse tein saaristo- ja rannikkolaivuritentit samalla kertaa ja jo pitkän veneilykokemuksen omanneena. Mielestäni saaristotentti oli selvästi haastavampi ja vaati juuri paljon sitä ulkoaopettelua asioista, joihin ei koskaan ole törmännyt käytännön veneilyssä ennen tai jälkeen tentin. Paljon sääntöasioita piti muistaa ulkoa. En kyllä tiedä miten paljon olisi saanut vastata väärin ja silti päästä läpi.
Aika monta kertaa on tullut meriteiden säännöt tavattua läpi, mutta en vieläkään osaa ulkomuistista suurta osaa merkkikuvioista, valomerkeistä ja merkkiäänistä. Eipä noita merkkikuvioita ja varsinkaan valoja edes näe useimmista laivoista, kun niissä on niin paljon muuta roinaa ja valoja.
Äänisignaaleja sentään kuulimme keväällä , kun saksalainen sotalaiva ohitti. Kaikki veneessäolijat kuulivat kolme yhtäpitkää tööttäystä, joka tarkoittaisi pakittamista (kolme lyhyttä). Varmasti tarkoitus oli kuitenkin kertoa ohituksesta oikealta puolelta eli kaksi pitkää yksi lyhyt.
Rannikkolaivuritentti taas oli paljon enemmän käytännön merenkulkuun liittyvä, tosin Itämerellä ei virtojen kanssa tarvitse juuri laskea.
No tentistä on jo pitkälti yli 20 vuotta aikaa, mutta tuskin se on paljoa muuttunut.
Minä ja vaimo käytiin erivuosina ja samat olivat kysymykset eli näin meillä oli.
Ei,, kyllä niissä kysymykset vaihtelevat.
Ennen vanhaan taisi netissä olla vamhat kysymykset jossain. En ymmärrä, miksi joku menisi niitä tenttimään lunttaamalla, kun ei niillä tutkinnoilla ole mitään virallista merkitystä. Jos ei osaa, miksi osallistuisi tenttiin?
Jos osaa niin miksi yleensä vaivautuisi menemään tenttiin. ??
No onhan tuosta rannikkolaivurin tutkintotodistuksesta se hyöty, että se soveltuu merenkulun teoriaosuuden näytöksi haettaessa esimerkiksi kansainvälistä huviveneenkuljettajan proopuskaa, mistä saattaa ihan dokumenttina olla hyötyä useissakin maissa ihan jo itämeren alueellakin saati hieman kauempanakin - jos haluaa siis suunnata veneilyään suomen rajojen ulkopuolelle.
Ja onhan meissä veneilijöissäkin joukko ihmisiä jotka haluavat kiinnittää veneensä saalinkiin pätevöittymistä kuvaavan viirin. Tietylle joukolle on suorastaan tärkeää, että pitkulaisen viivan lisäksi viirissä on myös pystyraita :-)
Yleensä opiskellessa olen pyrkinyt osaamaan asiat tenttiin tullessa, jottei aika tentissä mene hukkaan. Jos en osaa asioita, niin silloin olen turhaan käynyt koko kurssin. Avomerikurssi oli sen verran abstrakti, että sitä olisi ollut tylsä itseopiskella, ei varmaan olisi tullut treenattua laskuja tarpeeksi. Tentistä olisi varmasti päässyt läpi, mutta huonommin pistein.
Kv. huviveneenkuljettajakirja on tarpeen kanaville mentäessä, CEVNI -liitten kera. Muuten sitä ei tarvita jos seilaa maailmalla omalla Suomeen rekisteröidyllä veneellä, ei myöskään Kielin tai Korintin kanavissa.
Vuokravenettä ei saa alle ilman ko. proopuskaa kai missään Välimerellä.
En voi verrata, kun en ole käynyt vuodesta toiseen tenteissä, ainoastaan kerran kussakin.
Kyllä nuo tutkinnot ovat sen verran haasteellisia, ja harva niistä selviää, joten kyllä saa olla ylpeä kun saa vetää viirit liehumaan!! Kyllähän se saa ihmiset kateellisiksi, ihan niin kuin merikauhujen uljas viirikin, kun jäseniksi vain harvat ja valitut kelpuutetaan..
Aloittaja voi vaikka täältä vertailla, ovatko kysymykset tai vastaukset eri vuosina samat.
https://suomennavigaatioliitto.com/koulutus/tutkintojen-vastaukset/
Saaristolaivurin tutkin 4/2016 on annettu väärä vastaus.
Kysymys:
Millainen alus näyttää yöllä oheisen kuvan mukaisia valoja ja käyttää
päivällä oheista merkkikuviota (musta kartio kärki alaspäin).
Ei oikea vastaus ole konevoimalla oleva purjealus. Oikea vastaus on, hakudu silmäläääkärin vastaanotolle, näet harhoja.
Laivuripätevyydestä antaa ainakin Turva alennusta venevakuutuksista, todnäk muutkin.