Millainen on tosiuskova?

Valitettavasti tällaista käytöstä välillä tapaa vähän samaa kuin up-läiset.
Meitä on moneen junaan.

Minä taasen tapasin erään adventistirouvan eräissä hautajaisten muistotilaisuudessa istuessamme samassa pöydässä ja nähdessään kahvikupposen edessäni tokaisi minulle, että kahvinjuonti on syntiä.
Ei minulle siitä kyllä yhtään syntinen olo tullut, vaikka sen kupposen kahvia joinkin ihan pohjia myöten ja tasin ottaa vielä santsikupinkin.

Meikkaamiseen voi etsiä ohjetta Raamatusta, jossa käsketään naisia sisäiseen kauneuteen. Ja jos ei meikkaa, silloin pitäisi olla sitä sisäistä kauneutta eikä noita noita-akkamaisia juttuja lähimmäisille.

Toisaalta meikkaamista voi ajatella myös lähimmäisten kannalta. Jos nainen on ruma kuin riihenseinä, on aivan kohteliasta vähän meikkailla ja parantaa lähimmäisille näkyvää näkyä. Jos taasen nainen on syötävän kaunis, jos hän on söpö kaikilta osin, turha on mennä Jumalan hyvää luomusta pilaamaan millään keinotekoisella.

Ja nykyisin kun elämme siinä ajassa missä elämme, niin jo miehetkin meikkaa. Sitä Raamattu ei ole edes osannut ottaa huomioon että mene niin hulluksi menee. Sen voi aivan jokainen keskenään ajatella jos mitä sanoo jos ovelle tulee meikattuja miehiä keikailee.

Raamattu antaa selkeän ohjeen naisille miten heidän kaunistuksensa tulisi olla sisäistä. Heidän tulisi olla lempeitä, helliä ja hyviä sekä kaukana kaikesta noita-akkamaisuudesta. Mitä toisten arvostelu kieltämättä on. Joskin jos Raamattuun kirjaimellisesti pitäydytään, niin silloin naisten pitäisi pitää suunsa kiinni myös seurakunnassa ja vain kotona kysyä miehiltään jos heillä on jotain asiaa puheisiin liittyen. Mitä ohjetta naiset eivät varmasti noudata ja tuskin se yleisesti on tarkoitettukaan noudatettavaksi, kun Paavali lisää siihen että joka on tätä ymmärtämättä, niin olkoon ymmärtämättä.

Lähetyksissä miehiä meikataan samasta syystä kuin rumia naisia. Että eivät näyttäisi niin kulahtaneilta. Tuskin heille huulipunaa laitetaan eivätkä he varsinaisesti kaunistu, vaan se tehdään siksi että näyttäisivät luonnollisilta.

Eikä ulkoinenkaan kauneus ole pelkästään sitä miltä ihminen näyttää kuin hölmönä tuijottaa kuten missi. Se on myös sitä, miltä näyttää puhuessaan, miten ilmeilee kuunnellessaan muita, miten liikehtii ja koko olemus mitä se henkii. Ulkoiseenkin kauneuteen tulee ripaus sitä mitä on sisällä. Tähän naiset eivät vain niin juurikaan kiinnitä huomiota, vaan kuvittelevat että meikkaamalla voivat peittää omaa noita-akkamaisuuttaan. Se ei koskaan onnistu ja siinä mielessä meikkaaminen on aivan turhaa.

Monet adventistinaiset meikkaavat. Ei siinä sen kummempaa. Joka seurakuntaan mahtuu itsestään epävarmoja ihmisiä, joiden on välttämätöntä puuttua toisten uskovien elämään.

Meikkaaminen ei ole pelastuskysymys.

Ja mitä noihin Jehovan todistajiin tulee, kokeilkaa adventistit samaa kun jo muut tekee. Sanokaa: " kun kerran olette mielestänne niin hyviä ja ystävällisiä, niin kun siitä lähdette menemään niin ottakaapa nuo meidän roskapussit mukaanne ja viekää tuonne jäte astiaan. Hobi hobii nyt."

Meikkaaminen on syntiä. meikkaamattomuus on syntiä. Ovilla käyminen on syntiä. Ovilla käymättömyys on syntiä. koeta nyt siinä sitten päättää.

Eiku ei tarvitsekaan. Jeesus kun täytti kaiken lain, niin nyt voi meikata tai olla meikkaamatta tai tehdä sitä tai tätä. Halle lujaa nyt vaan, kuten väki Jeesuksen aasillekin sanoi.

En nyt lähtis ihan tyhmiksikään niitä mamuja nimittämään. Onhan sekin eräänlaista viisautta, kun rahan päälle ymmärtää ja on päässyt sieltä kotimaasta niinkin kauas pohjolaamme. Sitten vielä vähän ajan perästä koko mamun suku on saapunut keskuutemme elämään veronmaksajiemme siivellä? Viisauttahan se on, kun osaa käyttää palvelujamme surutta hyväkseen?

Paljon tyhmempiä tuntuvat olevan meidän poliitikkomme, jotka eivät ymmärrä koko pelistä yhtään mitään?

Havaintojeni mukaan käytännön suhtautuminen meikkeihin ja koruihin on muuttunut tosi paljon viime vuosikymmenien aikana. Vielä 1970-luvulla tuomitseminen oli melko ehdotonta ja näillä ulkoisilla tunnusmerkeillä saattoikin varsin luotettavasti tunnistaa ei-adventistin. Toinen vielä varmempi oli tietysti tupakointi.

Nykyään nuoret adventistinaiset eivät käytännössä juuri erotu massasta meikkien tai korujen perusteella.

Tekee mieli heittää tähän eräs dialektinen nurin päin kääntäminen. Pietarin kirjettä siteeraten sanotaan, että kaunistuksen ei tule olla ulkonaista, vaan sisäistä. Ja minäpä sanonkin, että luojalta saatu kaunis ulkomuoto on ulkonaista kauneutta. Sen sijaan se, että ilmaisee itseään kaunistautumalla meikeillä, on sisäistä kauneutta, koska se heijastaa sisäistä näkemystä.

Noin muutenkin minusta suurin osa kaikesta meikkauksesta on ihan ystävällistä muita ihmisiä kohtaan, kun sillä tarjotaan miellyttävää silmänruokaa. On toki myös sellaisia meikkejä, jotka minusta ovat kamalan näköisiä, mutta tässä on kyse makuasioista, joista ei pidä kiistellä.