Poikkeaako generaattoria pyörittävän potkurin lavan muoto normaalin työntävän lavan muodosta?
Tavallinen potkurihan työntää tehokkaasti, mutta pakittaa heikosti. Jos tavallisen potkurin kääntää 180°, niin toimisiko se silloin tehokkaasti generaattorin lapana?
Tavallinen potkurihan työntää tehokkaasti, mutta pakittaa heikosti. Jos tavallisen potkurin kääntää 180°, niin toimisiko se silloin tehokkaasti generaattorin lapana?
Vastaukset 19
Vanhimmat
"hydrogeneraattori"?!?!?
vedellä toimi generaattori! sehän ratkaisi sähköongelman merellä!
keksitkö seuraavaksi ikiliikkujan?
Eikö nimimerkki sitä odotellessa tunne laitetta? Sehän on vähän niinkuin separaattori. Yläreiästä kun syöttää vettä ja veivaa, niiin alareiästä tulee sähköä.
Hydrogeneraattoreissa ei ole potkuria, vaan turbiini.
Turbiinin lavan muoto poikkeaa tietysti olennaisesti potkurin lavan muodosta.
Jos potkurin lapaa kääntää 180°, niin sen lavan muoto ei muutu lainkaan. Se on siis edelleenkin potkurin lapa, eikä turbiinin lapa.
Noi on melkoisia energiamyllyjä jos purjehtii kovemmalla kelillä vaikka turbiinin koko näyttää äkkiseltään pieneltä. 600 watin kone taitaa maksaa kolmisen tonnia jenkeissä. Näistä olisi mukava lukea muuten jotain testejä. Vauhdin hiljentyessä energian tuottokin kyllä laskee curvissa lähes kumulatiivisesti. Ehkä outoakin ettei näistä ole ollut puhetta ?
Syntyykö sähköä jos laittaa kuivia koivuklapeja sitloodaan ja vuolee niihin kihiset ennen sytytystä
Kovasti näytää monella runosuoni pullistelevan kun pitää ehdottomasti päästää painetta tähän ketjuun.
Jos runoilusta siirrytään käytäntöön, niin silmämääräisesti hydrogeneraattorin propellin muoto poikkeaa hieman perämoottorin vastaavasta. Ne ovat yleensä hyvin ohuita, lapa ei ole käyrä ja etupinnan/ takapinnan siipiprofiilia muistuttava kaarevuuseroa tuskin havaitsee. Pikemminkin hyvin symmetrinen. Mitä kysyjän 180 asteen käännöllä haettaisiin, en ymmärrä. Hydrogeneraattori toimisi luultavasti tehokkaammin, jos potkuri olisi puhtaammassa virtauksessa tukivarren etu- eikä takapuolella, kuten yleensä on tapana. Ehkä siitä on kyse?
Tavallisen potkurin lapa näyttää koveralta. Työntövoimaa antaessa, jolloin potkuria pyöritetään, tämä kovera puoli on siis kohtauspuoli, kupera puoli on jättöpuoli. Generaattorikäytössä sen sijaan päinvastaisesta suunnasta tuleva virtaus yrittää pyörittää potkuria, jolloin 180 astetta naama menosuuntaan kääntämällä kovera puoli säilyisi kohtausreunana. Olisiko silloin parempi pito/hyötysuhde, kun normaalipäin kupera puoli edellä mentäessä?
Teollisuuden isoja turbiinilapojakin kun googlella katsoo, niin nekin näyttää kohtau-/tulopuoleltaan koverilta?
T.aloittaja
se.totus kirjoitti "Hydrogeneraattoreissa ei ole potkuria, vaan turbiini."
Todellisuudessa hydrogeneraattorissa on potkurilavat eikä turbiinilavat. Joku tulokasmalli on varustettu tunnelilla mutta yleisimmin potkuri pyörii vapaassa vedessä toisin kuin turbiini.
Eikö hydrogeneraattoria kannattaisi tarjota uusiin veneisiin lisävalintaisena ominaisuutena ja kiinteänä asennuksena?
Kiinteällä asennuksella tarkoitan sitä, että sille olisi paikka keulassa, koska siinähän ei ole loppujen lopuksi järjen häivää, että sitä roikotetaan muutenkin täydessä perässä, jossa virtauksetkin häiriintyvät.
Keulassa ja perässä on hydrogenun kannalta sellainen oleellinen ero, että perä pysyy aallokossa melko hyvin vedessä, mutta keula usein korkealla ilmassa. Ei hydrogenu kestäisi keulassa tulevia dynaamisia kuormia.
Katin peräänähän noita mahtuisi vaikka neljä rinnakkain jos dingy on nostettu tarpeeksi korkealle.. Ainakin noissa hydroissa mitä itse olen katsellut on taittuvat varsi jolloin ne voidaan nostaa myös vedestä ylös irroittamatta koko laitettan esim. levän ja simpukoiden puhdistusta varten. Koko laitteen irroituskin onnistuu telakkaa lukuunottamatta jolloin sitä ei kukaan käy pöllimässä jos vene jää jonnekin periferiaan pitemmäksi aikaa. Käytännön kokemusta ei tunnu olevan kovin monella.
Levää, simpukoita ja puhdistustarvetta ei hydrogeneraattorissa esiinny normaalikäytössä laisinkaan. Venevarusteiden pöllimisen riski taitaa olla Suomen ulkopuolella hyvin pieni. Helposti irroitettavat uudet kiinnitykset ovat pikemmmin laituriin perä edellä tuloa varten. Siinä tilanteessa hydron voi helposti särkeä.
On järjen häivää, koska hydroa nostetaan ja lasketaan muutama kerta päivässä. Ei kannata sen takia mennä keulaan kastumaan. Toinen ongelma on saada pysymään koko ajan vedessä. Se onnistuu vain perässä. Kolmas on vedessä kelluvat esineet, jotka hajoittaisivat keula-asennuksen. Neljäs on roskat ja levät, jotka perässäkin takertuvat ja pitää poistaa, mutta keulassa varmaan pahemmin.
Hei lapojen muoto. Eiköhän laitteiden valmistajille ole tullut mieleen kääntää potkuria 180 astetta ja testailla mikä on tehokkain!
Luultko todella valmistajien tiedot niin olemattomiksi, että potkurin asentoa pitäisi testailla? Varsin vähäiselläkin virtausopin tuntemuksella tietää, miten päin ropeli laitetaan, mutta lavan ja sen profiilin muodon optimointi vaihtuville nopeuksille on jo hiukan vaativampi rasti.
Watt & Sea myy potkuria, missä on säädettävät lavat. Ei kylläkään sovi hitaille veneille, siihen on oma potkurinsa. Hinta muistaakseni on 350-400.
Watt & Sea ei myy potkurin lapoja ollenkaan, mutta turbiinin lapoja kylläkin.
Tunnelit ei liity asiaan mitenkään.
Mikä mielestäsi on ero turbiinilavan ja potkurilavan välillä?