Pakkoruotsia puolustelevien humanistiprofessorien ongelma on koko vertaisryhmän maailmankuvan kielikeskeisyys - tuhat kieltä on siwistystä, matemaattinen ajattelu tarpeetonta.
Tässä lainaus eräältä blogia pitävältä suomalaisugrilaisten kielten professorilta:
- Olenko ihan toivoton elitisti, kun mielestäni sivistyneen suomalaisen kerta kaikkiaan kuuluu osata sitä kieltä, jolla kansamme historia on kirjoitettu?
Tässä kirjoitti siis suomakaisugrilaisten kielten professori, jolle pakkoruotsi on sydämen asia, vaikka hän osaa myös kertoa, miksi pakkoruotsia kritisoidaan:
- ymmärrän kyllä senkin, että ”pakkoruotsin” perustana oleva ajatus kaksikielisestä kansakunnasta on nykyään ongelmallinen.
- Ruotsi on de facto vähemmistökieli, jota puhuu äidinkielenään vain pikkuruinen murto-osa Suomen kansasta; itävaltalaisille opiskelijoilleni olen havainnollistanut tätä näkökulmaa kysymällä, mitä he tuumaisivat siitä, että Itävallan kaikissa kouluissa olisi pakollisena oppiaineena sloveeni tai unkari.
- Suuri osa suomalaisista ei nykyään ikinä joudu tai pääse ruotsin kanssa tekemisiin. Ruotsinmaalaistenkin kanssa on helpompi puhua englantia. Miten muutenkaan, kun jopa suomenruotsalaiset, äidinkielenään ruotsia puhuvat (mitä Ruotsissa ilmeisesti useinkaan ei tajuta) ihmiset kertovat, miten riikinruotsalainen keskustelukumppani väen vängällä haluaa vaihtaa englanniksi, ”koska se on varmaan sulle helpompaa”.
- Ja suomenruotsalaisen kanssa ruotsia puhumaan pääsee vain, jos omaa henkilökohtaisen ja luottamuksellisen suhteen suomenruotsalaiseen, joka suostuu kuuntelemaan toisen puutteellista ja änkyttävää ruotsia vaikka itse osaisi suomea paljon paremmin ja sujuvammin.
- Miksi kuitenkin se sadan vuoden takaisiin kielten valtasuhteisiin ja kaksikielisen kansakunnan myyttiin perustuva pakkoruotsi?...
Professori siis näkee todellisuuden ja ruotsin tarpeettomuuden. Miksi se sadan vuoden takaisiin kielten valtasuhteisiin ja kaksikielisen kansakunnan myyttiin perustuva pakkoruotsi? Professorin vastaus oli siwistys, siwistys, se humanistinen siwistys.
Ongelmaa nämä humanistit eivät pysty näkemään. He kuvittelevat myös, että oppimisvaikeus on asenne. He kuvittelevat, että heidän vastenmielisyytensä liikuntaa ja matematiikkaa kohtaan vaatii kouluun muille vastenmielisiä kieliopintoja, tasa-arvoa onkin kurjuuden jakaminen, näin sama professori:
- Varmasti monille muillekin kuin minulle koulun jumppatunnit olivat aikoinaan pelkkää järjetöntä kidutusta --- Ikinä en muuten ole derivointia mihinkään tarvinnut sen jälkeen, kun koulusta lähdin. Enkä hiilivety-yhdisteiden kaavoja.
Miten aloittaa professoritason ihmisen kanssa keskustelu siitä, että hänen maailmankuvassaan sanojen sivistys, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus arvomaailma on vinksallaan - eikä logiikka toimi.
Tässä lainaus eräältä blogia pitävältä suomalaisugrilaisten kielten professorilta:
- Olenko ihan toivoton elitisti, kun mielestäni sivistyneen suomalaisen kerta kaikkiaan kuuluu osata sitä kieltä, jolla kansamme historia on kirjoitettu?
Tässä kirjoitti siis suomakaisugrilaisten kielten professori, jolle pakkoruotsi on sydämen asia, vaikka hän osaa myös kertoa, miksi pakkoruotsia kritisoidaan:
- ymmärrän kyllä senkin, että ”pakkoruotsin” perustana oleva ajatus kaksikielisestä kansakunnasta on nykyään ongelmallinen.
- Ruotsi on de facto vähemmistökieli, jota puhuu äidinkielenään vain pikkuruinen murto-osa Suomen kansasta; itävaltalaisille opiskelijoilleni olen havainnollistanut tätä näkökulmaa kysymällä, mitä he tuumaisivat siitä, että Itävallan kaikissa kouluissa olisi pakollisena oppiaineena sloveeni tai unkari.
- Suuri osa suomalaisista ei nykyään ikinä joudu tai pääse ruotsin kanssa tekemisiin. Ruotsinmaalaistenkin kanssa on helpompi puhua englantia. Miten muutenkaan, kun jopa suomenruotsalaiset, äidinkielenään ruotsia puhuvat (mitä Ruotsissa ilmeisesti useinkaan ei tajuta) ihmiset kertovat, miten riikinruotsalainen keskustelukumppani väen vängällä haluaa vaihtaa englanniksi, ”koska se on varmaan sulle helpompaa”.
- Ja suomenruotsalaisen kanssa ruotsia puhumaan pääsee vain, jos omaa henkilökohtaisen ja luottamuksellisen suhteen suomenruotsalaiseen, joka suostuu kuuntelemaan toisen puutteellista ja änkyttävää ruotsia vaikka itse osaisi suomea paljon paremmin ja sujuvammin.
- Miksi kuitenkin se sadan vuoden takaisiin kielten valtasuhteisiin ja kaksikielisen kansakunnan myyttiin perustuva pakkoruotsi?...
Professori siis näkee todellisuuden ja ruotsin tarpeettomuuden. Miksi se sadan vuoden takaisiin kielten valtasuhteisiin ja kaksikielisen kansakunnan myyttiin perustuva pakkoruotsi? Professorin vastaus oli siwistys, siwistys, se humanistinen siwistys.
Ongelmaa nämä humanistit eivät pysty näkemään. He kuvittelevat myös, että oppimisvaikeus on asenne. He kuvittelevat, että heidän vastenmielisyytensä liikuntaa ja matematiikkaa kohtaan vaatii kouluun muille vastenmielisiä kieliopintoja, tasa-arvoa onkin kurjuuden jakaminen, näin sama professori:
- Varmasti monille muillekin kuin minulle koulun jumppatunnit olivat aikoinaan pelkkää järjetöntä kidutusta --- Ikinä en muuten ole derivointia mihinkään tarvinnut sen jälkeen, kun koulusta lähdin. Enkä hiilivety-yhdisteiden kaavoja.
Miten aloittaa professoritason ihmisen kanssa keskustelu siitä, että hänen maailmankuvassaan sanojen sivistys, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus arvomaailma on vinksallaan - eikä logiikka toimi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Humanisteille pitää opettaa logiikkaa!