"Jos opettajaa uuvuttaa joku luokkansa oppilas, niin jotkut opettajat on sellaisia, että ne hyvin herkästi vaatii kyseisen lapsen siirtoa erityisluokalle. Kyse voi olla millä tahansa tavalla "suuritarpeisesta" oppilaasta. Esim. riehuva ja häiriköivä, tai jollain tavalla "outo" ja arka, joka herättää uuvuttavia reaktioita muissa opettajassa, kiusaustilanne, jota opettaja ei saa itse ratkaistua jne. Taustalla on yleensä opettajan oma kyvyttömyys tai uupumus ja halu saada luokassa oleva "ongelma" pois omaa työn arkea rasittamasta.
Eniten asiassa vaikuttaa varmasti se, millainen opettaja lapsella on, lapsellesi sopiva tai ei sopiva. Sellainen voi tulla vastaan tavallisella luokallakin, että opettaja on kokematon ja kärsimätön ja haluaa päästä helpolla.
Eri asia on, jos opettaja tarkoituksella heittäytyy avuttomaksi. Vetoaminen osaamattomuuteen on tietysti ammatissa kuin ammatissa näppärä tekosyy kieltäytyä lisätöistä. Siihen neuvotaan jo opettajankoulutuksessa: "Opettajan ei tarvitse osata kaikkea. On myös erityisluokkia ja erityisopettajia"
Opettajan työ kevenee, kun oppilaat voi valita.Valikoinnin tarpeesta kirjoitti kansakouluntarkastelija A.V. Laitakari jo vuonna 1919 apukoulun opetusopissaan: tuhannet "puupäät", "tylsät" ja "kankeaoppiset" tulevat olemaan opettajien vaivana ja mieliharmina tulevassa oppivelvollisuuskoulussa. Niinpä heidän pääsynsä tavallisille luokille tulee estää. Voisiko tässä olla selitys erityisluokkien kasvulle? Kyse olisikin vain omien töiden keventämisestä, kun siihen tilaisuus tarjoutuu?
On huomattu, että jotkut tavalliset luokanopettajat luottavat aika sinisilmäisesti siihen, mitä erityisluokkien hienoissa papereissa lukee. Ei se ole pelkkää halua päästä eroon hankalasta lapsesta, se on myös naivia sinisilmäisyyttä. Uskotaan esim. että on tiloja joissa voi tehdä työtään yksin ja rauhassa, on yksilöllisiin tarpeisiin soveltuvia menetelmiä jne. Karvas totuus on yleensä kuitenkin se, että tilojen ja materiaalien suhteen on vielä suurempi pula kuin tavallisissa kouluissa ja erityisopettajan resurssit ei riitä niiden 8 ongelmakersan tarpeisiin sitäkään vähää kuin sen tavisopettajan resurssit riittäää niiden 20-30 tavislapsen tarpeisiin.
Koulussa voi osua luokkaan, jossa opettaja ohjaa erityisoppilasta ilman sen suurempaa numeroa. Jos erehtyy kysymään, opettaja voi alkaa valittaa täydellistä avuttomuuttaan. Olisiko sitten niin, että jos kehuisi osaavansa, naapuriluokan osaamaton kollega tarjoaisi opettajalle saman tien omankin kiusankappaleensa.
Jotain tällaista varmaan tapahtuu, koska vaikeat oppilaat usein löytyvät samoilta opettajilta. Olisiko "osaamisen puute" myös teatteria, jota kannattaa varmuuden vuoksi esittää ettei joudu muitten kaatopaikaksi? Monelle opettajalle opetustyö ei ole varsinainen kutsumusammatti. Aika yleistä taitaa olla duunariasenne. Osataan vain se mikä välttämättä vaaditaan
Kannattaa kiinnittää huomiota myös erityisopettajien osaamistasoon. Joka kolmas erityisopettaja on epäpätevä(Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2010). Niinpä erityisluokkasiirto usein merkitsee lapsen siirtämistä epäpätevälle opettajalle. Monet erityisopettajat jäävät vaille peruskoulun oppiaineiden opintoja, jolloin sisältötieto oppiaineista jää puutteelliseksi. Tämä ongelma vain kasvaa yläkoulun puolella. Eipä ole ihme, jos meillä on syrjäytyneitä lapsia ja useat aikanaan erityisopetukseen siirrettyjä poikia.
Erityisopettajakoulutuksessa teoreettinen lääketieteellinen tieto vie tilaa koulutyössä tarpeellisemmalta kasvatustieteeltä. Erityisopettajille normaali luokka on useimmiten vieras ympäristö ja monet ovat sinne myös muodollisesti epäpäteviä. Heidät on koulutettu erityisluokanopettajiksi, joten tavallisten oppilaiden ja erityisoppilaiden opetuksen yhdistäminen on heille vieras asia, samoin se korkea vaatimustaso, joka tavallisessa luokassa vallitsee työnteon ja käyttäytymisen suhteen. Yhtä tuntemattomia nämä asiat ovat inkluusion virallisille "osaamiskeskuksille" eli valtion erityiskouluille. Todellisuudessa inklusiivisen opetuksen parhaita asiantuntijoita taitavat sittenkin olla aivan tavalliset opettajat!
Varmasti on niin, että jotkut oppilaat ovat opettajan kannalta työläämpiä kuin toiset. Kiusankappaleista eroon pääseminen taas helpottaa opettajan töitä. Tämä epäilemättä selittää erityisluokkien suosiota. Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että integroidut erityisoppilaat aiheuttaisivat opettajissa uupumista. Poikkeuksena voivat olla vakavat käytösongelmat. Useimmissa tapauksissa "lisätyö" taitaa olla suhteellista: kyse on siitä, mitä opettaja katsoo työhönsä kuuluvaksi ja mitä ei. Erityisesti kai ne hommat pakkaavat haukotuttamaan, joista helposti pääsisi myös eroon. Töiden karsiminen on helpointa aloittaa ylimääräisen hyväntekeväisyyden osastolta. "
Jos jossakin koulussa ja luokassa ei kiusaamista saada kuriin, lienee se enemmän saamattomuutta ja välinpitämättömyyttä ja auktoriteetin puutetta, kuin mitään muuta. Opekin kiusaa nykyään lapsia herkästi.
Ala-asteen opettajan kadonnut motivaatio
1
112
Vastaukset
- Lapsen_parhaaksi
Osallistuva kasvatus (inkluusio) on nykyään käytössä oleva toimintaperiaate, jossa ajatuksena on, että kaikki kuuluvat samaan yleisopetuksen piiriin huolimatta erityisen tuen tarpeistaan. Asiaa pitää tarkastella aina lapsen näkökulmasta.
Osallistuvan kasvatuksen tavoitteita ovat muun muassa tasa-arvon toteutuminen ja lähikouluperiaate. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella lapsella on yhtäläinen oikeus käydä lähikouluaan ja osallistua kokonaisvaltaisesti opetukseen yhdessä oman ikäluokkansa kanssa ja tarvittavat tukitoimet tuodaan opetusympäristöön oppilaiden tarpeiden mukaan. Integraatio on osallistuvan kasvatuksen ensimmäinen vaihe, jossa tavoitteena on ottaa erityisoppilaat osaksi yleisopetusta. Erityisoppilaiden sopeuttaminen luokkaan tapahtuu opettamisen eriyttämisen avulla.
Nykykoulussa osallistuva kasvayus on tavoiteltava tilanne. Jos lapsi saa kaiken tarvitsemansa tuen yleisopetuksen puolella, hänen opetusratkaisunsa on inklusiivinen. Osallistuva kasvatuksen käsite voidaan jakaa pehmeään, kovaan ja tyhmään osallistuvaan kasvatukseen. Pehmeä sisältää yleisopetuksessa käytettävissä olevien monipuolisten tukimuotojen hyödyntämisen, mutta hyväksytään tuen tarvitseminen myös muualta vastaanotettuna. Kovalla osallistuvalla kasvatuksella tarkoitetaan niin sanottua fanaattista kasvatusta, joka on puhtaasti osallistuvaa. Tämä tarkoittaa oppilaan kaikkiin tarpeisiin vastaamista yleisopetuksen puolella. Tyhmä osallistuva kasvatus kertoo tilanteesta, jossa erityistarpeet tiedostetaan, mutta niihin ei vastata, sillä niitä ei haluta nimittää erityisiksi.
Tämä tilanne lienee sellainen, jossa yleisopetuksen luokanopettaja ei saa lisätukea työhönsä, vaan hän jatkaa työtään samalla tavalla kuin ennenkin, vaikka luokkaan siirtyisi erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Erityispedagogiikka-asiantuntijat mainitsevat monen opettajan vastustavan osallistuvaa kasvatusta sen vuoksi, että he kokevat sen lisäävän työn määrää.
Yleisopetuksessa eritystä tukea tarvitsevien oppilaiden on todettu pärjäävän vähintään yhtä hyvin, jos ei jopa paremmin kuin erityisluokissa.
He pääsivät samalla osaksi ikäistensä normaalia kulttuuria. Akateemisten, sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen on todettu edistyneen osallistuvan kasvayuksen opetuksen yhteydessä paremmin.
Erityisoppilaaksi leimaamisen ja yleisopetuksesta erillisitämisen on huomattu vaikuttavan negatiivisesti oppilaan minäkuvaan, mielenterveyteen masentuneisuutena sekä rajoittuneisiin sosiaalisiin suhteisiin.
Sellaiset yleisopetuksessa olleet erityisoppilaat, joiden opettaja ja perhe ovat uskoneet heidän menestyvän, ovat saaneet parhaita tuloksia. Tällaisilla oppilailla on todettu olevan hyvät sosiaaliset sekä lukemisen ja kirjoittamisen taidot. Oppilaiden tarpeet on huomioitu opetuksessa mukautuvasti, ja koulun johtokin on tukenut osallistuvaa kasvarusta. Vaikuttaa siltä, että kaiken tuen yleisopetuksessa saaneet ja siellä opiskelleet oppilaat menestyvät jatko-opinnoissa paremmin kuin erillisessä erityisopetuksessa tukea saaneet oppilaat.
Osallistuvassa kasvatuksessa erityisen tuen tarvitsijat pääsevät osaksi ryhmää oman ikäluokkansa kanssa, jolloin he voivat kokea eri tavoin tulevansa hyväksytyksi sellaisina kuin he ovat, koska erilaisuutta ei korosteta.
Vertaisryhmää pidetään tärkeänä myös lapsen persoonallisuuden rakentumisen kannalta. Oman ikäryhmänsä mukana lapset pääsevät erilaisiin sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin ja -suhteisiin, joita ei välttämättä eriytetyssä oppimisympäristössä pääse kohtaamaan. Lisäksi yhteenkuuluvuuden tunne muun ryhmän kanssa ylläpitää motivaatiota ja oppimisen iloa.
Vaikka osallistuva kasvatus nähdään lasten kannalta hyvin myönteisenä asiana, tulee se kuitenkin toteuttaa lapsen ehdoilla, koska siihen liittyy siihen myös haasteita. On huomioitava lapsen mahdolliset lääketieteelliset diagnoosit ja sosiaaliset ominaisuudet. Esimerkiksi aistiherkän lapsen kanssa tulee huomioida luokan oppilasmäärä ja melutaso. Kaikille oppilaille yleisopetus ei ole paras vaihtoehto.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123940MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar802049Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5481641Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin851308Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671097Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331028Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214908Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60883- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3818