Hieno matka Etelä-Afrikassa

Olin Etelä-Afrikan kiertomatkalla 07.-21.1.1919. Kyseessä oli tietyn matkatoimiston järjestämä matka. Oppaanamme oli maan läpikotaisin tunteva n. 50-vuotias suomalainen, mutta ulkomailla asuva nainen, entinen kilpapurjehtija, ja hänen apunaan paikallinen myös n. 50-vuotias ”puoliverinen” eli värillinen Cyril, kielitaitoinen, oikein sympaattinen mies, huippuammattilainen. Matkaryhmämme koostui 22 ihmisestä, lähes kaikki paljon matkustelleita ikäihmisiä, minä 83-vuotiaana kai joukostamme vanhin.

Oli todella hieno matka! Olen matkustellut melkoisesti, viimeisten 14 vuoden aikana tehnyt yhteensä 38 kaukomatkaa, jotka ovat suuntautuneet kaikille mantereille Australiaa ja Antarktista lukuun ottamatta. Tarkistin lukumäärän tietokoneellani olevasta matkakuvatiedostosta. Kiertomatkoja olen tehnyt Etelä-, Keski- ja Pohjois-Amerikkaan, Kiinaan, Intiaan, Thaimaahan, Malesiaan, Vietnamiin, Sri Lankaan ja hyvin moniin Euroopan ja Lähi-idän maihin, lisäksi olen ollut Niilin ja Volgan risteilyillä ja Välimeren risteilyllä Kyprokselta Israeliin ja Egyptiin ja takaisin Kyprokselle. Hienoja matkoja noissakin, mutta kyllä tämä matkani menee aivan kärkeen, ehkä jopa ykköseksi.

Etelä-Afrikka on suuri maa, pinta-alaltaan yli 1 200 000 neliökilometriä - siis n. neljä kertaa Suomen kokoinen - ja väestöltään n. 50 miljoonaa. Nuo tiesin ennakolta, mutta silti maa yllätti minut ja varmaan monet muut matkailijamme sekä maantieteellisellä että väestöllisellä moninaisuudellaan. Matkamme alkoi kahden päivän safarilla Krugerin valtavassa luonnonpuistossa, josta tietoja tässä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Krugerin_luonnonpuisto

Ajelimme Jeep-tyyppisillä avoautoilla, kussakin kuljettajan ja turvamiehen lisäksi kuusi ihmistä. Näimme aivan uskomatonta luontoa ja sen eläimistöä kuten leijonia, leopardeja, kirahveja, norsuja, sarvikuonoja, virtahepoja ja lukuisia hirvi- ja kaurislajeja, upeita lintuja ja myös käärmeitä. Ensimmäiset kolme yötä asuimme teltoissa, jotka oli kyllä rakennettu kohotetulle lauta-alustalle ja niissä oli suihku, WC ja verhojen ympäröimä ”makuuhune”.

Matkamme jatkui sitten maan koillisosan suuriin kaupunkeihin, joita ovat yli 4 miljoonan asukkaan upea Johannesburg, hallinnollinen pääkaupunki n. 1,5 miljoonan asukkaan Pretoria ja yli miljoonan asukkaan Soweto, joka on vain mustien asuttama, koostuu vierivieressä olevista matalista peltikattoisista majoista. Silti kaupungissa on ainoana maailmassa katu, jonka varrella on asunut kaksi rauhannobelistia, Nelson Mandela ja piispa Desmond Dudu! Tuota laajaa aluetta kolmen päivän ajan kierrellessämme bussimme mittariin kertyi lähes 1000 km ja iloinen bussikuskimme, täysimusta Dan oppi monta suomen kielen sanaa!

Johannesburgin lentokentästä lensimme 1,5 tunnin lennon kaakkoisrannikon satamakaupunkiin Port Elisabethiin, jossa saimme uuden bussin kuskeineen ja jatkoimme sillä pitkin rannikkoa ja välillä vuorisolia ja yövyimme kolmella eri paikkakunnalla, oikein mukavissa bungalow-tyyppisissä hotelleissa. Lopulta saavuimme n. 3,5 miljoonan asukkaan Kapkaupunkiin, jossa tietenkin kävimme Pöytävuorella (Table Mountain) ja Robben Island- saarella, jossa Nelson Mandela oli vankina yli 20 vuotta. Nyt saari vankiparakkeineen on museoitu ja sinne pääsee vain opastettuna. Kap kaupungissa viivyimme vielä kolme päivää tehden sieltä useita matkoja bussillamme, jonka mittariin kertyi taas lähes 1000 km.

Paljon olisi vielä kerrottavaa matkaltamme, mutta tulisi liian pitkä juttu, joten lopetan tähän ja jatkoksi laitan matkaltamme ottamiani kuvia, en suinkaan kaikkia koneelleni laittamiani lähes kahtasataa, mutta muutamia. Viimeisessä kuvassa on näkymä 32-kerroksisen hotellin 28.kerroksessa sijainneesta huoneeni ikkunasta, taustalla pöytävuori.