Omavalvonta ei näköjään riitä. Onko julkisesti OMAVALVONTASUUNNITELMAT nähtävissä?
Vanhuspalvelulaki 1 §
Lain tarkoituksena on
1)tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista;
2)parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa
3)parantaa mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta
4)vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävän sosiaali- ja teveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamiseen sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista
...
Vanhuspalvelulaki 5 §
Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi.
...
Vanhuspalvelulaki 6 §
Kunnan on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan.
Palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palvelujen käyttäjiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi kunnan on koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilökunnan määrästä ja koulutuksesta. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä esitetyt havainnot.
Palvelut on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sisällöltään, laadultaan ja laajudeltaan selaisina kuin ikääntuneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät. Palvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti .
Kunnan on järjestettävä 1 momentissa tarkoitetut sosiaalipalvelut lähellä asiakkaita, jollei palvelujen keskittäminen ole perusteltua niiden laadun ja turvallisuuden kannalta.
...
Kunnan on osoitettava 5 §:ssä tarkoitetun suunnitelman toteuttamiseksi riittävät voimavarat...
Kunnan on tuettava ikääntyneen väestön hyuvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoritumista osoittamalla voimavaroja muihinkuin 1 momentissa tarkoitettuihin toimintoihin.
Kunnan käytettävissä on oltava käytettävissä iäkkäiden tarvitsemien sosiaali- ja terveysalvelujen laadukasta järjestämista varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta
jne.
14 §
Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet
Kunnan on toteuttava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain tässä laissa säädetyillä perusteilla.
... iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua...
... kunnan on turvattava iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoitojärjesteln pysyvyys
14 a § Pitkäaikaisen laitoshoidon edellytykset
15 § Palveluntarpeiden selvittäminen
16 § Palvelusuunnitelma
Kunta vastaa siitä, että iäkkäälle henkilölle laaditaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7:ssa tarkoitettu suunnitelma (palvelusuunnitelma).
Palvelusuunnitelmassa on määriteltävä iäkkään henkilön toimintakykyä koskevan arvion perusteella, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi. Iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätn edunvalvojan kanssa on neuvoteltava vaihtoehdoista kokonaisuuden muodostamiseksi.
...
19 § palvelujen laatu
Iäkkäälle henkilölle tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava hänelle hyvä hoito ja huolenpito.
20 § HENKILÖSTÖ
Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut.
...
Toimintayksikössö on oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina.
21 § JOHTAMINEN
Toimintayksikössä on oltava johtaja, joka vastaa siitä, että asiakastyössä noudatetaan 13, 14 ja 19 §:ssä säädettyjä periaatteita sekä että palvelut täyttävät muutkin niille asetetut vaatimukset.
23 § OMAVALVONTA
Toimintayksikön johtajan on huolehdittava että toimintayksikössä järjestetään OMAVALVONTA palvelujen laadun, turvallisuuden ja aisanmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvontaa varten on laadittava OMAVALVONTASUUNNITELMA, joka on pidettävä julkisesti nähtävänä.
Vanhuspalvelulaki 1 §
Lain tarkoituksena on
1)tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista;
2)parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa
3)parantaa mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta
4)vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävän sosiaali- ja teveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamiseen sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista
...
Vanhuspalvelulaki 5 §
Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi.
...
Vanhuspalvelulaki 6 §
Kunnan on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan.
Palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palvelujen käyttäjiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi kunnan on koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilökunnan määrästä ja koulutuksesta. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä esitetyt havainnot.
Palvelut on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sisällöltään, laadultaan ja laajudeltaan selaisina kuin ikääntuneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät. Palvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti .
Kunnan on järjestettävä 1 momentissa tarkoitetut sosiaalipalvelut lähellä asiakkaita, jollei palvelujen keskittäminen ole perusteltua niiden laadun ja turvallisuuden kannalta.
...
Kunnan on osoitettava 5 §:ssä tarkoitetun suunnitelman toteuttamiseksi riittävät voimavarat...
Kunnan on tuettava ikääntyneen väestön hyuvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoritumista osoittamalla voimavaroja muihinkuin 1 momentissa tarkoitettuihin toimintoihin.
Kunnan käytettävissä on oltava käytettävissä iäkkäiden tarvitsemien sosiaali- ja terveysalvelujen laadukasta järjestämista varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta
jne.
14 §
Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet
Kunnan on toteuttava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain tässä laissa säädetyillä perusteilla.
... iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua...
... kunnan on turvattava iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoitojärjesteln pysyvyys
14 a § Pitkäaikaisen laitoshoidon edellytykset
15 § Palveluntarpeiden selvittäminen
16 § Palvelusuunnitelma
Kunta vastaa siitä, että iäkkäälle henkilölle laaditaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7:ssa tarkoitettu suunnitelma (palvelusuunnitelma).
Palvelusuunnitelmassa on määriteltävä iäkkään henkilön toimintakykyä koskevan arvion perusteella, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi. Iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätn edunvalvojan kanssa on neuvoteltava vaihtoehdoista kokonaisuuden muodostamiseksi.
...
19 § palvelujen laatu
Iäkkäälle henkilölle tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava hänelle hyvä hoito ja huolenpito.
20 § HENKILÖSTÖ
Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut.
...
Toimintayksikössö on oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina.
21 § JOHTAMINEN
Toimintayksikössä on oltava johtaja, joka vastaa siitä, että asiakastyössä noudatetaan 13, 14 ja 19 §:ssä säädettyjä periaatteita sekä että palvelut täyttävät muutkin niille asetetut vaatimukset.
23 § OMAVALVONTA
Toimintayksikön johtajan on huolehdittava että toimintayksikössä järjestetään OMAVALVONTA palvelujen laadun, turvallisuuden ja aisanmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvontaa varten on laadittava OMAVALVONTASUUNNITELMA, joka on pidettävä julkisesti nähtävänä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Helsingin Sanomien uutisissa luki 29.1.: HOIVA-ALAN OMISTUS KESKITTYY
Mehiläisen toimitusjohtajan mielestä kuntien ympärivuorokautisesta hoivasta yrityksille keskimäärin maksama 120 euron vuorokausikorvaus hoivasta ja ruoasta on yksinkertaisesti liian pieni. - Kuntien oma kustannus on 150 euroa vuorokaudessa, toteaa Mehiläisen toimitusjohtaja.
120 e (kunnan maksama osuus) x 30 vrk = 3.600 e/kk. Siihen tulee lisäksi asiakkaan oma maksuosuus, (eli lähes koko eläke), keskimäärin 1.400 e/kk. 3.600 1.400 = 5.000 euroa/kk.
Kyllä 5.000 euroa kuukaudessa pitäisi riittää yhden vanhuksen hoitoon, ruokaan ja huoneen vuokraan.
Netistä on helppo hakea tietoa, miten paljon kunnat panostavat ikäihmisten palveluseteleihin eli miten paljon hoiva kolmessa eri monikansallisessa hoivayrityksessä maksaa.
PALVELUSETELITUOTTAJAREKISTERI IKÄIHMISTEN VAATIVAAN TEHOSTETTUUN PALVELUASEMISEEN 1.1.2018 -
(Päivitetty 4/2018)
ATTENDO, Tyrvään Kartano Oy, Sastamala
- hoito ja hoiva 182,05 e/vrk, vuokra 514,80 e/kk, sähkö 15 e/kk, ateriat 14,74 e/vrk, siivous 40,53 e/kk, pyykkihuolto 20,26 e/kk
yhteensä kuukaudessa 6.494,29 euroa (laskettuna 30 vuorokaudelta)
vuodessa 77.931,48 euroa/asiakas/vuosi
ESPERI hoivakoti Villa Niemi, Pitkäniemi
- hoito ja hoiva 157,70 vrk (2. krs), vuokra 560,14 e/kk, sis. sähkö ja vesi, ateriat 13,83 e/vrk, siivous 62 e/kk, pyykkihuolto 37,20 e/kk
yhteensä kuukaudessa 5.805,24 euroa, (laskettuna 30 vrk/kk)
vuodessa 69.662,88 euroa/asiakas/vuosi
Ikipihlaja Anne, PIHLAJALINNA Oy, Sastamala
- hoito ja hoiva 121,90 e/vrk, 145,40 e/vrk, vuokra 544,42 e/kk, ateriat 15 e/vrk, siivouspalvelu ja pyykkihuolto 38,62 e/kk
yhteensä 5.394,84 euroa kuukaudessa (laskettuna 30 vrk/kk kalliimman vrk-hoivan mukaan)
vuodessa 64.738,08 euroa/asiakas/vuosi
Yle Uutisen mukaan esimerkiksi Kainuussa asukas maksaa tehostetusta palveluasemisesta keskimäärin 16.300 euroa vuodessa. Maksulla asukas saa hoidon ja hoivan, mutta henkilökohtaiset lääkkeet on hankittava omilla varoilla (13.12.-16).
Hoiva maksaa, mutta sen laatua ei ole mitenkään varmistettu. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos tekee suosituksia, Valvira valvoo, AVI tekee tarkistuksia ja työsuojelupiirit tekevät työsuojelutarkistuksia. Miksi valvonta ontuu ja vanhukset jätetään ilman lain edellyttämää hoivaa ja palveluja. Onpa eräässä yksikössä ollut sääntönä, yöhoitajan puutteen vuoksi, että jos vanhus putoaa sängystä, häntä ei tarvitse nostaa, vaan peiteen laittaminen riittää. Yhtä hoivakotia on syystäkin kutsuttu "kauhujen palvelukodiksi", kun Rovaniemellä tarvittiin (Iltalehti 18.8.2016) vartijoita vanhusten suojaksi. - Hoitajat kantelivat vanhusten kohtelusta. Palvelukodissa asukkaita oli hoidettu kovakouraisesti, ja lääkehoidossa oli epäselvyyksiä. Nyt palvelukodilla on uusi yrittäjä jatoimintaan on tehty korjauksia.
Vanhuspalvelulaki pitäisi saada ajantasalle, huomioiden saadut selvitykset ja tiedossa olevat puutteet sekä vanhusten kokemukset. Hoitajamitoitus ja koulutusvaatimus tulee kirjoittaa lakiin. Jos lakia ei noudateta siitä pitää lainrikkojan saada tuntuva sanktio. Lain valvonta tulee keskittää viranomaisille siten, että viranomaisvalvonta toimii. Terveysfirmojen "omavalvonta" ei riitä alkuunkaan. Kun lukee netistä ja lehdistä vanhusten kaltoinkohtelua terveysfirmojen omavalvonta kuulostaa pelkältä vitsiltä. Suomessa hoivamarkkinat keskittyvät ulkomaisille pääomasijoittajille, kun neljä suurinta hoivayritystä ovat ulkomaisessa ohjauksessa, tällöin vastuu ja valvonta ovat avainasemassa.
Helsingin Sanomien uutisissa luki 29.1.: HOIVA-ALAN OMISTUS KESKITTYY
Mehiläisen toimitusjohtajan mielestä kuntien ympärivuorokautisesta hoivasta yrityksille keskimäärin maksama 120 euron vuorokausikorvaus hoivasta ja ruoasta on yksinkertaisesti liian pieni. - Kuntien oma kustannus on 150 euroa vuorokaudessa, toteaa Mehiläisen toimitusjohtaja.
120 e (kunnan maksama osuus) x 30 vrk = 3.600 e/kk. Siihen tulee lisäksi asiakkaan oma maksuosuus, (eli lähes koko eläke), keskimäärin 1.400 e/kk. 3.600 1.400 = 5.000 euroa/kk.
Kyllä 5.000 euroa kuukaudessa pitäisi riittää yhden vanhuksen hoitoon, ruokaan ja huoneen vuokraan.
Hoiva maksaa, mutta hoivan laatu on surkea. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos tekee suosituksia, Valvira valvoo, AVI tekee tarkistuksia ja työsuojelupiirit tekevät työsuojelutarkistuksia. Miksi valvonta ontuu ja vanhukset jätetään ilman lain edellyttämää hoivaa ja palveluja. Onpa eräässä yksikössä ollut sääntönä, yöhoitajan puutteen vuoksi, että jos vanhus putoaa sängystä, häntä ei tarvitse nostaa, vaan peiteen laittaminen riittää. Yhtä hoivakotia on syystäkin kutsuttu "kauhujen palvelukodiksi", kun Rovaniemellä tarvittiin (Iltalehti 18.8.2016) vartijoita vanhusten suojaksi. - Hoitajat kantelivat vanhusten kohtelusta. Palvelukodissa asukkaita oli hoidettu kovakouraisesti, ja lääkehoidossa oli epäselvyyksiä. Nyt palvelukodilla on uusi yrittäjä jatoimintaan on tehty korjauksia.
Vanhuspalvelulaki pitäisi saada ajantasalle, huomioiden saadut selvitykset ja tiedossa olevat puutteet sekä vanhusten kokemukset. Hoitajamitoitus ja koulutusvaatimus tulee kirjoittaa lakiin. Jos lakia ei noudateta siitä pitää lainrikkojan saada tuntuva sanktio. Lain valvonta tulee keskittää viranomaisille siten, että viranomaisvalvonta toimii. Terveysfirmojen "omavalvonta" ei riitä alkuunkaan. Kun lukee netistä ja lehdistä vanhusten kaltoinkohtelua terveysfirmojen omavalvonta kuulostaa pelkältä vitsiltä. Suomessa hoivamarkkinat keskittyvät ulkomaisille pääomasijoittajille, kun neljä suurinta hoivayritystä ovat ulkomaisessa ohjauksessa, tällöin vastuu ja valvonta ovat avainasemassa.
Vanhustenhoidossa on paljon ongelmia, mutta samat asiat pätee myös julkiselle puolelle, muistelkaapa Turun kaupungin vanhainkoteja. Silloin Turku ei tehnyt yhtään mitään ennen kuin oli ihan pakko. Ei omavalvonta toiminut eikä edes se, että taivutettiin rautalangasta etytei noudateta lakia.
On lapsellista kuvitella, että asiat olisivat hyvin kunnissa. SOTEA vastustavat eniten ne, jotka eivät halua, että kuntien vanhainkotien ongelmat tulevat esiin. Maakuntamallissa kunta ei voi haudata ongelmia - siis oiah konkreettisesti haudata.
Ilmeisesti ongelam lähtee työntekijätasolta läpi koko vanhustenhoidon.
Töissä ollaan eikä töitä tehdä. Esimiehilläkään ei tunnu olevan mielenkiintoa vahtia tekemisiä ja kunnat kaikkein vähiten haluavat tuoda epäkohtia esille omassa toiminnassaan.
Aina välillä joku kertoo asian todellisen laidan ja sitten se unohdetaan hetkeksi kunnes tulee vaalit ja tarve saada poliittisia irtopisteitä. Nyt niitä saa demarit, mutta seuraavassa vaaleissa oppositiossa voi olla Kokoomus, joka voi lyödä samalla asialla.
Totuus on se ettei demarit ole tehneet mitään vuosien varrella eikä mikään muukaan puolue ongelman poistamiseksi. Tehykin syyttelee johtajia, vaikka oma porukka pelaa pasianssia. Ei pitäisi heitellä lasitalossa kiviä :D
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001227610.html
Totuus karu totuus on se, että yksikään puolue, yksikään poliitikko ei ole tehnyt mitään asioiden muuttamiseksi! Ainoa mitä poliitikot ovat saaneet aikaan on toistensa syyttely siinä he ovat aivan erinomaisen lahjakkaita!
Koko julkien sektori on riippuvainen rahoituksesta ja viime vuodet on kilpailtu raivoisasti siitä kuka rahoittaa vähiten, kuka laskee veroja eniten, kuka leikkaa rohkeimmin!
Ongelma on työpaikalla. Siellä ei ole niin kuin ennen TYÖNJOHTOA paikalla, kukaan ei valvo, kukaan ei ohjaa, kukaan ei HUOLEHDI mistään!
Olen ollut palvelukodissa työssä ja nähnyt, että hoitajia on tasan1 ja asukkaita 10 joista hän on ollut vastuussa, eikä hänellä ihan oikeasti ollut aikaa edes istua saati selata naamakirjaa!!!
Oli täysin halvaantunut, oli osittain autettavia ja kun menin tuohon palvelukotiin niin hoitajan piti näyttää kännykkänsä, joka ainoa kerta kun meni asukkaan luo ja vielä sieltä tullessaan ovessa olevaan laitteeseen, siellä valvotiin jokaista askelta, työnjohto oli tien päällä kiertämässä eri toimipaikkoja, avustava hoitaja oli tien päällä, kiiti paikasta toiseen minkä keliltä ja hoidoilta pääsi.
On mukava seurata teitä tietäjiä ja kokijoita eikä teillä oikeasti ole sitten nin minkäänlaista käsitystä missä oikeasti mennään! Kun menin aamulla töihin kello 8.00 niin ulos asti kuului huuto: auttakaa! Osatolla ei ollut ketään koska yöllä on valvontakamera käytävällä ja yökköä ei ole on vain ranneke asukkaan kädessä.
Saatanan porvarit kaikki samanlaisia paskoja?? Laura räty oli aikoinaan kuin Hitler ja tappaisi vanhukset ,vammaiset yms. Ämmä psyköpaatti hirviö, karman mukaan saa vielä paskaa?? Sitä saa mitä niittää?? Tälläisiä mielipuolisia ämmiä on johto portaalla?? Jotain on tapahtunut lapsuudessa, joko hyväksi käyttöä .
Nykyinen malli on demareiden käsialaa.
2/3 vanhusten hoidosta on yksityisillä ja kutakuinkin kaikki retuperällöä koska kunnat eivät halua valvoa tasoa. Kunnissa tiedetään, että jos vaaditaan enemmän, se maksaa enemmän.
Kyseessä on poliittinen valinta.
Kalliiksi tulee yksityisten hoivayritysten järjestämä ala-arvoiseksi osoittautunut hoiva. Hoidosta maksaa asiakas keskim. 1300 /kk. Lisäksi kunnat maksavat palveluseteleinä esim. HELSINGISSÄ lähes 3000 e/kk. Lisäksi Kela osallistuu esim. Hoivayrityksen perimiin vuokriin. Yhdestä vanhuksesta saatu n. 5.000 euroa asiakasmaksuna kuukaudessa ei riitä mihinkään, kun yritysvoitoista hoivamiljonäärit eli johtajat vaativat osansa lisäksi pääomasijoittavat vaativat osansa.
Hoitajamitoitukseen lasketaan haamuhoitaja. Hoitotyöksi yksityisellä lasketaan pyykinpesu, siivous, lumityöt jne.
Joten aikaa jää siihen, että vanhukset syötettäisiin tai käytettäisiin wc:ssa.
Yövuoroissa hoitajia on ohjeistettu jättämään vanhus lattialle, kun ei ole toista hoitajaa auttamassa nostamisessa. Viime hetket ennen kuolemaa voivat olla jäekyttäviä, kun vanhus on hoitajapulan vuoksi jätetty yksin.
Kuinkahan monta vanhusta on yksityisissä hoivayrityksissä kuollut nälkään? Sitä voidaan vain arvioida kauhulla.
Sitten vaan valittamaan Helsingin kaupungille. Sehän niistä asioista päättää, vai mitä?
Jos SOTE tulee, niin voit valittaa maakuntaan.
Sipilälle ei kannata valittaa koska sillä ei ole asiassa mitään valtaa suuntaan tai toiseen.
Tieditkö, että HUSissa on yli 50 poliittista johtajaa. Se vasta kalliiksi tuleekin.
PPV, lue Ilta-Sanomista "Ketjuissa ongelmat toistuvat". AVIn ylitarkastaja kertoo, miten vakaviin tapauksiin hoitokodeissa ajaudutaan nykyään.
- Suuret hoivapalvelut saivat viime vuonna AVIlta lähes 50 ohjaustoimenpidettä epäkohtien korjaamiseksi. Yksityiseltä tulee näitä epäkohtailmoituksia ja kanteluita enemmän kuin kunnallisista.
- Isoissa ketjuissa ongelmat ovat toistuvia.
Ongelmia on ollut siitä asti kun hoivakotibisnes on tällaiseksi venynyt.
- Haasteena on erityisesti se, että viranomaisen antamaan ohjaukseen ei reagoida millään tavoin.
- Silloin huolena on asiakasturvallisuuden vaarantuminen.
SUOMESSA valvotaan. AVI valvoo, THL raportoi ja neuvoo, työsuojelupiirit ovat olemassa, kunnat kilpailuttavat muttasopivatko valvonnasta. Mihin viranomainenvoi vedota jos käytetään haamuhoitajia ja hoitajat joutuvat muihin kuin hoitotyöhön, kun siivoojia tai laitostyöntekijöitä ei palkata.
Omaiset pelkäävät, että valitukset kostetaan vanhukselle hoivakodissa.
Hoitajat pelkäävät että tulee potkut, jos kantelee väärinkäytöksistä. Esim. juuri erotettu Tilkan Esperi Caren hoitaja.
Osakeyhtiölain mukaan pääomayrityksen väärintekijöitä ei voi erottaa. Ulkomaiset pääomasijoittajia tuskin kiinnostaa Suomen hoivapalvelujen kehittäminen rahan sijaan.
Kun perupalveluministeri Saarikon ja ministeri Orpon mukaan sote-uudistus auttaisi ja maakunnat olisivat parempia valvonnassa, niin miten? Miten maakunnat olivat parempia kuin AVI, Valvira, työsuojelupiirit, THL ja hoivatyöntekijöiden ammattiliitot? Kyllä tarvitaan täsmennyksiä vanhuspalvelulakeihin, suurempia sanktioita ja ehkä hoitohenkilökunnan velvollisuus tehdä rikosilmoitus esim. heitteillejätöstä tai vanhuslakien rikkomisesta. Jokaiseen hoitokotiin pitää myös järjestää lakisääteinen inhimillisen kuoleman turva.
EI RIITÄ ELLEI OSTAJA KIRJAA NIITA OSTOSOPIMUKSEEN JOLLA VOI VAATIA TAI SOPIMUS RAUKEAA
Juuri niin on tehty, mutta kunnat eivät valvo ja vaikka saisivat tietää, eivät välitä.
Toisaalta sama pätee myös kuntien omiin laitoksiin eikä kunnilla ole halua lopettaa niitä koska sitten menee palkkioviratkin.
Sokea Riitakin näkee mitä vanhustenhoito käytännössä on. Omistajat käärivät miljoonatulot , työntekijät saavat palkkaa työpaikalla olosta , asiakas kärsii kurjuudessa. Tässä on suomen eläkeläisten tulevaisuus , keskitysleirin kaltaiset olot , sipilät ja orpolaiset kasvavat miljonääreiksi verovaroilla maksetuista korvauksista.
Osittain totta tuokin, mutta asia ei tuntunut kiinnostavat silloin, kun nykyisten eläkeläsiten vanhemmat olivat hoivakodissa.
Jos SOTE tulee, siinä on tarkat rajat sille kuinka paljon yritykset voivat tehdä voittoa. Siihen asti sillä ei ole mitään rajaa. On typerää syyttää Orpoa nykytilasta koska Orpo nimenomaan ajaa rajoituksia SOTEn myötä.
SOTEn vastustajat kannattavat sitä, että yritykset tekevät suokuokalla rahaa, vaikka toisin väittävätkin.