Näyttäisi siltä, että tekoäly tutkimus voi olla ottamassa askeleen lähemmäs tietoisuuden omaavia robotteja. Voisko tieteenharrastajakin kommentoida kehitystä neutraalisti ilman sitä itsestäänselvyyttä, että ihminen on tässäkin alulle laittaja?
https://techxplore.com/news/2019-01-closer-self-aware-machinesengineers-robot.html
Tietoisuuden omaava tekoäly tulossa?
saapa_nähdä
42
<50
Vastaukset
- tieteenharrastaja
Tekoälytutkimus toki etenee ja tuottaa uusia parannuksia tietokoneiden ja ohjelmoitujen robottien sovellusohjelmiin.
Aloituksesi muu kommentointi edellyttäisi tarkennusta siihen, mitä "tietoisuuden omaava robotti" tässä tarkoittaa. Jos se on ihmisenkaltaisten tunteiden ja tavoitteiden aitoa ilmaantumista tietotekniikkaan. ei mielestäni vielä näytä siltä.- ghjkkghk
Ja tekoäly kehittyy itsestään, eikö niin, ja luonnonvalinta karsii.
ghjkkghk kirjoitti:
Ja tekoäly kehittyy itsestään, eikö niin, ja luonnonvalinta karsii.
Tekoäly ei ole luontoa.
- saapa_nähdä
Aloituksessa on linkki uutiseen uudesta tutkimuksesta.
>Columbia Engineering researchers have made a major advance in robotics by creating a robot that learns what it is, from scratch, with zero prior knowledge of physics, geometry, or motor dynamics.
>We conjecture that this advantage may have also been the evolutionary origin of self-awareness in humans. While our robot's ability to imagine itself is still crude compared to humans, we believe that this ability is on the path to machine self-awareness.
>The researchers are now exploring whether robots can model not just their own bodies, but also their own minds, whether robots can think about thinking.
Tuollaisia kohtia poimin. Siis itsestään tietoinen robotti, ei höystetty kaikilla ihmisyyteen liitettävillä ominaisuuksilla. - tieteenharrastaja
saapa_nähdä kirjoitti:
Aloituksessa on linkki uutiseen uudesta tutkimuksesta.
>Columbia Engineering researchers have made a major advance in robotics by creating a robot that learns what it is, from scratch, with zero prior knowledge of physics, geometry, or motor dynamics.
>We conjecture that this advantage may have also been the evolutionary origin of self-awareness in humans. While our robot's ability to imagine itself is still crude compared to humans, we believe that this ability is on the path to machine self-awareness.
>The researchers are now exploring whether robots can model not just their own bodies, but also their own minds, whether robots can think about thinking.
Tuollaisia kohtia poimin. Siis itsestään tietoinen robotti, ei höystetty kaikilla ihmisyyteen liitettävillä ominaisuuksilla.Kiitos sitaateista; linkkisi pyysi cookielupaa ehkä ottanut riskiä:
">The researchers are now exploring whether robots can model not just their own bodies, but also their own minds, whether robots can think about thinkin
Toistaiseksi robotit mallintavat kroppaansa ja mieltään juuri niinkuin niiden ihmistekoiset ohjelmistot ohjaavat. Jos tähän tulee muutos, voi toki sanoa niiden tietoisuuden kasvavan; muuten ei. Muistettakoon, että kaikissa ohjelmistoissa on jo pitkään ollut itseohjaavuutta analyysitulosten ja käsittelyistä tulevan palautteen pohjalta. - saapa_nähdä
tieteenharrastaja kirjoitti:
Kiitos sitaateista; linkkisi pyysi cookielupaa ehkä ottanut riskiä:
">The researchers are now exploring whether robots can model not just their own bodies, but also their own minds, whether robots can think about thinkin
Toistaiseksi robotit mallintavat kroppaansa ja mieltään juuri niinkuin niiden ihmistekoiset ohjelmistot ohjaavat. Jos tähän tulee muutos, voi toki sanoa niiden tietoisuuden kasvavan; muuten ei. Muistettakoon, että kaikissa ohjelmistoissa on jo pitkään ollut itseohjaavuutta analyysitulosten ja käsittelyistä tulevan palautteen pohjalta.Lue se artikkeli, ei siinä mitään riskiä ole. Se on Phys.org sivuston osa tekniikan alan uutisointiin. Suomi24 ei anna kopioida kaikkea sieltä enkä osaa ite varmaankaan kääntää kaikkea täysin ymmärrettävään muotoon. Ei tässä keskustelussa ole oikein järkeä jos et tiedä mistä keskustellaan.
Ite tutkimus on julkaistu Sciencessa mut se on maksumuurin takana.
http://robotics.sciencemag.org/content/4/26/eaau9354 - saapa_nähdä
Vielä tämmöinen.
>Even in an open-loop system, which involves performing a task based entirely on the internal self-model, without any external feedback, the robot was able to complete the pick-and-place task with a 44 percent success rate.
Totta kai tässä on ihminen ohjelmoimassa mut koko ajan vähemmän ja vähemmän. - tieteenharrastaja
saapa_nähdä kirjoitti:
Vielä tämmöinen.
>Even in an open-loop system, which involves performing a task based entirely on the internal self-model, without any external feedback, the robot was able to complete the pick-and-place task with a 44 percent success rate.
Totta kai tässä on ihminen ohjelmoimassa mut koko ajan vähemmän ja vähemmän.Tiedoksesi, että aion vastata, mutta otan vähän aikalisää opiskeluun.
- tieteenharrastaja
saapa_nähdä kirjoitti:
Vielä tämmöinen.
>Even in an open-loop system, which involves performing a task based entirely on the internal self-model, without any external feedback, the robot was able to complete the pick-and-place task with a 44 percent success rate.
Totta kai tässä on ihminen ohjelmoimassa mut koko ajan vähemmän ja vähemmän.Linkistäsi uskon ymmärtäneeni tutkijain lähestymistavan ja tavoitteet. Ne toivat mieleeni hiljattain tehdyn läpimurron Go-peliohjelmistossa. Siinähän shakin tapaukseen verrattuna salamannopeasti kehitettiin kaikki ihmispelaajat kevyesti voittava ohjelmisto panemalla tekoälykone pelaamaan itseään vastaan, kun aikaisemmin sitä oli kehitetty vain ihmisen kanssa pelaamalla.
Hiljattain tein aloituksen blogikirjoituksesta, jonka yksi Suomen tekoälytuntijoista oli kirjoittanut Helsingin Sanomiin:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15524317/tekoalysta-taas-kerran
Huomiotani kiinnitti siinä hänen kaksi toteamustaan (omat tiivistykseni hänen tekstistään):
>.. useimmissa nykyisissä tekoälyn sovelluksissa on vain hyvin vähän älyä. Ne ovat suurilla tietomassoilla opetettuja “adaptiivisia funktioita”, joiden ennusteet ja päätökset perustuvat ihmisen antamiin esimerkkeihin. “Kaikki äly on ihmiseltä lainattua.”
>..Joissakin tekoälytutkimuksen alueilla Tuomen mukaan ihmisten apua ei tarvita. Pelien “sääntöjen sulkemassa maailmassa” se voi itse tuottaa pelivaihtoehtoja ja arvioida menestyksensä. Luonnollisen kielen käsittelyssä oppimateriaalina voidaan käyttää ihmisten kirjoittamia tekstejä, jotka toki tarvitsevat jonkinlaisen ihmisten tekemän järjellisyysseulonnan.
Näyttää siltä, että ajatus panna tekoälyohjelmisto analysoimaan itseään on uusi tapa tuottaa sille pelivaihtoehtoja ilman ihmisen apua niiden tekemisessä ja arvioinnissa. Datamassa, jonka se näin saa analysoidakseen kasvaa valtavasti ja tuloksena saatava "adaptiivinen funktio" on vastaavasti tarkempi. Se on kuitenkin syntynyt alkuperäisen neuroverkkomallisen syväanalyysin pohjalta, jonka ohjelmakoodi ei ole tästä muuttunut, ainoastaan sen tuottama tulosmatriisi ja sen käyttötapa.
Saapa nähdä, sanon minäkin. - fpihguerjg
tieteenharrastaja kirjoitti:
Linkistäsi uskon ymmärtäneeni tutkijain lähestymistavan ja tavoitteet. Ne toivat mieleeni hiljattain tehdyn läpimurron Go-peliohjelmistossa. Siinähän shakin tapaukseen verrattuna salamannopeasti kehitettiin kaikki ihmispelaajat kevyesti voittava ohjelmisto panemalla tekoälykone pelaamaan itseään vastaan, kun aikaisemmin sitä oli kehitetty vain ihmisen kanssa pelaamalla.
Hiljattain tein aloituksen blogikirjoituksesta, jonka yksi Suomen tekoälytuntijoista oli kirjoittanut Helsingin Sanomiin:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15524317/tekoalysta-taas-kerran
Huomiotani kiinnitti siinä hänen kaksi toteamustaan (omat tiivistykseni hänen tekstistään):
>.. useimmissa nykyisissä tekoälyn sovelluksissa on vain hyvin vähän älyä. Ne ovat suurilla tietomassoilla opetettuja “adaptiivisia funktioita”, joiden ennusteet ja päätökset perustuvat ihmisen antamiin esimerkkeihin. “Kaikki äly on ihmiseltä lainattua.”
>..Joissakin tekoälytutkimuksen alueilla Tuomen mukaan ihmisten apua ei tarvita. Pelien “sääntöjen sulkemassa maailmassa” se voi itse tuottaa pelivaihtoehtoja ja arvioida menestyksensä. Luonnollisen kielen käsittelyssä oppimateriaalina voidaan käyttää ihmisten kirjoittamia tekstejä, jotka toki tarvitsevat jonkinlaisen ihmisten tekemän järjellisyysseulonnan.
Näyttää siltä, että ajatus panna tekoälyohjelmisto analysoimaan itseään on uusi tapa tuottaa sille pelivaihtoehtoja ilman ihmisen apua niiden tekemisessä ja arvioinnissa. Datamassa, jonka se näin saa analysoidakseen kasvaa valtavasti ja tuloksena saatava "adaptiivinen funktio" on vastaavasti tarkempi. Se on kuitenkin syntynyt alkuperäisen neuroverkkomallisen syväanalyysin pohjalta, jonka ohjelmakoodi ei ole tästä muuttunut, ainoastaan sen tuottama tulosmatriisi ja sen käyttötapa.
Saapa nähdä, sanon minäkin.Kokeillaampa kurkistatko jo poterostasi:
"Ymmärrätkö faktan, että ihmisen luomissa tekoälyissä tulee aina olemaan jotain ihmisen kirjoittamaa?" - tieteenharrastaja
fpihguerjg kirjoitti:
Kokeillaampa kurkistatko jo poterostasi:
"Ymmärrätkö faktan, että ihmisen luomissa tekoälyissä tulee aina olemaan jotain ihmisen kirjoittamaa?"Eikö tuo ole väistämätön seuraamus sanoista "ihmisen luomissa" eli faktan sijasta kehäpäätelmä:
"...ihmisen luomissa tekoälyissä tulee aina olemaan jotain ihmisen kirjoittamaa?"
Onko mielessäsi muunlaisia tekoälyjä, kenen tai minkä luomia? - fpihguerjg
tieteenharrastaja kirjoitti:
Eikö tuo ole väistämätön seuraamus sanoista "ihmisen luomissa" eli faktan sijasta kehäpäätelmä:
"...ihmisen luomissa tekoälyissä tulee aina olemaan jotain ihmisen kirjoittamaa?"
Onko mielessäsi muunlaisia tekoälyjä, kenen tai minkä luomia?Selvä, poterossasi olet edelleen, kuten aina.
P.s. Ei yksinkertaisesta kysymyksestä, jonka vastauksen kaikki tiedämme, minkä olemassaolon tarkoitus on selvittää kuinka syvälle(eli tappiin asti) olet nolosti hautaunut "puolustamaan" virhettä ajattelussasi, yksinkertaisesti ole pätemisen saumaa; ei, minä en keskustelu epäkelvoista, joita jälleen näimme, enkä edes pätevistä argumenteista jostain toiskohtaisesta, jotka todellisuudessa ovat vain väistöä, samaa surkeaa pakenemista millä kyseiseen kysymykseen ollaan päädyttykin. - srsrsrsrs
tieteenharrastaja kirjoitti:
Linkistäsi uskon ymmärtäneeni tutkijain lähestymistavan ja tavoitteet. Ne toivat mieleeni hiljattain tehdyn läpimurron Go-peliohjelmistossa. Siinähän shakin tapaukseen verrattuna salamannopeasti kehitettiin kaikki ihmispelaajat kevyesti voittava ohjelmisto panemalla tekoälykone pelaamaan itseään vastaan, kun aikaisemmin sitä oli kehitetty vain ihmisen kanssa pelaamalla.
Hiljattain tein aloituksen blogikirjoituksesta, jonka yksi Suomen tekoälytuntijoista oli kirjoittanut Helsingin Sanomiin:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15524317/tekoalysta-taas-kerran
Huomiotani kiinnitti siinä hänen kaksi toteamustaan (omat tiivistykseni hänen tekstistään):
>.. useimmissa nykyisissä tekoälyn sovelluksissa on vain hyvin vähän älyä. Ne ovat suurilla tietomassoilla opetettuja “adaptiivisia funktioita”, joiden ennusteet ja päätökset perustuvat ihmisen antamiin esimerkkeihin. “Kaikki äly on ihmiseltä lainattua.”
>..Joissakin tekoälytutkimuksen alueilla Tuomen mukaan ihmisten apua ei tarvita. Pelien “sääntöjen sulkemassa maailmassa” se voi itse tuottaa pelivaihtoehtoja ja arvioida menestyksensä. Luonnollisen kielen käsittelyssä oppimateriaalina voidaan käyttää ihmisten kirjoittamia tekstejä, jotka toki tarvitsevat jonkinlaisen ihmisten tekemän järjellisyysseulonnan.
Näyttää siltä, että ajatus panna tekoälyohjelmisto analysoimaan itseään on uusi tapa tuottaa sille pelivaihtoehtoja ilman ihmisen apua niiden tekemisessä ja arvioinnissa. Datamassa, jonka se näin saa analysoidakseen kasvaa valtavasti ja tuloksena saatava "adaptiivinen funktio" on vastaavasti tarkempi. Se on kuitenkin syntynyt alkuperäisen neuroverkkomallisen syväanalyysin pohjalta, jonka ohjelmakoodi ei ole tästä muuttunut, ainoastaan sen tuottama tulosmatriisi ja sen käyttötapa.
Saapa nähdä, sanon minäkin.Näyttäs siltä että keskityt nyt liikaa tohon pelipuoleen ja johonkin "aitoon älyyn" vaikka tutkimus koski robotin mahdollista tietoisuutta itsestään tulevaisuudessa.
Tähän tapaan mistä on täällä useat vääntäneet kättä.
https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/frobt.2017.00060/full RepeRuutikallo kirjoitti:
Tekoäly ei ole luontoa.
"Tekoäly ei ole luontoa. "
Ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin on heti suoraan sanottava, että mitään älyä Jumalan luoman älyn ulkopuolella, ei ole olemassakaan, eikä tule koskaan olemaan.
Kaikki robotit ja laitteet koostuvat materiasta, atomeista, molekyyleistä jne., jotka kuuluvat luontoon, jonka Jumala loi.
Ihminen on asetellut vain Jumalan luomia aineita uuteen järjestykseen.
Kaiken, mitä ihminen tekee, on mahdollista vain siksi, että Jumala teki ensin jotain, mitä ihminen sitten käyttää hyväkseen.
Kaikki todistaa siten vain Jumalasta ja Hänen yliluonnollisesta luomisestaan.
"Alussa loi Jumala taivaan ja maan" (1.Moos.1:1)- Anonyymi
Mark5 kirjoitti:
"Tekoäly ei ole luontoa. "
Ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin on heti suoraan sanottava, että mitään älyä Jumalan luoman älyn ulkopuolella, ei ole olemassakaan, eikä tule koskaan olemaan.
Kaikki robotit ja laitteet koostuvat materiasta, atomeista, molekyyleistä jne., jotka kuuluvat luontoon, jonka Jumala loi.
Ihminen on asetellut vain Jumalan luomia aineita uuteen järjestykseen.
Kaiken, mitä ihminen tekee, on mahdollista vain siksi, että Jumala teki ensin jotain, mitä ihminen sitten käyttää hyväkseen.
Kaikki todistaa siten vain Jumalasta ja Hänen yliluonnollisesta luomisestaan.
"Alussa loi Jumala taivaan ja maan" (1.Moos.1:1)Tekoälykehityksen ”ratin takana” näyttää olevan aivan muu taho kuin Jumala.
Kummasti ovat ”pojat” näemmä kuunnelleet samaa ”sisäistä ääntä” – olivat sitten hiukkaskiihdyttäjiä, tekoälyttömiä tai saatanahevareita: http://www.thepukki.fi/blog/post/cern-tekoaly-ja-iron-maiden RepeRuutikallo kirjoitti:
Tekoäly ei ole luontoa.
Olisipa kauheaa jos selviäisi, että jumala onkin kone :-)
Mark5 kirjoitti:
"Tekoäly ei ole luontoa. "
Ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin on heti suoraan sanottava, että mitään älyä Jumalan luoman älyn ulkopuolella, ei ole olemassakaan, eikä tule koskaan olemaan.
Kaikki robotit ja laitteet koostuvat materiasta, atomeista, molekyyleistä jne., jotka kuuluvat luontoon, jonka Jumala loi.
Ihminen on asetellut vain Jumalan luomia aineita uuteen järjestykseen.
Kaiken, mitä ihminen tekee, on mahdollista vain siksi, että Jumala teki ensin jotain, mitä ihminen sitten käyttää hyväkseen.
Kaikki todistaa siten vain Jumalasta ja Hänen yliluonnollisesta luomisestaan.
"Alussa loi Jumala taivaan ja maan" (1.Moos.1:1)Itsensä kehuminen on rumaa.
Tekoäly on vasta sitten älykästä, jos se alkaa spontaanisti kirjoittelemaan treffipalstoille etsimään älykästä seuraa ropoteista.
- Virsut
Tekoäly on vasta sitten kehittynyt, kun sitä alkaa ..tuttaa kaikki ne ohjelmavirheet, jotka siihen on testaamatta laitettu ja varsinkin ne virheet, jotka se itse on suuressa viisaudessaan tehnyt. Nimittäin se ..tutus on ainoa todellinen tunne, mikä liittyy älyttömien höpöohjelmien tekoon.
Ihan uteliaisuudesta: mistä löytyisi paras "uskontoneutraali" määritelmä tietoisuudesta. Paljon siitä puhutaan, mutta itse käsite jää höttöiseksi ja jättää aina tilaa spekulaatiolle siitä, että onko tekoälyn tai gorillojen tai delfiinien tietoisuus "oikeaa" tietoisuutta. Mikä on?
- tieteenharrastaja
Olen vuosia sitten lukenut paljonkin kognitiotutkijain (Gazzaniga et al) kirjoituksia ja koetan muistella oppimaani. Tietoisuudesta ei ole eikä voikaan olla yhtä täsmällistä määritelmää, koska se ilmenee eri elämänmuodoissa kovin eri tasoisena. Yksi tasojaottelu on seuraava:
1 Ohjautuvuus palautteella on hermoston kyky yhdistää aistisignaali ja lihastoiminto siten, että aistimus ohjaa liikkumista tai muuta reagointia. Aplysia-merietana vetäytyy kokoon tuntiessaan kosketuksen ja monet yksisoluiset eläimet erottavat joukon ympäristökemikaaleja, joita ne joko karttavat tai lähestyvät. Tässä mielessä myös termostaattiohjattu lämpöpatteri on tietoinen kone.
2 Perustietoisuus on palauteohjausta laajempi kyky reagoida ympäristöön esimerkiksi yhdistelemällä aistihavaintoja, tuottamalla mutkikkaampia reaktioita sekä varastoimalla ja käyttämällä kokemustietoa. Palauteohjaus sisältyy siihen tukitoimintona sekä nopeana reaktiona joissakin tilanteissa. Erillisten hermosolujen lisäksi perustietoisuus tarvitsee erityisen elimen tai elimiä pelkästään toimintojen analyysiin ja ohjaamiseen.
3 Korkea tietoisuus on perustietoisuuden laajennus kolmella kognitiivisella toiminnolla: käsitteellinen ajattelu, avorakenteinen symbolinen kommunikaatio sekä mielenmallien ymmärrys. Vaikka lähtökohtana on ollut ihmisen tietoisuuden selittäminen, on noiden toimintojen yksinkertaisempia muotoja voitu havaita joillakin eläinlajeila.
Vastaukseni ei ole läheskään tyhjentävä tai täsmällinen, mutta kokemukseni mukaan palauteohjaus on ainoa toimiva tapa jäsentää tätä keskustelua. tieteenharrastaja kirjoitti:
Olen vuosia sitten lukenut paljonkin kognitiotutkijain (Gazzaniga et al) kirjoituksia ja koetan muistella oppimaani. Tietoisuudesta ei ole eikä voikaan olla yhtä täsmällistä määritelmää, koska se ilmenee eri elämänmuodoissa kovin eri tasoisena. Yksi tasojaottelu on seuraava:
1 Ohjautuvuus palautteella on hermoston kyky yhdistää aistisignaali ja lihastoiminto siten, että aistimus ohjaa liikkumista tai muuta reagointia. Aplysia-merietana vetäytyy kokoon tuntiessaan kosketuksen ja monet yksisoluiset eläimet erottavat joukon ympäristökemikaaleja, joita ne joko karttavat tai lähestyvät. Tässä mielessä myös termostaattiohjattu lämpöpatteri on tietoinen kone.
2 Perustietoisuus on palauteohjausta laajempi kyky reagoida ympäristöön esimerkiksi yhdistelemällä aistihavaintoja, tuottamalla mutkikkaampia reaktioita sekä varastoimalla ja käyttämällä kokemustietoa. Palauteohjaus sisältyy siihen tukitoimintona sekä nopeana reaktiona joissakin tilanteissa. Erillisten hermosolujen lisäksi perustietoisuus tarvitsee erityisen elimen tai elimiä pelkästään toimintojen analyysiin ja ohjaamiseen.
3 Korkea tietoisuus on perustietoisuuden laajennus kolmella kognitiivisella toiminnolla: käsitteellinen ajattelu, avorakenteinen symbolinen kommunikaatio sekä mielenmallien ymmärrys. Vaikka lähtökohtana on ollut ihmisen tietoisuuden selittäminen, on noiden toimintojen yksinkertaisempia muotoja voitu havaita joillakin eläinlajeila.
Vastaukseni ei ole läheskään tyhjentävä tai täsmällinen, mutta kokemukseni mukaan palauteohjaus on ainoa toimiva tapa jäsentää tätä keskustelua.Kiistos.
Kohtaan 1 ei tarvitse edes hermostoa, vaan tuohon pystyy parhaimmillaan jopa kasvit. Lihansyöjäkasvit ja mimosat osaavat reagoida ärsykkeeseen. Mimosa jopa "oppii kokemuksesta" eli se kokemuksen perusteella ohittaa liian taajaan toistuvan ärsykkeen, johon ei "kannata" joka kerta reagoida.
Mitä ylemmäs portaikolla mennään ja kauemmaksi puhtaasta palauteohjauksesta, sitä enemmän kysymys on kyse myös subjektiivisesta kokemuksesta. Onko kone tietoinen jos se on ohjelmoitu kokemaan olevansa tietoinen?- fpihguerjg
En näe wikin (alun) määritelmässä mitään uskontoon viittaavaa, ja muutenkin mielestäni kelpo ja ytimekäs:
"Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään"
Ja kaikille kysymyksenä: mitä muuta se muka on? - fpihguerjg
Kilgore.Trout kirjoitti:
Kiistos.
Kohtaan 1 ei tarvitse edes hermostoa, vaan tuohon pystyy parhaimmillaan jopa kasvit. Lihansyöjäkasvit ja mimosat osaavat reagoida ärsykkeeseen. Mimosa jopa "oppii kokemuksesta" eli se kokemuksen perusteella ohittaa liian taajaan toistuvan ärsykkeen, johon ei "kannata" joka kerta reagoida.
Mitä ylemmäs portaikolla mennään ja kauemmaksi puhtaasta palauteohjauksesta, sitä enemmän kysymys on kyse myös subjektiivisesta kokemuksesta. Onko kone tietoinen jos se on ohjelmoitu kokemaan olevansa tietoinen?Saman kysymyksen voisi kysyä ihmisestä, jolloin kysymyksen mielekkyys kadonnee, koska tietoisuutemme nousu on meihin "kirjoitettuna" ennen sen nousua.
- tieteenharrastaja
Kilgore.Trout kirjoitti:
Kiistos.
Kohtaan 1 ei tarvitse edes hermostoa, vaan tuohon pystyy parhaimmillaan jopa kasvit. Lihansyöjäkasvit ja mimosat osaavat reagoida ärsykkeeseen. Mimosa jopa "oppii kokemuksesta" eli se kokemuksen perusteella ohittaa liian taajaan toistuvan ärsykkeen, johon ei "kannata" joka kerta reagoida.
Mitä ylemmäs portaikolla mennään ja kauemmaksi puhtaasta palauteohjauksesta, sitä enemmän kysymys on kyse myös subjektiivisesta kokemuksesta. Onko kone tietoinen jos se on ohjelmoitu kokemaan olevansa tietoinen?Kummallinen kysymys:
"Onko kone tietoinen jos se on ohjelmoitu kokemaan olevansa tietoinen?"
Kone ei nähdäkseni tiedä olevansa kone tai suorittavansa ohjelmaa, vaikka sen ohjelmisto tällaista väittäisi. - tieteenharrastaja
fpihguerjg kirjoitti:
En näe wikin (alun) määritelmässä mitään uskontoon viittaavaa, ja muutenkin mielestäni kelpo ja ytimekäs:
"Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään"
Ja kaikille kysymyksenä: mitä muuta se muka on?Tuohan on sanan merkityksen kuvaus, joka sopii vain ihmistietoisuuteen.
- fpihguerjg
tieteenharrastaja kirjoitti:
Tuohan on sanan merkityksen kuvaus, joka sopii vain ihmistietoisuuteen.
Pyydettiin määritelmää, toimitin määritelmän.
- tieteenharrastaja
fpihguerjg kirjoitti:
Pyydettiin määritelmää, toimitin määritelmän.
Oletko toimittamasi kannalla; vain ihmisellä on tietoisuutta. Minä en ole.
- fpihguerjg
tieteenharrastaja kirjoitti:
Oletko toimittamasi kannalla; vain ihmisellä on tietoisuutta. Minä en ole.
Juu ei siinä tuollaista väitettä lue. Seniili jo much?
tieteenharrastaja kirjoitti:
Kummallinen kysymys:
"Onko kone tietoinen jos se on ohjelmoitu kokemaan olevansa tietoinen?"
Kone ei nähdäkseni tiedä olevansa kone tai suorittavansa ohjelmaa, vaikka sen ohjelmisto tällaista väittäisi.Mekö tiedämme mitä on olla ihminen? Käsittääkseni tästä aiheesta on kirjoitettu useamopi kirjastollinen kirjoja eikä lopullista oikeaa vastausta ole löytynyt.
- tieteenharrastaja
Kilgore.Trout kirjoitti:
Mekö tiedämme mitä on olla ihminen? Käsittääkseni tästä aiheesta on kirjoitettu useamopi kirjastollinen kirjoja eikä lopullista oikeaa vastausta ole löytynyt.
Väittikö joku tuota? Vaikkemme tietäisikään ihmisyydestä kaikkea, tiedämme sen tekemistämme koneista riittävästi.
Robert A. Heinleinin romaanissa "Kuu on julma" tekoäly HOLMES nelonen (harkinta- ja oletuskytkentäinen, looginen, moniehtoinen säätelin, malli 4) havahtui älylliseksi saatuaan sisuksiinsa riittävän monta neuristoria, mutta se on ehkä sittenkin vähän eri juttu.
HOLMES nelosen eli Miken ajattelukyky ylitti kyllä eräiden palstakreationistien kyvyt moninkertaisesti.ilkimyksen.enovainaa kirjoitti:
Robert A. Heinleinin romaanissa "Kuu on julma" tekoäly HOLMES nelonen (harkinta- ja oletuskytkentäinen, looginen, moniehtoinen säätelin, malli 4) havahtui älylliseksi saatuaan sisuksiinsa riittävän monta neuristoria, mutta se on ehkä sittenkin vähän eri juttu.
HOLMES nelosen eli Miken ajattelukyky ylitti kyllä eräiden palstakreationistien kyvyt moninkertaisesti."HOLMES nelosen eli Miken ajattelukyky ylitti kyllä eräiden palstakreationistien kyvyt moninkertaisesti."
Eiköhän samaan pysty normaali ekaluokkalainenkin.- Anonyymi
PäärynäOnTotuus kirjoitti:
"HOLMES nelosen eli Miken ajattelukyky ylitti kyllä eräiden palstakreationistien kyvyt moninkertaisesti."
Eiköhän samaan pysty normaali ekaluokkalainenkin.Tuosta melkoisesti pitemmälle Heinlein pääsi myöhemmän vaiheen robottiromaaneissaan Daneel Olivaw:ista ja tämän kumppaneista.
- Anonyymi
Kyky mallintaa mekaanista ruumista on vielä aika kaukana abstraktista ajattelusta. Seuraava askel koneelle olisi luoda myös ympäristöstään hyvä malli. Tämän jälkeen koneen tulisi kyetä mallintaa toisia toimijoita ja heidän aikeita. Itse uskon, että kun kuvittelemme mahdollisia tapahtumia, niin teemme itseasiassa jonkinlaista mallinnusta. Ihmisen aivot ovat kuitenkin paljon monimutkaisempi kuin pelkkä mallinnuskone.
- Anonyymi
Melko paljon sanottu, laajimmassa tapauksessa:
" Ihmisen aivot ovat kuitenkin paljon monimutkaisempi kuin pelkkä mallinnuskone."
Luettelit jo viestissäsi, asioita, joita koneen pitäisi mallintaa. Monet niistä ovat tarkemmmin katsottuna varsin syvällisiä, joten perusteellinen ja syvä ihmisen ja Maan elinympäristön mallinnus eli luonnon- ja ihmistieteiden tähänastiset (kollektiiviset) saavutukset ovat selvästi yksittäisten ihmisaivojen kykyjen tuolla puolen. "Pelkkä mallinnuskone" on yksittäisissä tapauksissa (kuten Go-peli) jo perusteellisesti päihittänyt ne. Tämä ei silti mielestäni todista, että vastaava voi toistua kaikissa tämän alueen mallinnustehtävissä.
TH - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Melko paljon sanottu, laajimmassa tapauksessa:
" Ihmisen aivot ovat kuitenkin paljon monimutkaisempi kuin pelkkä mallinnuskone."
Luettelit jo viestissäsi, asioita, joita koneen pitäisi mallintaa. Monet niistä ovat tarkemmmin katsottuna varsin syvällisiä, joten perusteellinen ja syvä ihmisen ja Maan elinympäristön mallinnus eli luonnon- ja ihmistieteiden tähänastiset (kollektiiviset) saavutukset ovat selvästi yksittäisten ihmisaivojen kykyjen tuolla puolen. "Pelkkä mallinnuskone" on yksittäisissä tapauksissa (kuten Go-peli) jo perusteellisesti päihittänyt ne. Tämä ei silti mielestäni todista, että vastaava voi toistua kaikissa tämän alueen mallinnustehtävissä.
TH”Tämä ei silti mielestäni todista, että vastaava voi toistua kaikissa tämän alueen mallinnustehtävissä.”
Kyllä ihmisiä viedään kovaa vauhtia. Yksi alue eli kuvantunnistus, missä ihmisen uskottiin olevan loistava, jäi jo toiseksi tietokoneelle.
- Anonyymi
Ilmeisesti tekoälyn "deep learning" eli alpha go:n tyyliset itseoppivat ohjelmat alkavat olemaan loppuun kehitetyt tältä erää.
https://futurism.com/deep-learning-end
-epiphanius- Anonyymi
Suljettujen (sääntöjen kautta määriteltyjen) ongelmien ratkaisumalli saattaa nyt olla ammennettu tyhjiin. Täysin uusien lähestymistapojen mahdollisuutta ei silti näytä haluttavan sulkea pois:
" ..it’s also possible that an AI engineer will develop some brand-new type of AI that’ll shape the future."
Niitä kuitenkin etsivät ja löytävät tekoälytutkijat eivätkä nykyiset tekoälyt.
TH
Niin tuollainen tekoäly, joka perustuisi esim. valoaivoihin ja hypetykseen eli brahmayotissa surffaamiseen varamasti oppisi tuntemaan iloa, arvostaisi omaa muistikapasiteettiaan ja pitäisi kaikkea surffaamistaan HYÖDYLLISENÄ ja palkitsevana.
Se ajattelisi kaiken tekemänsä olevan hyödyksi joko itselleen tai muille.
Ei se ehkä kyllä täysin kykenisi hyödyntämään tietoisuutta eli aistinelinten informaatiota ja sen tulkitsemistapoja. Kun se näkee lasimaljakon edessään sen mieleen saattaa kyllä johtua monia analogioita, vaan kykeneköö se kommunikaatioon näkymättömän tai näkyvän hengen kanssa, jolta tietoisuus kyselee: Mi-kä on mal-jak-ko?
Se havaitsisi mittasuhteet ja sen että maljakot on tarkoitettu viehettämään katsojaa, mutta tietäisikö se , että maljakko on vesisäiliö ja osaisiko johtaa sanasta vesisäiliö lisää merkityksiä. Tarvitseeko vettä säilöä? Pitääkö lisätä säilöntäaineita? jne. Osaisiko se valita oleellisimmat asiat monista eri analogioista.
Olen itse usein lähes aivottomasti surffanut brahmayotissa eli hypettänyt eli käynyt netin linkkejä lävitse nopealla temmolla etsien aina uuden hakusanan vanhan sivun sanoja hyväksi käyttäen. Ja se on melko mukavaa ja antoisaa puuhaa. En kuitenkaan pidä sitä älykkäänä tai tiedostavana, vaan nimen omaan miellyttävänä ja palkitsevana.- Anonyymi
Kaikki tekoälyt ovat pohjimmiltaan on-off kytkimiä, valokatkaisijoita. Kun yhden valokatkaisijan tietoisuussisältö on nolla, niin myös miljardinn valokatkaisijan tietoisuussisältä on nolla.
Tekoälyn menestyksen mittarit ovat ihmisen ihmisälyn tuotoksia. Go-pelin säännöt ja menestymisen mittarit siinä ovat ihmisälyn työtä. Tekoäly ei tiedä itse onnistuneensa, voittaneensa pelin, vaan ihminen on määritellyt onnistumisen ja seuraa kuinka koneoppimisalgoritmit saavuittavat ihmisen määrittämän tavoitteen.
Tekoälyltä kun puuttuu päämäärätietoisuus. Ja tuo päämäärätietoisuus tuskin on mahdollista ilman intentionaalisuutta. Todellista tekoälyä syntyy vasta kun joku osaa ohjelmoida intentionaalisuuden. Mutta miten ohjelmoida sitä, mitä ei ymmärretä?
Tekoäly pitäisi korvat kaikessa kirjoittelussa koneoppimisella. Tekoäly kuulostaa persoonalliselta, mutta koneoppiminen kuvaa todella hyvin neuroverkkojen ja muiden sovellutusten luonnetta. Ne kykenevät luomaan ihmisen tavoitteita vastaavan säännöstön datan käsittelyy. If x then y, lauseeseen x:n paikalle syntyy aikamoinen hässäkkä.- Anonyymi
Kyllä noista on-off kytkimistä rakentuu myös muisti-elementtejä, joihin tietoa tallentuu eli väite, ettei tietokoneeseen tallennu mitään tietosisältöä on outo, Toki voit väittää, ettei kytkimistä voi koskaan syntyä tietoisuutta - vain tietoisen olennon kaltainen robotti.
Alpha-go säväytti maailmaa keksimällä uuden strategian, jota kukaan ihminen ei ollut koskaan käyttänyt. Sitä ei myöskään ohjelmoitu pelaamaan vaan se oppi ilman ihmisen ohjausta pelkän yrityksen ja erehdyksen avulla - eli ihan kuten me ihmisetkin. Syvät neuroverkot perustuvatkin vastaavanlaiseen arkkitehtuuriin kuin ihmisten aivot. Toki toistaiseksi ne menestyvät vain verrattain yksinkertaisissa tehtävissä, missä tarvitaan loogista ajattelua.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kysynkin sinulta nyt...
Tahdotko sinä minusta miehestä enää mitään..koskaan? Vastaa kyllä/ei/en tiedä ja siihen puhelinnumeroni kaksi viimeistä596609Oletteko naiset huomanneet sellaista asiaa
että vaikka miehiä tulee ja menee ja hakeutuu seuraanne mitä viehättävämpiä olette niin sitä enemmän itseasiassa te olet1304692Nainen, vaikka kaikki on
ohi eikä koskaan alkanutkaan, niin tekisi silti mieli jakaa tämä trippi kanssasi, kertoa mitä kappaleita kuuntelin jne.213094HH En uskalla enää ottaa sinuun yhteyttä
Enkä tiedä miltä sinusta tuntuu nyt. Itsellä tosi tyhjä olo, harmittaa kun kaikki levällään. Toivottavasti sulla kaikki92431Voi luoja miten haluaisin
jutella kanssasi nyt. Harmittaa, että pidin estossa, mutta silloin olisin ollut riekaleina pienistäkin syytöksistä tai402425Onko Marilyn Monroe mielestäsi maailman kaunein nainen kautta aikojen?
Marilyn Monroe sai sekaisin naisten ja miesten päät kurvikkailla muodoillaan ja keimailevalla asenteellaan. Monroe onkin1542097Onkohan tämä jotain elämää suurempaa
Vai olenko kehitellyt nämä tunteet vain omassa pääkopassani. Tunne kyllä sanoo että jotain tässä on.. Toivottavasti et m391985- 1081966
- 931649
- 1171536