Parisuhteeton historia?

Kokemusten kera tuollaisten pähkäily onkin turhinta, kun jokainen lillukka vie varteen, jonka sen on sellainen ihminen valmis hylkäämään.

Miksipäs ei.
Ei se seurustelu mitään ihmeellistä hommaa ole. Sitoutumista ja yhdessäoloa ja vastavuorosesti omaa aikaa ja kavereita.
Vähän niinku uni ja ruoka ja liikuntakin.

Miksikäs ei?

Hmm. asialla on kaksi puolta. Tuo voisi viestittää että nainen on itsenäinen, vahva, tietää mitä haluaa ja ottaa suhteen vakavasti eikä aloita suhteita pelkän kokeilun tai muun syyn takia. Ja olisinko minä sitten juuri se oikea joka herättää kiinnostuksen. Että, jos nyt minä olisin se jonka kanssa aloitetaan se suhde niin aika hyvällä alkubonuksella lähdettäisiin.
Toisaalta, onko kyseessä sittenkin se biologinen kello ja kuka vaan kelpaa jo tässä vaiheessa kun rima on alhaalla.? huh

Samanlaisen kysymyksenteit, ku joskus toissaalla eräs patologitar. Noh, voin sannoo, etteipä tuo varmmaan vaikuttas seurustelluun kumppainenkkaa homma.

itseasiassa suurimmassa osassa seurustelusuhteita ei ole mitään vakavaa tai sitoutumista..siksi niistä suurinosa päättyykin-seurustelun tarkoitushan on tutustua..seurustelu ei ole parisuhde vaan semmoinen testiaika. Parisuhteessa ollaan sitten,kun on toisesta elatusvelvollisuus eli avioliitto. toki sitä voi olla leikisti sitoutunut ja seurustella koko ikänsä.. ;)

nimimerkillä sitoutumiskammoinen seurustelija.

nyt olen vihdoin tavannu naisen,joka ei ahdista. tosin eipä ole vastannu tunteisiini mitenkään. no elämä on..

Kolmekymppisenä miehenä joka ei ole koskaan seurustellut vakavasti...

Ei pidä sitä koskaan sanoa naiselle ääneen.

Naiset kaikkoavat koska ajattelevat että mies on luuseri jota naiset eivät halua.

Vaikka siis itse olisi päättänyt suhteita ja etsinyt sitä oikeaa...

Naisille ei kelpaa "kokematon" mies, mutta miehille KYLLÄ kelpaa kokematon nainen.