On kova ikävä sinua. Jotenkin vaan olen ajatellut, että parempi kun ei näe. Jos on liian suuret tunteet, toinen voi käyttää lyömäaseena sitäkin.
Merkitset aika paljon
Rakasolet
23<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Taidat kärsiä luottamuspulasta toiseen ihmiseen. Mistä syystä kukaan käyttäisi toisen tunteita lyömäaseena?
Ei kannata ajatella asioita pahimman kautta. Eihän sitä sitten uskalla edes hengittää.
Joskus voi käydä hyvinkin.
No ei tässä enää voi hyvin käydä. Siksi näin.
Kaukorakastuminenko painaa mieltä? Jos, niin lähempääkin löytyy oikeaa rakkautta.
Entä jos toinen rakastaa sinua myös?
Minusta ainakin on tosi surullista kun en näe kaipaamaani miestä kovin usein..
Kova ikävä on jatkuva seuralainen.
On tyhjä olo ilman hänen seuraa , eikä mikään oikein tunnu miltään..
Ihanaa olisi olla yhdessä mutta en tiedä onko se mahdollista..
Ei ole kaukorakkaus. Joskus vaan tietää elämän tuoman kokemuksen kautta, milloin on parempi luovuttaa. Jos tunne ottaa enemmän kuin antaa, ei kannata enää itseään altistaa. Voimia kerään nyt toisella tavalla, tämä tunne ei sitä anna.
Oletko kenties varattu ja mies sinkku. Miksi et tee asialle mitään, jos molemminpuolista on?
Jos kummatkin on selvillä toistensa tunteista , silloin se voi antaa sen mitä kaivataan. Ei pidä tuudittautua luuloihin ja oletuksiin ennen kuin asioista on keskusteltu kyseisen ihmisen kanssa mitä elämältä halutaan. Jos kumpikin haluaa yhteistä elämää , mutta kun siitä ei puhuta , sehän olisi todella surullista. Ei voi toisen ihmisen ajatuksia lukea. (Oli varattu tai ei )
Sinähän ne lyömäaseet tiedät ja käytät itse. Moraalitonta toimintaa useastakin näkövinkkelistä.
Oookooo
Kun vielä silittäisit ranteesta, niinkuin silloin.
Niin, suojelet itseäsi.
Jos mies puoliso kyydissään ajaa kolarin, niin hyvin todennäköisesti nainen etsii uuden miehen sen sijaan että alkaa puida miehen kanssa asiaa ja opettamaan maltillista ajokäyttäytymistä.
Ei vaan viitsi puhua, helpompi ottaa joku valmis.
Vaikeaa tosiaan kohdata sellaista, jota kohtaan tuntee paljon, mutta vaikuttaa siltä ettei toinen tunne yhtä paljoa. Minullakin on kova ikävä erästä naista.
Huomaatko oman sanasi testissä: vaikuttaa.
Ihmiset reagoi erilailla. Otan nyt esimerkiksi tilanteen, jossa ei olla päästy alkuun aloitteen puuttuessa, kumpikaan ei siis tiedä mitä toinen toivoo. Se käytös mikä on sinulle näkyy vetäytymisenä tai tuonteiden vähyytenä, voi johtua ihan muusta tunteesta. Syy voi olla myös epävarmuus kelpaamisesta tai sinun tunteistasi, pelko haavoittumisesta kun tunne on niin SUURi, turhautumisesta kun homma ei edisty. Taustalla voi joskus myös olla vaikka moraalinen pohdinta tai mustasukkaisuus (jos tulkitsee jonkun muun olevan kiinnostunut, ja kun tiedä toisen tunteita ja luottamusta ei vielä ole päästy yhdessä rakentamaan). Ja onhan noita muitakin syitä.
Ja joskus tosiaan tunne on yksipuolinen ihan oikeastikin. Se ei selviä kuin aloitteella tai kysymällä.
Näin on. En itsekään taida paljastaa mitenkään tunteitani ihastukseni seurassa (silloin harvoin kun sellainen tilaisuus tulee!). Johtuen osittain jännityksestä, osittain siitä että en tiedä olisiko se korrektia . Nyt kun olen saanut vähän tutustua häneen, niin en uskalla "pilata" asetelmaa. ..eikä ne tilanteet edes ole sellaisia missä voisi mitenkään tuntemuksiaan raottaa.
Jos on täysin viileää toisella puolella, niin silloin ihastus on todennäköisesti yksipuolinen. Mutta jos taas käytös on ristiriitaista ja vaihtelevaa (esim. välillä välinpitämätön, välilä huomioiva) niin silloin ei kannata ihan heti luovuttaa vaan on mahdollista että toisen osapuolen päässä risteilee samoja tuntemuksia ja epävarmuutta tilanteesta.
sä sit kerkesit setviä nää kaikki kun mie olen vieläkin siinä pisteessä että oisin vain halunnut kahville ja tutustua
Ihmisten temperamentti ja tunteiden syttyminen on erilaisia. Jos toinen on siinä vaiheessa, että haluaa kahville ja tutustua ja toinen on pidemmällä tunteissaan, niin onko siinä mitään isompaa probleemaa? Senkus vaan kahville siitä ja jos kolahtaa sinunkin puolelta niin kyllä se sitten selviää. Eihän kahvittelu nyt ketään vielä velvoita ja siihen nyt kuvittelisi riittävän kiinnostus tutustua.
Tiedän ettet ole oma hän, jota kaipaan, mutta tämä nyt tälläisen yleisempänä kommenttina.
Tervemenoa. Ehkä hänelläkin on parempi ilman tuollaista ystävää,
Hmm, jos ajattelen siltä kantilta että sinä olet hän kuka haluaa kostaa, niin tottakai kirjoitat näitä tänne ja aiheutat eripuraa kaikkien välille:(
En minä, mutta aloittaja ehkä hyvinkin sellainen. Kannattaa opetella lukemaan.
Luulin että olet joku muu, kiitos ettet halua kostaa:)
Itse uskon ihmisistä hyvää. Jos toiseen ei opi luottamaan ja antautumaan rakkaudelle, jää paljon vaille. Saada voi vain, jos itse antaa. Ilman uskallusta ihmissuhteet jää helposti pinntajutuiksi, missä koskaan ei päästä pintaa syvemmälle.
Rohkeutta luittamus vaatii ja tietysti aikaa tutustua. Joskus on vaan pakko hypätä ja luottaa, että se kantaa. Samaan luottamukseenkin voi suhtautua kahdella tavalla: luottaa kunnes on syytä olla luottamatta tai olla luottamatta kunnes on pitkä tausta luottamuksen takana. Ensimmäisellä tavalla tulos on luultavasti parempi. On mukavampi olla luottamuksen arvoinen kuin epäilty.
Toisin sanoen käydä kahvilla jonkun kanssa sen sijaan että alkaa hiljaa mielessään spekuloida.
Vai kuinka pitkälle ajattelit jo hypätä?