Maanalainen kaupunkiydinvoimala

Erinomainen ajatus. Pieniä ydinvoimaloita isojen kaupunkien lähelle. Pienydinvoimalat tuottavat kaukolämmön ja sähkön asukkaille.

Olisiko vaaraa pohjavesille?
Eikö jalkojemme alla toimi luonnon oma ydinvoimala joka lämmittää maapalloa?

Kuinka paljon keskikokoinen kaupunki tarvitsee energiaa?
Kuinka kauan toimisi "maanalainen pienoisydinvoimala " polttoaine latauksella voisiko siinä olla lämpöä tuottavia " kertakäyttöisiä ytimiä" jolloin jätettäisiin käytetyt reaktorit maan alle eristyksiin.

Ydinvoimalan rakentamisessa maan alle ei ole järkeä. Siellä minkä tahansa ongelman esimerkiksi höyryvuodon seuraukset ovat heti esteenä ja haittana korjaustöille, toisin kuin maan päällä ja avarasti rakennettuna. Avoimessa tilassa laitteiden huolto ja kunnossapito on paljon helpompaa.

Luonnon kallioperän lujuuteen ei voimalassa voisi luottaa vaan ydinvoimaan liittyvät määräykset jouduttaisiin täyttämään louhittuun luolaan hallitusti rakennetuilla betoniseinillä. Voimalassa ei ole tarvetta kymmenien metrien kivikerroksille jota ovat rakentamisen tiellä ja joihin poraaminen on työlästä. Maan alle rakentaminen on sikakallista, jonka tietävät kaikki joilla on maan alle rakennettu autopaikka...

Edes konttivoimaloiden tapauksessa ei tuossa olisi järkeä. Kun kallio ei ole yhtenäistä ei konttia voi hylätä jätteen loppusijoitusta varten mihinkään satunnaiseen luolaan. Sopii selvittää kuinka paljon Onkalon ympärillä on tehty tutkimustyötä kallioperän ominaisuuksista ja silti ydinpolttoaine pakataan paksujen teräs- ja kuparikuorien sisälle luolan täyttävään bentoniittiin.

Mielikuva markkinointia kun ydinvoimala poissa silmistä turvallisesti maan alla ( ei edes suomessa jossa vakaa peruskallio )?

Ehkä ei sittenkään käytännössä niin toimiva ja turvallinen ratkaisu .

Ei toim, koska pienikin vuoto aiheuttaisi luolaston sulkemisen. Isompi ongelma estäisi hätätyöt, joilla katastrofia voitaisiin pienentää. Normaalitoiminnasta aiheutuvien kaasujen poisto olisi vaikeata, ellei sitten mahdotonta.

Tällainen voi tulla mieleen, kun yritetään pienentää rakennuskustannuksia ja tinkiä turvallisuudesta. Ehkä ydinvoiman suhteen ei kannata lähteä keventämään turvallisuutta?

Ei toim, koska pienikin vuoto aiheuttaisi luolaston sulkemisen. Isompi ongelma estäisi hätätyöt, joilla katastrofia voitaisiin pienentää. Normaalitoiminnasta aiheutuvien kaasujen poisto olisi vaikeata, ellei sitten mahdotonta.

Tällainen voi tulla mieleen, kun yritetään pienentää rakennuskustannuksia ja tinkiä turvallisuudesta. Ehkä ydinvoiman suhteen ei kannata lähteä keventämään turvallisuutta?

Nähtävästi vaatisi laajalti tilaa teknisille erilaisille laitteille ilmastointi, jäähdytys, generaattotit , varavoima, muuntajat, jakelukentät, sähkötiet kaapeleineen ja johtoineen, valvomot ym. ym. Suomessa ei ainakann 10 suurimman kaupungin alla maanalisissa tiloissa ei ole enää vapaata tilaa minkä nuo yllämainitut käytännössä vaativat. Tilat sisältävät jo nyt aivan muuta tekniikkaa ja tiloja. Aihe on mahdollinen vain pelkille teoreettisille pohdinnoille ja siihenhän Suomessa on sanan vapaus.

Lähin kallioon sijoitettu ydinreaktori on ollut Ruotsissa, Ågestan reaktori Tukholman esikaupunkialueella. Se oli käytössä vuosina 1964–1974 ja tuotti 55 MW kaukolämpöä ja 10 MW sähköä. Se oli siis oikein ydinvoimalaitos, vaikka taisi olla myös sotilaallisia tarkoitusperiä.

Vain itse reaktorilaitos tarvitsisi sijoittaa kallioon, esim. Siilooin, jonka päällä on teräsbetonikupu. Turbiini-generaattorilaitos, jos tuotetaan myös sähköä, ja monet apujärjestelmät voisivat olla maan päällä tai kalliokuopissa. Ydinvoimalaitosten reaktorilaitosten ympärillä on suojarakennus, josta on ulos vain yksi henkilöuloskulku. Normaalikäytössä siellä suojarakennuksessa ei ole henkilöstöä. Ei ole suurta eroa henkilöstön kulun, vesijärjestelmien tai ilmastoinnin kannalta sillä, onko reaktorilaitos betonisuojarakennuksessa vai kalliosiilossa. Joten aika lailla asiantuntemattomia pohdintoja täällä.