KAHVIPIRTTI 152 / 2019

Hyvää päivää!
Oi miten siistiä ja kaunista on pirtissä. Ihanasti olet SkillaN asetellut nuo kukat maljakoihin. Istahdan kiikkustuoliin ison kahvimukillisen ja korvapuustin kanssa. En kyllästy ikinä näihin korvapuusteihin.
En laita edes musiikkia, keinuttelen vaan hissukseen ja lepään.
Edellisessä pirtissä olitte keskustelleet mm. kukista ja niiden istutuksista. Pitäisi ja pitäisi muistaa ostaa multaa ja laittaa kasvit kuntoon. Jälkikasvu pyysi pistokkaita kiinanruususta.
Kaunis aurinkoinen päivä näyttää myös nuo pölyhiukkaset ainakin tummilla pinnoilla. Pesinhän minä syksyllä ikkunatkin, mutta jotenkin harmaalta niiden pinnat näyttävät.
En jaksa tarttua mihinkään hommaan. Hammastakin vihloo, jätin soittopyynnön hammaslääkärille.
Ensiviikolla olisi hommia lapsenlasten hiihtolomaviikolla. Jotain terveyspommeja täytyy tämä viikko syödä ja juoda, että jaksaa sitten.

Kiitos kahvista, puustista ja pirtin ilmapiiristä!

Voikaa hyvin!

Kirkas aurinkoinen päivä. Koneellinen pyykkiä ja vähän snookeria eurosportilta.
Onhan siinä jo askarrusta aamupäiväksi, sitten vähän ruuanlaittoa.
Ei ikäihmisen kiireet kovin kummoisia ole.
Surullinen olen Ollin puolesta. Liian nuorena nuo julkimot lähtevät. Onko se elämä sitten niin kiireistä ja monta rautaa tulessa? Ollikin vakuutteli, että on hyvässä kunnossa ja pitää terveydestään huolta. Sitten sairauskohtaus vie!

Hovihankkijani kalakauppias kävi ovella. Nyt on taas savustettua lohta hyvän aterian verran. Ja leivällekin jokin muru riittää.

Vesi kielellä luin Makriinan savulohesta! Onhan hyvää palvelua kauppiaan tullessa kotiovelle, toki saan kauppakassin silloin tällöin minäkin kotiin.

Punasipulin pikkelöiminen on ollut tänään keittiöpuuhiani, saan ystävänpäivä vieraita lauantaina.
Leskeksi jääneen ystävättäreni olen ottanut tavaksi kutsua mukaan, ja tarjottavaa mietin tässä.

Lohivoileipiä ja perunaruusukkeita juustokuorrutuksella muffinssi vuokassa ajattelin laittaa, saatan kokeilla pekoonikääreessä myös. Valkkaria juomaksi ja pientä makeaa myöhemmin kahvin kanssa, eiköhän se riitä. Hieno päivä loistaa, postissakin on käytävä vielä, onkin auki 22.00 asti.

Pirtti on taas niin puhdas ja raikas, ihan virkistävää käväistä juttelemassa päivän touhuista. Silmät vielä kirvelee punasipulin viipaloimisesta, ja aurinko häikäisee lisäksi. Mukavaa jatkoa!

Kuinkas se pirtin katto kestää lumikuorman - onko kinostanut sinne?

Hyvä että alkoi uusi pirtti, pitkiä ketjuja on varsinkin tabletilla aika hankala avata.
Ilta alkaa jo hämärtyä, laitoin vielä ikkunalle yhden valon kun on mielestäni niin kaunis.
Kuuntelin musiikkia Youtubesta ja välillä katselin sieltä vanhoja A-studioita.
Olen hyvin kiinnostunut politikkojen mielipiteistä varsinkin näin vaalien alla.
Viisi astetta on pakkasta, lauhtuu taas loppuviikosta.
Katson vähän aikaa telkkaria ja sitten jumppaan ja poljen kuntopyörää jonkin aikaa.
Olen huomannut että kuntopyörän polkeminen auttaa siihen kun jalkoja särkee ja ovat levottomat nukkumaan mennessä.
Huomenna käyn kylillä, ostan rasvatankoja linnuille ja pesen pari koneellista pyykkiä. Tulen sitten takaisin mökille kissan luo.
Tutkin googlesta mitä Fasaanit syövät, niille olisi ihan oma siemensekoituskin, en usko että meidän kylältä löytyy. Kaurahiutaleetkin kuulemma käyvät auringonkukansiemenien lisäksi. Ripottelenkin aamulla kaurahiutaleita jos tulisi vähän vaihtelua Fasaanin ruokavalioon.
Nämä minun postaukseni ovat aika samankaltaisia, elämäni kulkee tasaista latuaan ilman isompia tapahtumia.
Tyttären perhekin tulee vasta pääsiäisenä tänne. Itse en ole halukas lähtemään kotoani mihinkään. Elän näin niin kauan kun tuntuu hyvältä, mikään ei estä reissaamasta jos vielä sellaiseen tulee tarvetta.
Kun oli kiinni omaishoidossa niin haaveili aina mitä tekisi jos pääsisi, lenkille lähtökin oli ylellisyyttä. Nyt kun pääsisi minne vain ei tee mieli.
Ikäkin vaikuttaa, tuntuu että ei ole mitään sellaista minkä takia viitsisi lähteä mukavasta kodistaan mennekään.
Ihan hävettää kertoa mitä laitoin ruuaksi kun Sini-Sirkulla on aina niin hienot tarjoilut.
Minä keitin pinaattivelliä, söin sitä paahtoleivän ja kinkun kanssa, appelsiinimehua juomana.
Minulla on velli ja puuro-buumi, olen alkanut vierastaa lihan syömistä vaikka en vegaani olekaan.

Huomenta päivää, aletaan jo puoltapäivää tavoittamaan.
Pitkäksi meni aamuni.

Taitaa hyvin mieleinen urakka olla edessä raakile. vielä, näin uskon.
Voimia kyllä lasten kanssa tarvitsee, mutta kyllä se iloakin antaa.
Mullan vaihto se alkaa olla ajan kohtaista, minun kukat menee uusiksi, huono on kasvattaja ollut.
Tomaatin siemenet, en omista kasvattamista tomaateista on myös multaan kohta laitettava.

Makriina kertoilit noista naapureista, jotka pelkällä sana helinällä osaa ottavat, näin on, kyllä se suru jää itsensä kestettäväksi, jos ei omista sellaista ystävää, joka jaksaa kuunnella surun purkamista.
Minulla sai tytär kantaa surujeni määrää, minä en ymmärtänyt silloin, että suru oli yhteinen, isänsä hänkin menetti.
Lääkärin avulla sitten elämä alkoi sujua.
Varmasti kuluttavaa on julkisten elämä ja liian nuorena menehtyi myös Lindholm, kuten Nykänenkin.


Sini-sirkun herkuttelu ruuan laitossa on aina mieluista luettavaa ja joskus kokeiluun vievää, mieliki.mummon tapaan vaatimatonta on minun ruuan laitto myös.

Rauhallista on varmaan siellä mökillä ja kaveri ei liioin hanttiin pistä, joskus naukaisee tyytyväisyyttään.
Varmasti ikä ja koetut asiat jo saavat haluamaan vain hiljaisuutta ja rauhaa.
Tietokone on oiva ajan kulun väline, minulta vaan meinaa viedä liian paljonkin aikaa, aamuisin usean tunnin ja sitten iltaisin käyn vielä pirtin viestit lukemassa.
Eilen erehdyn muutamaa ketjua lukemaan ja harmittaa kun sinne kirjoitin, pahan mielen sain.
Periaatteeni on, että en kinastelemaan ala kenenkään kanssa, kun tuntemattomia ollaan, todellisuutta ei voi tietää.

Noita kirjoituksia on hyviä ja huonoja, ei niistä totuutta useinkaan löydy.

Pikkarainen voisi tulla pirtin katon katsastamaan, minulla ei taitoja siihen ole;)

Hurskainen, eikö nyt jo unohdeta se glögi, pian on siman aika.
Mukava että keskustelu variksien kanssa sujuu, ovat varmaan kiitollisia ruokatarjoilusta.

Nyt kiireellä kone kiinni ja päivän hommiin, miellyttävää päivää teille kaikille toivotan.

Isot jääpuikot riippuvat kuistin katosta, mutta lumikuorma on kadonnut. Vähän kun autettiin, se romahti alas. Loput saavat jäädä. Kyllä katto tuon kestää.
On lähdettävä asioimaan. Toivottavasti myös jalkakäytävät on hiekotettu. Meidän alue vain on niin mäkistä ja mutkaista, että aura-autoilla on kamala homma pitää edes ajoväylät ajettavina.
Lapsenlapsi on lomalla SriLankassa. Toivottavasti lämpöä riittää.
Minulle riittää nojatuolimatka tv:n edessä ja mukillinen hyvää teetä.

Ai tämä ketju on vielä eli taas täällä. Olkoon.
Jotkut ei osaa vielä kymmenlukujakaan. Yleensä jo alle kouluikäiset osaa.
(VINOHYMY )

Päivää pirttiin!
Viikottainen kauppareissu tehty. Maha täynnä vähemmän monimutkaista ruokaa eli perunaa, parsakaalia ja sekalainen juustosalaatti.

Kyllä SkillaN olet oikeassa ensiviikon vieraat ovat mieluisia. Helppojakin tavallaan, mutta pitävät tämän mummon kaikki aistit tarkkana. Siskonmakkarasoppaa ja lettuja tilasivat. Tuntevat mitä kannattaa tilata :)
Varmasti piristyn heidän vierailustaan henkisesti. Pöllyttävät mökkihöperyyttäni.

Kävin ihan varta vasten lukemassa noita palstan muita ketjuja, mutta en ymmärrä niistä oikein mitään. Pitäisi tuntea menneisyyttä, kun siihen vedotaan. En aio sekaantua. Minulle riittää tämä pirtissä piipahtaminen samalla, kun käyn lukemassa lehdet tai skypetän Turkuun. Aikoinaan olin jonkun aikaa harrastuspalstalla johon eksyin vahingossa.

Eilen potkasin pikkuvarpaalla sohvan jalkaan. En muistanut sitä, kun asioille lähdin ja kengässä alkoi sitten tehdä kipeää. Sinisenmustana se.

Olkaahan varovaisia liikkuessanne ulkona. Vaara vaanii maassa ja katolla. Tytär kertoi joutuneensa eilen "läheltä piti" -tilanteeseen. Oli vastaantulijakin säikähtänyt kovasti.

Huomenta, nyt jo melkoisen valoisaan aamuun, niin se päivä pitenee.
Yksi aste on pakkasta ja tietenkin sitä pienoista lumisadetta;)
Puut on tästä kadun näkymästä lumensa oksiltaan pudottaneet, varmaan helpompi olo niilläkin;)
Oravat sujuvasti puikkelehtivat autojen lomassa, kai ne osaa liikenne säännöt, kun yhtään en ole nähnyt kuolleen.

Se odottaminen mieluisten vieraiden kohdalla jo hyvän mielen antaa ja ainahan lapset sitä intoaan ja elinvoimaa jakavat ympärilleen.
Parasta on olla kurkkimatta tuonne palstalle, sitä samaa siellä vaan on.
Toivottavasti varpaasi ei siitään huonone, lääkäriin se on mentävä, jos kauan aristaa, raakile.vielä.

Aivan hyvin voi pirtti seista vaikka järven rannalla, se onkin tämä mielikuvituksen rikkaus todellista rikkautta;)
Punainen väri sopii myös mielikuvaani, mikäs sen somempaa.
Tuo vanhusten hoito poikii aina vaan uusia epäkohtia, täällä on kaupunki oikeuteen vienyt Joroisissa toimineen vanhusten hoitopaikan, lääkkeitä on kadonnut.
Hyvä se on, että nostetaan kissa pöydälle joka asiassa, mutta miten paljon niitä sitten tuleekaan, kun oikein tutkimukset vauhtiin pääsee.
Häpeä se on tämä vanhusten kohtelu, onnekseni en vielä mitään apua ole tarvinnut, mutta uusi päivä voi kaiken muuttaa.
Noista vitseistä ja niiden nauramisista, minä olen varmaan tosikko, ei naurata useinkaan samat vitsit, mitkä saa toiset nauramaan kippurassa, minulle paras naurun irrottaja on tilanne komiikka,

Makriina sanoit parasta olevan nojatuoli matkat, niin täälläkin, en millään pitkille matkoille halua lähteä.
Olen tuonne Viron puolelle lupautunut toukokuussa lähtemään, mutta sen kauemmaksi ei innosta.
Nyt ovat luvanneet lämmintä jaksoa, kyllä ne lumet katoilta oikealla lähtevät, jos sulamista tapahtuu..
Ei oikein näytä hiekkaa olevan kaduilla, kai se on sitten tuo lumi jäätynyt rakeiseksi, että ei hiekkaa kaipaa, ikkunasta on turvallista katsella;)

Oikein hyvä nimi tuolle maustejuomallesi, mitä nyt mielesi tekee juoda, no eipä sillä mitään väliä ole, vaikka glöginä sitä juot.
Kunhan yritin olla vitsikäs, siis minä joka en osaa edes nauraa vitseille, en paljon muillekaan asioille.
Ei tämä maailman meno juurikaan hymyilytä.
Hyvän työn teit , kun kaveria jelppasit.

Ystävän päivää vietämme ja ystäviä tarvitaan, että elämässä selvitään.
Oikean ystävän löytyminen onkin lotto voitto, siihen ei kaikki yllä, näitä ystäviksi sanottuja on kaikilla, jotka selkänsä käännettyään, kaikkea muuta ovat.
Ystävä joka jaksaa kuunnella, lohduttaa tarpeen tullen ja jakaa ilotkin yhdessä, se on sitä aitoa ystävyyttä.
Hyvää ystävän päivää pirtin väelle, tuntemattomia ystäviä olette;)

Hyvää ystävänpäivää kaikille.
Lunta on tullut taas viime yönä aika paljon, olisihan tuota jo ollut tarpeeksi.
Eilen oli vaikea päivä, hävitin auton avaimet.
Putsasin autoa lumesta, silloin avaimet olivat takin taskussa, muistan kun otin taskusta pois ja ajattelin laittaa mikron päälle josta otan lähtiessä kylille.
Kaikki oli valmiina mutta avaimia ei löytynyt mistään.
Se oli avain jolla saa kaukolukituksen päälle, on kallis.
Soitin veljelle, hän käytti minua kylillä hakemassa vara-avaimen, sillä ei voi luita autoa kuin manuaalisesti.
Hermostuin melkoisesti, en saanut eilen mitään aikaan, vaan ei minun työni ole niin päivän päälle.
Nyt olen rauhoittunut, sattuuhan sitä isompiakin menetyksiä.
Facessa on ystävänpäivätoivotuksia sivukaupalla. Olen vastaillut kaikille, mukava että muistetaan.

Alan siivoamaan, on taas villakoiria jostain päässyt tulemaan.

Mielikki ja Kaisa-katti

Iloista Ystävänpäivää kaikille!
Onneksi Suomen ei pesiytynyt Ystävänpäiväkorttien lähettely. Olen opetellut pois joulukorteistakin. - Ennen oli toisin. Kortteja kymmenittäin, ja unohdetuille uudenvuoden kortti.

Muistan lapsena, että myös pääsiäisenä lähetettiin kortteja sukulaisille ja ystäville, mutta noina aikoina yhteydenpito ei ollut niin helppoa kuin tänään. Eihän kaikilla ollut edes puhelinta. Postimaksutkaan eivät kai olleet ylivoimaiset. Tämän päivän eläkeläinen joutuu maksamaan itsensä kipeäksi, ensin kalliit kortit ja sitten postimaksut.
Ennen kirjeitä kirjoitettiin, ja mitä kauemmaksi ajassa mennään, sitä enemmän kirjeitä on vinteillä tallessa. Omassa suvussani niitä oli pyykkikorillinen 1800-luvulta, 30 v. ajalta. Kirjoitin ne puhtaaksi. Siinä meni 2 vuotta. Mutta kokonaisen perheen elämä niissä avautui, kun viikottain kerrottiin kuuluiset kotiin ja sisaruksille.

Saan yleensä kaksi perinteistä ystävänpäiväkorttia postissa, samoille lähetän, koska he niin paljon niistä pitävät. Jokunen tekstari ja sähköposti, whatshopissa on muutama ryhmä, hyvin kätevä ja ilmainen tapa myös kuvien lähettämiseen ja soittamiseen matkoillakin.

Sen verran ruualla leikin, että paistoin aamiaismunat piparimuotin avulla sydämen muotoon. Päiväkahville olisi voinut leipoa sokeroituja pusuja pullataikinasta, mutta pakkasesta lämmitetyt korvapuustit saavat nyt kelvata kahvipullaksi, tarjoan hellästi.

Sää on säteilevä ja lauha,kuin ystävän hymy. 🥰🌞

Sydämellinen ystävänpäivätervehdys Kahvipirttiin piipahtaville ❣️

💝💌☀️🍒🌹🐾

Aurinkoista iltapäivää, kahvitilkalle kaipaan minäkin. Sain juuri leivottua lehtitaikina kuppeja muffinssivuokissa, jotka täytän suolaisilla täytteillä
ennen vieraiden tuloa.
Ne on käteviä kahvitarjoilun suolapaloina , samoin nuo paahtoleipäkupit, jos ei aina samoja leipäviipaleita suosi.
En minä itselleni niitä tee, vaan vieraita kun saan, on hauskaa hemmotella heitä.

Hyvälle maistuu kahvi, ja taukokin on paikallaan. Huomenna käyn vielä kaupassa, saan sitten lauantaina vain viimestellä kattausta.

Hyvää Ystävän Päivää minultakin, ...aina ystävälliseen Kahvipirttiin ❤️

Tämänaamuinen pirteys alkoi vaan tuhriutumaan. Harmittava takaisku aamupäivällä lyttäsi sen kokonaan.
Mitäpä hänestä raahustin päivän pimeään asti univelkaisen verkkaiseen tahtiin. Alkukeväältä tämä jo tuntuu. Pitkään aikaan saadaan ensimmäinen merkkinen yö lämpötilan puolesta. Koko suomen merialueella oltiin illlalla plussan puolella.
Kun liian monta pävää uni jää alle 6 tunnin, se alkaa tuntua päässä ja askelissa. Pitää yrittää jaksaa nukkua yli 6 tuntia vuorokaudessa.

Mielenkiintoinen on tuo nykyajan kuvausteknologian luoma meret ilman vettä-uutuus. Silmät ymmyrkäisenä sitä telkkarista katson.
Kuin wanhan linnankundin ajanlaskua; keskiyöllä helmikuu on puolessa välissä. Jo puolitoista kuukautta vuotta 2019 en peitottu. Tämä "alkukevät" on päheintä.

Kiitos ystävänpäivätoivotuksista, otan osani ja annan hyvän kiertää eteenpäin,
vaikka on jo ilta, niin kyllä sitä ystävällisyyttä tarvitaan huomenna ja jokaisena elonpäivänä.
Siis hyvää Ystävänpäivää!

Huomenta, puolikuu jo saavutettu helmikuustakin ja päivä on jatkunut samassa vauhdissa, missä aikakin.
Ulkona jo aivan valoisaa, aurinko jo noussut, kaunis päivä tuleekin.
Lumien sulamista olen naapuritalon katoilta ihmetellyt, nopsaan on kinokset sieltä katoamassa, vaikka ei vielä "räystäiden" tippumisen aika olekaan.
Ystävänpäivä meni ja toivotuksia on saatu ja lähetetty, tänään pojan vanhempi tytär syntymä päivää juhlii.

Ystävän päivän soisi olla joka päivä, samaa mieltä siitä kanssasi Neeassa;)

Unen riittäminen on varmaan se kuusi tuntia näin ikäihmisille hurskainen, mutta yksilöllistä se on, olen huomannut, että kuuden tunnin päästä herään, olinpa mennyt nukkumaan mihin aikaan tahansa.
Minun hyvät unen lahjat antavat unen uudelleen tulla, mutta ei se enää kovin levollista unta ole.

Yksi elämän vaihe tuo kuolemakin, siitä selviäminen ja jälkeen tulevat asioiden kuntoon
saaminen.
Kyllähän se joskus tuo aika kuluu melkein vain päätä käännellen,, mutta suotakoon se itsellemme, on sitä tullut joskus aherrettuakin.

Sini-sirkku jaksaa kestitä vieraita, nostan hattua, minä en nykyisin enää kaipaa vieraitakaan, tietenkin omaa väkeä ja sellaisia tuttuja joille voi tarjota mitä kotoa löytyy ja se ei ole nykyisin minulla runsautta.

Miaelina minäkään en millään haluisi käyttää niitä liukuesteitä kengissä ja sitten köpöttelen varovasti hiipien. juuri tuo, että sisään mennessä vaikka vaan kauppaan ne ikävästi rapsavat.
Ystävät aina muistavat sanoa, että seikkaile vaan, sitten kärsit.

Ramoona teitpä todella herttaiset ystävän päivän aamiaismunat, pienikin asia saattaa tuoda hymyn kasvoille ja varmaan miehesi tämän sinulle soi.
Ei tuo korttien laitto taida enää olla kovinkaan suosittua teksti viestejä sitten sen enemmän, kyllä se puhelin kilisi minullakin.

Oletpa aika urakan suorittanut Makriina noiden korttien kanssa, mutta varmaan monta ihanaa muistoa mieleen tuli ja erilaisia kortteja paljon, aika on valtavan pitkä noiden korttien historiassa.
En varmaan olisi jaksanut tuota hommaa tehdä, no ei minulla paljon kortteja olekaan, olen ne harastuksina käyttänyt, milloin milläkin tapaa.

Kyllä lisä hommaa aina teettää nuo tavaroiden katoaminen, uskon kyllä, että avaimesi löytyy ajan kanssa, eihän ne voi kovin kauas kadota.
Saattaa olla että lumen sekaan joutuivat ja sulamisen tapahduttua sieltä esiin tulevat.
Minulla tuo avaimen jääminen sisään, kun johonkin lähden, on muutaman kerran tapahtunut, onneksi olen saanut ilman maksamista puheenjohtajan avustuksella auki.
Eräänlainen huolimattomuus jota olen koittanut korjata tarkistamalla asian useaan kertaan, samalla katson hellan ja muidenkin päältä pois olon, mutta vahinko ei tule kello kaulassa, sekin on todettu.

No nyt taas noiden puikkojen kanssa työskentelemään, tosin kauppaan ensin lähden, jääkaappi tyhjyyttään huutaa, varaston täydennys siis ensin.
Hyvä mieli on, kun aurinko ilmaantuu ja kirkastaa sään ilmeen, siinä sitä itsekin hymyksi muuttuu ja varmaan hymy vastaan tulevallekin irtoaa, näillä ajatuksilla tänä aamuna, voikaa hyvin ja pysykää pystyssä;)

Taas on Perjantai.
Aika kuluu kuin siivillä.
Meilläkin paistaa aurinko, kukat piristyvät ikkunalla kun saavat valohoitoa.
Käyn kylillä kupassa ja saatan pestä pyykkiäkin kun vaihdoin mökillä lakanat.
Minulla ei tahdo olla mielikuvitusta ruuanlaitossa, tulee tehtyä samoja viikosta toiseen.
Minulla on aina jokin lempiruoka tai herkku, sitä syön niin kauan että kyllästyn. Tänään taidan ostaa jotain valmisruokaa kun käyn kylillä, voisi käydä jossain myös syömässä lounaan, alle kympillä saa mahansa täyteen.
Imuroin autonkin jo aamulla, on mukavampi kun ei ole pakkasta. Elättelin toiveita jospa avain löytyisi, vaan piilossa pysyy.
Tiedän aika hyvin mille alueelle avain on saattanut pudota, pitäisiköhän ostaa metallinpaljastin :)
Kyllä tulee valoisammalle tuulelle kun aurinko näyttäytyy, kissakin uskaltaa käydä pihassa vaanimassa lintuja, ei se niitä kiinni saa ja kyllästyy äkkiä kun ei tykkää lumesta tassujensa alla.

Mukavaa viikonloppua kaikille.

Jäi korvaan vinkumaan Kahvipirtin avaussanat: Nytpä tahdon olla ma, pienen mökin laittaja.
Vieläkö on Suomessa mahdollista, että mökin navetassa on 4 lehmää, pieni porsas karsinassa ja lampahia vuonineen määrällensä kymmenen?
Eikö Eu-ohjeet ole laadittu niin monimutkaisesti, että tuollainen elikkomäärä on mahdoton?
Muistan kerran lukeneen tyttärestä joka olisi halunnut ilahduttaa äitiään ja lahjoittaa hänelle yhden lehmän, entiselle ison karjatilan emännälle, joka nyt asui mummonmökissä ja kaipasi karjaansa. Yksi lehmä olisi ollut hänelle mukava lemmikki, teettänyt sen verran työtä, että äiti olisi pysynyt vireänä ja tuntenut hyvää mieltä elävästä hoivattavastaan, mutta Eu-direktiivit eivät sallineen moista höpötystä.
En asiasta mitään tiedä, joten tämä on varmaan tyhmä kysymys, ja laulun kaltaisia pieni tiloja yhä pystytään ylläpitämään.
En vain ole nähnyt tämän päivän laitumilla muita kuin kymmenpäisiä karjalaumoja, hyvä jos niitäkään. Kesämökkikunnassani on kuulemma kaksi karjatilaa ja automaattinavetat ja kaikenmoiset kotkotukset, joilla maito ilmaantuu meijeriin ihmiskäden koskematta.

Wanhan ajan karjakon taidot ovat tuntemattomat ja tarpeettomat.

Tarkkailukarjakko oli arvostettu maalaisyhteisössä vertaa kolhoosin parhaimpaan lypsäjään Oksanaan, avot.

Hyvää ystävällisyyden ja huomaavaisuuden päivää!
Huomaan aina tuolla kauppa- ja muilla reissuilla, että monelta on se huomaavaisuus hukassa.

Nyt vedän mutkat suoriksi, koska on vähän kiire, enkä tarkistele nimiä, että kuka mitäkin on sanonut. Suokaa siis anteeksi, että yleisesti vedän yhteen :)

Minulla kävi muutama päivä sitten, että kännykkä meni niin juntturaan, että jouduin sen laittamaan kiinni. Enpä sitten muistanutkaan sim-kortin tunnusta. Pari päivää aiemmin olin muistanut. Meni kännykkä vielä enemmän solmuun ja kyseli PUK-koodia. Minulla on ne koodit aina tietyssä turvallisessa paikassa. Vaan enpä löytänyt. Kaikki paikat ylösalaisin tutkin kylmä- kuuma- hiki yltäpäätään. Vedin muutaman kerran henkeä ja aloitin uudestaan. Siellähän ne luvut olivat missä pitikin. Oli vain teipin pala tartuttaneet kaksi sivua yhteen.
Tuo kännykkä on niin tarpeellinen jos jotain sattuisi ja apua tarvitsi. Ja ettei pimennossa huolestuttaisi jälkikasvua.

Joskus on minullakin noita huonojen yöunien kausia ja en tykkää yhtään niistä. Onneksi nyt säät sallivat ulkoilua ja näyttivät kävelytietkin osin jo sulat olevan ja muutoin hiekoitettuna. Raitis ilma vaikka parvekkeella istuessa ja linnun laulua kuunnellessa tekee hyvää.

Ensi viikolla olen meno päällä, koska on hiihtolomaviikko ja en taida ehtiä piipahtelemaan pirttiin.

Nyt oikein aurikoisen keväistä viikonloppua ja tulevaa viikkoa ihan jokaiselle!

Kävin jo aamulla kauppareissulla, kun nuo talvilomalle lähtijät aiheuttaa ruuhkaa jo klo 11 alkaen. Nyt kun ilma on näin leuto, on lähtijöitäkin enemmän arvattavasti.
Mukavasti on kaikki lähes valmiina huomisen varalle, täytän lehtitaikinakupit juuri ennen 2 jolloin vieraani tulevat. Sitten onkin kutsut tehty osaltani, ihmeen hauskaa se vielä vaan on, kun ei meitä nyt 5 enempää ole.

Ystävänpäivän kunniaksihan kokoonnumme seurustelemaan iltapäiväksi, lapsuuden ystäväni on minua iäkkäämpi, joten ei koskaan tiedä milloin aika meistä jättää.
Kyllä on sulannut lumi kaduilla ja teillä, parvekkeellakin näkyi virtaavan norona yläparveilta, tekis vaan leutoa kevättä. Valoa on auringossa nytkin, niin, että rullaverhon jouduin olohuoneessa vetämään alas, häikäisyn vuoksi

Hyvää viikonloppua ja ulkoilua!

Jospa olisi luistimet ja taito luistella vielä jäljellä, niin tämä meidän suuri pihamaa olisi nyt hyvä
paikka luistinradalle!
Mutta enää ei onnistu, täytyy vain mennä lisää soraa viemään, että pystyssä pysyisi.
Ihmeellinen talvi, kun jatkuvasti menee eestaas lämpötilat. Muistan joskus 80-luvulla, kun oli pitkiä pakkasjaksoja, nyt talvi temppuilee, ei tiedä mitä olisi!

Leivoin tänään nisuja, puusteja ja rinkilöitä. Ovat nyt kohta jäähtyneet, että saan viedä ne pakastimeen. Jouluksi leivotut ovatkin huvenneet, ettei ole paljoa edes yllätysvieraille.

Meidän tyttärenpojalla on tänään "vanhaintanssit", olisipa kiva nähdä ! Nopeasti aika menee, kun on niin pieni aika mielestäni, kun olimme häntä laitoksella katsomassa!

Hyvää iltaa kaikille!

Iltapäivää!
Kun Pirtissä on muistettu ystäväivä, niin sitä samaa myöhästyneenä :hyviä
ystävyyspäivän jatkoja eteenpäin. Vähän käytetty "merkkipäivä"on ollut
elinpiirissäni.
Niin...tulin vain ilmoittautumaan. Pieniä harmeja on ollut. Sairaalassa olen
käynyt - vierailijana. Se kuuluu rekisteröityyn myötä- ja vastamäkisopimukseeni.
Tämä harmillinen sairaalajuttu tuli tapaturmaisesti. Pidän asian yksityisluontoisena.
Niinpä kerron vain tämän ja aikani olen asettanut tärkeysjärjestykseen.

Luin nyt Pirttiin tulleet kirjoitukset. Onhan tuo ihan vilkasta osanottoa. Nyt vain
en sekaannu "kisailemaan." On muutakin miettimistä. Hyvää jatkoa teille!

Huomenta lauantai aamuun, taitaa jotakin sataa, harmi mattoni parvekkeen kaiteelle kastuvat, no pois pitää kohta ottaa.
Nollassa on mittari, että vettä se kai on, kovin hiljaisesti kuitenkin tiputtelee.
Parvekkeella on kaikki irtain ja toivon niiden raikastuvan, ainakin taiat tulee tehtyä;)

Ymmärrettävää on, jos ynnämuun ajatukset nyt muualla pyörii, toivottavasti sairaalassa kaikki hyväksi saadaan ja elämä palaa uomilleen.
Ei sitä aina tiedä mitä tapahtuu, vahinkoja sattuu ja seuraukset voivat isoksikin tulla, jaksamista sinulle ynnämuu, piipahda pirtissä viestiä laittamassa, kun elosi myöten antaa.

Minunn tyttären tytär oli penkinpainajais riemuissa, kuvia olen nähnyt kuorma-auton lavalta, ovat Kuopiossa, ei sinne kukaan joutanut menemään, no äitinsä kuitenkin videoi.
Totta muistelet Neeassa, ennen oli talvet talvia ja kesät lämpimiä.

Mukavia ne yhdessä olot on, jos vuosia on joku perinne ollut ja ystävät kokoontuneet, näin oli minun ystäväpiirissä myös, mutta nykyään se on hiipunut ja illan istujaiset loppuneet, kai se ikä kaikilla tämän aikaan saa.

Minä olen niin itsepäinen, että en oikeastaan mitään vaihtoja suorita, pankki on melkein koko ajan ollut sama, kun edellinen pankki lopetti.
Taitaa olla melkein sama missä nämä eläke sentit majailevat, koska ei niitä juurikaan säästöön jää.
Lainan aikoinaan tästä pankista sain ja siitä se suhde alkoi.

Minulla on myös ne tärkeimmät paperit ja salasanat yhdessä samassa kansiossa, ja harvoin niitä olen tarvinnutkaan, pitänee tarkistaa, onko ne paikoillaan, jos vaikka kummitukset on asialla ja sekoittavat paikkoja;)
Minulla tunnuslukujen kanssa ilmeni sekavuutta, jo vuoden olen hyvin selvinnyt, nyt en saa päälle peräkkäisiä toimintoja, siis kännykässä.
Pankin päivitykset ne kai sekoitti.
Iloista aikaa vieraittesi kanssa, raakile.vielä ja uskon että lasten kanssa aika kuluu ja piristystä antavat elämääsi.

EU on sääntöineen /vaatimuksineen sekoittanut monia asioita, ennen pari kolme lehmää navetassa antoi jo hyvän elämän alun, kun siihen sitten liittyi muu maanviljelys ja metsä työt, elantoa riitti perheille, nyt ei kannata kuin isot karjatilat.
Vaikka vaikeaksi on mennyt niilläkin, kun säännökset tiukkoja, toivoisi kumminkin, että saisimme kotimaista ruokaa jatkossakin.
Valtava homma on ollut sinulla Makriina kirjoitusten tekemisessä, eikö niitä voisi sinun toimesta kustantajalle lähettää ja kirja saada aikaan?
Varmaan mielenkiitoinen kirja siitä tulisi ja ainakin valottaisi sukusi elämää jälkeen jääville.
Minua harmittaa kun niin vähän kertomuksia aikoinaan peräsin, olisi niitä varmaan kertoen ainakin kuullut ja joitakin asioita olisi mielen jäänyt.
Mielenkiintoista aikaa oli se kolmekymmentä luku, ja aiemminkin vuosisadan alusta asti, ne niin monella tapaa on esille tullut, mikä sitten totuutta on.
Vanhempani olivat ihan 1800 luvun lopussa syntyneet, kokemuksia olisi ollut muistiin kirjattavaksi.

Ihana aika edessä mielikki.mummolla, kun aurinko lisääntyy ja voi seurata kevään edistymistä ihan luonnossa eläen, kun siellä mökillä Kaisa kissan kanssa viihdytte.
Kevään tulon voi kokea monimuotoisesti, linnun laulu lisääntyy, lumimassat hupenevat ja järvi jäästä vapautuu, onko sinulla järvi lähellä?
Kyllä se kevät mielenkin saa virkistymään ja kohtahan se on ensimmäinen kevään kuukausi käsillä.
Oikein mukavaa oloa sinne teille mökille;)

Nyt tätä kotia puhdistamaan, eilen kun aurinko paistoi pölyt näkyi, no eihän niitä kokonaan pois saakaan, mutta kuitenkin raikkaampi ilme huusholliin tulee.
Hyvää lauantai päivää ja sauna juhlaa, minulla ainakin;)

Olisittepa nähneet ilmeeni eilen kun vahingossa löysin autonavaimen.
Kävin kylillä suihkussa, mökille tultua aloin etsiä hiustenkuivaajaa kun tukka oli vielä kostea. Minulla on kuivaaja kaapin päällä korissa, en uskonut silmiäni kun auton avaimet olivat korissa.
Selvisi sekin miten olivat sinne joutuneet, takakontti autossa ei avautunut, hain hiustenkuivaajan ja lämmitin lukkoa, kun laitoin kuivaajan koriin niin avaimet menivät sinne saman tien.
Ollaan lähdössä isompaan kaupunkiin, katselen tarjouksia ja käydään siellä jossain syömässä. Se onkin ainoa huvitus, lähes joka viikko on sama reissu.
Nyt on lämmintä, kissakin viihtyy pihassa pidempään, onneksi ei lähde edemmäksi niin uskaltaa päästää ulos yksin.
Toisaalta voi olla vaarallista kun lähistöllä oli tuttavan kissan raadellut Ilves ihan kodin ikkunan alla.
En ole nähnyt Ilveksiä enkä Susia, Karhu kerran oli noin alle sadan metrin päässä pihasta keskellä tietä.
Olin pitkään hyvin varovainen metsässä liikkuessani.
Ennen sitä saatoin kuljeskella metsässä pitkiä aikoja.
Illalla menen kylille saunomaan, en viitsi lämmittää ulkosaunaa talvella, vesikin olisi kannettava.
Hetkessä on Helmikuu ohi ja Maaliskuussa alkaa jo olla kevät.

Mukavaa päivänjatkoa kaikille.

Meiilä oli ilo päästä katsomaan tyttärentyttären vanhojen tansseja eilen illalla koululle, kun tanssivat omaisille. Ihana pitkä laajahelmainen tanssiaisunelmaleninki ja taidokas kampaus, sulokkan sujuva tanssi - sydän paisui ilosta sitä katsellessa . Vaari ja isänsä ylpeänä tanssittivat lopuksi tyttöä, minäkin vuorollani pääsin valssin pyörteisiin, ihana ilta oli kaikilla. Ensi vuonna onkin toisen tyttären poika vuorossa, voi miten komeita ja miehekkäitä ovatkaan sitten mustissa juhla-asuissaan ja hiukset hienosti leikattuina, kun on tottunut farkuissa ja huppareissa yleensä näkemään.

Täällä lämpöaalto jatkuu, lehdet kirjoittavat miten valkea kurittaja on vaihtunut suureen sulattajaan. Talo on mäellä ja salaojitus sekä pihan kallistukset kunnossa , vesi valuu poispäin eikä perustuksiin, rossipohja on hyvin tuulettuva , joten hyvin pärjätään.

Edelliseen viestiin kännykkäni kirjoitti WhatsAppin väärin, mutta eiköhän se osattu oikein lukea. Kännykällä tätäkin kirjoitan, saa hienomotorista harjoittelua , mutta tulee yllättäviä virheitä helposti.
Mukavaa viikonloppua kevättä enteilevin tuulahduksin !

Sunnuntai aamun kaunista ja tuulista säätä täällä katselen ikkunasta, yhden asteen lämpötila ulkona ja lumet kyytiä saa.
Kadut melko sulina tässä ympärillä ja kattojen lumi taakka helpottumassa.

Mielikki,mummo kaupunki reissunsa on tehnyt ja saunan lauteille on rasitukset jättänyt;)
Kissan ulkoilu tosi vaarallista, kun nuo pedotkin aina vaan rohkeimmiksi tulevat, näin on lehdistä saanut lukea.
Jääkarhutkin jossain päin maailmaa pihalle ruokaa tulevat etsimään.
Niin ne talteen tulee laitettua tavarat, kuten avaimiesi kanssa kävi, aina ei vaan arvaa etsiä oikeasta paikasta, turhaa hommaa sekoilut aiheuttaa, muuta hyvä että löytyi;)
Minulla myös olisi korjattavaa paljonkin jaloissani, polvista varpaisiin, mutta olen laistanut vaan hommaa, ehkä siksikin, ettei pakotuksia ole ollut.

Hurskainen kevään hommia tekee, kun jäitä irroittelee, niin se vaan vanhankin mieli leikkimistä kaipaa;)
Kyllä se vielä lunta ja pakkasta tuo, vaikka nyt kevät mieltä herättelee.
Eri tavalla sitä itseämme esiin tuodaan ja joskus olen ajatellut, että ehkä liian kanssa minäkin kertoilen, mutta kun ystäviksi pirtin väen tunnistan, tulee höpöteltyä
Ynnämuu on maltillinen ja viestinsä hyvin asiallisia, ei turhia paljastuksia, toivotaan että asiat hänen ympyröissään selviää ja taas saamme hänen viestejään lueskella.

Ramoona kerroit ihanista vanhain tansseista, ihan voin nähdä sen tilanteen, kun mummi ja vaari ylpeänä lapsen lastaan ihastelee.
Taitaa jo kohta kymmenen vuotta siitä olla, kun minäkin samassa tilanteessa olin, ylpeäkin varmaan olin, vaikka hyvin vähän minun ansiota tuo hetki oli.
Nyt nämä tanssit oli Kuopiossa ja en saanut tilaisuutta olla katsomassa.
Kaikki nuoriemme onnistumiset mielen herkäksi tekee ja toivomuksen jonnekin lähettää, että elämä kohtelisi silkki hansikkain tulevaisuudessakin.
Elämä on useinkin aika raadollista, joten luonnettakin tarvitsevat.

Kristiina 23 on jo ehtinyt tänä aamuna ennen minua, olen hidas ollut, tai hän nopea;)
En ole kuullutkaan "piruntulista" joten paljon on asioita sivuitseni kulkenut, no ei kaikki mahtuisi pieniin aivoihini, joten aukko sivistyksessä taas kerran.

Nyt katselen tuota tuulen tuiverrusta ikkunan takaa ja aurinko kirkkaalta taivaalta mielen virkeyttä lisää, mukavaa päivää jokaiselle pirtin oven avaajalle.

Jouhevasti aurinkoinen sunnuntaiaamu käynnistyi tänään. Ei tarvinnut käydä suihkussa kun eilenaamulla olin käynyt. Kun nyt ei juur hikookaan sano.
Pari rästityötä sain tehdyks. Rappurallin harjan kiinnitys vei aikaa kun piti romulootista etsiä sopivan pituiset ja vahvuiset pikkupultit.

Pääsin viimeviikolla ostamaan akkukäyttöisen ketjusahan. Tutun rouvan toimelias ja auttavainen mies oli menehtynyt aggressiiviseen pahaan sairauteen.
Siinä iltapimeällä näin kaakontaivaalla punertavan tähden. Sen oikealla puolella näkyi "väinämöisen viikatteen" kolmen tähden rivi, Ison Otavan tähdistössä.
Lienee loppuviikolla täyden kuun aika kun nyt oli jo aika iso, taivaallinen komistus.
Pitäisi etsiä netistä se puhelujen estonumero puhelinmyyjien innon vähentämiseksi. Rouva kertoi niiden sinnikkyydestä.
Vaikka kertoi palauttavansa tuotteen, niin siltikin myyjä kertoi tuotteen lähettävänsä.
On heillä verkostonsa. Heille on selvinnyt, etteivät soitot meikälle tuota enää kauppoja. Olen hiukan epäkohtelias niille joskus.

Huomenta, kun silmäni aukaisin aamulla, oli pilvistä, mutta nyt aurinko kauniisti valoa antaa ja viikko alkaa kahdeksan asteen pakkasella.
Tuuli on jo tyyntynyt, kyllä se eilen puhaltelikin, lie vahinkoja tehnyt.
Liukkaudesta joka puolella kerrotaan ja näin varmaan onkin, tässä minun läheisyydessä on tiet lumettomia, mutta eipä auta kehuskella, voi sieltä liukkauttakin löytyä.
Keskikaupungin liepeiltä oli kuva Fasessa ja peilikirkas jäätikkö tien pinnassa, eipä sinne kävelemään viisasta ole lähteä.
Monta vaivaa ne liukastumiset aiheuttaa, luut ei vanhalla enää kestä kumpsahteluja.

Kaikkea sinä Kristiina23 anteeksi pyytelet, eihän se ole mihinkään sääntönä kirjoitettu, että minun se aamu viesti olisi ensin lähetettävä, aamu virkkuna näin olen tehnyt.
Tokaisuni eilen aamullakin johtui siitä, että kun kirjoittamaan rupesin, et ollut vielä kirjoittanut, kun sitten viestiäni oikein kirjoitusten vuoksi tarkastamaan rupesin, olit viestisi laittanut.
Oikein ei kirjoitukseni koskaan ole vaikka sen kertaalleen lukemaan pyrin, mutta suuremmat puutokset onnistun korjaamaan.
Siksi kai viestini viivästyy ja kirjautuminen katoaa.
Olen valmis tämän pirtin aamukirjoituksista luopumaan, jos joku saman alkaisi tekemään, pirtin olemassa olon huoltamaan.
En varmaan enää kauan ole ärsyttämässä ketään, aika ajaa ohitseni.

Hyvän mielen siitä saa, jos jonkun rästi työn saa tehtyä, kokemuksen äänellä sanon minä myös hurskainen.
En yleensä töitäni jätä tuonnemmaksi, heti kohta hoidan homman, jos ei nyt ihan mittaamattomia esteitä ole.
Tekemättömät työt mielessä pyörii ja se ei mukavalta tunnu.
Tällä hetkellä ei keskeneräisiä ole mitään, mutta päässä pyörii mittavat suunnitelmat, joskus ihan pelottaa ajatukseni;)
Pyöreän kuun näin minä myös taivaalla, kun satuin vielä hereillä olemaan, kyllä se upea näky on taivaan pimeydestä,
Tähtiä ei täällä valojen keskellä juurikaan näe ja en tunnistakaan kovin monta.
Kansan radiossa sen numeron sanoivat, mitä hurskainen kaipaat, en ottanut ylös minäkään, jaksaahan noihin vastatakin.

Taitaa hiihtoloma viedä pirtin kirjoittajat muihin hommiin, niin pitääkin, ei aina tämä kone ainoa seuralainen voi, eikä saa olla.
Minä yritän aina aamu rupeaman jälkeen tämän kiinni laittamaan ja sitten illan suussa uudestaan kurkkaan.
Ilta on yleensä telkkari aikaa ja jos ja kun ei sieltä mukavaa tule, voi katsoa elokuvia Areenasta ja muiltakin tarjoajilta
Palstan ketjujakaan en viitsi lukea, joskus jonkun mielestäni hyvän otsikon alla olevaan kurkkaan.

Kiva päivä varmaan ympäri suomen ja hiihtolomalaisilla ainakaan lumesta ei puutetta ole;)
Rattoisia yhdessä oloja toivotan kaikille näin lomien ajaksi, ehkä harvoin tulee näitä tapaamisia, jos kauempana asumukset ja elämä on.
Iloista päivää!

Toivottavasti Skillan olet vielä kauan tekemässä aamun avausta.
Vaikka olenkin käynyt pirtissä vasta vähän aikaa olen jo tottunut lukemaan viestisi ensimmäisenä kun koneen avaan.
On joskus päiviä että en edes käy netissä, silloin on jotain mielenkiintoista tekemistä.
Kone oli jonkin aikaa pimeänä, en tiedä mikä oli. Jätin sikseen ja ajattelin viedä huoltoon, kokeilin kuitenkin vielä ja sivut avautuivat, kone vain huilasi välillä.
Synkistelin sinä päivänä kun ensin oli auton avaimet kadonneet ja konekin näytti lopettavan toimintansa.
Kaikki on taas hyvin, avaimet löytyivät ja konekin toimii ainakin toistaiseksi. Olisi tietänyt rahan menoa jos molemmat olisi joutunut ostamaan.
Imuroin ja pyyhin pölyjä, muuten vietän luppopäivää vaikkapa äänikirjaa kuuntelemalla.
Pakkasta on kahdeksan astetta mutta huomiseksi jo lauhtuu.
Piha on tosi liukas ja jäinen, yritän olla varovainen että ei tule vahinkoa.
Veljellä kumppaninsa kanssa on mökki lähellä, sekin on talviasuttava mutta aika vähän ovat mökillään, nyt kertoivat tulevansa.
He ovat oikeita lintujen seuraajia, on kiikarit ja muut tykötarpeet bongausta varten. Itse katselen mielelläni lintuja mutta en kaikkien nimiä tiedä.
Hyvää alkanutta viikkoa.

Varsinkin keltasirkuilla on tapana vähentää ruokailupaikoilla käyntiä kun ensimmäiset suojasäät tulevat. Kyllä niitä siinä kymmenkunta lintua pyöri, mutta näin ettei jyvät juuri olleet vähentyneet avopöydiltä.

Puluista en tykkää. Kun niitä vaikka 8 nälkäisen parvi lennähtää, ne putsaavat vaikka puolen ämpärin verran siemeniä. Heittelen kaikella käteen saadulla niin että lentävät tiehensä. Suojailmalla lumipalloilla on helppo häätää.
Sanon niitä kaupungin kanoiksi; syöttäköön ne rauhoitetut kaupunki itte.
Tai satapäinen naakkaparvi. Säkillinen kauraa menisi päivittäin.

Vasta vähän ennen klo18 aloin kapsimaan kolmea trukkilavaa, kertakäyttölavoja. Toin ne peräkärryssä männä viikolla kaupalta.
Uusia lautoja, parimetrisiä. En raskinut niitä silputa takkapuiksi vaan laitan varastoon tarvelaudoiksi. Nehän on ...taaskaan muista niitä ulkorihlattujen nimeä. Hyvillä työkaluilla sai ne naulat irti.

Aamupäivällä yritin OP-vakuutukseen saada yhteyttä. Kiroilin sille syyttömälle keskustyypille ettei se valitse yksi jos sitä tai tätä, valitse kaksi...
Sillai mun raivojarrunsa petti. Keskustyyppi sanoi että maanataiaamuna ne vaan tukkeutuu.

Ihmeiden ihme että murskasepeliä levittävä traktori viimein armahtavan liukasteluneston levitti tällekin d-luokitellun tien pätkälle.
Kyllä nyt maitokaakao maistuu ½-taivaalliselta. Tai tiedä siitäkään taivaselon ihanuudesta; mitäpä pikku atomitason höntiäiset kummoistakaan ehkä tajuuvat, sano.
Ilman lämpö tuntui kuin oliosi -5 astetta vilun puolella. lähellä nollaa kai ulkomittarit hyrrä-hääräävät. Huomisesta rojuilmasta jossain päin suomea taisivat radiossa varoitella. Siinä kolhiutuneesta matkaradiosta kuultuna.

Viikko on aloitettu. Huomenna kai pilvien takana kuu on taas pyöreimmillään. Moro!

Tuulta ja sadetta on täällä tänään, oikein "koiran ilma"! Mistähän tuokin sanonta on tullut!
Hiekka on tullut hyvin näkyviin, kun on sulattanut jäätä, ei tarvinnut lisätäkään.

Pyykkipäivä on ollut tänään, pari koneellista pesin ja levittelin kuivumaan kylpyhuoneeseen ja osaa verannalle. Kylpyhuoneessa nopeasti kuivuu kun on lattialämmitys ja venttiilit auki.
On se helppoa nykyaikana tuo pyykkitouhu, kun vertaa sitä entisiin pesuihin!

Kuuntelin radiosta naisten ja tyttöjen kenkien käytöstä; siinä varoitettiin pitämästä korkeakantaisia ja soukkakärkisiä kenkiä. Sanoi tämä esitelmöijä, että jos haluaa, niin varmasti saa vaivaisenluut jalkoihinsa näillä kengillä.
Televisiossakin näkee joskus hyvin korkeita korkoja, näyttävät kamalilta, mutta on myös matalapohjaisia reiluja kenkiä, näkee kohta, että tuon on hyvä olla noilla kengillä!

Hurskaisen kaakaota otan vielä mukillisen, hyvää on kiitos!

Huomenta pilviseen, kahden asteen lämpimään tiistai aamun hämäryyteen.
Kovin näyttää ulkona kostealta ja varmaan jäisiä on tiet monessa kohdin kaupunkia, kunpa säästyisivät ihmiset loukkaantumisilta.
Minulla on ne kantoihin laitettavat "jarrut" mutta miksihän niitäkään en tule laittaneeksi, sitten köpöttelen hitaasti askeltaen, varmaan niin kauan seikkailen, kun vahinko tulee.

Aika luonnottomilta näyttää nuo naisten korkeat korot ja vielä tikun ohuitakin on, johan niillä reikä lattiaan tulee.
Jalat on laitettu huonoon kuntoon jo minun nuoruudessa, olihan niitä korkoja silloinkin ja minäkin suuren osan elämääni olen korko kengillä kipsutellut.
Jossain vaiheessa oli paksut pohjat kantojen lisäksi muotia ja muistan yhdet kengät, mitkä istuivat hyvin jalkaani ja niillä oli tukeva kävellä korosta huolimatta.
Ne kapeat kengän kärjet olivat aivan näin muistellen, kamalat jalassa, eihän sinne kärkeen päässyt jalka kuin "kutistamalla" ja seuraukset on muistona.
Nyt ei juurikaan pyykkipäivästä voi puhua, kun vertaa siihen millä tapaa minäkin nuorena avio vaimona pyykki päiväni toteutin.

Olen joskus ajatellut, että ei kai niitä lavoja hukkaan laiteta, hyvää tavaraa siitä saa korjaus hommiin, aivan kuin hurskainen on oivaltanut.
Kaakao on kai ainakin mainosten mukaan hyvin terveellistä ja mitä enemmän sitä on suklaassa, sitä hyödyllisempää on tutkia tuote selostus ja näin ostaa sitä tätä kaakaota sisältävää suklaata.
Tiedä sitten onko asia näin, kaikkeahan vuoron perään pyritään mainostamaan ja kellä uskottavampi mainos, sitä suurempi voitto.
En aivan hirveästi seuraa näitä mainoksia, luotan omaan makuuni ja ostan mielestäni juurikin terveellistä ja aitoa tuote tarjontaa.
Oman maan tuotteita tietenkin etupäässä, sitä ei kaakao kyllä ole, no ei moni muukaan herkku.

Tuota olen ajatellut, että miksi pirtti onkin niin kotoisaksi ja ystäviä tuovaksi muodostunut, kai se niin on, että samoilla ajatuksilla olevat tykkäävät samoista asioista ja mitään kikkailua ei tarvita.
Voi kertoilla hyvinkin arkisia asioita ja ei kukaan koe niitä kehuskeluksi, vaan arjen tuomiksi suruiksi tai iloiksi
.Jokaiselle elämä eri mallilla elämistä tarjoaa ja jotenkin se vaan elon helpommaksi tekee, kun voi purkaa niitä vaikka tuntemattomien kanssa.
Tänne pirttiin kelpaamme aivan omana itsenämme, ei tarvitse mitään suurta ja mahtavaa tekemistä ja aikaan saamista olla.
Voi olla mitätön ja osaamaton, kysyä apua toisilta ja jotenkin myös antaa sitä, jos siihen kykenee.
Jonakin päivänä kun kaikki menee pieleen, kuten mielikki.mummo kerroit, voi siitä pirtissä kertoa ja pelkästään sekin lohduttaa, että toisillakin jotakin epä onnea on ja näin se homma jaetaan.
Samoin tehdään ilojen kanssa, nekin voidaan jakaa ja päivä taas hymyilee kaiken vaikean keskellä;)
Tuota jaksamista mitä toivoit milelikki.mummo kohdalleni, joku muu sen sitten loppujen lopuksi määrää ja totean, että hyvin on tällä hetkellä.
Tosin aika ajoin kyllästymistä kaikkeen tunnen.

Kovin hiljainen oven käynti on ollut, no joku mainitsikin, taisi olla raakile.vielä, että lomalaiset ajan täyttävät, näin pitää ollakin, jos on tarjolla muuta kuin koneen ääressä istuminen, hyvä se välillä näinkin on.
Tänään laulelemaan, sen verran ohjelmaa tiedossa, sen alituisen neuleen lisäksi.
Eilen tuli noutaja sukka parille, kahdet tämä rouva oli tilannut ja tykkäsi molemmista, hyvä mieli tuli minullekin, kun pystyn toisen toiveet täyttämään.
Iloitkaa lauhkeasta ilmasta ja ulkoilkaa voimien mukaan ja lomalaisten mukana;)

"Tänne pirttiin kelpaamme aivan omana itsenämme, ei tarvitse mitään suurta ja mahtavaa tekemistä ja aikaan saamista olla.
Voi olla mitätön ja osaamaton, kysyä apua toisilta ja jotenkin myös antaa sitä, jos siihen kykenee." Kirjoitit.

Mielelläni toki kirjoittaisin päivistäni, tavan tekemisistäni, mutta ensimmäinen kokemus raportoida elämästäni Hollannista osoittautui virheeksi. En kirjoittanut samalla tasolla. En kirjoittanut pirtin sisältä vaan pirttin ulkopuolelta.

Osaan istahtaa ja samaistua virtuaali-pirttiin, juoda kupin, katsoa ulos ikkunasta ja kertoa mitä näen. Sataako vai paistaako. Se nyt vaan ei anna mitään toistaa päivästä toiseen samaa.

Se, että erilainen elämä koetaan suureksi ja mahtavaksi on kynnys astua pirttiin.
Mitätön ja osaamaton, tässä tuli asian ydin, ole mitätön niin sinut hyväksytään.

Luin mielenkiintoisen artikkelin ikä-ihmisten nettikäyttäytymisestä. Ajattelin tehdä siitä aloituksen jahka saan pyykkini pestyä. Luppopäivä.

Ihan samaa mieltä en ole Kahvipirtin sietokyvystä ! Alusta alkaen olen käyttänyt mielikuvitustani vapaasti, liikkunut ilmalaivoista Marsplaneetoille, ilman mitään väheksyntää Kahvipirtissä.
Uskoisin sinua mollaavien kommentteiden tulleen muilta kuin vakikäyttäjiltä.
Alussa olin murenia syövä rotta, joka rapisteli ja kiusasi kissoja, ja vaikka mitä keksi. Runomuodolla Skillan sitä komensi hauskasti, ja taisi Latekin ajaa koloonsa, Minullahan oli vain hauskaa, ja on yhä!

Ole sinä Korppis vain oma itsesi pirtissäkin, hauskojahan luovat juttusi on, ei ole olemassa ,mitään Kahvipirtin muottia ! Siksihän täällä niin hyvä henki onkin, heippa!

Jalat maassa elävänä en osaa ajatella pirttiä herttaisena kahvilana, palstana on ja pysyy. Mutta eihän se haittaa, Skillan? Varmaan siitäkin johtuu, että pirtin syntyajat ovat minulle vieraat.

Jutustelu on mukavaa, ilman paineita. Ei silti, että muillakaan palstoilla paljonkaan stressaannun. Alkuvuosina , kun en ollut vielä vakinikilläkään liikkeellä, en edes ymmärtänyt, että joku voisi minulle vastata, eikä vastannutkaan. Silloin tekstit olivat puunäkymässä, jokainen aihe omana oksanaan. Sieltä saattoi poistaa oman tekstinsä koska vaan. En tiedä, miksi se sitten vaihtui tähän muotoon.
Muistelen, että joskus käytiin pitkiäkin keskusteluja kaikessa ymmärryksessä. Uskoisin että osallistujiakin oli enemmän niinä aikoina.
Nyt on kaikilla aiheilla omat palstansa. Uskontopalsta, politiikkapalsta, harrastukset, viihde, musiikki . . . Paljonkos meille aiheita jää?

Päivää!
Tulin Pirttiin pistäytymään ja" ilmoittutumaan." Siinäpä se melkein tärkein onkin:)
Täytyy pikapuoliin lähteä vierailukäynnille. Sama asiahan se, kuin aiemmin kerroin.
Ehkäpä vaikein on onnistuneesti ohi, mutta menee siinä vielä ehkä viikkojakin.

Aika" mitättömäksi" tunnen ainakin nyt itseni kirjoittelemaan. Vähän sellainen
"yhden asian suorittaja" kerrallaan. Niin on minun tehtävä, että edes ne "pienet
palaset pysyvät kasassa." Enpähän kovin merkittäväksi ole itseäni kuvitellut
aiemminkaan. Tämä Kahvipirtti on ollut hyvä pientä kirjoittelua harrastella.
Skillanin "aamunavaukset"ovat Pirttiä pitkälle kantaneet. Hyvää jatkoa
teille ! Katsastellaan...

Päivä on vierähtänyt mökillä kissan kanssa.
Tyttären kanssa juteltiin puhelimessa, hän sanoi että ei kestäisi olla yksin siellä korvessa jopa viikonkin yhtä mittaa.
Minulla auttaa tieto että pääsen täältä pois heti kun siltä tuntuu. Jos ei olisi autoa niin varmaan harvemmin olisin.
Ei me ollan mitättömiä eikä osaamattomia, jokainen on vain omanlaisensa. Tarpeen tullen pystytään enempään kuin uskoisikaan.
En ole sosiaalinen, se on luonteenpiirre joka korostuu aina vain enemmän iän myötä.
Jalkaleikkaus siirtyi taas, nyt on lääkäri sairaana. Toisaalta olin helpottunut vaikka ei se hyvä asia ole, toivomus olisi että jo kesällä kävelisin ihan kunnolla.

Veljeni on kovasti houkutellut minua mukaansa jenkkeihin tyttärensä perheen luo. Nuorempana olisin lähtenyt ilomielin, nyt arveluttaa olla ihmisten nurkissa ainakin kuukauden. Onhan heillä tilaa, ei sitä tiedä vaikka joskus innostuisin.
Katselin veljen tyttären laittamia kuvia Bostonista, lunta oli sielläkin, sää vaihtelee rajusti jopa yhden vuorokauden sisällä. Tällä haavaa ei ympäristö erottunut meidän pihastamme.
Elämäni on ollut hyvin vaihtelevaa, kai siitä johtuu että nyt tykkään olla vain, niin kauan kun alkaa kaivata ihmisten ilmoille.
Kyllä minä luen mielenkiinnolla postauksia Hollannista, olen käynyt siellä kerran, mutta vain Amstrdamissa.

Oli ihan vilkaistava viikon tulevaa säätä vaikka se päivittäin monelta kanavalta kuullaan ja ikkunastakin näkee.
Olihan tämä sumuinen ja hämärä ja sateinen päivä. Nyt yli viikkoon ei tulisi ainakaan räntäsateita.
Aliarvioin sateen ja kastuin kun sattui iltapaäivällä tiheämpi kuuro sattui kohdalle. Olisi heti pitänyt vaihtaa kuivaa ylle.

Oli mukava käydä taas Pirtissä lukemassa toisten asiakkaiden päivä edesottamuksista ja maitokaakaosta. Kuitenkin ikävä kutina hartioissa antaa vihjeen käydä ennen maatelaittoa, nurkkakaapilla.
Illanjatkoja!

Huomenta ja ikkunasta näkymä hyvin harmaa, lämpimän puolella kaksi astetta.
Päivä kuitenkin jo valennut ja helmikuu loppuaan lähentelee.
Tänään kerhoon matkaan ja siellä joku pieni ohjelmanumerokin suoritettava.
Kampaajan kautta matkani kulkee, vielä ainakin tämän kerran leikkaukseen hiukseni joutuvat, katsellaan seuraavalla kerralla jotain muuta.

Korpikirjailija, kerron sinulle, että pirtti on näiden ikkunasta katsomisten, sään kertomisen ja kaiken muunkin hyvin usein toistuvien asioiden parissa pyörinyt, viitisentoista vuotta ja varmaan löytyy niitäkin jotka tykkäävät tämän kaltaista lukea.
Joskus alkuaikoina viikkoon j se silloinen 200 viestiä tuli täyteen ja useita pirttejä palstalla oli saman aikaisesti, silloin näkyi lukija määrä ja paljon oli myös lukijoita.
Nyt pirtti aika pienen kirjoittaja porukan kanssa elää, mutta minusta on mukava edelleen lukea näitä arkisia ja usein toistuvia tapahtumia, aina joku yllätyskin tulee.
Sanot, että vaatimattomuudella hyväksytään, onko se mielestäsi väärin ja vielä tuokin, että mitään eriomaisuutta en itsessäni tunnista, pakko olla vaatimaton.
Pirttiin kirjoittaminen on kaikille mahdollista, jokainen voi oman viestin laittaa oman laisena, ei mikään estä, mutta toivoisin, että nämä tavan omaisetkaan ei ärsytystä aiheuttaisi.

Makriina, juuri tuota oksapuuta olen monesti toivonut takaisin tulevaksi, se säästäisi monilta väärin käsityksiltä.
Ei mitään mielikuvitus elämää tarvita pirtin kirjoitteluun, jos joillakin hassuttelu vaikka kyöpelin lennossa seilaa, ei silti jokaisen moiseen tarvitse osallistua;)
Ihan tervetulleita ja hyviä viestejä sinulta Makriina toivon pirttiin tulevan, onhan hyvä että asiallisuuttakin löytyy.

Sini.sirkku oikein muistelet, kyllä sitä lunta on tupaseemme tullut, mutta hymysuin niihin on suhtaudutta ja jatkumo vaan elää;)

Ymmärrän hyvin ynnämuu sinun elämän tilanteesi, kyllä se huomio sinulla oikeaan paikkaan ja asiaan nyt suuntautuu.
Toivon ja uskon, että kaikki hyväksi kääntyy ja palajat taas useammin pirtin vahvuuteen, mielipiteitäsi kaivataan.

Matkustaminen on hyvin harkittava ja se että elää pitkiä aikoja oudossa, vaikkakin läheisten luona, voi tuntua hankalalta, tämän tunteen samaistan kanssasi mielikki.mummo.
Ikä asettaa kaikenlaisia rajoitteita, ainakin minulle ja se olo on parasta omassa kodissa.
Autolla liikkuminen mahdollistaa paljon kaikenlaista, kyllä minäkin mökkiäni olisin pidempään pitänyt, jos en autoa pois myynyt ja korttiani vanhaksi päästänyt.
Tuo osaaminen on jokaiselle oma kohtaista, minäkin jotakin teen, paljonkin, mutta samanaikaisesti huomaan huomattavasti kauniimpia tuotoksia, esimerkiksi Fasessa, ja vaatimaton on pakko olla;)
Yritystä kuitenkin riittää ja kodissani juuri kaikki mikä käsintehtyyn viitta, on oma tekemiäni.

Ikkunasta näkymä muuttuu, alkaa aurinko paistaa, näin nämä tilanteet tulee esille ja ympäri suomea voi jokainen joko yhtyä tai olla eri mieltä sään suhteen.
Säätä sinä hurskainenkin tutkit ja räntäsateita pyrit kaihtamaan, totuus kyllä on se, mitä sade kastelee sen pouta kuivaa.
Nurkkakaapilla käynti on sallittavaa, onko siellä enää mitään, kun ei täyttäjä enää seurassamme kulje.

Tässä tämä aamu luku taas on, saman kaltainen, kun en muuta keksi, mutta täyttäkää keskustelu omilla viesteillänne, hyvää onnistunutta päivää ja jloakin toivotan;)

Lunta alkoi satamaan meilläkin.
En viitsi lähteä kävelemään, tie on tosi liukas.
Aika kävi vähän pitkäksi joten aloin leipoman, kanelipullia minäkin tein.
Vuodenvaihteessa päätin lopettaa pullan syömisen, pullalakkoa kesti kokonaiset pari viikkoa.
Vaikka itse sanonkin, osaan tehdä tosi hyviä kanelipullia, niitä suon itselleni päväkahvin kanssa.
Käsitöiden tekeminen on jäänyt, kiertäjäkalvosimen takia, kutominen olisi mukavaa ajankulua.
Ompelemaan sentään pystyn kun lepuutan kättäni välillä.
En enää tunnista itseäni siitä kun aikoinaan saatoin nähdä näyteikkunassa mieleisen vaatteen, kotiin mentyä tein kaavat ja kohta oli samanlainen vaate paljon halvemmalla.
En taitaisi enää edes osata, enkä viitsiä.
Korjailen vaatteita ja ompelen jotain helppoa, löysin kauniita trikoopaloja Kontista, olen ommellut niistä T-paitoja itselleni. Saumuri on siihen hommaan hyvä olemassa.
Tykkään myös tehdä tilkkutöitä.
Huomenna lähden käymään ihmisten ilmoilla ensimmäistä kertaa tällä viikolla.
Käyn kaupassa ja pesen pyykkiä.
Ainakin viikonlopun yli ollaan vielä mökillä. Kissalle on kova paikka vaihtaa asuntoa.
Se kyttää Fasaania ikkunalla, siitä tiedän että Fasaani on tullut ruokapaikalle kun kissa terhistäytyy ja hyppää ikkunalle.

Mielikki ja Kaisa-katti

Etelä-Suomen koululaisilla on hiihtoloma, meidän toinen nuori perhe lensi etelään, toinen jäi kotipuoleen ja viihdytämme näitä nuorimpia, 11- ja 13-vuotiaita viemällä päiväseltään jonnekin retkelle ulkoilemaan ja liikkumaan. Pääsemme helpolla, kun asuvat niin lähellä, että ovat yötä kotonaan. Muuten tahtoo aika kulua digivempeleiden parissa, varsinkin kun monet kaverit ovat reissuilla. Maanantaina oltiin laskettelurinteessä, me vanhat tosin kahvilan puolella ja pitkällä kävelyllä, eilen pidettiin vesisadetta tiedekeskus Heurekassa ja tänään oltiin tuulensuojassa uimahallissa. Huomiseksi on kaunis aurinkoinen pakkaspäivä luvassa, suunniteltiin retkeä meren rantaan Porkkalan ulkoilualueelle, jossa on grillikatos. Sellainen ulkona syöminen on mukavaa eikä tule kalliiksi , makkaranpaisto ja vaahtokarkiien paahto , kahvi- ja kaakaotermarit ja laskiaispullat ovat tällä viikolla olleet suosiossa. Pitää vaan laittaa huonommat ulkoilukamppeet päälle, savun haju tarttuu. Meillä onkin savurytkyt erikseen, säilytetään ulkovarastossa, ollaan omassa pihassakin usein tulilla ja kalansavustuksessa. Muurikkamuikut on talvistakin herkkua, voi syödä ne Kitkan viisaat päineen pyrstöineen sormin suoraan pannulta.

Mikähän siinä on, kun tulee niin usein ruuasta puhuttua, mutta onhan se jokapäiväinen välttämättömyys ja siihen vaihtelun keksiminen on kivaa. Oma laituri puuttuu, mutta mielelläni minäkin laiturielämää viettäisin suojaisessa kolossa, silmien edessä hohtava jäälakeus. Talon etelän seinustalla kuistin kupeessa on aurinkoinen ja tuulensuojainen paikka, josta lumi sulaa ensin ja sieltä toivon mukaan putkahtaa esiin huhtikuussa jouluruusu, helmililjat ja skillat perässä. Kannan sinne rottinkituolin, jolle laitan lampaannahkan, shaali niskaan ja mukillinen kuumaa juomaa, naama kohti aurinkoa...ei tarvitse sellaisena päivänä D-vitamiinipurkin kantta aukaista. Ensi viikon ennusteissa on plussia ja aurinkoa täälläkin. Kuulumisiin !

Tulipa aurinkoinen tunnelma Ramoonan kuistinkulmalla rottinkituolineen 😊 )) Kahvi maistuu ulkona istuessa parhaiten.
Silityksestä kun selvisin alkoikin kahvia mieli kaipaamaan, huomiseen jätän parvekkeen siivouksen, jotakin poroa on lattialle tullut talven aikana.
Lauantaina kun tytöt tulevat, pistäytyvät varmaan parvekkeellakin, pitää mopata tuo lattia imuroinnin jälkeen.

Totta on, että ruokasuunnittelua tulee harrastettua, tänäänkin kokeilin perunaruusukkeita muffinssivuo'assa. Hyviä oli, lauantain alkupaloiksi teen muutaman ja Moskovan pataa pääruuaksi. Tuo Creme brulé jäätelö on kahvin kanssa hyvää jälkkäriksi, siinä pääsee helpolla.

Kodin kohennusbuumi vaan jatkuu, kevätaurinko saa kaikki näyttämään kauniimmalta, viherkasvitkin tuottavat silmäniloa vehreydellään.

Tuo viipaloiva mandoliini on sitten kätevä näissä keittiöpuuhissa, saa niin ohuita perunaviipaleita helpolla.

Kiitos taas kahvihetkestä, iloa ja hyvää mieltä pirttiläisille!

Kaunis kevät päivä täällä, auriko paistaa koko terältään, on ihana ilma!
Sain tyttäreltä ja hänen perheeltä puhelinsoiton, olivat lentokentällä tulossa komamatkalta Suomeen.
Kiva oli saada heidän puhelu, siellä oli mennyt kaikki tosi hyvin.
Postilaatikollakin on kiva käydä joskus, ei tiedä mitä sieltä löytää!

Myös eräs naapuri pistäytyi, hyvä juttutuokio meillä, aina on kiva tavata ystäviä!
Kevät on sitä parasta aikaa, kaikki on edessäpäin, valo ja lämpö, ystävien tapaamiset myös!

Kiitos hurskainen kaakaosta!

Minä juon nykyään myös kaakaota, on parempaa, kuin kahvi. Kahvi helposti närästää, mutta kaakao on lempeä vatsalle.
Kiire kuntosalille, moi!

Makoilen selkääni leppuutan. Olin mökillä, puhdistelin pihapolkuja ja istuin aurinkoa ottamassa laituri kolossani. Katselin järvellä verkkoja kokevaa kalastajaa. Mietin miten hän on verkot sinne jään alle onnistunut virittämään ja millä konstilla hän niitä kaloja.kokee. Eestakas käveli avantojen väliä. Oli kuitenkin sen verran kaukana, että ei selvinnyt saiko saalista.

Laiturilla istumista voinee verrata pilkkimiseen. Ihanaa hommaa uskoisin se pilkkiminen, en tosin ole ikinä pilkkinyt, pitäisikö tänä keväänä kokeilla.

Poskia kuumottaa, on nälkäkin. En ole nauttinut aamiaisen jälkeen kuin kaakaota ja kanelipullan siellä laiturilla istuskellessani.

Onneksi on valmista kanaa ja riisiä. Ei tarvii kuin lämmittää.

Tällaisiä kuulumisia korvesta.

Minäkin käväisin iltapäivällä Suvisaaristossa, missä aurinko heloitti jäälle, niin että silmiä huikaisi! Sen sinisempää taivasta ei voi edes kuvitella, ja kahvimuki oli ystävillänikin ja minulla käsissäni. Emme vielä jääneet laituripenkille istumaan, iäkkäämpiä ovat kuin minä, ja mies huonokuntoinen. Vaimonsa taluttamana pääsee hitaasti ulkoilemaan pihalle ja rannalle.

Tyttärensä, kummityttöni, heittikin minut kotiin ja sanoi olevansa niin huolestunut isästään. No, en voinut kuin lohduttaa, ettei se pitkälti yli 90 vuotiaalla ole ihme jos on hieman muistamaton, pääasia että äiti vielä on kunnossa ja jaksaa.

Kylään eivät juuri tule enää, mutta silloin tällöin kutsuvat luokseen, nyt kun lähekkäin asumme.
Sellainen ihana iltapäivä Suomenlahden rannalla, tiaiset tirskuttavat kevättä pihapuissa täällä kotonakin.

Kauppakassin olin tilannut painavine perunoineen ja maitoineen klo 19.00 jälkeen, lauantaina on tyttäret on tulossa, huominen meneekin ruuanlaitossa. Moskovan pata on vuorossa ja perunamuussi.

Lempeää illanjatkoa, aurinko se ramasee niin mukavasti!

Huomenta, nyt jo täyteen valoisuuteen, niin se vaan päivä jatkuu, pakkasta viisitoista astetta ja aurinko paistaa.
Olemme pirttinä saaneet palstalla huomiota, miksi ?
Yhtenä ketjuna kirjoittelemme ja hyvin sopuisasti vielä, ei varmaan kenenkään kimppuun hyökätä, moittimalla viestejään, olipa vaikka tyhmiäkin.
Olen ajatellut monenkin kohdalta (itsenikin), että mukava viestiä laittaa vaikka saattaa olla jonkun mielestä toistoa toiston perään, mutta sitä tämä elämä tällä iällä alkaa olla.
Normaali elämässä kuuntelemme, seuraamme aikaamme kukin tavallaan, mutta miksi noita kannanottoja tänne viitsisi aina laittaa, kun ne ei palstaa kauemmaksi mene.
Jos sillä itseään nostattaisi se hyöty voisi olla.
Jos uskoisin asioiden parantuvan, minun sanomisilla, hyvin topakasti sen kertoisin.
Äänestys on se ainoa varma oikeus, mikä meillä on.
Selitykseksi taas menee, mutta jotenkin tuntuu, että aina olisi pirtin olemassa oloa selvitettävä;)

Kauppaan tässä olisi lähdettävä, lankojen vuoksi jo tänään, tavallaan perjantai on se varaston täyttäminen.
Pusero langat aion ostaa ja vävylleni villapaidan koetan vielä näille hangille aikaan saada.
Huoli on monella lapsella iäkkäiden vanhempien hoitamisesta ja kun tuo hoito kovin heikoissa kantimissa on.

Auringon ottoa voin minä myös kohta parvekkeella ottaa, siinä pikkuhiljaa iho alkaa väriä saada.
Huopa ympärillä tarkenee keskipäivällä hyvinkin.

Hurskainen on nyt ihan oikeilla tavoilla, kun päivä torkkuja ottaa, vie se puhelin toiseen huoneeseen, et tarvitse äänettömäksi laittaa ja sitten unohdat poistaa ja sinua ei tavoita kukaan tärkeän asiankaan soittajat.
Varoen on liikuttava, täällä kyllä hiekkaa on kaduilla, mutta enpä tiedä miten on sivukaduilla., luulisi nyt sinnekin ehtivän jo laittaa, kun ei lumia enää tarvitse aurata.

Olen samaa mieltä tiinat kanssasi, liika kahvi rupeaa närästämään, juon vain aamu kahvin.
Kuntosaleilla aika paljon väkeä näkyy käyvän, katselen ikkunasta kun parkki paikka täyttyy tämän liikkeen edessä.

Neeassa saa mieleisiä vieraita, mukava sellaisia on odottaa ja kun sääkin hellii, mikä onkaan elämässä muuta kuin hymyilyn aihetta.
Kaakao on nyt tullut pirtin suosikki juomaksi, hyvä niin, aina terveellisempää kuin nurkkakaapin anti;)

Nyt päivän touhuihin ja kiitos niistä mukavista viesteistä mitä pirttiä koskien on palstalle tullut, jos hyvääkin saa kuulla.
Nauttikaa kauniista auringon paisteesta, täällä ainakin täydellä teholla loistaa.

No nyt tuli todistettua, että aika kuluu niin ettei mukaan ehdi, minä torstai päivässä olin;)
Siis perjantai ja minun varaston täydennys.

Kaakao näyttää tosiaan olevan täällä suosittu juoma, ja sopiihan se mainiosti näin pakkasiin ja laskiaispullien kera. Nappikahvista tuli yhteen aikaan hitti, taisi olla Laten keksintöä, hän huolsi myös laskiaismäen vesikelkat ja Kyöpelinvuoren turboluudat, nurkkakaapista puhumattakaan. Maitopohjainen kaakao on myös hyvä iltajuoma, vaikka kai kaakaokin jonkinlainen piriste on. Itse kuumennan rasvatonta maitoa mikrossa, sekoitan vähän sokeria ja kaakakojauhetta ja vispilöin kuuman maidon sekaan. Lapsille vatkataan joskus kermavaahtoa päälle, sopii hyvin talvisen liikunnan oheen, monenlaisia pirtelöitä itsekin surauttelevat blenderissä ja sauvasekottimella.

Täällä oli hyvin kylmä yö, vieläkin -11 ja pohjoisenpuoleinen tuuli lisäraikastetta antamassa. Heitettiin aamutuimaan villamatot kantavalle hangelle puhdistumaan, katuharjalla luudin kuivaa karkeaa lunta päälle . Olkoot siellä nyt muutaman tunnin, sitten harjataan lumi pois ja lopuksi vielä terassin kaiteille roikkumaan ja loppuharjaus. Huomenna onkin taas föhn-tuulen vuoro lämmittää ilmaa, mutta ollaan vielä helmikuussa, ei edes takatalvesta voi puhua, jos pakkaset vielä palaavat.

Virkeää viikonloppua !

Siellä roikkuu minunkin sijauspatjani ja peittoni tyynyineen aamu yhdeksästä saakka. Pyykin kuivausteline onkin siihen sopiva.
Moskovanpata on jo hautumassa huomista varten ja hollandeskastikkeen laiton alkupaloja varten. Tuo pussiversio vähemmällä voimäärällä on minusta ihan hyvä, raastettua sitruunankuorta vaan lisäksi ja kylmänä helppo pursottaa.

Nyt pitää huilata ruokatauolla, petivaatteet ehtii lämmetä vielä 2 jälkeenkin. Kyllä on hauskaa nähdä vanhinta tytärtäni, onkin aikaa mennyt syksystä, kun asuu kauimpana lapsista, eikä autoa ole.

Aurinkoista viikonloppua kaikille !

Tuuli, Tuulia, Tuulikki ja Hilda. Ruots. Hildur. Nimipäivänne tänään kalenterin mukaan. Onnittelen.

Päivää Pirttiin!
Tein jo päivällä hyvän huomioon, Skillan, pirtin emäntä oli tehnyt aamun
avauksen. Hyvä! Ehdin jo ajatella, että Pirtin saama" huomio" on tympiittänyt
niin, että avaukset olivat jääneet. Eipä se hauskalta tuntunut lukea otsikkoa,
jossa Kahvipirtti helposti yhdistyi käärmeenpesään. No, nyt sitä on selitelty ja
syypääksi on kuitenkin jäänyt lukijoiden lukuaito:)) Nimitys "käärmeenpesä" on
muutoinkin rivo nimitys ihmisryhmästä. En pääse mihinkään siitä, että tämä
otsikko oli laadittu harkitusti "huomion kiinnittämiseksi" ja varauduttu selityksiin:(

Olen tähän jupakkaan liittyvät kirjoitukset lukenut ja ja vähän edeltävääkin.
Olkoon nyt tämä puolestani käsitelty. Skillanin rauhallinen suhtautuminen ja
selvittäminen Kahvipirtistä on hyvä. Tästä on hyvä jatkaa Pirtin eloa.

Tärkeämpään asiaan minun näkökulmastani. Vierailullehan tästä on lähdettävä.
Nyt mene hyvään suuntaan. Aikaa se kuitenkin vie. Pistäydyn Pirttiin kun "siltä
tuntuu." En käsittele asiaa täällä tarkemmin. Yksityisasia, jossa noudatan toiveita.
Hyvää jatkoa teille! Täällä näyttää keväiseltä, vaikka on pikku pakkasta.

Pitäisiköhän huolestua?

Astuin picnic-korini kanssa ulos raikkaaseen pakkassäähän. Laitoin korin maahan poistaakseni suojapeiton autoni päältä, istuin sisään autoon ja starttasin. Jäin odottamaan autoni moottorin lämpiämistä. Kuuntelin radiota, laitoin ykkösen päälle ja ajoin portista ulos.

Mökkitiellä päätin napata valokuvan metsän keskeltä paistavasta auringosta. Pysäytin auton, ottaakseni kameran takapenkillä olevasta picnic-korista.

Ei voi olla totta, kori ei ollutkaan takapenkillä, ei takakontissa se jäi sinne pihalle parkkipaikkani viereen.

Palasin kotiin, P. oli huomannut korin maassa ja nostanut sisälle yrittäen soittaa minulle, mutta soitto-ääni kuuluikin korista. Kun astuin sisään, hänen ilmeensä oli toruva, mutta ymmärtäväinen.

Ajatusvirran kömmähdyskö vai pitäisikö olla huolissaan ; ))

Loppu hyvin kaikki hyvin. Istuin aikani laiturikolossa aurinkoa ottamassa ja join kaakaoni nyt juusto-kinkkugroisantin kera.

Palattuani takaisin kotiin tein hirvenlihakeittoa, kohta syömään ; )

Hyvää perjantai-illansuuta,
Otan maitokahvin ja korvapuustin vaikka tuo kello onkin jo noin paljon. Tarvitsen huoahdustauon hiihtoloman jälkimainingeista. Terveisiä vaan Turusta. Olimme lapsenlasten kanssa kolme päivää siellä. Kaunis on kaupunki, vaikkakin kylmä tuuli tuiversi keskiviikkona ja sai pakkasen tuntumaan purevalta. Syksyllä esikoulun aloittava oli innoissaan, kun matkasimme kasikerroksisen bussin yläkerran etupenkeillä. Sieltä näki maisemia ja liikennettä ja eväät tietysti otettiin esiin melkein heti kun bussi starttasi.
Nyt sitten mummolla on omaa aikaa kesään saakka. Tosin osan kesästä vain tarvitsevat mummoa seurakseen, kun vanhemmillaan on lomia.

Huomasin, että Mielikki-mummo oli avaimensa löytänyt, hyvä.
Kyllä Skillaan hemmottelee vävyään, kun villapaidan neuloo :) Ne ovat mieluisia saamisia nuo käsintehdyt neulomukset. Tytär oli löytänyt lapsuuden aikaisen piponsa lankakorinsa pohjalta ja oli niin otettu muistoistaan milloin pipon joululahjaksi sai. Aikoinaan taltio pipon ottaakseen kuvioinnin talteen.

Sitä piti kertomani, että hyvin olen päässyt saunasta vierottautumaan. Ilmeisesti alitajunta on sitä työstänyt. Miten lie käy kesällä, kun tuttavien kesämökillä käyn. Siellä on ollut mukava saunoa ja pulahtaa uimaan. Olkoon se sen ajan murhe, jos sellainen mahdollisuus vielä tulee.

Nälkä kurisee masussa, kun tovi sitten vasta kotiuduin ja keitto levittää hellalta tuoksujaan.

Keväistä viikonloppua, niin lupasi säätiedotuskin, kaikille pirtin kävijöille!

Täällä lumen ja pakkasen keskeltä kirjoittelen.
Eilen olin kylillä enkä lämmittänyt uunia, alkoi tuntua viileältä vaikka patterit olivat päällä.
Nyt on taas lämmintä ja kotoisaa.
Minun lapsenlapsenlapseni ovat satojen kilometrien päässä, onneksi käyvät edes muutaman kerran vuodessa.
Valpastun aina jos joku ajaa pihaan mikäli en odota vieraita, tänään joku tuli oven taakse, menin kuitenkin kysymään kuka siellä on, tuttu ihminenhän siellä oli, kauppasi muikkuja, ostin kilon, mietin jos tekisi huomenna muikkukukon pitkästä aikaa.
Kahdeksalta alkaa Sannikka ja Ukola, olen katsonut sen vaikka joskus on vähän yliampuva. Lisäksi liian paljon asiaa liian lyhyessä ajassa.
Mukavaa viikonloppua

Luin jokaisen viestin. Yhtä lukuunottamatta mukavaa kerrontaa kevät talvisista päivistä eräänä parhaista.
Kun sai heräämättä nukkua päiväettoset niin het paremmalta koko maailma näytästi. Rapusyvennyksessä kun aurinko suoraan mittariin paistaa rällötti, niin ainakin 13 oli lämmön puolella.

Omasta horisemisesta huolissani murehdin verkkopankkilaskusta, jota verkkopankki naama kiukusta ja kirjaimet punaisina että sinulla on hyväksymätön lasku.
Taas, savoksi tuassiisa. Nettiavustajani lupasi tulla huomenna katsomaan. Sen edellisen hyväksymättömän toinen naapurini maksoi.
En vaan pysy muutosvauhdissa. Ennen "kekkosenaikaan" ei ollut sitä kaksoisvarmennusta verkkopankissa.

Kottero oli lokilämmityksessä hyvästkii toista tuntia. Mielellään pyrähti, leyhähti käymään kuin pyy oksaltaan.
Hyvii ostoksii tein. Mitä häntä tuhlasin melki parin päiväansionni verran. Pois se miust; kaikk oli ja on tarpeelliist.

Iltalehden mainoksessa näin uutta lämpöaaltoa ennustavan kirjoituksen. Helmikuun lämpöennätys näkyi Aviisista nähtynä olleen 11.2. Missä lie Åbolandiassa mitattu.

Pirtti on vankkaa tekoo; ei sitä kapiset sudet nurin puhalla kuten kouluaikana kirjaan räntättynä luettiin.
Samaa teille, ei kun hyyvää teille. Pidetään SkillaniN Pirttiä lämpösenä!

Lämmintä tulee pitää vain odottaa, minulla on kevään merkit puutarhassa jotkut kukkivat monia on tulioita---elämä jatkuu....

Huomenta, nolla keliin ja Aslakin päivään, onnea pohjoisen pojille, sieltä päin nimi tulee.
Itseäni toruskelen, kun aamu aina pitkäksi menee tässä koneella istuessa, pelaan mukamas aivojumppaa yritän ja sitten Fasessa uppoudun neuleiden maailmaan ja siinä aika hurahtaa.

Tuo siivous minulla myös on aluillaan, eilen olisi pitänyt tehdä, kun pakkanen paukkui.
Kyllähän Late monella tapaa muistoissa elää, kuten Venlastiinakin, toivoisi hänen joskus voivan pirttiin viestiä laittaa.
Aina ei omista haluista sekään kiinni ole.

Pölypunkkeja Miaelina oikein toden teolla ajelee, samoin sini-sirkku. mitä siihen Moskovan pataan tulee?

Voisi olla kiva taas muistaa laittaa nuo nimipäivät esiin, ehkä herättelisi unohtavat;)

Monesti on mielessä käynyt, että olen turhankin sinnikäs tämän pirtin suhteen, mutta asia mitä olen oppinut kestämään, on nuo ilkeät, mielen pahoittavat jutut, useinkin oletan niiden tulevan henkilöiltä, joilla itsellään on joku heikkous.
Varmasti kohta kumppanisi kotiin pääsee ja paraneminen vauhdilla alkaa, näin toivon ynnämuu, sillä koti se on paikka missä kaikki asiat hoituu parhain päin.

Kyllä ne mahdolliset asiat jotka jäi tekemättä mielessä pyörii ja aina suuremmilta tuntuu, kuin mitä ovat, lopullista se kaikki on kuoleman vieraillessa, mitään ei korjata sen jälkeen.
Olen paljonkin miettinyt mitä kaikkea jäi tekemättä tai sanomatta, mutta uskon asioiden olleen juuri niin kuin oli oltava.

Noita vahinkoja sattuu, ei kai muuten huomaisikaan, että ei täydellinen ole, vaikka itse näin kuvittelee.
Hyvä ettet peruuttanut autolla korin päälle.

Kiitos terveisistä raakile. vielä, pari kertaa olen Turussa käynyt.
Nyt muistojen vakka on täydennystä saanut, kun aika lapsien kanssa sinne piiloutuu.
Pusero on hyvällä alulla ja vähän muutakin, minusta on mukava yrittää ilahduttaa toisia, jos taitoni kelpaa, kun aikaa riittää tähänkin puuhaan.
Kyllä tuo eväiden esiin otto niin tutulta kuulostaa;)

Minä varmaan sätkyn saisin jos yksin olisin ja outoja vieraita pihaan ajaisi.
En kyllä ovisilmästä kurki kun joku ovikelloa kilauttaa, voisihan sitä tulla joku ilkiö myös kerrostalossa sisään, mutta en osaa sitä pelätä.
Paljon kaikenlaista kerrotaan ja saa lukeakin.

Ei käy hurskaisen elämä yksitoikkoiseksi, kun aina sattuu ja tapahtuu;)
Hyvä että ostoksesi kuitenkin hyvää mieltä antoi.

Kesä tekee tuloaan piha kasveja herätellen, kuten e.lä.mä kerroit, kohta kukat kukkii täälläkin.

Hushus ketjut ohitamme;)

Näin se meni taas puoli kymmeneen, no vauhtia on hommiin nyt laitettava, ja kyllä se sauna surut mielestä pyyhkii, kunhan ilta koittaa.
Rikasta elämää teille kaikille, siis mielen rikkautta, ei euroja niinkään, vaikka lottovoittoa sitä haaveillaan;)

"Monesti on mielessä käynyt, että olen turhankin sinnikäs tämän pirtin suhteen, mutta asia mitä olen oppinut kestämään, on nuo ilkeät, mielen pahoittavat jutut, useinkin oletan niiden tulevan henkilöiltä, joilla itsellään on joku heikkous."

Skillan kyseli:

Smetanaa siihen lihojen lisäksi tulee 😊 ja suolakurkkuja,..kastike on oikein kaloripommi, mutta mahdottoman hyvää talviruokaa.
Resepti löytyy googlesta Moskovanpata , moikka

Oli upea ulkoilusää, mökillä tietty. Miniä oli leiponut laskiaispullia, joita nautimme kaakaon kera. Aurinko annos saatiin kello yhden ja kahden välillä. Sen jälkeen pilviharsoa alkoi kerääntymään auringon eteen. Sää oli plussan puolella. Mökkipoluilla piti kävellä tarkkana, että ei liukastuisi.

Eilen kirjoitin picnic-korista, joka unohtui autopaikalleni. Hupaisa jatko tarinalle tuli myöhemmin eilen illalla kun hain apteekista Glucosamia. Lääke oli tilapäisesti loppu, mutta yksi 30 kpl jauhe-erä löytyi. Suojapahvi oli ruttaantunut, joten apteekkari sanoi, että jos otan lääkkeen hän hyvittää ostosta.

Minulle kävi, eihän jauhepussit olleet rikkoutuneet.

Hinta oli normaali, mutta apteekkari haki takahuoneesta Aqualan L perusvoiteen ja Vita B 12 tabletteja tarkoitettu muistille.

Saunailta ja SuomiLove, merenherkkupizzaa ja valkkaria.

Kaupunkireissu tuli tehtyä. Kävimme syömässä noutopöydässä, oli hirvipaistia, ihan hyvää.
Laitoin eilisen tutun kauppiaan muikuista kukon uuniin, annan sen hautua pienellä lämmöllä kauan, syödään sitten huomenna.
Eilen tuli kutsu veljen ja vaimonsa avioliittolupauksen uudistamiseen, ovat olleet naimisissa 50-vuotta.
Tilaisuus on synnyinpitäjämme kirkossa ja siellä on myös hääjuhlat.
Tämä on vasta ensi kesänä, nyt jo saimme kutsun.
Varataan tyttären porukan kanssa mökki sieltä, lomaillaan samalla ja on mukava nähdä sukulaisia.
Fasaani kuljeskeli iltapäivällä orvon näköisenä mökin ympäristössä, lieneeköhän kevättä rinnassa kun oli lämpöasteita. Ei sille näillä kulmilla varmaan puolisoa löydy.
Harmittaa kun aina pitää olla jokin kremppa, nyt on selkä kipeä, laitoin tukiliivin, se vähän auttoi. Olen tottunut nähin, tulevat ja menevät.
Kissa hyppäsi olkapäälle, kirjoittaminen on hankalaa.

Tässä päivässä oli parikin hyvää asiaa. Vasta satanut lumi "hiekoitti" vielä eilen illalla niin liukkaat kevyenliikenteenväylät rouheiksi ja turvallisiksi liikkua.
Sitä en tiedä kuinka isolla alueella luonto hoiti homman, mutta hyvä näin.

Nettitukihenkilö tuli kuten lupasi. Näytti että E-laskut verkkopankissa aina pitää hyväksyä. Pankki on varmaan neuvonutkin käyttösivuillaan, mutta ne on jäänyt lukematta. Yks klikkaus ja laskun vahvistus onnistuu.
Suoraveloituslaskuissa kaikki hoituu eräpäivinä ilman vahvistusta.

Unet jäivät hiukan vähiksi. Jo lisävartti olisi ehkä jo auttanut. Ei se mitään. Pian taas pötkölleen. Katsotaan mitä huominen tuo.

Sunnuntai aamua ja aivan valoisaa jo, kauniin päivän lupauksin päivä aloitetaan.
Yhden asteen lämmön puolelle näyttää mittari ja aina vaan vähenee lumi naapuritalon katolta, nyt jo aurinkopannelit näkyy, keräten tehokkaasti auringon valoa.
Matti, missä lienee, jokunen saattaa olla muuallakin kuin kukkarossa,,, en tiedä, mutta nimipäiväänsä voi viettää oli missä tahansa.
Vävyä on onniteltava, hänen tiedän olevan mökillään, vihdoin pääsivät saareensa.

E-laskuihin olen kaikki toistuvasti maksettavat laskut siirtänyt on huoleton homma.
Nyt saivat pankkitunnukseni toimimaan, olin jo hyvin harmistunut siitä että jouduin paperi tunnuksiin välillä muuttamaan, nyt toimivat, oli päivitys pankissa ja se jotenkin sotki homman.
Hyvin haavoittuvia on nämä systeemit.

Mielikki.mummo harmittelit vaivojen jatkuvaa mukana kulkemista, niin se vaan on, vanhuus ei tule yksin.
Minulla tuo issias taitaa taas alkaa kummittelemaan, onkin pysynyt pois jo vuosia, mistä lie ärtynyt?
Mukava tapa tuo uudelleen avioliitto lupauksen tekeminen, ei kovin yleistä liene suomessa.
Enpä muista muikkukukkoa tehneeni, aina se ahvenista on tullut tehtyä

Glucomaani pillereitä minäkin syön, en tiedä onko apua, mutta toista purkillista jo kulutan, olisiko jauhe tehokkaampaa?
Laskiaispullat on jäänyt tekemättä, mutta monenlaista ruokaa eilen uuniin laitoin.

Laiska kun olen, en viitsi etsiä Googlesta mitään tietoja on niin helppo kysäistä teiltä osaavilta.
Hyvin vähän etsin mitään Googlesta tyydyn olemaan tietämätön;) kiitos sini- sirkku.

Eikös olekin viisautta tuokin, "näinjuuri" jossakin minä myös jotain olen oppinut, malttia kasvatan edelleen.

Melko sekaisin on nämä sää asiat, kun suomessa lämpö nousee etelän maiden tasolle, kyllähän saisi ne entiset vuodenajat toimia kuten aina on toimineet.

Pölypunkkeja ei nähdä, mutta usko siihen, että niitä on ajaa siivoamisen pariin ja tuuletus yksi hyvä konsti saada tuntuma siitä, että vähemmäksi ovat käyneet,,, punkit;)

Nyt on valmista ruokaa, siivoukset tehty, paikat vähän aikaa kunnossa ja nyt voi vaikka nautiskella olostaan.
Näin varmaan teillä toisillakin, vietetään pyhä päivä leväten, kuten kuuluukin, onnea päiväänne.

Kyllä oli monien uutisten taustakuvana, inhottavan pulleat pölypunkkien suurennukset. Sehän se sai minut heittämään jo yhdeksältä parvelle sijauspatjani, tyynyt ja peitteet. Eihän siellä tampata vuodevaatteita saa, mutta harjasin ja ravistelin minkä kykenin.
Vasta 5 aikaan havahduin ottamaan ne sisälle, mutta ehtivät lämmetä klo 23.00 mennessä.

Eilinen vierailu oli mieleinen, tytöt seurusteli vilkkaasti ja muistelimme monia yhteisiä hetkiä lapsuuestaan.
Eri asiat jää lasten mieleen, vanhin tyttöni muisti teini-ikänsä saaristossa, jolloin lauloimme kaikki romanttiset iskelmät ja kansanlaulut istuen kallioilla. Nuorimmainen taas kertoi pelänneensä Sipoossa kanoja pihalla, eikä vieläkään pidä ankoista, kanoista ja hanhista.

Helppo päivä nyt minullakin, pesin eilen illalla jo käsinpestävät astiani, ruoat on valmiina ja mieli on hyvä.

Hyvää sunnuntaipäivää!

Luin jostain että pölypunkit viihtyvät vain siellä missä ei ole keinokuituisia vuodevaatteita. Aika usein lakanatkin ovat nykyisin jotain sekoitetta jossa on luonnonkuitujakin.
Mieheltä jäi todella hyvä moottorisänky, uuden veroinen. Pyysin apuvälineyksiköstä lainasänkyä mutta eivät antaneet, ostin itse.
Meillä oli omat huoneet, en osaa nukkua miehen huoneessa vaikka sänky olisi paljon parempi kuin omani, auttaisikohan jos siirtäisi sängyn omaan makuuhuoneeseeni. Tytär asustaa miehen huoneessa käydessään.
Minulla on turhan iso asunto kun en edes asu siellä kuin hätäisesti puolet ajasta.
Ei sitä saa kaupaksi, yritin kerran miehen kuoleman jälkeen, vuokralle tulijoita olisi ollut mutta ei yhtään ostajaa.
On niin huonoja kokemuksia vuokralaisista että en enää ala siihen hommaan. Kolme vuokralaista peräkkäin jätti vuokrat maksamatta, sama juttu tyttärellä kun vuorasivat asuntonsa Helsinkiin muutettuaan, vuokralainen nosti asumistuen ja jätti vuokrat maksamatta, hän tienasi asuessaan vuokralla. Rahoja ei saa koskaan kun ovat varattomia.
Täällä alkaa olla suurin osa eläkeläisiä, kaivostoiminnan loputtua saivat jonkin verran muuta teollisuutta. Väkiluku oli aikoinaan muistaakseni 12000 henkeä, nyt taitaa alkaa jo kuutosella.
Odotan teiden sulamista että pääsen hurjastelemaan sähköpyörällä.
Se on ainoa liikunnan muoto josta oikeasti tykkään, joutuu siinä polkemaankin vaikka ei ole raskasta polkea ylämäkiä tai vastatuuleen.
Hyvää sunnuntai-päivää

Perikunta omistaa asuntoni, ja olen huolestunut sen kohtalosta kun lähden täältä lopullisesti.
Alueellamme on kaikenkarvaista kaavoitusta ja suunnitelmaa, kukaan ei osta eikä myy täällä mitään. Suunnitelmia laaditaan ja pidetään asukasiltoja, karttoja levitellään tutustuttavaksi, jne. Seuraus on se, että jokainen kynnelle kykenevä pakenee muualle.
Jälkikasvulleni jää käsiin rapistuva asunto täynnä tavaraa vuosikymmenien ajalta.
En voi mitään!

Huomenta viikon alkuun ja hyvin tuuliseen ja pilviseen säähän sain herätä.
Hiekkaa näkyy traktorit kadulle laittavan ja tarpeeseen tulee, näyttää joistakin kohden luistinradalta, on entiset uponneet jään sisään.
Orava kipitti kadun yli, on se niin ketterä olento ja saa hymyn huulille hypähdellessään.
Viimeinen viikko helmikuuta ja sitten se alkaa kevät oikeasti.

Olette noista perimisistänne jutelleet, paljon on hienoja asioita kokoon saatu ja tuleville polville viitteitä menneistä elämisen tavoista.
Minulla ei kotoa lähtenyt mukaan kuin "piironki"hiotuin peililasein, sen poikani otti kotiinsa, kun mieheni kuoleman jälkeen asunnon vaihdoin.
Muutamia arabian astioita ja pieniä muistoja vanhemmistani, vanhempani muuttivat palvelutaloon ja sitä ennen hävittivät liiat romut.
Ei meillä ollutkaan mitään mittavaa, firman vuokrahuoneisto oli kotini ja ei sinne ihmeitä kerätty, hyvin vaatimatonta oli ja sama jatkuu vieläkin.
Muistan miten onnellinen oli äitini, kun ensimmäisen ikioman asunnon saimme, lapset pystyivät haaveen täyttämään, mikä hänelläkin oli ollut.

Kyllähän maalla oli aitat ja varastot, mihin työkaluja ja muuta säilytettävää kerääntyi.
Isoja taloja , jotka nykyisin useinkin tyhjinä ovat, ei riittänyt elanto, kun teho maanviljelyksiin siirryttiin.
Taidokkaita käsitöitä tekivät talojen emännät ja tyttäret, sieltä mukaan sitten omaan elämään ne otettiin.

Perikunnan nimissä on minunkin kotini ja se vähä mitä on tullut hankittua, turhan runsaalta sekin tuntuu ja harmittelen hommaa mikä lapsille jää kun minusta aika jättää.
Minulla tunne arvo kaikkeen, heille vaan melko arvotonta romua.
Paras perintö taitaisi olla suuri pankkitili, se kelpaisi useammalle ja helppo jakaakin.
Eipä ole tuotakaan tarjolla, mutta hyvä näinkin, terveys on se mikä on minun rikkautena ollut ja toivon sitä riittävän loppuun asti.

Suurta arvostusta tunnen näistä aarteista mitä olette voineet talteen laittaa, on siinä elämisen kirjo menneiltä ajoilta ja mielenkiintoa varmaan moni tuntee päästä tutustumaan näin keräily kohteisiin.
Mitä vanhempaa on esille laitettu sen suurempi on mahdollisuus tutustua menneeseen elämään, vaikka näissä koti museoissa.

Oikeassa olet uninesi hurskainen, mitään taskua ei ole minne aarteita mukaan saisi, kun viimeinen matka alkaa, alastomina synnyimme ja paita päällä lähdemme, se väliaika minkä elomme kesti, jokainen pyrki rikkaaksi elonsa tekemään ja onnistuikin, mutta siinäpä se sitten oli.

Nyt päivän touhuihin, niihin tavanomaisiin ja ilta varmaan tänäänkin saavutetaan, toivon päivänne onnelliseksi.



Harmeja on näistä omistamisista aika monella ja entäs niitä riitoja mitä on kautta vuosikymmenten käyty perimisten vuoksi, siinä on sukulaissuhteet
usein menneet menojaan.

Olen joskus tulostanut runojani, mitä yhteen aikaan paljonkin runoketjuun kirjoitettiin.
Tulenlieskat runo ketjuja veti, mitä hänelle kuuluneen?

Runoja lueskelin ja minun tekemiseksi en meinaa tunnistaa, riimittely joskus sattuu kohdalleen, tässäpä yksi esille teille uudemmille, jotka ette runoketjua tunteneet.

Kahvipirtti.
Pieni kotoinen pirtti tää,
nyt jälleen oven auki jättää.
Sisään astukaa ystävät, tutut
kertokaa meille hauskat jutut

Karkasi kesken kaiken, tässä runon loppuosa;)

Jos uutena mukaan tahdot tulla,
on käsi ojossa silloin mulla.
Voi tänne astella kadulta sisään,
pöytään käydä, ei estä mikään.

Kohtapa pirttimme lämpö hohtaa,
ystävän täällä kun aina kohtaa.
Ei yksikseen koskaan kukaan jää,
se mottoomme , ystäviks kaikki nää.

Päivää pirttiin!
SkillaNin runot ovat kuin olisi astellut uusille räsymatoille. Runoraidat matoissa lie monelle palstalaiselle tuttuja, jos täällä on runoketjukin ollut. Mukava oli lukea.
Uusi sana minulle on tuo "kasvispekoni". Viime kesän helteillä tuli noita oliveja popsittua kuin myös suolapähkinöitä. Salmiakki olisi matalan verenpaineen nopea nostattaja, mutta se närästää.
Suolamurena kielen alla oli myös usein.

Aamun pikkuisen lenkin jälkeen olen töllöttänyt telkkaria. Jäin koukkuun nelosen "This is US" -sarjaan. Ruutu.fi:stä katsoin peräjälkeen muutaman. Siinä saa tirauttaa pari kyyneltäkin.

Kaunis, mutta tuulinen päivä on ollut. Lumet haihtuu. Haihtukoot :)

Mukava loppupäivää!

Huomenta, nollakeli jatkuu ja aurinko taivaalla ylös päin yrittää, aina vaan korkeammalta paistettaan antaa.
Tuija nimisille paljon onnea, tässä pöydällä olevassa Taidetta ilman käsin kalenterissa vain yksi nimi, voi onnittelun kohteita olla muitakin.
Hiljainen oven käynti, mutta kuitenkin pientä liikettä, ei se aina tuo into kirjoitteluunkaan onnistu.

Miaelina kuitenkin riimitteli runon, kiva olisikin, jos runoketju palstalle tulisi.
Siinä voisi taitojaan kokeilla, olen huomannut tulleeni kovin kyvyttömäksi myös näiden runotekeleiden suhteen.
Vuosi 2006-2010 näkyy olevan tuotteliainta aikaa, sen jälkeen en juurikaan ole mitään aikaan saanut.
Vaikea on pakolla yrittää jotain aikaan saada, kun taas joskus melkein itsekseen riimittely onnistuu, laadusta en mitään sano;)
Mukava kuulla, että leikkauksesta olet hyvin selvinnyt Miaelina ja elämä siltä osin hymyilee.

"Sinun pitäisi" huoleen yhdyn, et enää mikään notkea poikanen ole hurskainen, seikkailet katolla ja pyörällä liukkautta huomioimatta.
Onhan tietenkin hyväksi liikettä säännöllisesti pitää, mutta eiköhän nuo katolla kiipeilyt jo vähän nuoremmille kuuluisi.
Lumet näkyy katoilta tulevan alas ilman mitään toimenpiteitä, sulana vetenä ränniä pitkin, näkyy naapuri talossa katto puhdistuneen.
Luulen vielä pakkasia olevan, ainakin yö aikaan, nyt kyllä alkaa tiet ja kadut olla sulaneet.

Voi miten kaunis onkaan taivas tällä hetkellä, kun aurinko pienet pilviharsot kirkastaa, tulee upea päivä, jospa jo uskaltaisi iltapäivällä istahtaa parvekkeelle vähän väriä naamaan saamaan, pikkuhiljaa sekin on tehtävä.
Minä katselin Syke sarjan monta jaksoa Areenalta,, sinne tulevat jonkun ajan päästä, Ruudussa kaiketi tuoreimpana, mutta en rupea maksamaan katseluista.
Paljon on mahdollisuuksia katsella muutenkin, elokuvia olen jonkun verran katsellut, neulominen sujuu kyllä parhaiten suomalaisten ohjelmien katselussa, kun ei tarvitse keskittyä lukemiseen.
Onnistuu se lukienkin, mutta purettavaa aina välillä ilmaantuu;)

Vähiin menee tämäkin kuukausi, ennen kuin loppuu, mutta kivalta tuntuu nämä keväiset päivät, kun ei nyt aivan hirveästi lunta enää tulisi.
Luulisi nyt veden pinnan järvissä normaalisoituvan, kun lunta niin paljon on sulamassa, vai nouseeko pilviin ja sitten kesällä ainainen sade, no eipä nyt kannata ennustuksia tehdä, Luojassa kaikki on.
Laulamaan mieli halaa ja ystävien tapaaminen on aina mukavaa.
Citymarketin tarjoukset on mentävä katsomaan, eurolla vaikka mitä, aina sieltä jotain kassiin lähtee.
Tehkää päivästänne mukava;)

Tiistai-aamua Korvesta@

Aurinko ei toistaiseksi helli, on pilvipoutaa, lämpötila plus miinus nollan korvilla.

Olin eilen illalla naatti väsynyt, selkä kipuili keramiikkatöiden jälkeen.
Kuuman suihkun jälkeen kääriydyin peittojen lämpöön, nukuin heti. Unessa ajelin esikoisen kanssa vai liekö ollut kuopus tunnelbanalla Synbybergistä Nakcaan ja Hötorille ;))
Nukuin melkein yhteentoista.

Sain eilen yhdeltä keramiikka-kamulta ohjeet nukkekodin nukkejen tekoon, joten arvelin josko alkaisi työstämään wimo massasta nukkeja. Naisnukkeja löytyy pilvin pimein, mutta miespuolisia ei tahdo löytyä, joten ajattelin tehdä naisvaltaiseen minimaailmaani nuoremman ja vanhemman miesnuken.

Taitaa tämä mun harrastus laajeta tästään. Keramiikka-kamuni oli perfektionistina kyllästynyt nukketalonsa viimeistelyhommiin ja aikoi heittää talon roskiin.  Älä ihmeessä roskiin heitä,  minulle kelpaa, sanoin, joten talo siirtynee pian kotiini. No, joskus vaan käy näin, että harrastukset vievät mennessään. Eipä ollut aikaa harrastaa kun olin työelämässä, nyt on ja nautin.

Tv.tä en katso, ei vaan kiinnosta, ei radion kuuntelukaan, muutoin kuin ajaessa autoa.
Päivät kuluu mökillä auringossa istuen ja mökkipolkuja puhdistellen. Illat näperrellessä milloin mitäkin pikkuprojektia.

Pilkkiminen on seuraava haaste, saa nähdä miten onnistuu. Katsotaan ; ))

Skillan kertoo lähtevänsä laulamaan , siellä mieli avautuu, sielukin hoituu tutussa kuoroporukassa. Surukseni meidän lauluryhmämme muutama vuosi sitten hajosi vetäjän sairastuttua vakavasti, eikä meistä muista ollut niiden saappaiden täyttäjiksi. Ihania muistoja on niistä vuosista, esiinnyimme joskus kirkossa, kävimme seurakunnan edustajien mukaan onnittelu- ja tervehdyskäynneillä vanhusten kotona , palvelu- ja hoivakodeissa. Lauloimme molemmilla kotimaisilla, ruotsinkielisetkin laulut tulivat hyvin tutuiksi ja usein niitä vielä itsekseni laulelen, myös yhdessä suvun juhlissa. Meitä pyydettiin usein laulamaan kansanlauluja , esimerkiksi "Vem kan segla förutan vind". Toivoja saattoi kertoa nuoruuden ystävästään , rakastetustaan, josta piti erota tai äidistään, joka tätä lauloi. Kyyneleet ihan silmiin nousee, tunnelma tässä on niin suloisenhaikea, erojaislauluhan se on.

Tässä videossa on kaunis, rauhaisa Sally Rawlings´in akvarellikuvitus, tunnelma kuin lämpimänä kesäpäivänä täällä saaristossa. Mukana on ruotsalainen kehtolaulu.

https://www.youtube.com/watch?v=PCQPg4VIT-g



Kuka voi purjeitta seilata? Ken voi airoitta soutaa?
Kuka voi luopua kullastaan ilman kyyneleitä?
Voinpa purjeitta seilata, voin ilman airoja soutaa
Vaan en luopua kullastani, ilman kyyneleitä.

Päivää pirttiin "pitkästä aikaa" - kuten pieni pojanpoikani totesi kun oli ollut poissa mummolasta muutaman päivän. Taisi olla poika vähän toisella vuodella silloin. Nyt asettuu jo aikajanalle paremmin kuin mummonsa, jonka mielestä sunnuntaipäivä on lähes aina..))
Taisin odotella viimeksi kirjoittaessa lumimassan alastuloa katolta. Vähän kerrassaan lunta on tullut, joskus isona painavana jääkimpaleenakin, jonka alle ei sopinut jäädä.

Lämpöasteita on viime päivinä ollut ja niitä seuraa kai myös jatkossa.

Tätä vanhaa taloa on edelleen kohennettu, nyt on viemäreiden sukitus agendalla. Pientalon viemäriputkien käyttöikä on kuulemma korkeintaan 50 vuotta, meidän putket ovat nyt 49-vuotiaat. Tulin vakuuttuneeksi siitä, että putket kannattaa uusia ennenkuin jonnekin syntyy vuoto. Kalkkyylien avulla se todistettiin minulle ja luvattiin hiukan alennustakin jos työ suoritettaisiin nyt, eikä myöhemmin. Myyntimiehillä on aina tarjota jokin porkkana . Silti en voinut kuin ihailla tätä modernia, asiakaslähtöistä markkinointitapaa. Vai ovatko pojat, joiden kanssa on kauppaa käyty olleet erityisen sopivia tehtäviinsä; asiantuntevia, ystävällisiä, täsmällisiä ? "Onko tullut hiihdettyä paljon tänä talvena" ? (kun sukset olivat rapunpielessä), kysäistiin, "Taidat olla hyvässä kunnossa ?" ja muuta välitöntä ja huomaavaista. Ehkä tarkoituksellista mutta ei tökeröä. Leppoisa tunnelma edistää kaupantekoa..))

Viisi päivää tässä sitten tulisi kärvistellä ilman viemärin käyttöä. Parina päivänä olen liikkeelläkin, kaveri saa työrauhan. Onneksi kumppani on nyt täällä, osaa vastata, jos kysytään jotakin vaikeata.

Tuolla Makriina ja Mielikki.mummo kirjoittivat asumisesta. Liippasi läheltä minuakin, kuten myös hurskaisen kirjoitukset. Uskomattoman paljon vanha talo tuo milloin mitäkin pulmaa pohdittavaksi ja tilakysymys ja tavarapaljous lienee jossakin määrin meidän kaikkien riesa.
Ja jos elämää on kolmella paikkakunnalla kuten meillä, luopuminen täytyy vähitellen alkaa jostakin päästä. Minulle se taitaa tarkoittaa lapsuudenkodista luopumista. Meitä pesän osakkaita on jäljellä enää kolme ja vanhin on 87-vuotias. Jo viime kesänä tuntui siltä, että taidamme olla viimeisiä kertaa koolla
lapsuudenkodissa. Surullista mutta väistämätöntä.

Kristiina 23:n suru tuntuu selkeältä ja raikkaalta kun vertaan (vaikka ei pitäisi!) oman läheiseni suruun joka tuntuu täysin lohduttomalta, vielä vuodenkin jälkeen.
Erilaisia olemme isoja asioita kohdatessamme, eikä sitä "oikeaa" tapaa surra taida olla.

Olen aina ihmetellyt näiden käsityöihmisten taitoa tehdä kahta asiaa samaan aikaan:
kutoa ja katsella telkkaria. Tai jotain muuta vastaavaa. Viime syksyn virkistyspäivillä kämppikseni neuloi minulle jutellessamme punaiset villasukat, joulusukat..))

Tämä helmikuu on meillä täynnä merkkipäiviä. Onneksi suurin osa on jo ohitettu, vain veljentytön synttärit ovat tulossa, 29.2. Ja sitten ollaankin jo maaliskuussa, jossa on "vain" neljät syntymäpäivät. Omani ohitin vähin äänin. Ei enää jaksa mitään isoa.,,

Hyvää keväänjatkoa pirttiläisille ja kävijöille. Kiva että olette olemassa, pitämässä osaltanne pirttiä pystyssä. Ja kiva, että SkillaN jaksaa olla sitoutuneena emännän hommaan. Siihen eivät kaikki sovi tai sanotaanko suoraan, että siihen vain harva sopii..))

Mikä loistava päivä onkaan tänään kaunistanut tienoita. Lumi sulaa pikavauhtia ja kevätfiilikset sykkii jo mielessä.
Tuosta tavaran paljoudesta sain tarpeekseni edellisessä asunnossa, missä antiikkihuonekalut kruusauksineen oli ainaisia pölypesiä. Mielellään saivat jälkipolvet jakaa huonekaluja, itse pidin vain ostamani valkoisen talonpoikaisantiikin ruokasalin kaluston.
Yksi venäläinen tammituoli tuli matkaani, sen kaunis kaiverrettu selkä on kuin pyöreä mandala. Astioihin olen heikko,..kaunis kattaus on jo puoli ruokaa.

Ulkoa tultuani ryhdyin viipaloimaan perunoita mandoliinillä, ja enkös viipaloinnut siivun peukalostanikin! En saanut verenvuotoa tyrehtymään kuin lujaa painamalla, kouran täydeltä se valuin kun hellitin etsiessäni sideharsoa ja laastaria. Parintunnin kuluttua vaihdoin laastaria, ja eikös se auennut uudelleen ja vuosi taas samalla tavoin. Oli laitettava paksusti basimysiiniä, ettei se tartu taas laastariin ja repeydy auki.

Onneksi selviän hyvin vasemmallakin kädellä, ja muut sormethan naputtelee vaivattomasta. Hieman harmittaa oma tyhmyyteni, kun pidikkeettä viipaloin .
käsin loput perunasta.

Hyviä tuli tosin uunissa ohuista pottuviipaleista voissa hölskytetyistä, ja parmesanilla maustetuista.

Aurinkoista jatkoa kevään odotuksessa ! 😊

Lämmintä ja aurinkoista on meilläkin ollut.
Olin muutaman tunnin kylillä, Sunnuntaina siirryn kissan kans taas sinne.
Jos on aurinkoista niin parvekkeella on mukava ottaa aurinkoa, mökillä on vielä paljon lunta.
Työn puutetta ei ole, teen omaa tahtiani minkä teen.
Pölyä näkyy olevan, aurinko tuo näkyviin kylilläkin vaikka en ole siellä ollut pariin viikkoon kun käymässä. Minulla on tapana siivota paikat kun vaihdan paikkaa, on sitten mukavampi tulla takaisin.
Ei juuri tapahtumia ole, eräs tuttava tykkää myös nukkekodeista kuten Korppis, ei sitä tiedä kuinka innostuisi jos asiaan perehtyisi enemmän.
Piti ostaa hiekostushiekkaa kylillä käydessä, pihamaa on ihan vaarallisen liukas. Eron huomasi heti kun ripottelin hiekkaa.
Moni katselee noita hiihtoja innokkaasti, itseäni ei juri kiinnosta.
Kai sain nuorena aviovaimona tarpeeksi hiihtäjistä kun mies oli kilpahiihtäjä.
Talvella ajattelin että kunhan kesä tulee niin sitten on kotona, mutta ei, kesällä piti hoitaa kuntoaan lenkkeilemällä.
Kyllä minäkin nykyisin kuntoilen jonkin verran joka päivä. Ajelen kuntopyörällä ja jumppaan erilaisilla vempeleillä. On pakko jos meinaa pitää nivelensä liikkuvain edes joten kuten.
Meillä on syntymäpäivät painottuneet lähes kaikilla syksyyn. Varsinkin Syyskuu on oikea syntymäpäiväkuukausi.
Itse olen syntynyt Elokuussa, vähin äänin minäkin ne yritän sivuuttaa.

On se Pirtissä kipaistava näinkin hienon ulkoilupäivän päätteeksi. Aamupuuhat kuten ennenkin. Jotain pientä laittoa sisällä ja ulkona.
Päiväunet olivat pitkät kun eilen vähän sippasin sen kattolumen kanssa. Näillä riivatun liukkailla tein monen kilometrin päivälenkin, ensimmäisen tänä vuonna.

Ruokavieraat, siipiveikot ovat pihalta harvenneet. Kaksi fasaanikanaa näin yhdessä nokkivan auringonkukan siemeniä. Kanahaukka nappaa niitä joka talvi.
Se lystikäs käpytikka käy rummuttamassa metallista lipputankoa joka aamu.
Täytyykin sulhasmiehelle laittaa metallitötterön sisään iso talisiemen pötkö.

Selässä tuntuu juilimista vaikka en kaatunut. Nousin pyörän päältä heti kun peilijääosuus näkyi edessä.

Vaikka helmikuussa on ollut paljon tavallista lauhempaa, ennustetaan että maaliskuu maata näyttää eteläisessä suomessa.
Valoisuus tekee hyvää mielelle ja lisämunuaisen kuorikerrokselle. Diu diu, sanoi talitinttikin. Hyvää viikonjatkoa.

Monenlaistapuuhaa on ollut tänään, sain toisen pakastimen tyhjätyksi ja sulatetuksi, sekä putsatuksi ja loput pakasteet kannoin tuohon lähipakastimeen.

Hernekeittoa ja kropsua laitoin näin laskiaistiistain kunniaksi. Mainiota herkkua se oli lapsenakin, kun koulusta suksilla tultiin ja äiti oli niitä valmistanut.
Kaikki mäet laskettiin vielä tullessa ja huudettiin: " Pitkiä pellavia"! Oli se riemua!

Saapa nähdä, lähteekö tämä, ettei käy, kuin ennemmin!

Voikaatte hyvin!

Isolla puolella kehutaan Airaa Samulia sankarilliseksi naiseksi. 0nhan hän monelle idoli. Kuitenkin hän sais olla mainostamatta tupakanpolton nautinnollisuutta.
Okei, Airan keuhkot ja muu sisäelimistö onkin haponkestävää terästä. Meikän piti lopettaa tupakin poltto jo 1970 luvulla kun hengityselimet ovat sekundalaatua.
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=aira samulin.

Tupakanpoltto on paha globaalivitsaus. Se maksaa yhteiskunnille globaalissa mitassa kymmeniämiljoonia $. Rapauttaa ihmisten terveyttä peruuttamattomasti. Vie ennenaikaiseen hautaan vuositasolla miljoonia ihmisiä.
Isäni lähti saappaat jalassa ns.ilmavoimiin sydänkohtaukseen töitä tehdessään 73 vuotiaana. Onkohan tupakointi ollut osasyynä tämän sotaveteraanin lähtöön? Hän oppi tupakoimaan sodassa. Ehti polttaa ankarasti 30 vuotta.

Huomenet tähänkin aamuun, pilvessä on ja jotain valkeaa on maahan tullut, ei paljon, mutta yhä varovammin on asteltava.

Ramoonan kauniin linkin laitoit, tuttu sävelmä, olen kuullut sanoina, Hiljaa juuri kuin lammen laine, mutta loppu onkin sitten jotakin muuta, jonkun irvileuan sepustusta, muita sanoja en muista.
Meillä on vaan lauluryhmä, ei äänissä, vaan jokainen omallaan ja lopputulos on sekava, mutta emme suuria odotakaan.
Yhdistyksen 55 vuotis juhla huhtikuussa ja sinne olemme operetti ketjun harjoitelleet ja kirkkoonkin kelpuutettiin meidät laulamaan.

Uupuisin kerralla noiden omakotitalojen hoitamisesta, mistä demeter1 ja Kristiina23 puhutte, minulla mielestäni liikaa, vaikka vaan 63 neliötä niitä on, haluaisin kaksion, noin 50 neliötä, mutta muutto on hankalaa., eikä sopivaa näissä ympyröissä ole tarjolla.
Nuo "emännän " tehtävät aina vaan enemmän alkaa rassata, pitäisi varmaan pirtti testamentata, onhan tämä osaksi elämää tullutkin.

Astioihin minä myös olen heikkona, Apilan lehden kuvastoja vaan sorrun katselemaan ja tilauksia on tullut tehtyä, nyt jo haluni hillitsen ja osan jo pois olen antanut.

Mielikki.mummo on saanut urheilusta tarpeekseen, minulla kaiketi sama teatterin suhteen, mieheni yli kaksikymmentä vuotta harrasti näyttelemistä, kai siitä sai kyllikseen.

Hienoa että noita harrastuskohteita on tarjolla ja joku niitä osaa monen muotoisina tehdäkin, minä en noihin korpikirjailijan harrastuksiin ole innostunut, en osaisikaan, into se pitää löytyä, jos jotakin tekee.
Varmaan aika ainakin kuluu.

Minulta meni laskiainen ilman tavan omaisia tekemisiä, hernekeittoa söin kyllästymiseen asti silloin joulun aikaan.
Laskiaispullia en ole myöskään aikoihin tehnyt.

Hurskaisella tuota touhua riittää, ei käy aika pitkäksi ja ystäviäkin on lintu maailmasta, niille kun juttelet, ei vastaan väittämisiä tule;)

Kyllä tupakka on terveyden viejä, ystävättäreni on tupakoinut nuoresta lähtien ja ei tiennyt sydämessä vikaa olleen, kuitenkin sydän sairaalaan vei ja tilanne oli vakava, varmasti tupakointi oli osa syy.

'Nyt on otettava työ esille, olen hiljaisessa mielessäni päättänyt, että pusero on viikonloppuun mennessä valmis.
Teen aina itselleni tämän kaltaisia päähän pinttymiä ja sitten saan ahertaa liian kanssa.
Ystävä toi lankoja, mistä pitää sukkia tehdä Kyssin vauvoille, kun niitä on perään kuulutettu, niinpä urakointi jatkuu, milloinhan tulee toppi terveyden kanssa.
Pientä oireilua jo ilmaantunut, niskan seudulla.
Tehdään mitä itsekukin haluaa ja ollaan innostuneita tekemisistä;)

Nyt päätin lähteä käymään Kuopiossa.
Käyn Ikealla, SPR.n kontissa, ja jossain mitä en itsekään tiedä.
Matkaa on noin 100 km, tämä on ollut kauan ajatuksissa, nyt toteutan. auton panin vähäksi aikaa lämpiämään vaikka onkin nollakeli.
Olen myös heikkona astioihin, niitäkin on liikaa, aika paljon olen antanut tyttärelle sellaisia mitkä kelpaavat.
Tuo tupakointi on joillakin tiukassa. Muistelin nuoruuttani, sitä kun erään ystävättären kanssa yritin opetella polttamaan. Mikä lie kun en oppinut sitten millään, alkoi pyörryttää eikä ollut hyvää. Samainen ystävätär kuoli keuhkoahtaumaan kun ei pystynyt lääkärin varoituksista huolimatta lopetamaan,
saman ikäisiä ollaan, hän on ollut jo muutaman vuoden haudassa. Uskon että
eläisi vieläkin jos ei olisi polttanut.
Kun katselee vanhoja elokuvia niin niissä poltetaan sisällä, lapset ovat siellä savupilven keskellä leikkimässä.

Mukavaa keskiviikopäivää kaikille.

Minulta meni ohi koko laskiainen. Ei hernekeittoa eikä laskiaispullia.
Kun olin lapsi, laskiaispullat syötiin kuuman maidon kanssa. Pulla lautaselle ja siihen viilto päälle. Ja sitten ruvettiin lappomaan keitettyä maitoa pullan sisään, kunnes se oli pullea ja pehmoinen mössö. Sokeria päälle.
Lapsenlapseni eivät ole ikinä kuulleetkaan tällaisesta. Heille laskiaispulla on hillopulla, jossa on kermavaahtokiehkura. Minusta se on kuiva kahvileipä, jollaista en välitä.

Hernekeiton voi tehdä viiveelläkin. Pitää löytää savupotka! Se tekee hernesopasta sen aidon sopan!

Hyvää päivää!
Apua, nyt olen ihan pyörällä päästäni. Ei kait se laskiainen vielä ollut? Piti ihan googlettaa ja siellä ilmoitus oli, että laskiaissunnuntai on 3.3. ja laskiaistiistai 5.3. Noilla minä nyt etenen. Melkein paniikkiin jouduin, koska olen pihdannut hernekeittopäivää. Olin ajatellut tekeväni laskiaispullien sijaan pappilanhätävaraa ja samassa uunissa seuraavalle päivälle uuniohrapuuroa.
Voihan noita teemaruokia syödä milloin vain tietenkin, mutta olin luvannut jälkikasvuille toimia köksänä, siksi hätäännyin :)

Astioistani olen aika hyvin päässyt eroon. Ehjät astiastot menivät tasan lapsille. Arkiastioiksi kelpuuttivat myös vajavaiset ja eripariset. Yhden astiaston jätin itselleni, äidiltä perityn.
Turussa hiihtolomalla tytär serveerasi ja kattoi minulta saamansa astiaston. Kauniisti sopi hänen kotiinsa.

Leuto päivä oli käydä asioilla, 5 ja aurinko paistoi. Isommat kävelytiet olivat ihan sulat. Odotan sitä päivää, että saa talsia tavallisin lenkkarein.

Mukavaa pikkulauantaita!

tervehdys kaikille --pitkästä aikaa ! Aikaa on tottatosiaan hurahtanut pitkälti...
Näitä viimeisiä viestejä selailin ja huomasin että täällä elellään etuajassa.. Laskiais sunnuntai on ensisunnuntaina 3.3 kuten joku tuolla jo huomauttikin. Tiistaina laskiais tiistai. joten eikun hernekeittoa popsimaan ja " pannaria" paistamaan.

Tuosta tupakoimisesta tuli mieleen oma nuoruus. Olin 16 v. kun serkkutyttö ja poika halusivat minun polttavan - tai siis ihan painostivat kokeilemaan kanssaan polttamista.
Minuun on aina huonosti tehonnut tuo painostaminen, niin tuolloinkin. Painostuksesta kimpaantuneena sanoin että nyt en ainakaan kokeile edes.... enkä koskaan senkään jälkeen ole halunnut kokeilla. Itse ajattelen että onhan se vähän kuin rahaa tuuleen viskaisi... niillä satasilla voi mieluumin vaikka matkustaa --onhan se ainakin terveellisempää ja virkistävämpää. Mutta jokainenhan siitä päättää itse kuten terveyshaitoistakin.
Tyttärelle olen minäkin antanut paljon astioita, liki pitäen kaiken mitä hän on ihastellut/halunnut.
Vielä jää itsellekin.. koko elämän kun on niitä keräillyt, ,kaikennäköistä täydellistä bionisarjaa sun muuta. Laseineen kaikkineen.
Tänään oli taas mitä ihanin kevätpäivä ! 8 päivällä, aurinko ajoittain näkösällä ja niin ,niin lämmin. Olen ulkoillut tosi paljon. Ihan pakko lähteä ulos noin hienolla säällä.
Kännykän askelmittari lukee askelten määrän ,sekin aktivoi liikuntaan. Kiva seurata siitä mitä tulee liikuttua.
Nyt liikahdan keittiön suuntaan iltateen laittoon ja jotain suolaista sen kanssa. Sitten on odotettavissa hyvät yöunet. Heippa kaikille !

Oikeassa olet raakile.vielä, kyllä olin viikon etuajassa! No nyt se päivä on onneksi vielä edessäpäin,
saamme nauttia oikein tuplasti!
Muuten, laitoin hernekeittoon palvikinkusta pikku palasia, kun keitto oli jo lähes valmista.
Antoi hyvän maun!
En saanut viestiä lähtemään ennemmin, ilmoitti vain, että yhteyden muodostaminen epäonnistui!
Toivottavasti nyt lähtee!

Hyvää jatkoa!

Huomenta Kalevalan ja kulttuuri päivän aamusta, liput liehuvat päivän kunniaksi.
Vesikeli jatkuu ja lumet aika vauhdilla katoaa, mutta luulen, että vielä talven muistutuksia saadaan.
Puserokin taitaa nämä lumet vielä tältä talvelta nähdä, yhdistäminen kaarokkeen kanssa vaiheessa.
Onni saa liputuksen nimipäivänsä johdosta, ja onhan se onnellista omistaa Onni nimi;)

Laskiaista sitä on juhlittu hieman etukäteen mutta haitanneeko, kuten Neeassa sanoit, tuplajuhlia pidetään.

Olipa kiva huomata, että meri-kukka vielä pirtin muistaa, eilen juuri pohdin, että ihan alusta olleita ei taida minun lisäksi olla ketään, olitko sinä meri-kukka?

Miaelina jo pyöränkin huoltoon vei, siitä se kevät alkaa ja monessa paikoin, missä auraus on ajallaan tehty, on jo sulat kadut.
Iloiten kevät vastaan otetaan, ja huomenissa sitten eka kevät kuukausi.

Samoin on minunkin astiat osin kelvanneet lapsille ja lapsen lapsille, joulu astiat vei tyttärentytär, ensin lainaan ja sitten annoin omaksi, ei niitä pitkän pöydän ympärillä pidettäviä jouluja enää luonani vietetä.
Lapsenlapsille olen tilannut suoraan heidän nimiinsä puolen tusinan ruokakalustot.
Vielä noita olisi jaettavaksi, mutta eihän sitä tiedä kaikesta luopua, voi tulla ikävä tilanne eteen, ettei ole tarjota kuin eripari astioista tarjottavat, no menisi ne niistäkin, hyvää ruokaa jos olisi.
Olisi se pettymys ollut, jos ei raakile.vielä olisikaan tarjottavaa lapsille tarjoillut.

Kaiken näköistä harmia Kristiinalle onkin kertynyt, nuo perunkirjoitukset onkin hyvin hoidettava, että löytyy kaikki vainajan omaiset papereista, minunkin piti Mikkeliin asti lähettää pyyntö mieheni henkilö tiedot todistamaan, ortodoksiseurakunnan tiedot arkistoitu Mikkeliin tältä alueelta, no paperit tuli ja ei yllätyksiä.

Makriina tapaan en ole laskiaispullaa nauttinut, ihan pienenä, kun pula oli kaikesta, pullakin oli harvinaista.
Sodan jälkeen kun ei vehnäjauhojakaan saanut, oli maissijauhoja lisukkeena käytettävä ja siitä pullasta jäi ikävä muisto, ei ollut mielestäni hyvää.

Demeter1 kirjoitit astioiden muodikkuudesta tai siitä, että tyylit on muuttuneet, näin on, kerman saven astiatkaan ei enää muotia, no kyllä ne vielä arvonsa tavoittaa, kestäviä kun ovat, kestävät tuulet ja myrskyt.
Minulla on Tuulia sarjan kahvikupit, niissä on melko ohueksi saatu kupin reuna ja mielestäni niistä kelpaa kahvi nauttia.
Peliriippuvuus on kasvanut ja harmi että lastenkin harrastukset hiipuu, urheilussa sen huomaa, ei Niskasia roppa kaupalla synny
.Voi olla että tämä kehitys ei millekään asialle enää hyväksi ole, mitä nyt toteutetaan..

Jaksatko hurskainen noin paljon seurailla noita ruokien terveellisyyksiä, minä jo olen periksi antanut, syön mitä edullisesti saan ja tietysti aivan liian paljon, mutta ehkä arkkuun mahdun ja kantajatkin riskejä olisivat.
No eipä taida sopivaa puhetta olla minulta, mutta totuus on kyllä, että en jaksa innostua ruuan terveellisyydestä, kun melkein joka päivä muuttuvat hyväksi koetut ruuat.
Tänään hehkutetaan että joku ruoka on terveellistä ja huomenna kumotaan huonona vaihto ehtona.

Mielikki.mummo varmaan huilaa ja jalkojaan lepuuttaa Kuopion kierroksen jälkeen.
Kun siellä kaikki tavaratalot kiertelit, kysyy se varmasti kuntoakin.
Saitko mitään mieleistäsi ostettua, tarjontaa varmaan oli.
Tuo tupakan poltto jäi minultakin heti alkuun, vaikka yritin sitä minäkin, vetäisin henkeen ja siihen se jäi.
Samoin oli alkoholin käyttö, olin naimisissa kun eka konjakin nautin, no onnekseni ei tuokaan tapa tarttunut.
Ruoka kaikessa muodossa on paheeni, mutta kun ei hengissä pysy, jos sen jättää;)

Nyt päivä on jo valoisuuden puolesta pitkällä ja hommat kutsuu, valmista pitäisi saada, kun päässä jo pyörii uudet suunnitelmat, mukavaa Kalevalan päivän viettoa toivotan teille kaikille.

Odotan malttamattomasti teiden sulamista että pääsen ajelemaan pyörällä. Ajotiet ovatkin jo sulat mutta pyöräteille en vielä uskalla lähteä ajelemaan.
Nyt kuulemma tulee talvi takaisin, tässä samalla kuuntelen telkkaria. On huvittavaa millaiset ihmiset pääsevät päättämään asioistamme, nyt puhuvat Trumpin viimeismmästä skandaalista.
On meidän omissakin päättäjissämme ihmisiä jotka panee ihmettelemään millä meriiteillä oikein ovat päässeet asemaansa. Kun on tarpeeksi röyhkeä, sillä pääsee jo pitkälle.
Ikea on sellainen kauppa että tulee kaikenlaista ostettua vaikka ei eritystä tarvettakaan olisi.
Peittoja, tyynyjä ja kukkaruukkuja ostin. Pitää vaihtaa palmulle isompi ruukku ja muillekin kukille.
Noita vuodevaatteita tarvitaan paljon kun välillä on kuusikin henkeä nukkumassa kun tytär miehineen ja poikansa perhe tulee.
Lisäksi löysin kissankuppeja joista prinsessa kattimme tykkää syödä. Olin joskus ostanut kupin joka on mieleen Ikealta se alkaa olla lohkeillut, nyt ostin useamman alle euron kappale.
Alkon tuotteiden suhteen olen myös aika ronkeli, valkoviiniä saatan ottaa joskus musiikkia kuunnellessa. Mieliviinini on 8% joten lasillinen pari ei juuri hetkauta.
Lähisukslainen on peliriippuvainen, hän on nyt pysynyt kuivilla Joulukuusta asti. Kertoi että rahaa säästyy paljon kun ei pelaa, ennen pelasi eläkkeensä melkein heti kun se tuli tilille.
Toivon hartaasti että hän pääsee ongelmastaan, muuten on kunnollisuuden perikuva.
Kyllä minunkin paheeni on ruoka, ruokaa on kuitenkin pakko käyttää. Pullaa en ole pystynyt jättämään kuin pieniksi ajoiksi. Valkeat vehnäjauhot, sokeri ja rasva, eihän pulla juuri muuta sisällä mausteiden lisäksi.
Alkoi satamaan lunta.
Mukavaa Torstai-päivää

Sivusilmällä seuraan kun naiset hiihdossa kamppailevat keskenään, ei jaksa suomityttö,, ei.
Hyviä hiitäjiä on paljon.
Skillanille: en taida tarkkaan muistaa itsekkään, joka tapauksessa aika alkutaivalta se oli kun eka kerran pirttiin löysin. Ovensuussa kyselin että millainen juttu tämä onkaan... Silloin oli Hintriikka, Muori, Laten sakit tietenkin,samoin ylikypsän pariskunta. Ja monta muuta Ja yksi "kuntosalin" pitäjä, oliko hän muori 67 ?
Aikaa kaikesta on kauan. Olihan meillä mukavaa silloinkin. Aamuisin piti olla keppijumpat sun muut venyttelyt, Hänen kohdalla (itse kertoi) hän löysi kivan ystävän ja oleminen keskittyi sitten enempi siihen.
Olen niin harvakseltaan käynyt---taisi eilen olla ekakerta tänä vuonna. Onkohan Late jo ilmestynyt maisemiin ?
Totta tuo että vuodevaatteita tarvitaan paljon. Meilläkin mökillä aitoissa, on 8 vuodepaikka omien lisäksi. ainahan ne pitää olla laitettuna nukkumista varten. Aika hassua sinänsä, mutta me mummot ollaan sellaisia että valmiina pitää olla. tosin onneksi nykyään monet tuovat omat lakanat ja tyynyliinat jotka voi vetäistä entisten päälle. ja viedä kotiinsa pyykättäväksi.

Sohjoinen ja kostea keli ulkona. Aamalla satoi suuria hiutaleita päin naamaa. Nyt ei sada mutta aika hämärää. Mutta pidetään mieli valoisana ja kirkkaana vastapainoksi hämärälle !

Sotkenkohan nuo muorit keskenään...? No jompikumpi kuitenkin touhusi inokkaasti tuon kuntoilun kanssa, samoin tramboliinin kanssa. Kai siitä on liian paljon aikaa- ei voi kaikkea muistaa !!

Huomenta nyt maaliskuun ensimmäiseen ja kaunis pakkaspäivä on alkamassa.
Taivas aivan pilvetön ja mittari näyttää kahtatoista astetta pakkasen puolelta, Alpon nimeä kantavat saavat onnittelut tänään.

Meri-kukka surusanoman kerron, Late on siirtynyt tähtien taa ja Venlastiina heikossa kunnossa, ei pysty kirjoittamaan, näin on kerrottu.
Niin se vuoro tulee jokaiselle ja vain muistot jää, kuten nyt Latea voimme muistojen kera muistaa.
Toivoin että Venlastiina pirtissä kirjoittelisi, mutta jostakin sain tietoa, että ei jaksa enää.
Saattoi olla muori joka keppijumppaa piti, hänkin aika heikko vointisena elellee, joskus soittelemme.
Lokari meren takaa on myös tähtien taa siirtynyt, hän muorin kanssa soitteli ja tämän muori minulle ilmoitti.
Olihan niitä montakin joiden kanssa tapasimmekin, Hintriika varmaan pohjoisessa vaikuttaa, hyvin vähän pirtin kirjoittajat toisiamme muuten tunsimme, mitä pirtin välityksellä koimme.

Taitolaji on tämä viestien aikaan saaminen ja varmasti ylilyöntejä tulee minultakin.
Olen ajatellut hurskainen sinun kohdalla, että leikkimielisesti viestejä kirjoitat ja siksi saattaa minun vastaukseni olla joskus liian rohkea ja mielesi saatat pahoittaa, sitä en kuitenkaan todella halua aiheuttaa.
Nuoria emme enää ole, mutta hyvin kuitenkin asiamme hoidamme, ilman yhteiskunnan apua ja siitä olen kohdaltani jopa ylpeä.
Voipa olla jopa typerää ylpeillä tuollaisesta, mutta ajatus , että loppuun asti itsenäinen olisin ja maksamisiani vero euroja en omiin tarpeisiini kuluta.
Paljon on ihmisiä joille apu on tarpeen ja minulla on ollut onni olla terve, ehkäpä siitä joku toinen voi hyötyä.

Heikko olen ostelemaan paljonkin tarpeetonta, jos noita houkutus pesiä kiertämään lähden, tosin olen huomannut pientä harkintaa itsessäni kasvaneen, mietin jo pari kertaa, ennen ostopäätöstä.
Minulla olisi myös aiheellista uusia liina vaatteita, mutta kun joka viikko niitä pesen ovat riittäneet ja en hankintoja niiden suhteen ole tehnyt, kotiin muutenkin mitään uutta en liiemmin ole hankkinut, pitäisi kyllä jos oikein meinaisi näkymän olevan hyvän.
Nykyajan mukaan pitäisi tapetteja vaihtaa ja kalusteita uusia, mutta en halua näin tehdä ja onneksi päätös on minun.
Minulla on vanhat mieleni mukaiset kalusteet, mutta verhoilua kaipaisi ja se euroja paljon veisi, joten näillä mennään.
Kyselin lapsien halua jälkeeni näitä ottaa, kukaan ei tykkää tyyli huonekalusta, siis jätän verhoilut mielestäni, mahdolliselle kaato paikalle kelvatkoot tuollaisena;)
Valkoviini on minulle maistuvaa, silloin kun on, mutta vähälle jää sekin, joskus aiemmin kun ystävät iltaa istui kanssani, sitä tuli vähin nautittua.
Nyt harvemmin enää kyläillään, hyvä niin, on niin mukava elellä omassa rauhassaan, vaikka minullekin sanotaan, että älä jää yksin, kun ei mieli mihinkään tee, miksi toisin eläisin?

Tänään kuitenkin liikepaikoille menoa, eli ruoka täydennysten hakuun, puhun liikepaikoista, kun keskellä kaikkea elän, todella matkaa ei mihinkään tarvitsemaani ole pitkälti, sairaala ainut vähän kauempana oleva, mutta sinne kyydit hyvin vievät ja kerran vuoteen sen matkan yleensä suoritan.
Oikein kaunista maaliskuun ensimäistä teille kaikille toivotan.

Lukijana tällä palstalla olen ollut v:sta 2001, vaikka palsta oli silloin 65. Sinut Skillan muistan, kun tulit palstalle Pionina, hiukan arkana astelit tänne, mutta nopsaan sait apuja ujouteesi, ja saat olla ylpeä itsestäsi kun pirtin perustit! Karttunut on kirjoitustaitosi, ja samoin taitosi huomioida muut kirjoittajat.
Tuo jumppaopettajamme silloin oli mummeli muistaakseni, hyviä ohjeita hänkin antoi. Ruuneperin olen kerran livenä tavannut, silloinen Leny myös täältä Turun kulmilta. Muisteluissa myös Klara, Ellumari, Simpatti, Mdk, Liena, Sinikynä... voi voi kuinka monta vanhaa kirjoittajaa tulee mieleen....
Itse en koskaan ole kirjautunut, nimimerkkejäkin minulla oli monta, viis niistä, mukava oli silloin seurassa olla. Nyt vai lueskelen eri palstoja, harvoin osallistun keskusteluihin, mutta yhtä en vaihda, eli siis unohda:!! : tätä kahvipirtin lukemista ihan aamunavauksena, on kuin ystävien seurassa olisi kun tänne pistäytyy pelkkänä lukijanakin!

Kyllä kahvipirtti vetää ensimmäisenä minutkin kun linjoille herään. Täältä saa hyväntuulisen alun päivään, kuten muisteloissa.mukana kirjoitti.

Tänään pitää imuroida huoneet. Kuopus tulee viikonlopuksi kotiin. Olen askarrellut koko viikon joten ompelupölyä on jokapaikassa.

Sain valmiiksi pienet nukkekodin nuket Joonaksen ja Hermannin. Olin lopputulokseen tyytyväinen, mutta uskon seuraavien nukkejen olevan tarkemmin mittasuhteissa kuin nämä kaksi ensimmäistä.

Eilen piti vaihtaa älykänny kun entinen ei enää toiminut ja DNA-kaupassa sanoi lopullisesti yhteistyösopimuksemme irti. No, nyt on kunnon vehje jahka opin kaikki hienoudet, kamerakin huippuluokkaa.

Seuraava investointi lienee silmälasit. Tuntuu kuin näkö olisi heikentynyt. Tai ainahan se näköön vaikuttaa kun valoisuus kasvaa, mutta ulkonäönkin vuoksi on kiva vaihtaa laseja ; )

Nyt on aika nousta sängystä aamupalalle. Hyvää alkanutta päivää kaikille.

Tässä iässä näitä lähtöviestejä kuulee. Murheellista teille pirttiläisille, että niin moni kävijä on lähtenyt. Itse olen seurannut kirjoituksia niin vaihtelevasti, että en muista kaikkia Skillanin ja pirtin ystäviä, mutta Laten ja Venlastiinan kyllä. Heidän tekstejään oli aina mukava lukea. Ja kuten olen ennenkin sanonut, paras nimmari mielestäni kautta aikojen on Puskasuleima, Venlastiinan sivupersoona.

Jokaisella on arkiset murheensa, joita ei kirjoituspalstalla halua käsitellä. Tämä pirtti on varmasti monelle ollut juuri sellainen tapaamispaikka, jonne ei ole tarvinnut ahdistustaan kantaa, vaan on ollut helppo tavata pirttituttuja virtuaalikahvin äärellä. Ja jos on kuitenkin sydäntään keventänyt, lämmin osanotto on auttanut.
Toivottavasti lisää pistäytyjiä tulee vastaisuudessa.

kiitos Skillan kun kerroit. Ainahan sitä aavistelee jotain- valitettavasti meillä ikäihmisillä tuommoinen tulee mieleen--- Silti se aina tuntuu tosi pahalta kun tuttuja ja ystäviä poistuu ja onhan se niin lopullista. Monesti tuomoiset mukavat valovoimaiset ja positiiviset ihmiset lähtee yks,kaks.
Voi vaan Venlastiinalle toivoa jaksamista !
Ja mukavahan se lokarikin oli. tärkeissä tapahtumissa vieraili aina pirtissä. Ainakin ilmoitti jos ei milloin päässyt mukaan.
Näin se yksi aikakausi on taas päättynyt-
Pirtissäkin puhaltaa vähän uudet tuulet, kiitos Skillanille , kun jaksat luotsata ja huoltaa sitä eteenpäin. minä en jaksaisi. Jos joskus saisi aikaiseksi käväistä . Harvaa se käynti on nytkin ollut, niin jää vähän kaiken ulkopuolelle. kuukausien jälkeen ei tule lukeneeksi kuin enintään viimeiset kirjoitukset.
Mutta kaikkea hyvää ja kivaa jatkoa kaikille !

Maaliskuu alkoi. Tämä on ollut murheen kuukausi siitä lähtien kun poikamme menehtyi syöpään Maaliskuussa.
Olen antanut hautojen olla koskemattomana lumen alla, vuosipäivänä vien kynttilät miehen ja pojan haudalle.
Ikätovereita on poistunut keskuudestamme yksi toisensa jälkeen.
Pistäydyin kylillä apteekissa, toin samalla ruokavettä, tänne mökille tulee vesi omasta kaivosta, voi olla ihan juomakelpoista, olen vain niin epäluuloinen. Onneksi ei tänä talvena putket jäätyneet, niinkin on joskus käynyt.
Noita talonvahteja taitaa olla kaikissa taloyhtiöissä kuten kristiina23 kertoi heilläkin olevan.
Olen pysynyt väleissä oman talovahtimme kanssa. Olenkin sanonut että' ihan hyvä että pitävät paikkoja silmällä kun olen niin paljon poissa.
Alankin katselemaan Sannikkaa ja Ukkolaa
Mukavaa viikonloppua.

Huomenta lauantaiaamuun ja viikonloppuun, kuuden asteen pakkasella aloitetaan, mutta päivällä jo lauhtuu, on se tuo aurinko semmoinen veitikka, että tämän aikaan saa.
Virve nimiset saa onnittelut, kaunis nimi, harvinaisempi taitaa olla .
Minulla se lauantai aamun tavanomainen siivoaminen, pyykin pesu ja sitten se huipentuma saunan lauteilla.
On kumma miten rutiinit sitkeänä elää, kun on tehty ennen, samoin nytkin.

Samojn ei tapahdu kuitenkaan pirtin keskusteluissa, mihin onkaan kadonnut se hulvaton hauskan pito, mitä ennen paljon harrastettiin, kai sitä on vanhennettu järkeviksi.
Muistelussa mukana, avasit muistojen arkun kannen ja joitakin henkilöitä ja muistoja mieleeni tulvii, tosin hyvin huonosti, tule toiste lisää kertomaan.
En pysty sinua arvaamaan, joitakin nikkejä mieleen tulee, mutta jääköön arvailut, hyvä että sinulla muistoja mielessä elää:)
Muistelen yhden Zoz nimisen nuoren miehen kanssamme viestejä laittaneen ja hän meitä osasi virkistää monella tapaa, jopa pieni flirtti rivien välissä eli;)
Muistan hyvin Simpatin rekiretket, voi, voi ja aina jotakin muutakin välähtää mieleen, sen muistan että Ruuneperi ei koskaan pirttiä hyväksynyt emme osanneet" keskustella".
Hajupoika oli sanansa mittainen, kun lupasi että ei pirtin ovea aukaise, se puhe ainakin melkein piti, mutta ei estänyt palstalla kanoittelemaan.
No niin oli ennen ja nyt sitten pirtti elää tätä elämää.
Kiitos muistojen herättelystä.

Niin ne velatkin joskus muuttuvat saataviksi.

Mielikki mummolle ikävät muistot mieleen tulee, nekin elämän kulkuun kuuluu ja vaikka raskaalta tuntuu, ei muistot siltäkään osin katoa, elämä kuitenkin jatkuu, suru kuuluu myös elämään.

Koetahan meri-kukka pirtissä muistaa käydä ja entisiä asioita ja kirjoitus kumppaneita muistelemassa.
Olihan meillä mukavia tapaamisiakin, nyt kirjoittamassa vain sinä ja minä.

Eipä ole minulla mitään epäsopua naapureiden kanssa, joskus pieni kolistelu meinaa häiritä mieltäni, mutta sekin tapahtuu päivällä, ei auta siihen puuttua, niin sanotusti elämän ääniä.
Kaikki ei muista tai ei pidä tarpeellisena huomioida toisten osaa, asun alakerrassa ja kaikki käytävässä kovemmin liikkuminen joskus saa ärtymistä nostaa, mutta pikkusieluinen taidan olla ja ohitankin asian mielessäni manaten.

Olen samaa mieltä tuosta Puskasuleima nikistä kanssasi Makriina, osuvia olivat viestitkin tältä nikiltä, Venlastiina oli taituri (kynän )käytössä ja on tietenkin vieläkin, vahinko vaan kun ei jaksa pirttiin kirjoittamaan.

Varmaan hyvän näköisiä on nukkesi ja koko se maailma mitä askartelet, näppien on osuttava pieniin tekeleisiin kohdalleen ja kärsivällisyyttä siinä myös kysytään korpikirjailija.

Noita muisteloja kaipaisin lisää, voisi aina kirkastua joku tapahtuma ja hauskan pito.
Muistan Anun ja veetin, molemmat aivan ihania kirjoittajia, tulenlieskat, pääsky, pohjoisen lintunen, mitähän heille kaikille kuuluukaan, Perttukin sieltä Porvoon saaristosta.
Beata Barbara,kirjar ja moni,moni muu.
Nyt taitaa taas venyä näiden muistelujen kanssa niin pitkäksi, että en saa viestiä lähtemään, no muistoista kuitenkin elämä rikastuu, siis muistelkaamme.
Hyvää toista päivää kaikille maaliskuussa ja kevyet mullat Matti Nykäsen viime matkalle.

Aurinkoista aamua etelärannikoltakin, raikas ulkoilupäivä alkamassa. Ihanaa päästä kävelemään hohtaville hangenkuorille, pakkasyön jäljiltä ovat kantavat.
Pirtin traditioihin kuului pirtisiirtotanssiaiset, siinä ainot ja reinot huiskivat, niitä löytyi aamulla pirtin nurkistakin, villasukat olivat myös suositut tanssijalkineet. Ylkypsä toi tervaksia takkaan, tunnelma oli lämmin, kissanristiäisetkin pidettiin. Mutta elämään kuuluu kohdata ja erota, sulkea ja avata ovia.

Nukkeja minäkin yhteen aikaan tein, kun harrastettiin lasten kanssa nukketeatteriesityksiä. Tietysti tehtiin yksinkertaisia kankaisia käsinukkeja ja pieniä sorminukkeja, mutta kävin myös Iida Vanttajan teatterinukkekursseilla, opin tekemään oikeaoppisen niskatappinuken, myös käsissä oli liikuteltavat kepit. Päitä ja jäseniä olen tehnyt askartelumassasta ja veistänyt jopa puusta, muutamasta nukesta koetin tehdä perheejäsenten näköisiä. Joskus tuli pieniä eläinhahmojakin veistellyksi, rakastan puumateriaalien tuoksua, sävyjä, puunsyitä, omena- ja vaahterapuut ovat hyviä veistää, myös aaltojen hiomat puunkappaleet inspiroivat. Pikkutyttöjen nukkekoteihin olen paistettavasta askartelumassasta väkertänyt pikkuruisia astioita ja hedelmiä, pullapitkoja yms, tytöt ovat kyllä niissä taitavampia.

Olisipa kiva nähdä korpikirjailijan luomia pienoismaailmoja, käyn aina mahdollisuuksien mukaan matkoilla sellaisia museoissa tutkimassa. Vanhat lelutkin ovat kiehtovia ja kauniita, todellisia aarteita. Nythän nykylapset hukkuvat leluvuoriin. Mieheni tekee laivojen ja pienlentokoneiden pienoismalleja, joskus autan niitten maalaamisessa ja olen lentokoneiden ohjaamoihin veistellyt yhteen hiiren, toiseen nallen ohjaajaksi . Laitan tähän erään museon linkin, jos satutte joskus liikkumaan Saksan alppiseudulla Berchtesgadenin suunnalla, Itävallan Salzburg on myös lähellä. Paikkakunta on Anger, siellä on mahtavan upea Porsche-museokokonaisuus. Miehetkin sinne saa helposti mukaan, koska on oikeita Porscheja ja huikea pienoisrautatiemaailma, valo- ja ääniefekteineen. Siellä on myös valtavat kokoelmat vanhoja hienoja mekaanisia leluja, on myös kauniita nukkeja ja kuuluisia Steiffin pehmoleluja. Esite ei tee oikeutta kokoelmille, siinä on paljon ravintola- ja kokoustilamainontaa.

https://www.traumwerk.de/

Mainota maaliskuun alkua !

Hain postia laatikosta, mutta ei vaan ollut vielä tullut, aioin käveleskellä sen ajan, että tulee, mutta ei voinut kovan tuulen vuoksi, alkoi niin palelemaan, vaikka olin aivan kunnon pukeessa.
Pakkasta ei ole, ihan on nollakeli, tuuli vain osaa tehdä sitä kylmyyttä!

Ennen lapset olivat kovia leikkimään niillä käsinukeilla. Meidänkin olohuoneessa oli monta kertaa oikein pienoisteatteri, kun sieltä nojatuolin takaa nousi käsinukkeja juttelemaan!
Silloin ei vielä älykännykät olleet muodissa, toisin on nyt ja hyvähän se on, nyt tavoittaa helposti toiset ja samoin itse saa yhteyden, jos tarvii.

Minulla on vielä tavallinen puhelin ja olenkin miettinyt, että millaisen ostaisin? Niissäkin kuuluu olevan joitain huonoja, jotka ei hyvin toimi.

Muuten, kuuntelimme juuri oikeusministeri Antti Häkkäsen puhetta, kun häntä haastateltiin.
On hän viisas ja hyväsanainen mies! Täyttä asiaa, oli kiva kuunnella!

Taas täytyy suunnitella, että mitäs ruokaa tänään syötäisi, ostin eilen broilerijauhelihaa, teen siitä kastikkeen, sipulin ja tomaattimurskan kera, sekä keitän riisiohraa, salaattia myös.

Hyvää jatkoa kaikille!

Tänään ei keväiseltä tuntunut, vaikka tiet kyllä edelleen ovat sulia.

Mutta ainahan se on näin ollut, kevät on aina tullut keikkuen.
Nytkin vielä pisaroita tuossa ikkunaruudussa.

Tänä vuonna pääsiäinen on vasta huhtikuun puolen välin jälkeen.
Voikaa hyvin!

Sunnuntai aamun rauhaa, sitä jota aina sunnuntaisin teille kerron ja josta niin kovasti nautin.
Valkoisena loistaa näkymä ikkunasta ja pakkasta kaksitoista astetta, tämä on tuttu tilanne keväällä, aina se talvi meinaa niskan päälle päästä maaliskuussa, häviää kyllä keväälle näin uskon.

Katselin Areenasta Matti Nykäsen hautajaissaattoa ja kyyneliin se vei, niin kaunis mies kuvissa. ,miksi elämänsä niin värikkääksi muuttui, iso syy medialla mielestäni.
Paljon oli saattoväkeä tien varsilla, helppo on yhtyä kansalaisten mieli piteisiin, Matti oli Matti, suuri urheilija ja elämänsä taituri.

Tuon tapaisia harrastuksia, mistä Ramoona ja korpikirjailija kertoivat ja kuvin esiin toivat, en ole koskaan edes aloittanut, enkä pystyisikään.
Minun tekeleeni on enemmän elämiseen liittyviä, mielelläni kyllä askartelen yhtä ja toista, mutta noin pieniin töihin ei kärsivällisyyteni riitä, ei kyllä ole kohdettakaan, lapseni on isoja joka sukupolvi, aina olisi joku kohde oltava, mitä varten touhuilua tekisin.
Onneksi löytyy noita minun töiden kohderyhmiä, nyt aloitan vauvojen sukkien ja pipojen kampanjan, näitä tehtiin käsityö kerhossa montakin kertaa, mutta nyt näin vapaa eläjänäkin osallistun talkoisiin.
Into riittäköön teille, joilla on halu rakentaa pieniä kohteita, vaikka mini maailmoissa.

Kylmä oli eilen tuuli, sen aisti kyllä hyvin vain ikkunasta katsellen, mutta nyt on tyyntä myrskyn jälkeen, pakkanen pyryn perästä, minusta nämä vanhat sanomiset osuu paikalleen.
Häkkänen on rauhallinen, mutta osaa hänkin puhua toisen päälle, katselin A-studiota, tämä tapa monella politiikan tekijällä.

Perhe eläkkeen nimellä se lesken eläke taitaa nykyisin kulkea, sitä minäkin nautin, en muista miten hankalia olivat hakemukset täyttää, muistelen kuitenkin, että ei vaikeuksia ollut.
En ole saanut hautaus apuja, en ole hakenutkaan ja kaikki sujui hyvän perun kirjoittaja tekemisillä.
Onnekseni en missään asiassa tarvinnut yhteiskunnan palveluja, siis avustus asioissa,
muuten se kaikki palvelu mikä kaikille tulee, on ollut minunkin mahdollisuus.

Oikein miettimään rupesin, että missä päin kaupunkia olisi se "hienosto" alue, mutta eipä tullut mieleen, sekaisin asuvat hienot ja tavikset;)
Lapsuudessa oli ruotsalaiskielisten tehtaan johtajien asuin alue, ja sinne ei mieli tehnyt mennä.
Kadullakin oli toinen katuosa heille varattu ja äänekkäästi puhuen siellä kulkivatkin, se oli sellainen sanaton laki, sinne emme me muut tallaajat menneet, no ne ajat on ohi.

Maisemat muuttuu, aivan kuin Makriina totesit, pellot metsittyvät ja ei viljelyä kohta muualla kuin Etelä-Suomessa.
Luonnosta on uhkia esitetty, että perhosia ei enää nähdä, seuraavina kaiketi linnut.

Taas näyttäisi ilma kauniiksi muodostuvan, mitä sitten iltaan mennessä muutoksia tehnee, niin se ajaa monen kaltaisilla rekiluomuksilla keväinenkin sää, hyvältä kuitenkin näyttää ja elämä hymyilee, toivottavasti teille kaikille.

Mitähän ynnämuulle kuuluu?

Kuljin juuri kotiin tullessa valtavan montun ohi, missä ennen sijaitsi tavaratalo. Metron pysäkki tulee nyt siihen maan alle, ja päälle nousee uusi suuri tavaratalo.

Koneet häärii siellä jo arkena, mutta valmistuuko vuoteen 2020 epäilyttää hieman.
Pakkasta on sopivsti 5° täällä rannikon läheisyydessä, lähdin jatkamaan ulkoilua roskien viemisen yhteydessä, päivänpaisteessa on mukava tallustella. Sulana on kadut jo täällä, enkä usko juuri kuin normaaleihin yöpakkasiin näin maaliskuulla.
Joka kerta tullessani käymään Kahvipirttiin huvittaa tuo hurskaisen talitinttien uusi melodia:

🎵~~ Diu diu~~ 🎵~ nyt sitten ! 🕊

MInulla on ollut mukava aamupäivä, kun sukulaiseni soitti ja kertoi kuulumisia yli tunnin. On nyt selvitetty sukua monen polven taakse. Jälleen kerran, kumpikin meistä on harrastanut sukututkimusta vuosia.
Mitä kauemman aikaa sukututkimusta tekee, sitä selvemmin alkaa ymmärtää, miten tärkeää on panna muistiin liitetiedot, lukea myös paikallishistorioita, tutustua karttoihin ja ottaa selvää jo ammoin tapahtuneista asioista. Kuulopuheet kun ovat vain kuulopuheita. Monesti on saanut huomata, että joku varmana kerrottu tapahtuma onkin aivan erilainen, kun faktat löytyvät. Eihän se mitään. Sukutarinoissa on tilaa, pitää vain muistaa huomauttaa, että perimätiedon mukaan. . . ja varmana kerrottiin, että . . . Olkoon vastuu lukijalla.
Pelkkä karu päivämäärien luetteleminen ei kiinnosta ketään.

Nyt hernesopalle. Tässähän sitä jo yritettiin viikko sitten tarjoilla monen hämmästykseksi. Mutta nyt on oikea hetki. Allakasta tarkastettu.
Onko Pirtissä soppatykki?

Hyvää laskiaissunnuntaita!
Pitkä tekstini katosi. Lyhyesti vain kerron, että nyt olemme syöneet sitä hernerokkaa ja pappilan hätävaraa. Oli ne juurikin niin maukkaita kuin muistelin.
-5 ja kävimme aamupäivällä peppumäessä läheisen koulun jäämäessä.
Ihaillen olen lukenut noista harrastuksistanne. Itselläni oli vaisu viikko. Panostin ulkoiluun, kun nuo pääkävelytiet olivat sulat ja sain tavan lenkkareilla taivaltaa. Odotan, että pääsen pyöräilemään ja hiekat lakaistaisiin. Vaan tietä jos vielä lunta tulee.
Leppoista pyhäpäivän jatkoa!

Skillanin aamunavauksessa oli kysymys, että mitähän ynnämuulle kuuluu? Kiitos
kysymästä, sitä samaa kuin ennenkin. Ei mitään minulla erikoisia ongelmia, vähän
tressaantunut oloni. Koetan mennä "säästöliekillä" eteenpäin. Parempaan
päin ... aikaa vaan vaatii. Palailen Pirttiin tuonnenpana. Teille hyvää jatkoa!

Minä nautin lenkistä kesäteillä hyvillä lenkkareilla.
Ne ovat kengät, joista nousee vain hyviä tuntemuksia ylöspäin...

Aamulla nukuin univajeet pois,
rauhaisa päivä, vain puhelimella olen jutustellut tänään.
Kiva oli pistäytyä Pirtissä katselemassa muiden sunntain viettoa.

Ei muuta kuin hyvää jatkoa!

Huomenta viikon alkuun ja hyvin on maaliskuu tapojaan näyttänytkin, aurinkoa, räntäsadetta, lunta ja pakkastakin, tällä hetkellä seitsemän astetta, hienoista lumisadettakin näkyy olevan.
Maisema täysin valkea, viikko sitten näytti jo kovasti mullan väreiltä.
Näin se kevät kiusaa, lupaa ja sitten peruu, ikään kuin sanoen, tulen, en tulekaan;), mutta aina se kuitenkin tulee, siihen uskoen, ei pienet taantumat haittaa.

Kuolemasta olette eilisen viestittelyn yhteydessä jutustaneet ja kai se luonnollista onkin, kun se lähdön hetki aina vaan lähenee.
Tuota äkkiä lähtemistä hiljaisessa mielessäni olen toivonut, kai toisillekin maininnut, parasta se lähtö olisi kun unesta pääsisi ikiuneen.

Sukuni on hyvin pieni ja serkut ja muu suku ei juurikaan yhteyksiä pidä, joten historian puheet jää vähiin, niin mukava kuin kaikkea vanhaa olisi tietoonsa saada.
Minä taidan tämän lähisukuni, sisaren ja veljen lapsien joukossa vanhin olla, ja se kerronta historiastamme minuun jää.
En tiedä onko siskoni lapset saaneet äidiltään valaisua menneistä, hän oli kymmenen vuotta minua vanhempi, liian nuorena hän lähti, 63 vuotiaana.
Veljenikin olisi osannut jotakin vanhempaa tietoa antaa, mutta niinpä sekin jäi saamatta.

Nyt kuitenkin elämässä kiinni olemme ja iloa tarvitaan, vaikka pulkkamäkeen laskemaan, kuten raakile.vielä on tehnyt, miten siellä onnistuisi minulta ylös nousu, voisi ollakin naurun aihe.
No olen jonkun viisaan kuullut sanovan, vanhuudelle voi nauraa, mutta vammaisille ei, vanhaksi tulee jokainen, jos niin on sallittu.

Olen aina maininnut, että oravat liikenteessä osaavat, nyt oli kuitenkin yksi orava kuollut ja varis muutaman päivän töitä teki, elantonsa siitä haki, näin korjaa luonto vainajansa.

Oli mukava kuulla ynnämuu sinun elämäsi kulusta ja hitaasti ne asiat joskus uomilleen menee, mutta hyvä niin, onhan tätä aikaa meillä elää kiirehtimättäkin, jos osaamme ja maltamme.
Joskus joku esteitä tielle laittaa, mutta selvittävä on tavalla tai toisella, parempaa toivottelen .

Nyt ulkona jo täysi päivä, työt ja touhut näkyvät, elämä sykkii ja mikäs on mukaan meneminen, jos kunto sen sallii.
Tehdään se omin voimin ja omin mieltymyksin, iloa toivotan päiväänne.

Huomenta pirttiin, poikkesin aamukaffeelle. Olen vain kävellyt ohi, kurkistellut pari kertaa sisään, mutta en ole uskaltautunut pitemmälle. Nyt lähiaikoina, tarkoitan. Olenhan aikaisemmin käväissyt.
Miten se on, onko ok tuoda mukanaan pieni lasillinen konjamiinia tai whiskyä iltakahvin seuraksi pirttiin, vai onko alkoholi kiellettyä? Tuli vain mieleeni, kun aveccini ottaa mielellään yhden pienen aveccin kerran viikossa iltateen kanssa niin onko se paha?
Ajattelin tässä aamutuimaan esitää teille yhden pienen kysymyksen ja se koskee rikosromaaniani josta on nyt noin vähän yli puolet valmis. Aloin oikolukemaan kirjoittamaani ja totesin että vaikka olinkin ajatellut rakentavani sen edesmenneen veljeni elämänkerran ympärille, niin ei sen olisi tarvinnut olla niin totuudenmukainen kaikissa yksityiskohdissa. Vaikka nimet ovat muutettu ja useimmat paikannumet myös, joudunko neuvottelemaan suvun kanssa miten paljon heidän asioitaan saan levitellä, vaikkakin fiktion muodossa? Missä alkaa vastuuni ja mihin loppuu vapauteni?

Kuulin, et tällä palstalla on hallintofriikki.

Nytpä tahdon olla ma, yksi Pirttiin pomppija. Niin se valkeni Maaliskuun ensimmäinen maanantai. Lähialueilla iloittiin auringosta, meillä taivas enämpi harmaa kuin huopatossu.
Aina samat aamutoimet. Aamulla sitä jaksaa vahvan aterian jälkeen jotakin touhuta. Proteiinipitoista aina. Leipänä kaurasta tehty. Oikein hyvää ja rapeaa.

Onneksi jätin puhelimen pois kun päiväunille menin. Herätessä näin tulleen tekstiviestejä ja soittopyyntö. Ne olis tuhonnu makeat ettoset.
Pieniksi jäivät touhut kun oli tapaaminen erään puhelinagentin kanssa.

Kyllä se uusi katto kelpaisi, mutta maksua ette saisi ilman päräkkää lotterivoittoa. Diiliä ei tälläkään kertaa tehty.
Niin ja tietysti taajama-kaupassa käynti. Pelimerkkejä riittävästi kun säästeliäästi elelee. Parempi tilanne kuin vuosi sitten.

Ei kevään etenemistä vielä tällä viikolla. Lunta on kuitenkin tulossa yöstä alkaen. Ei hää mitään, lopputalveahan tämä vasta...

Huomenet talvisesta Savosta, lunta hiukan viskelee, kuinkas muuten ja pakkasta seitsemän astetta.
Elämä soljuu tavalliseen tapaan, aamulla virkeänä sängystä ylös ja illalla uupuneena kuin työpäivän tehneenä unten maille.
Se valveilla olo aika tuntuu menevän myös ihan tavanomaista rataa ja aina hyvin nopeaan, jälkeä ei oikein mitään synny.
Ihanaa kuitenkin on, että kaiken voi tehdä omaan tahtiin ja sitä kiireen tuntua ei enää ole, jotakin hyvää aina löytyy;)

Kaikkihan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu, ei niitä mitään korjauksia ilmaiseksi saa, vaikka lupaavat väliin hyvinkin edullisia palveluja.
Aina puhutaan takatalvesta, mutta ei se vielä näillä näkymin kevättä ole, hyvää alkua kuitenkin keväälle toivotaan lähi aikoina.
Voi venyä joskus pitkällekin, se kevät, ainahan se odottavan aika pitkäksi käy;)

En tiedä hallintofriikeistä, en paljon muustakaan palstalla elämisestä, minä vaan kirjoittelen;)

Paloman kysymykseen myöskään en siltä osin osaa mitään selkeää sanoa, mutu tuntuma on, että kaikesta voi joutua selvityksiä antamaan, aina löytyy mielestään loukkauksen kohteeksi joutuneita.
Moni mutkaiseksi tehdään asioita monessa suhteessa.
Nurkkakaappi on ollut koko pirtin olemassa olon ja ei siitä mitään harmia ole koitunut, tuskin sinunkaan nautintosi mitään harmia aiheuttaa.

Nyt on kuitenkin se laskiaistiistai, pulkka mäkeen kaikki kynnelle kykenevät, hernekeitto levylle hiljakseen hautumaan ja sitten mahan täyttöön, kun on mäet uuvutukseen asti laskettu;)
Jätän kuitenkin mäet suosiolla, mutta liikkeelle lähden, laulaminen tavoitteena, hyvää laskiaista !

Etelärannikolaiset saivat herätä vastasataneen pälvet peittävään lumipeitteen valkoisuuteen, ehdittiinkin nauttia aurinkoisista hankiaiskeleistä jonkin aikaa. Lumityöt kutsuvat, riittäköön laskiaisriehaksi, illalla on myös kirjapiiri. Meillä oli luettavana Pasi Ilmari Jääskeläisen kirja nimeltä Väärän kissan päivä. Se olikin mahtava lukuelämys, aiheena kuuluisan psykologin dementia ja sen kokeellinen lääkitys. Siinä aikamatkailtiin yhden vuorokauden aikana, vyyhtiin oli sekaantunut Stasi ja mutanttikissat. Saa nähdä, mitä ajatuksia se lukuporukassamme on herättänyt .

En minäkään Paloman pohdintoihin osaa oikein mitään vastata, mutta varmasti kannattaa olla varovainen ja ottaa suvun tunteet huomioon. Usein kirjailijat sijoittavat omaa elämäänsä mukaan tarinoihinsa , enemmän tai vähemmän tunnistettavasti. Joka tapauksessa toivotan kirjoittamisen iloa ja paloa, mihin ratkaisuun päädytkin.

Tuhkan käytöstä on juteltu, ja se onkin hyvä lannoite ja maanparannusaine. Puuntuhka on emäksistä, joten sen pitäisi tepsiä sammalta poistavasti, mutta ilmeisesti isoina annoksina, kalkitus on yleensä tarpeen. Meillä tuhkaa sirotellaan marjapensaille ja kirsikkapuille, vähän muillekin hedelmäpuille, ja kasvimaalla se auttaa myös lumen sulamisessa. Tuhkaa ei saa laittaa hapanta suosiville, kuten havuille, rhodoille, hortensioille ja pensasmustikoille.

Täytettyjä laskiaispullia tuli jo hiihtolomaviikolla lasten kanssa leivottua ja herkuteltua , en ole hernekeittomestarikaan, joten kalakeitolla mennään , kahville löytynee marjapiirakkaa pakkasesta. Sietääkin laskeutua jonkinasteiseen paastoon, on maalis-huhtikuulla muutamat synttärit, kutsu häihin ja monta sukuruokailua pääsiäisen aikaan.


Mukavaa laskiaistiistaita !

Olen viikon suunnitellut pilkkiretkeä mökkimaisemissa.  Tänään oli sitten kenraaliharjoitus huomiseksi suunniteltuun pilkkipäivään.

Koska olen selkävammainen, vaikka ei sitä kuulemma huomaa, silti joudun ottamaan huomioon etukäteen mahdolliset eteeni tulevat ongelmat koska liikun yleensä yksin näissä haasteissani.

Ajoin mökille, pujotin värikoukun pilkkiin, keräsin tarvittavat apuvälineet varastoista.

Laskeuduin laiturilta työntölumilapion kanssa varovasti jäälle. Lähdin avaamaan reittiä rannastani järvelle paikkaan, jossa tiesin olevan valmiiksi porattuja avantoja. Olin iloinen homma sujui odotettua helpommin. Lumi oli kevyttä ja jää kiilsi kun työnsin lapiota edelläni.  Palasin takaisin rantaani. Lastasin ahkioon kairan, jääpiikin, pilkin, kauhan, tuolin ja pyllyn alus tyynyn.

Tunsin suunnatonta vapauden ja onnistumisen iloa jäällä ahkion kanssa edetessäni.
Saavuin avantojen kohdalle. Ne olivat sunnuntain jäljiltä osin umpeutuneet. Aloitin avantojen aukaisemisen, porasin, mutta käyttämätön vanha kairani oli liian tylsä niitä avaamaan. Jääpiikkikään ei ollut parhaassa terässään joten ei hätää, harjoitusretken ongelmakohdat tuli kartoitettua. Istahdin tuoliini, aurinko paistoi ja lämmitti. Ylläni oli sanoin kuvaamattoman kaunis sininen taivas ja allani rakas Nuasjärvi. Otin valokuvia ja videoita.  Sitten keräsin kimpsut takaisin ahkioon ja palasin mökin rantaan, jonka laiturilla nautin retkievääni, kaakaon ja perinteisen kanelipullan.

Kalaa ei harjoituspilkillä tullut, mutta olin onnistunut haasteessani edetä kuormani kanssa jäällä ongelmitta. Ajoin takaisin kaupunkiin. Korvessa on hiihtolomaviikko joten poranterien teroittajan työpaja oli suljettu. Nyt pitää ottaa suunnitelma kaksi käyttöön jahka sen keksin ; )

Iloista laskiaista kaikille.

Pakkasta on meilläkin, kun ikkunan läpi paistoi niin kirkkaasti ajattelin mennä parvekkeelle ottamaan aurinkoa. Avasin parvekelasit ja otin mukavan asennon äänikirjan kanssa.
Se lysti loppui melko lyhyeen noin puoli tuntia kestin, alkoi olla kylmä kun vielä tuulikin väärästä suunnasta.
Tulee niitä lämpimiä aurinkoisia päiviä vielä.
Huomenna on parturi, kun kerran laitan auton lämpiämään niin käyn samalla lämpimällä mökillä lisäämässä linnuille ruokaa. Ostin kuorittuja auringonkukansiemeniä, niitä sopii enemmän syöttöpaikalle.
Ei täällä kukaan ole tiukkapipoinen, nurkkakaapista voi ottaa tarpeen mukaan lämmikettä.
Hyvä kun oli puhetta tuhkan käyttämisestä lannoitteena. Olen laittanut tuhkaa marjapensaille ja muille puskille, hyvin ovat kasvaneet. Sammalta tahtoo nurmikkoon tulla, pitääkin ripotella tuhkat siihen seuraavaksi.
Pensasmustikan taimia olen ajatellut hankkia, mansikkamaan uudistaminen jäi syksyllä vähän kesken, sieltä ne löytyy kun lumet sulaa.
Minulla on kevättä rinnassa ihan selvästi, olen vaihtanut kukille multia ja istutellut siemeniä ruukkuihin, saa nähdä olinko liian hätäinen.
Olen kuin uudestisyntynyt kun alan päästä möyrimään mullassa.
Minä en ole käynyt pilkillä kun kerran, olen kai liian kärsimätön siihen hommaan, saahan siinä aurinkoa jos on hyvä ilma.
Jalkaleikkaus on kuitenkin 15pv tätä kuuta. Ajattelin jo perua kokonaan, soittivat ja kysyivät aionko tulla, pitkän miettimisen jälkeen tulin siihen tulokseen että menen. Nämä varvasleikkaukset eivät aina onnistu. Kuusi viikkoa menee metallipiikit varpaissa ja kamala Pirkakenkä jalassa.
Toisesta jalasta joutuivat leikkaamaan kahdesti kun ensimmäinen leikkaus epäonnistui. Oikeasti olen hyvin epävarma ja pelottaa kuinka nyt käy. Jos kaikki menee hyvin niin kesällä voin pitää millaisia kenkiä haluan eikä tule hankaumia.

Mukavaa laskiaistiistai-iltaa.

Uusi pirtti käyttöön otettu, tervemenoa sinne, viestejä laittamaan siis 153/2019 osoite;)