Asun lounaiskolkassa 1-ker. paritalokaksiossa, jossa on kattosähkölämmitys muuten paitsi ulkoeteinen ja vessa lämpiää patterilla sekä pesutilat lattialämmityksellä. Sähköä mennyt vuodessa noin 9000 kWh. Nyt tammikuussa (aikaa kylmää) lasku 200! Mulla on 2-tariffi, joten perusmaksuihin menee täällä 33€/kk.
Lämpöpumppu olisi viime kesänä ollut kyllä tarpeen, mutta miten on lämmityskäytössä tämmösessä asunnossa. Suhteellisen avaraa on eli ilman saa kulkemaan erittäin hyvin olohuoneessa, keittiössä ja eteisessä ja jotenkin myös makuuhuoneeseen. Minusta täällä on vähän sitä ongelmaa, että lattia on kylmä. En oikein ymmärrä kattosähkölämmitystä tässäkään mielessä. Matot, tossut ym. auttaa, mutta kyllä lämpölähde vähän väärässä paikassa on.
Mitä te muut ajattelette, joilla on kattolämmitys?
Onko kellään tietoa ja/tai kokemusta paljonko sähkönkulutus voisi pudota ja sitä myöten tulla säästöä? Kovin kallis ei investointina ole kyllä muutenkaan ja uskon sähkön hinnan nousevan tulevaisuudessa mikä olisi lämpöpumpun eduksi.
Lämpöpumppu pieneen paritaloasuntoon - kannattaako rahallisesti?
11
172
Vastaukset
- hyvä.säästö
Ilman muuta kannattaa hankkia ilmalämpöpumppu. Se säästää n. 30 % lämmityskustannuksista. Jos sähköä kuluu 9000 kWh vuodessa niin asuntoa ei voi sanoa pieneksi tai sitten kulutus on suhteettoman suuri. Kattolämmitys oli 80-luvulla muotia mutta nykyään sitä ei juuri asenneta. Muut lämmitykset pitää säätää 2-3 astetta viileämmälle jotta ne tulevat mukaan vasta kun ILP ei saa lämpöä pidettyä haluttuna.
- lajijasuris
Tuo 30% on tuttu luku mitä on sanottu olevan ilpun hyöty. On väitetty luvun voivan olla vieläkin suurempi mutta myös pienempi. Onko sulla käytännön tietoa, että säästö todella on tuota luokkaa?
Taisi muuten olla kattolämmitys kovassa huudossa vielä 90-luvullakin. Tämä valmistunut 1997 ja täälläpäin on muitakin vastaavia. Onhan sillä hyvätkin puolensa, mutta lämmityksenä se ei kauhean hyvä ole.
Jaa 9000 kWh paljon? Asunnon koko on 50 neliöö saunalla ja korkeus 2,5 m sekä autopaikka. Jollain netin laskurilla sain normikulutukseksi tälle: lämmitys 6000 kWh, lämmin vesi 1000 kWh ja käyttösähkö 1500 kWh. Tämän perusteella vain vähän yli, mutta tiedän monta kenellä menee todella vähän tai toisaalta enemmän. Voisko eroa selittää se mitä tekee: jollain lämmitys todella viileällä, ei kokkaile juuri, eikä siis tiskejä, käy paljon vessassa ja suihkussa muualla?
Niin tai näin sähkö on yksi kulu muiden joukossa, mutta asuminen kokonaisuudessaan on kallista. - tiatoo
lajijasuris kirjoitti:
Tuo 30% on tuttu luku mitä on sanottu olevan ilpun hyöty. On väitetty luvun voivan olla vieläkin suurempi mutta myös pienempi. Onko sulla käytännön tietoa, että säästö todella on tuota luokkaa?
Taisi muuten olla kattolämmitys kovassa huudossa vielä 90-luvullakin. Tämä valmistunut 1997 ja täälläpäin on muitakin vastaavia. Onhan sillä hyvätkin puolensa, mutta lämmityksenä se ei kauhean hyvä ole.
Jaa 9000 kWh paljon? Asunnon koko on 50 neliöö saunalla ja korkeus 2,5 m sekä autopaikka. Jollain netin laskurilla sain normikulutukseksi tälle: lämmitys 6000 kWh, lämmin vesi 1000 kWh ja käyttösähkö 1500 kWh. Tämän perusteella vain vähän yli, mutta tiedän monta kenellä menee todella vähän tai toisaalta enemmän. Voisko eroa selittää se mitä tekee: jollain lämmitys todella viileällä, ei kokkaile juuri, eikä siis tiskejä, käy paljon vessassa ja suihkussa muualla?
Niin tai näin sähkö on yksi kulu muiden joukossa, mutta asuminen kokonaisuudessaan on kallista.Moro. Minulla on 8 talven kokemus ILP:sta. Olen vertaillut kulutusta oikein lämmitystarvelukujen avulla, niillä voi normeerata eri vuosien kulutukset vastaamaan toisiaan. Talo on vajaa sata neliötä, sähkön kokonaiskulutus (lämmitys vesi taloussähkö) reilu 7000 kWh. Lisäksi puuta kuluu vajaat 4 pinomottia vuodessa (pääosin saunan kiukaassa) joten energiamäärä on yhteensä ehkä 11 000 kWh vuodessa. ILP:n ulkoyksikkö on parasta asentaa omalle telineelleen, ei tule runkoääniä taloon.
Kaikki mainitsemasi asiat vaikuttavat, suurin on asunnon lämpötila. - lajijasuris
tiatoo kirjoitti:
Moro. Minulla on 8 talven kokemus ILP:sta. Olen vertaillut kulutusta oikein lämmitystarvelukujen avulla, niillä voi normeerata eri vuosien kulutukset vastaamaan toisiaan. Talo on vajaa sata neliötä, sähkön kokonaiskulutus (lämmitys vesi taloussähkö) reilu 7000 kWh. Lisäksi puuta kuluu vajaat 4 pinomottia vuodessa (pääosin saunan kiukaassa) joten energiamäärä on yhteensä ehkä 11 000 kWh vuodessa. ILP:n ulkoyksikkö on parasta asentaa omalle telineelleen, ei tule runkoääniä taloon.
Kaikki mainitsemasi asiat vaikuttavat, suurin on asunnon lämpötila.Kiva kun kerroit omalta osalta, mutta haluaisin kuulla nimenomaan rivari- tai paritalokaksion (ison yksiön) osalta.
Tästä voi heittämällä todeta, että lämpöpumpusta on iso apu. Lämpöä mulla on 20-20.5 ja makkarissa 17.5-20. Vettä on mennyt hieman keskim. enemmän varsinkin toisinaan ja olen "tutkimuksissa" todennut, että suurimman "syyllisen" on pakko olla vessa. Kaksoishuuhtelu voisi hyödyttää (tosin siinäkin ollut ongelmansa), mutta on minulla tiettyjä juttuja mielessä mistä voi olla kyse. Niistä ei nyt sen enempää, eikä ylim. vesi selitä tuosta kwh:sta kuin pienen osan eli käsipesun verran.
Suihkua monesti tarjotaan syyksi, mutta itse ainakin olen mitannut minuuttivirtaaman ja aikaa katsonut mitä vesi valuu. Tämän on suurin lämpimänveden viejä ja kun lisää käsipesun, ollaan aika lailla 1000 kWh:n tietämissä eli ihan normikulutus. Käyttösähkössä ei millään pääse kuluun suuria määriä. Käsiä pestessä hana ei ole koskaan likikään täysillä enkä ikinä käsintiskaa juoksevan veden alla. Sitä ylipäänsä aika vähän, koska on kone siihen hommaan. - lajijasuris
lajijasuris kirjoitti:
Kiva kun kerroit omalta osalta, mutta haluaisin kuulla nimenomaan rivari- tai paritalokaksion (ison yksiön) osalta.
Tästä voi heittämällä todeta, että lämpöpumpusta on iso apu. Lämpöä mulla on 20-20.5 ja makkarissa 17.5-20. Vettä on mennyt hieman keskim. enemmän varsinkin toisinaan ja olen "tutkimuksissa" todennut, että suurimman "syyllisen" on pakko olla vessa. Kaksoishuuhtelu voisi hyödyttää (tosin siinäkin ollut ongelmansa), mutta on minulla tiettyjä juttuja mielessä mistä voi olla kyse. Niistä ei nyt sen enempää, eikä ylim. vesi selitä tuosta kwh:sta kuin pienen osan eli käsipesun verran.
Suihkua monesti tarjotaan syyksi, mutta itse ainakin olen mitannut minuuttivirtaaman ja aikaa katsonut mitä vesi valuu. Tämän on suurin lämpimänveden viejä ja kun lisää käsipesun, ollaan aika lailla 1000 kWh:n tietämissä eli ihan normikulutus. Käyttösähkössä ei millään pääse kuluun suuria määriä. Käsiä pestessä hana ei ole koskaan likikään täysillä enkä ikinä käsintiskaa juoksevan veden alla. Sitä ylipäänsä aika vähän, koska on kone siihen hommaan....makkarin lämpötila tietystikin 17.5-18 astetta.
Vielä tuosta säästöstä eli eihän se suuren suuri voi ollakaan näillä kilowateilla, mutta on se tietty mukavaa aina säästää samalla, kun asumisviihtyvyys kasvaa.
- vetää_joka_nurkasta
Annas kun arvaan, talo rakennettu joskus 80/90 -lukujen vaihteen tienoilla? Kattolämmitys oli silloin muotia ja lämmöneristys paljon heikompi kuin nykyään. 10 000 kWh/vuosi ei ole paha lukema. Enemmänkin pitäisi oikeastaan mennä, koska arvatenkin ilmanvaihto on koneellinen poisto = ei lämmöntalteenottoa.
Se säästö tulee siitä kun iv tai siis sen korvausilma aiheuttaa vetohaittaa -> ilmanvaihdosta tingitään alle ohjearvojen.
Kattolämmitys nimenomaan lämmittää lattiaa, lämpösäteilyllä. Essonvaarit toki mussuttaa, ettei säteily jaksa moista matkaa, mutta tuleehan sitä auringostakin, joka on "hitusen" kauempana.
Kattolämmitys sopii hyvin eristettyyn taloon, jossa on koneellinen tulo- ja poisto. Vaan ne muut tapaukset... Ilma on lämpösäteilylle läpinäkyvää, joten kattolämmitys ei kykene ehkäisemään kylmää ilmavirtausta, joka valuu huonosti lämpöä eristävältä ikkunalta lattialle. Veikkaus: 3-lasiset ns. lähiöikkunat (ei umpilasielementtejä, sisäpuite avautuu) U-arvolla 1,8.
Kun ikkunat falskaa, ainoa toimiva ratkaisu on kuuma patteri ikkunan alla. Edes lattialämmitys ei pärjää, eihän sen pintalämpötila ole montaa astetta huonelämpötilaa korkeampi -> tämänkin kanssa käy niin, että lattian päälle syntyy kylmän ilman patja (-> nilkat ottaa "vetoa"), jota haalean lattian muodostamat konvektiovirtaukset eivät riitä rikkomaan/sekoittaamaan). Nimim. kokemusta on sekä katto- että lattialämmityksestä ao. aikakauden talossa.
Kon. poiston talossa kylmää ilmaa tulee lattioille paitsi ikkunoiden konvektiovirtauksista, niin myös korvausilman muodossa, joko korvausilmaventtiileistä tai lattialistan raosta tai sekä että.- lajijasuris
90-luvun lopulla rakennettu ja juu pelkkä huippuimuri. Se on pienimmällä teholla, paitsi suihkua käytettäessä isommalla, täysillä.
Lattian kylmyys (on sitä kylmemm. oltu jopa rossip. taloissa) varmasti johtuu mainitsemistasi syistä. Jos tarkemmin haluaisi tietää pitäisi varmaan kuvata lämpökameralla. Makkarin alempi lämpötila toki tarkoituksella. Patterit varmaan olisi hyvä ratkaisu. Kokonaisuutena ilp kuitenkin lienee järkevin vaihtoehto ja joka tapauksessa se on parempi kuin pelkkä kattolämmitys? - vetää_joka_nurkasta
Kuten sanottu, kattolämmitys ei ole huono ratkaisu. Se vaan ei ole yhteensopiva kylmän korvausilman kanssa, kuten ei ole lattialämmityskään. Kattolämmityksen etuna on mm. nopeus. Tyhjän talon lämpötilaa voi alentaa pari astetta. Ylöslämmitys päälle ½ h ennen kuin töistä tullaan takaisin, niin kaikki on OK. Ei huoneilma kaikki pinnat vielä puolessa tunnissa lämpene, mutta se ei haittaa, kun katto paahtaa 30 asteisena ja sen lämpösäteily korvaa lämmönhukan (säteily ihon pinnalta viileisiin seiniin ym). Vastaava ei toimi lattialämmityksen kanssa, etenkään taannoin muodikkaan ns. varaavan lattialämmityksen tapauksessa. Kun kaapelit ovat lattiarakenteessa ja vielä tarkoituksella syvälle asennettuna, menee tunteja ennen kuin pintalämpötila alkaa nousta.
Kulutuksen tiputtamiseen ILP varmaan ihan pätevä ja siinähän on sitten eduksi, että kattolämmitys loppuu hyvin nopsaan, kun ILP alkaa paahtaa. Tiivistyskin OK, mutta korvausilman saanti pitää järjestää eikä vetohaitat tai lattian viileys kokonaan häviä. Sähkölämmitteiseen taloon voisi laittaa lämmityksellä varustetut korvausilmavekottimet (Mobair). Raskaampi ratkaisu tietty iv-kone LTO:lla, mutta pelkästään rahallisilla säästöillä tämä ei ole perusteltavissa.
- Kylmää
Toi 30% säästö voi teoriassa tulla lämmitysenergiasta, ei tosta 9000 kw/h kulutuksesta. Käytännössä se ei toteudu. 9000kw/h - käyttövesi - käyttösähkö = olisi lämmityksen kulutus. Jos ilppi korvaisi koko nykyisen lämmityksen mitä se ei tee. Siitä säästää 30% niin eipä siinä rikastu kun se ilppikin maksaa jonkin verran. Perusmaksu pysyy kuitenkin entisellään mikä näyttelee sähkölaskussa melkosta osaa. Vaarana on vielä ilpin käyttö kesällä viilennykseen niin sulaa se vähäkin säätö. Takasin maksuaika tulee niin pitkäksi et ilppi tarvii jo huoltoa ja entä jos sitä pitää korjata.
- lajijasuris
Ihan totta, moni ehkä mielessään ajattelee väärin. 2/3 lienee lämmityksen osuus, mutta kyllä 2000 kWh säästö tuo myös rahallista säästöä ilpun nettokustannuksen ollessa noin1500 euroa (kotit- tai pääomatuloväh.) ja pitoaika todistettavasti ainakin 15 vuotta. Luulen myös sähkön hinnan nousevan mikä avittaa ilpun kannattavuutta - viilennystä unohtamatta. Pointtini ei ole se, että kiinnitétään likkaa huomioo kannattavuuten, vaan se että sitä ylipäänsä on. 1500 on kuitenkin sen verran pieni raha ettei kannata kovin kummosia kannattavuuslaskelmia tehdä (puhumattakaan korkokannoista).
Edelleen olisi kiva kuulla käytännön kokemuksia käyttömukavuudesta ja säästöistä. - tiatoo
Tietenkin ilmoittamani 30 %:n säästö on laskettu rakennuksen lämmityksestä. Yleinen harhaluulo on se että kesäajan viilennys on kallista. Katsoin viime kesänä jolloin oli vuosisadan kuumimpia kesiä, paljonko viilennys maksoi. Se oli noin 30 euroa koko kesältä. Tämä on selvä koska talvella lämpötilaero esim. 15 asteen pakkasella on sisälämpötilaan verrattuna 35 astetta ja kesällä viilennystarve viitisen astetta. Tämän viilennyksen aika on enimmilläänkin vain jonkun viikon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 676539
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap274223Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2702627Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei262030MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna301558- 971397
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041107Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee551101Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.771056Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..391031